Onko hakoteillä-sanonnan pohjana todellisia hakoja, vai mistä tuo ilmaisu juontuu?
Sanonta hakoteillä
mikä ihme
18
4181
Vastaukset
- aina kuvitellut
että kyse on uppotukeista.
- minäkin.
Hakotie löytyy tiettävästi ainakin Alahärmästä, Haapavedeltä, Haukiputaalta ja Iitistä.
Joskus luin jostakin julkaisusta miehestä, joka oli nostanut järven pohjasta satoja hakoja ja rakentanut niistä todella hulppean hakohuvilan! Veti vertoja isolla rahalla tehdyille kelolinnoille. Rakentajana alansa hakoja! (Haka-nimitys lienee rakennuspuolella vapautunut sennimisen rakennusliikkeen mentyä edes.)
Millähän välineellä se hakojen haku järven pohjasta mahtaa onnistua? Kaiku- vai kiekuluotaimella? Naaraa ei ainakaan Savossa uskaltaisi käyttää, kun rannallaolijoita rupeaisi niin kovasti naarattamaan!
Sodistamme olen ollut sen verran lukevinani, että tiedän pioneerien rakentaneen soisille seuduille tilapäisiä huoltoteitä puutavarasta, kun olemassaolevaa pysyvää tieverkostoa ei olisi ollut terveellistä käyttää (ne raskasmetallit!) Sopivanlaiset haot kävisivät epäilemättä tuollaiseenkin tientekoon.- Off course
>Hakotie löytyy tiettävästi ainakin Alahärmästä,
>Haapavedeltä, Haukiputaalta ja Iitistä.
Hakotie on myös Kauhajoella, Nivalassa, Oulussa, Rantasalmella, Taivassalossa ja Virolahdella.
- Relander
Meillä päin Satakunnassa "hako" tarkoittaa samaa kuin "havu". Esim. portaiden eteen voidaan asetella kuusenhakoja jalkineiden puhdistusta varten.
Hakoteillä ollessa taitaa jokin olla hakusessa, joten lieneekö siinä kantasana sittenkin "haku"?- Nostalikko
>Satakunnassa "hako" tarkoittaa
>samaa kuin "havu".
Näin hiihtokisoja kuunnellessa tulee mieleen
Satakuntalainen hiihtomenu:
- Keittoa kylmästä virrasta pyydystetyistä matikaisista
- Marjoja
- Hakoja, perkele! - Relander
Nostalikko kirjoitti:
>Satakunnassa "hako" tarkoittaa
>samaa kuin "havu".
Näin hiihtokisoja kuunnellessa tulee mieleen
Satakuntalainen hiihtomenu:
- Keittoa kylmästä virrasta pyydystetyistä matikaisista
- Marjoja
- Hakoja, perkele!Veikko Hakulinen eli Haku-Veikko hiihti viidenkympin kultaa ajalla 3.33,3. Nykyisin tuolla ajalla olisi olympiapaikka Haku-Veikollakin pahasti hakusessa.
Siihen aikaan tosin taisi kuninkuusmatkalla ehtiä nauttia lämpimän aterian ja pysähtyä voitelemaan (vaiko tervaamaan) sälesukset muutamaan kertaan.
Silloin tyylikään ei ollut vapaa, vaan pikemminkin pakollinen. Tyylistä tosin ei voi puhua, kun katsoo kuvia niistä pussihousuista ja mononsuista pilkistävistä villasukista, jotka tuolloin kuuluivat jokaisen itseään (ja vähemmässä määrin kilpakumppaneitaan) kunnioittavan lylynlykkijän vakiovarusteisiin. - Nostalikko
Relander kirjoitti:
Veikko Hakulinen eli Haku-Veikko hiihti viidenkympin kultaa ajalla 3.33,3. Nykyisin tuolla ajalla olisi olympiapaikka Haku-Veikollakin pahasti hakusessa.
Siihen aikaan tosin taisi kuninkuusmatkalla ehtiä nauttia lämpimän aterian ja pysähtyä voitelemaan (vaiko tervaamaan) sälesukset muutamaan kertaan.
