Voitto Ramu kirjoitti mielestäni pari viikkoa sitten erittäin ansiokkaan kirjoituksen sielun kuolemattomuudesta. Mielestäni se vaatii hiukan enemmän huomiota ja otankin tämän keskustelun uudelleen esille.
Kopioin Ramun tekstistä otteita. Voisiko joku joka ei usko sielun kuolemattomuuteen kertoa mitä raamattu tarkoittaa näiltä osin, jos ei sielun kuolemattomuutta. Sitten vielä toivoisin muutaman raamatunkohdan sielun koulevaisuuden puolesta puhuvia kohtia vastapainoksi.
Lopuksi vielä voisiko joku kertoa kun raamattu selkeästi antaa ristiriitaista tietoa sielun kuolemattomuudesta, niin mikä saa sitten uskomaan että se kuolee tai ei kuole? Ihan vain omin sanoin. Toivon tästä rakentavaa keskustelua en väittelyä.
Katkoviivojen välissä Voitto Ramun tekstiä
--------------
SITTEN JATKETAAN TAAS TUOSTA SIELU-KYSYMYKSESTÄ:
11. a Jh 8:56.
Aabraham, teidän isänne, riemuitsi siitä, että hän oli näkevä minun päiväni; ja hän näki sen ja iloitsi."
Aabramah oli siis tietoisessa tilassa.
11. Mt 10:28
Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin.
Saatana ja sen kätyrit siis pystyvät tappamaan ruumiin, mutta selvästi sanotaan, että sielua ne ei voi tappaa. Voiko sielun kuolemattomuuden selvemmin sanoa.
Miksi ihmeessä joillakin on kiivas tarve selittää Raamatun sanaa pätemättömäksi. Pikemminkin uskovien tehtävä on puolustaa Raamatun sanaa, eikä sitä yrittää kumota.
En ymmärrä jehovalaisten ja ja joidenkin muiden motiiveja sahata omaa oksaansa.
12. Heb 4:12
Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija;
Väite siitä, että ihminen olisi yksi ja sama kokonaisuus, missä ei ole ”osia” on siis Raamatun vastainen.
13. Ilm 20:4
Ja minä näin valtaistuimia, ja he istuivat niille, ja heille annettiin tuomiovalta; ja minä näin niiden sielut, jotka olivat teloitetut Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, ja niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eikä sen kuvaa eivätkä ottaneet sen merkkiä otsaansa eikä käteensä; ja he virkosivat eloon ja hallitsivat Kristuksen kanssa tuhannen vuotta.
Tämän jotkut selittävät tarkoittavat muuta kuin mitä sinä on kirjoitettu. Millä perusteella, jälleen Jumala tarkoittaa muka toista kuin minkä sanoo, eikä kaiken lisäksi sitten sano mitä tarkoittaa?
14. 1 Kun 17:21
Sitten hän ojentautui pojan yli kolme kertaa, huusi Herraa ja sanoi: ”Herra, minun Jumalani, anna tämän pojan sielun tulla häneen takaisin”.
Ja Herra kuuli Eliaa, ja pojan sielu tuli häneen takaisin, ja hän virkosi henkiin.
Mistä se sielu tuli takaisin, jos kerta kaikki jää siihen ruumiiseen? Jäälleen on työtä selittää raamatun sanaa pätemättömäksi
15. Ps 16:10
Sillä sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan etkä anna hurskaasi nähdä kuolemaa.
Jumala ei salli vanhurskaan nähdä kuolemaa. Siinähän pyydetään täysin mahdotonta asiaa, kaikkihan kuolee, niin syntiset kuin vanhurskaatkin. Onko Raamatussa utopistisia opetuksia asioista jotaka eivät voi toteutua? Mahdollisuudeksi jää ainoastaan se, että tuossa pyydetään vanhurskaan sielun osaa, jossa sielu jää elämään.
16. Ps 30:4
Herra, sinä nostit minun sieluni tuonelasta, sinä herätit minut henkiin hautaan vaipuvien joukosta.
Niinpä niin. ”Ymmärrätkö mitä luet”. ”Eihän siinä mitä kirjoitamme, ole muuta kuin mitä siinä on kirjoitettuna”
17. Ps 49:16
Mutta minun sieluni Jumala lunastaa tuonelan vallasta, sillä hän ottaa minut huomaansa.
Mitä Jumala siis tuonelasta lunastaa jos mitään ei ihmisestä jää jäljelle, vai luukasanko Jumala luokseen ottaa lahoamaan?
18. Ps 66:9
Hän antaa meidän sielullemme elämän eikä salli meidän jalkamme horjua.
Tokihan sielu on jo ihmisellä syntyessä, eihän sille tarvi erikseen elämää antaa. Sielulle siis annetaan elämä erikseen.
19. Ps 86:13
sillä sinun armosi on suuri minua kohtaan, sinä olet pelastanut minun sieluni tuonelan syvyydestä.
Mitä sielua tuonelasta pelastetaan jos siellä ei mitään ole, vaan kaikki on lahoavan ruumiin yhteydessä?
20. Hes 18:4
Katso, kaikki sielut ovat minun; niinkuin isän sielu, niin pojankin sielu—ne ovat minun. Se sielu, joka syntiä tekee—sen on kuoltava.
Siinähän sanotaan, että vain syntiä tekevien sielu on kuoltava. Muut siis jää elämään.
21. Hes 18:27
Ja jos jumalaton kääntyy pois jumalattomuudestaan, jota on harjoittanut, ja tekee oikeuden ja vanhurskauden, hän säilyttää sielunsa elossa.
Eikö tässäkään tarkoiteta sitä mitä sinä sanotaan? Säilyttää sielunsa elossa!
22. Jh 11:25-26
Jeesus sanoi hänelle: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut.
Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?”
Ei kai Jeesus valehdellut? Ei Hän puhuta mitään kuolemassa olevasta ”tiedottomasta” tilasta. Elämä jatkuu hengen muodossa ja tasolla.
Tärkeää huomata missä yhteydessä edellinen lausuttiin, tilattaeessa jossa Jeesus lupasi herättää Lasaruksen.
--------Lainaus loppuu--------
Kopioin Ramun tekstistä otteita. Voisiko joku joka ei usko sielun kuolemattomuuteen kertoa mitä raamattu tarkoittaa näiltä osin, jos ei sielun kuolemattomuutta. Sitten vielä toivoisin muutaman raamatunkohdan sielun koulevaisuuden puolesta puhuvia kohtia vastapainoksi.
Lopuksi vielä voisiko joku kertoa kun raamattu selkeästi antaa ristiriitaista tietoa sielun kuolemattomuudesta, niin mikä saa sitten uskomaan että se kuolee tai ei kuole? Ihan vain omin sanoin. Toivon tästä rakentavaa keskustelua en väittelyä.
Katkoviivojen välissä Voitto Ramun tekstiä
--------------
SITTEN JATKETAAN TAAS TUOSTA SIELU-KYSYMYKSESTÄ:
11. a Jh 8:56.
Aabraham, teidän isänne, riemuitsi siitä, että hän oli näkevä minun päiväni; ja hän näki sen ja iloitsi."
Aabramah oli siis tietoisessa tilassa.
11. Mt 10:28
Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin.
Saatana ja sen kätyrit siis pystyvät tappamaan ruumiin, mutta selvästi sanotaan, että sielua ne ei voi tappaa. Voiko sielun kuolemattomuuden selvemmin sanoa.
Miksi ihmeessä joillakin on kiivas tarve selittää Raamatun sanaa pätemättömäksi. Pikemminkin uskovien tehtävä on puolustaa Raamatun sanaa, eikä sitä yrittää kumota.
En ymmärrä jehovalaisten ja ja joidenkin muiden motiiveja sahata omaa oksaansa.
12. Heb 4:12
Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija;
Väite siitä, että ihminen olisi yksi ja sama kokonaisuus, missä ei ole ”osia” on siis Raamatun vastainen.