Silloin tyylikään ei ollut vapaa, vaan pikemminkin pakollinen. Tyylistä tosin ei voi puhua, kun katsoo kuvia niistä pussihousuista ja mononsuista pilkistävistä villasukista, jotka tuolloin kuuluivat jokaisen itseään (ja vähemmässä määrin kilpakumppaneitaan) kunnioittavan lylynlykkijän vakiovarusteisiin.Miten mahtaisi olla Haku-Veikko (1925-2003) kova menijä vieläkin, ellei sankarihiihtäjälle olisi käynyt liikenneonnettomuudessa peräti köpelösti!
Veikko Hakulisen ja Siiri "Äitee" Rantasen kovia kilpakumppaneita olivat silloin puoli vuosisataa sitten Pavel Koltšin ja hänen vaimonsa Alevtina Koltšina. Tuo sympaattinen venäläispari elelee nykyisin vaatimatonta mutta onnellisen näköistä ikäihmisten elämää Viron syrjäseudulla. Joitakin aikoja sitten näin tv:stä dokumentin, jossa Rantanen kävi entisaikojen kilpakumppaniensa vieraana. Aidonnäköistä jälleennäkemisen iloa – ohjelmaa katsoessa tuli hyvä mieli!
Siiri Rantasen kanssa olen hiihtänyt itsekin kilpaa, luullakseni useampaankin kertaan. Tarkemmin sanottuna 1980-luvun alkupuoliskolla, 75-kilometrisellä ladulla Hämeenlinnasta Lahteen. Minä silloin reilun kolmenkymmenen ikäinen ikäinen mies, naispuolisella kilpakumppanilla ikää liki tuplavuodet. Eroa maalissa pari tuntia ja muutama tuhat hiihtäjää – Äiteen hyväksi, tietty!
1924 syntynyt Rantanen oli nopein nainen Finlandia-hiihdossa vielä 52-vuotiaana vuonna 1977. Hän kuuluu olleen mukana vielä ainakin vuoden 1996 Finlandia-hiihdossa, yli seitsenkymppisenä terästätinä. - Nostalikko
Nostalikko kirjoitti:
Miten mahtaisi olla Haku-Veikko (1925-2003) kova menijä vieläkin, ellei sankarihiihtäjälle olisi käynyt liikenneonnettomuudessa peräti köpelösti!
Veikko Hakulisen ja Siiri "Äitee" Rantasen kovia kilpakumppaneita olivat silloin puoli vuosisataa sitten Pavel Koltšin ja hänen vaimonsa Alevtina Koltšina. Tuo sympaattinen venäläispari elelee nykyisin vaatimatonta mutta onnellisen näköistä ikäihmisten elämää Viron syrjäseudulla. Joitakin aikoja sitten näin tv:stä dokumentin, jossa Rantanen kävi entisaikojen kilpakumppaniensa vieraana. Aidonnäköistä jälleennäkemisen iloa – ohjelmaa katsoessa tuli hyvä mieli!
Siiri Rantasen kanssa olen hiihtänyt itsekin kilpaa, luullakseni useampaankin kertaan. Tarkemmin sanottuna 1980-luvun alkupuoliskolla, 75-kilometrisellä ladulla Hämeenlinnasta Lahteen. Minä silloin reilun kolmenkymmenen ikäinen ikäinen mies, naispuolisella kilpakumppanilla ikää liki tuplavuodet. Eroa maalissa pari tuntia ja muutama tuhat hiihtäjää – Äiteen hyväksi, tietty!