13. Ilm 20:4
Ja minä näin valtaistuimia, ja he istuivat niille, ja heille annettiin tuomiovalta; ja minä näin niiden sielut, jotka olivat teloitetut Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, ja niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eikä sen kuvaa eivätkä ottaneet sen merkkiä otsaansa eikä käteensä; ja he virkosivat eloon ja hallitsivat Kristuksen kanssa tuhannen vuotta.
Tämän jotkut selittävät tarkoittavat muuta kuin mitä sinä on kirjoitettu. Millä perusteella, jälleen Jumala tarkoittaa muka toista kuin minkä sanoo, eikä kaiken lisäksi sitten sano mitä tarkoittaa?
14. 1 Kun 17:21
Sitten hän ojentautui pojan yli kolme kertaa, huusi Herraa ja sanoi: ”Herra, minun Jumalani, anna tämän pojan sielun tulla häneen takaisin”.
Ja Herra kuuli Eliaa, ja pojan sielu tuli häneen takaisin, ja hän virkosi henkiin.
Mistä se sielu tuli takaisin, jos kerta kaikki jää siihen ruumiiseen? Jäälleen on työtä selittää raamatun sanaa pätemättömäksi
15. Ps 16:10
Sillä sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan etkä anna hurskaasi nähdä kuolemaa.
Jumala ei salli vanhurskaan nähdä kuolemaa. Siinähän pyydetään täysin mahdotonta asiaa, kaikkihan kuolee, niin syntiset kuin vanhurskaatkin. Onko Raamatussa utopistisia opetuksia asioista jotaka eivät voi toteutua? Mahdollisuudeksi jää ainoastaan se, että tuossa pyydetään vanhurskaan sielun osaa, jossa sielu jää elämään.
16. Ps 30:4
Herra, sinä nostit minun sieluni tuonelasta, sinä herätit minut henkiin hautaan vaipuvien joukosta.
Niinpä niin. ”Ymmärrätkö mitä luet”. ”Eihän siinä mitä kirjoitamme, ole muuta kuin mitä siinä on kirjoitettuna”
17. Ps 49:16
Mutta minun sieluni Jumala lunastaa tuonelan vallasta, sillä hän ottaa minut huomaansa.
Mitä Jumala siis tuonelasta lunastaa jos mitään ei ihmisestä jää jäljelle, vai luukasanko Jumala luokseen ottaa lahoamaan?
18. Ps 66:9
Hän antaa meidän sielullemme elämän eikä salli meidän jalkamme horjua.
Tokihan sielu on jo ihmisellä syntyessä, eihän sille tarvi erikseen elämää antaa. Sielulle siis annetaan elämä erikseen.
19. Ps 86:13
sillä sinun armosi on suuri minua kohtaan, sinä olet pelastanut minun sieluni tuonelan syvyydestä.
Mitä sielua tuonelasta pelastetaan jos siellä ei mitään ole, vaan kaikki on lahoavan ruumiin yhteydessä?
20. Hes 18:4
Katso, kaikki sielut ovat minun; niinkuin isän sielu, niin pojankin sielu—ne ovat minun. Se sielu, joka syntiä tekee—sen on kuoltava.
Siinähän sanotaan, että vain syntiä tekevien sielu on kuoltava. Muut siis jää elämään.
21. Hes 18:27
Ja jos jumalaton kääntyy pois jumalattomuudestaan, jota on harjoittanut, ja tekee oikeuden ja vanhurskauden, hän säilyttää sielunsa elossa.
Eikö tässäkään tarkoiteta sitä mitä sinä sanotaan? Säilyttää sielunsa elossa!
22. Jh 11:25-26
Jeesus sanoi hänelle: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut.
Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?”
Ei kai Jeesus valehdellut? Ei Hän puhuta mitään kuolemassa olevasta ”tiedottomasta” tilasta. Elämä jatkuu hengen muodossa ja tasolla.
Tärkeää huomata missä yhteydessä edellinen lausuttiin, tilattaeessa jossa Jeesus lupasi herättää Lasaruksen.
--------Lainaus loppuu--------
Vastaukset 11
Vanhimmat
Rauhanheippa
Usein kun tutkitaan visaisia kohtia Raamatusta
suomennetut sanat Raamatussa eivät aina riitä, vaan joudutaan menemään alkukieleen, ja tutkimaan tarkemmin.
Sielun kuolemattomuusoppi on kreikan filosofiasta Platonilta ja spiritismistä peräisin. Koska se on tapahtunut vähitellen ja pitkän ajan kuluessa, on selvää että Raamatunkääntäjien tapa kääntää on määrätyn asenteen mukaan.
Tässä on yksi huomionarvoinen asia, joka on hyvä tarkistaa.
En kuitenkaan lähde tutkimaan nyt alkukieltä, (en osaakaan), mutta kirjoistani löytyy UT:n alkulkieli mistä Raamattua käännetty, ja on sanakirjat minulla) ja en ehtinyt nyt kun pikalukea.
Sitten toinen huom, tässä>:
- Sielu sanaa käytetään kahdessa merkityksessä Raamatussa
Se tarkoittaa: Elämän henki ruumis = elävä sielu!
1 Moos 2:7 "ja Jumala muovasi maan tomusta ihmisen
ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Näin ihmisestä tuli elävä olento (sielu)."
Sielu ei siis ollut erillinen osa, vaan kokonaisuus kaikki yhdessä. >Ruumis henki =sielu!
Kreikan psykhee, tarkoittaa elävää olentoa, yksilöä. (1 Kor 15:45, Ilm 16:3) Ihmistä persoonana kokonaisuutena (Luuk 12:16-23) ja ihmisen sisäistä elämää (1 piet 1:22)
Missään tämän sanan yhteydessä ei ole sanaa "kuolematon". Suomalaisessa Raamatussa psykhee on käännetty joskus sanalla "henki."
Siloin siitä vetää johtopäätöksen että tarkoitetaan "elämän henkäystä," eli erillistä osaa ihmisessä.
Sielu sanalla on siis kaksi merkitystä, että noin yksinkertaista ei ole asia luetella Raamatunpaikkoja.
Raamattu opettaa selvästi että toisessa ylösnousemuksessa nousseet nousevat kuoleman ja tuomion ylösnousemukseen. (Ilm 20 luku)
"Toinen kuolema" (14) on jumalattomien kohtalo, ei ikuinen elämä helvetissä Raamatun mukaan.
Raamattu opettaa että ihminen ei ole tietoisessa tilassa kuolemassa, vaan odottaa ylösnosemusta, ja eikös ne papitkin kuitenkin sano että "Jeesus on Sinut viimeisenä päivänä herättävä?"
Mistään tietoisesta kuoleman tilasta Raamattu ei missään opeta.
Jumalan siunausta
jari laurila
KUOLLEIDEN TILA?
Maailmassa on monia erilaisia oppeja mitä ihmiselle tapahtuu kuolemassa. Mitä sanoo Raamattu?
Raamattu puhuu kuolemasta väliaikaisena unen kaltaisena ja tiedottomana tilana. Jo Vanhassa testamentissa kuolemasta puhuttiin unena. (1 Kun 2:10, 11:43, 14:20,31, 15:8, 2 Aikak 21:1, 26:3 esim.) Job kuvasi kuolemaa uneksi (Job 14:10-12, Daavid puhui nukkumisesta (Ps 13:4) sekä myöskin Jeremia ja erityisellä tavalla Daniel (Jer 51:39,57, Dan 12:2)
Uudessa testamentissa asia on tietysti sama. Jeesus puhui kuolleista "nukkumisena." (Matt 9:24, Mark 5:39, Joh 11:11-14) Kun Jeesus kuoli, nousi poisnukkuneiden pyhien ruumiita ylös. (Matt 27:52) Stefanos nukkui pois. (Apt 7:60) Myös Paavali ja Pietari nimittivät kuolemaa nukkumiseksi. (1 Tess 4:13-17, 2 Piet 3:4)
Saar 9:5-6 opettaa "kuolleet eivät tiedä mitään," ja ettei tuonelassa ole "tekoja, ajatuksia, tietoa, eikä viisautta!" (9-10) Hankkeet raukeavat kuolemassa kaikki. (Ps 146:4) "Kuolleet eivät ylistä Herraa!" (Ps 115:17)
Unesta herätään ylösnousemukseen. (Joh 5:28-29, Ilm 20:6, 1 Kor 15:51-53) Jokainen jumalatonkin herää tuomion ylösnousemukseen kuollakseen uudelleen lopullisesti tuomionsa kuultuaan. (Ilm 20:5, 14, 2:11)
Apostoli Paavali vahvisti että kuolema on synnin palkka. Miten sielut voisivat olla tietoisessa tilassa, tai loputtomiin helvetin tuskissa? (Room 6:23) Elämä on vain niillä, joilla on Jeesus. (1 Joh 5:12)
Mitään tietoista "välitilaa" ei Raamatun mukaan ole olemassa. Kreikkalainen filosofia ja spiritismi on tuonut erilaisia sielun kuolemattomuusteorioita kristinuskoonkin. Ainoa "välitila" Raamatun mukaan on kuoleman tiedoton uni.