1924 syntynyt Rantanen oli nopein nainen Finlandia-hiihdossa vielä 52-vuotiaana vuonna 1977. Hän kuuluu olleen mukana vielä ainakin vuoden 1996 Finlandia-hiihdossa, yli seitsenkymppisenä terästätinä.Kun nyt kielipalstalla ollaan, niin pannaanpa tähän linkki Alevtina Koltšinan vironkieliseen ansioluetteloon.
http://et.wikipedia.org/wiki/Alevtina_Koltšina
Alevtinan ja Pavelin poika Fjodor Koltšin näkyy olleen 'kahevõistleja'. Kun kaksintaistelu-nimistä olympialajia ei taida olla olemassakaan, sopinee olettaa, että kyseessä on "Nordic combined" eli yhdistetty.
Kun mainitsin vanhemman Koltšinien pariskunnan asuvan "Viron syrjäseudulla", niin näkyy tarkentuvan Otepään eli Viron tärkeimmän talviurheilukeskuksen suuntaan, Valgamaalle.
http://images.google.fi/images?q=Otepää&hl=fi&btnG=Etsi kuvia - Haku-Veitikka
Relander kirjoitti:
Veikko Hakulinen eli Haku-Veikko hiihti viidenkympin kultaa ajalla 3.33,3. Nykyisin tuolla ajalla olisi olympiapaikka Haku-Veikollakin pahasti hakusessa.
Siihen aikaan tosin taisi kuninkuusmatkalla ehtiä nauttia lämpimän aterian ja pysähtyä voitelemaan (vaiko tervaamaan) sälesukset muutamaan kertaan.
Silloin tyylikään ei ollut vapaa, vaan pikemminkin pakollinen. Tyylistä tosin ei voi puhua, kun katsoo kuvia niistä pussihousuista ja mononsuista pilkistävistä villasukista, jotka tuolloin kuuluivat jokaisen itseään (ja vähemmässä määrin kilpakumppaneitaan) kunnioittavan lylynlykkijän vakiovarusteisiin.Hakun lausuma tässä haun tuloksena:
http://fi.wikiquote.org/wiki/Veikko_Hakulinen - Relander
Haku-Veitikka kirjoitti:
Hakun lausuma tässä haun tuloksena:
http://fi.wikiquote.org/wiki/Veikko_HakulinenAivan hakoteille ei mennyt hako-sanankaan guuglettaminen. Jo tuo mainitsemani havu-sanan synonyymius (vai -ys?) tuli todistetuksi. Muita hakutuloksia:
HAKO = Hämeenlinnan Ammattikorkeakouluopiskelijat
Hako = Haapaveden kamariorkesteri
hako = hajautetut komponenttiteknologiat - (?)
Silloin, kun tieverkko ei yltänyt läheskään jokaisen savun pihaan saakka, kuljettiin syrjäseuduilla talvisaikaan paljon hevospelillä. Reellä kannatti ajaa aina samoja jälkiä – aikaisemmalla ajokerralla tiiviiksi pakkautuneella lumella reki ei pahemmin uponnut ja liukui paljon kevyemmin.
Entinen ajoura ei kuitenkaan erottunut aukeilla paikoilla lumisateiden ja -tuiskujen jälkeen talvihämärissä juuri lainkaan, ellei sitä merkinnyt. Merkintään käytettiin havupuista katkottuja oksia ja latvuksia, havuja (hakoja?), joita tökittiin pystyyn ajouran viereen.
Tällaisilla teillä ajettaessa ei mitä ilmeisimmin oltu aivan valtakunnan selkeimmillä valtaväylillä. - Relander
(?) kirjoitti:
Silloin, kun tieverkko ei yltänyt läheskään jokaisen savun pihaan saakka, kuljettiin syrjäseuduilla talvisaikaan paljon hevospelillä. Reellä kannatti ajaa aina samoja jälkiä – aikaisemmalla ajokerralla tiiviiksi pakkautuneella lumella reki ei pahemmin uponnut ja liukui paljon kevyemmin.
Entinen ajoura ei kuitenkaan erottunut aukeilla paikoilla lumisateiden ja -tuiskujen jälkeen talvihämärissä juuri lainkaan, ellei sitä merkinnyt. Merkintään käytettiin havupuista katkottuja oksia ja latvuksia, havuja (hakoja?), joita tökittiin pystyyn ajouran viereen.
Tällaisilla teillä ajettaessa ei mitä ilmeisimmin oltu aivan valtakunnan selkeimmillä valtaväylillä.Onhan aurausmerkkeinäkin aivan näihin päiviin asti käytetty tienvarsille aseteltuja pikkukuusia, joista suurin osa haoista on karsittu, vain latvaan on muutama oksa jätetty.
- hakoteillä
nimityksen syntyneen lopputalvella/alkukeväällä reellä ajavan kiroilun täytesanana. Reki luistaa paremmin tielle ladotuilla haoilla kuin sorassa.
- Akip
Kuusipuun oksia. Niitä laitettiin talvisin ulko-oven eteen,mihin putsattiin lumiset jalkineet.
- Anonyymi
Kommentit ovat aivan hakoteillä. Hakotiet olivat lehmi- ja lammashakoihin johtavia kärryteitä, joita oli kaikkialla maaseudulla. Kun muutkaan tiet eivät usein olleet kaksisia, niin hakoteille eksyi helposti.
Tästä minulla on runsaasti kokemuksia. Kesälla lasten tehtävä oli noutaa maito mökille maalaistalosta, jonne oli n. kilometrin soutumatka. Tuulisella säällä emme kuitenkaan saaneet käyttää venettä; taival piti taittaa maitse. Mökkimme ja maitotalon välinen "tie" oli pahainen kärrypolku, jolta eksyi helposti hakoteille. Muutamankin kerran luulin tulevani maitotalolle - kunnes näin hakaa ympäröivän aidan ja kuulin lampaiden määkinän. Ei auttanut kuin todeta että taas oltiin hakoteillä. Piti palata ja tehdä uusi yritys. - Anonyymi
”Hakotie” tarkoittaa alkuperäisessä ja konkreettisessa merkityksessä kapula- ja pitkostietä, joka kulkee vaikeakulkuinen suomaaston poikki.
Sanassa ”hakutie” kysymys on eksyksissä olevan hakemisesta (esim. karja on metsässä hakuteillä).
Keskustelu näyttää joskus vaivalloiselta taivaltamiselta ”hakoteillä”. Itse asia tuntuu myös helposti karkaavan metsän siimekseen ”hakuteille”.- Anonyymi
*vaikeakulkuisen
- Anonyymi
Tämä etymologia ei selitä sitä että "hakotie" tarkoittaa nimenomaan eksymistä asiasta. Ainakin Keski-Suomessa hakotie oli nimenomaan hakaan johtava tie eikä mitään muuta. Ja niille oli aikanaan tosi helppo eksyä. Muilla murrealueilla sama sana on voinut tarkoittaa muuta - tällaisesta on runsaasti esimerkkejä. Suon ylittäminen pitkoksia pitkin ei ole eksymistä vaan tarkoituksenmukaista toimintaa, joka edesauttaa kohteeseen pääsyä. Se ei sovi lainkaan "hakotie" sanan nykymerkitykseen. Olen siksi aika varma siitä että sanonta on lähtenyt juuri eksymisestä hakoihin johtaville pikkuteille.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
IL - Kansanedustaja tehnyt ITSEMURHAN eduskuntatalossa!!
"IL:n tiedot: Kansanedustaja tehnyt itsemurhan Eduskuntatalossa Iltalehden tietojen mukaan kansanedustaja on tehnyt its4018731Eemeli Peltonen teki itsemurhan eduskuntatalossa
Kevyet mullat sitten vaan. Ei mulla muuta.1683101- 171534
- 741066
- 761048
- 271005
Sylikkäin.
Sylikkäin, suudellen. Milloin haluaisit näin nainen tehdä ? Vain häntä ajatellen 😘. Tietenkin jos häntä asia kiinnosta63968- 55943
Eemeli Peltosen viimeinen postaus Facebookissa!
"Olen ollut kevätistuntokauden viimeisillä viikoilla paljon poissa eduskuntatyöstä. Sain toukokuussa hyvää hoitoa HUSiss73904- 65890