Jos uskoisimme teoriat että ihminen olisi jossakin tietoisessa välitilassa kuolemansa jälkeen, ja/tai menisi suoraan kuolemassa rangaistukseen, olisi Raamatun opetus ylösnousemuksesta turha ja vailla pohjaa. Viimeistä tuomiotakaan ei tarvittaisi, jos tuomio olisi toimeenpantu heti ihmisen kuoltua.
Miksi Jeesuksen pitäisi tulla takaisin, (Ilm 1:7, 22:12) jos kuolleet olisivat jo taivaassa tai helvetissä?
ONKO KUOLEMANJÄLKEISELLE PELASTAUTUMISEN MAHDOLLISUUDELLE JA KIIRASTULEN TAI -PIINAN OPEILLE RAAMATULLISIA PERUSTEITA?
On olemassa erilaisia teorioita joidenka mukaan ihmisen sielu kuolemansa jälkeen kävisi läpi jonkinlaisen puhdistusprosessin? Näitä oppeja on yritetty puolustaa joillakin Raamatun jakeilla, mutta jakeet ovat irroitettuja asiayhteyksistään, eivätkä huomioi Raamatun koko muuta opetusta asiassa. Oppi tietoisuudesta kuoleman jälkeen perustuu ajatukseen, että ihminen on luonnostaan kuolematon. Oppi lähtee paholaisen vaikuttimista, joka spiritismin ja filosofioiden kautta pyrkii saamaan ihmisen uskomaan kuolemansa jälkeiseen pelastuksen mahdollisuuteen. Yleisesti usein uskotaan, että ihminen on taivaassa heti kuoltuaan. Raamattu opettaa että ihminen ei ole tietoisessa tilassa kuolemansa jälkeen.
- Ihmisen hankkeet raukeavat tyhjiin (Ps 146:4)
- "Kuolleet eivät tiedä mitään" (Saarn 9:5-6,10, Jes 38:18-19)
- "Kuolleet eivät ylistä Herraa" (Ps 6:6, 115:17)
Raamatun opetus ylösnousemuksesta raukeaisi tyhjiin jos kuolleet olisivat tietoisessa tilassa.
- "On oleva ylösnousemus, sekä vanhurskasten, että vääräin." (Apt 24:15)
- "Älkää ihmetelkö tätä! Tulee aika jolloin kaikki jotka lepäävät haudoissaan, kuulevat Hänen äänensä. He nousevat haudoistaan -hyvää tehneet elämän ylösnousemukseen, pahaa tehneet tuomion ylösnusemukseen." (Joh 5:28-29, Ilm 20:5-6)
Parannuksentekoon annettu armonaika on tässä ajassa. Raamattu ei missään puhu pelastuksen mahdollisuudesta kuoleman jälkeen.
- "Jokaisen osana on kerran kuolla ja sitten joutua tuomiolle." (Hepr 9:27)
Syntiinlankeemuksen vuoksi ihminen menetti oikeuden elämään. (1 Moos 2:17) Armonaikaa Kristuksen uhrin vuoksi ihmiskunnalla on ihmisen elinikä lähelle Kristuksen toista tulemusta. Jos ihminen jatkuvasti torjuu Jumalan Hengen vetoomukset kääntymykseen voi armonaika jäädä lyhyemmäksikin ja ihminen paatuu. Periaateessa ihminen voi kuitenkin tehdä ratkaisunsa ikuisen kohtalonsa suhteen elämänsä aikana. (1 Moos 3:14-15, Joh 1:29, Matt 12:31)
Jumalan Henki pitkämielisyydessään vetoaa ihmiseen syntien katumiseksi, kääntymiseksi, parannukseksi ja syntien anteeksiannon mahdollisuuden vuoksi useasti ihmisen elämän aikana. (5 Moos 30:19-20, Ps 95:6-9, Hepr 4:2) Kun ihminen kuulee Jumalan Hengen kutsun, tulisi ihmisen seurata kutsua. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ihmisen omatunto tulee Jumalan edessä araksi ja synnistä tietoiseksi. Ihminen kiinnostuu miettimään iankaikkisuuteen liittyviä asioita, Raamattua, Jumalaa, uskoa, jne. Tämä on oikea aika tehdä ratkaisuja jotka kantavat iankaikkisuuteen. Jos ihminen hylkää kutsun, hän paatuu, eikä tämän jälkeen tunne enää synnin surua eikä kiinnostusta iankaikkisuuteen liittyviin asioihin. Kun ihminen kieltäytyy Hengen kutsusta, Raamattu kutsuu sitä Pyhän Hengen pilkaksi, joka on ainoa anteeksiantamaton synti Raamatun mukaan, sillä se käytännössä tarkoittaa ettei ihminen kadu eikä käänny Jumalan Hengen vetoomuksista huolimatta koskaan. (Matt 12:31)
"Jumala on asettanut uuden määräpäivän. Tämän päivän. Jos te tänä päivänä kuulette Hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne." (Hepr 4:7, 3:8,15, San 28:14, Room 9:18)
TUHATVUOTISKAUSI JA SYNNIN LOPPU
Puhutaan usein "tuhannen vuoden valtakunnasta," mutta Raamattu ei käytä sellaista sanontaa. Milleniumin eli tuhatvuotiskauden aikana (Ilm 20) saatanan vaikutus maailmassa on rajoitettu ja Kristus hallitsee pyhiensä kanssa. (1-4) Ilm 19 ja 20 luku on luettava yhteen. 19 luvun jakeet 11-21 kertovat Kristuksen tulemisesta toisen kerran, eli toisesta adventista. Kristuksen saapuessa alkaa tuhatvuotiskausi.
Peto ja väärä profeetta (Ilm 13, 16:13, 19:19-20) saavat lopun Kristuksen tullessa. Myös muut elävät joita ei ole Kristuksen tullessa temmattu ylös Herraa vastaan, saavat loppunsa Herran tullessa. (21, Jes 26:21) Dan 2:44 Danielin näkemän kuvapatsasilmoituksen perusteella Jumalan valtakunta perustetaan tällä hetkellä silloisen Euroopan raunioille. (EU?) Myös kaikki muut valtakunnat tuhoutuvat. Tämä Jumalan valtakunta ei koskaan tuhoudu.
Kun Kristus saapuu, elossa olevat pyhät temmataan Herraa vastaa yläilmoihin. (1 Tess 4:17, 13-18, Joh 14:2-3) ja vanhurskaat pyhät nousevat ylös. (Ilm 20:6) Kristus ei kuitenkaan tässä perusta valtakuntaansa maan päälle, vaan vasta tuhatvuotiskauden lopussa. Jotkut esittävät että Kristus tulisi vasta tuhatvuotiskauden päättyessä, ja 1000 v. olisi jonkinlainen rauhan ja onnen aika, mutta Raamatun mukaan asia ei ole näin. Maailma on Kristuksen tulessa täynnä pahuutta, eikä uskoa juuri ole. (Luuk 18:8, 1 Tim 4:1, 2 Tim 3:1) Maailma on paha kuin Nooan päivinä silloin kun Herra saapuu. (Luuk 17:26,28-30, Matt 24:37-39, 13:38-40) Herran tullessa hävitys on täydellinen. (2 Piet 3:10) Ennen Herran tuloa ihmiset sanovat: "Ei mitään hätää" ja rypevät synneissään, yllättää Herran tulo heidät. (1 Tess 5:3) Ennen Herran tuloa ei siis ole mitään syntien sovitusaikaa ja Kristuksen onnen valtakunnan aikaa, mutta parannuksen tekoon Jumala on kutsunut kärsivällisesti koko ihmiskuntaa jo kauan. (2 Piet 3:9-10)
Pyhät hallitsevat Kristuksen kanssa 1000 vuotta. (Ilm 20:4, 2:26, Dan 7:27, 2 Piet 2:4, Juud 6, 1 Kor 6:2-3) Koska vanhurskaat nousevat ylös, ja jumalattomat kuolevat, on maapallo ilman asukkaita. (Jer 4:23-25) Myös viimeiset vitsaukset ovat runnelleet maata melko perusteellisesti. (Ilm 16:18-21) Saatana sidotaan ja kahlitaan 1000 vuodeksi, ja syöstään syvyyteen. (Ilm 20:2-3) Hetkeksi saatanan toiminta loppuu, koska sillä ei ole mitään tekemistä tyhjällä maapallolla. Kun 1000 vuotta tulee täyteen, se johtaa jälleen kansoja harhaan. (3) Keitä? Niitä jotka ovat saaneet ylösnousemuksen toisessa ylösnousemuksessa, joka on tuomion ylösnousemus. (Ilm 20:5, Joh 5:28-29) Jumala tahtoo että jumalattomat saavat jokainen kuulla tuomionsa, ja että he ymmärtävät Jumalan oikeudenmukaisuuden maailmankaikkeuden suhteen. He ymmärtävät myös pitkämieliset Jumalan armon kutsut, jotka he torjuivat toisen toisensa jälkeen. Heillä oli aikaa miettiä tekojaan, ja he ymmärtävät tehneensä omat ratkaisunsa itse, ja aiheuttivat itse ikuisen kohtalonsa. (Ilm 20:12) Koko elävä maailmankaikkeus todistaa nyt Jumalan oikeudenmukaisuuden. Enkelikuntakin, joista kolmasosa lankesi pois Jumalasta aikojen alussa. Kukaan ei voi väittää enää vastaan. (Room 14:10, Fil 2:10-11, Jes 45:22-23)
1000 vuoden aikana ei ratkaista enää sielujen kohtaloita. Ne on päätetty jo ennen Jeesuksen tuloa Raamatun mukaan. (Ilm 22:12, Matt 16:27, Room 2:6) Opettaahan Raamattu kahta ylösnousemusta, jolloin on selvää että päätökset ja jako on tehty taivaassa valmiiksi ennen Jeesuksen tuloa. Jeesus ei nuku, vaan elää ja toimii Isän oikealla puolella taivaassa pyhäkössä josta maallinen pyhäkkö oli vain vertauskuva. (Hebr 8-9) 1000 vuoden kauden päätyttyä jumalattomat "muut kuolleet" herätetään ja saatanallakin on taas puuhaa. (Ilm 20:3,5,7,8) Saatana yllyttää vielä jumalattomia harhaan, (20:8-9) mutta Jeesus Kristus lopettaa tämän viimeisen kapinan, pyhät ja uusi Jerusalem laskeutuvat (Ilm 21:9-27, Sak 14:9)
Kun Herra on julistanut tuomionsa saavat paholainen enkeleineen ja pelastuksen hyljänneet ihmiset lopullisen rangaistuksensa, josta ei ole enää ylösnousemustoivoa. Synnin palkka on kuolema, ei ikuinen elämä helvetissä. Tämä on toinen kuolema. (Ilm 20:9-10, 21:8, 14-15, 2 Piet 3:7, Jes 34:8, 28:21, Room 6:23) Tämä on lopullinen ja täydellinen hävitys. (Mal 3:19) VKR 4:1)
Jumala ei ikuista syntiä, vaan maailmankaikkeus on päässyt eroon saatanasta ja hänen enkeleistään. Missään ei Raamatun mukaan ole halki loputtomien ikuisuuksien palavaa tuskan helvettiä, jossa kadotetut itkisisivät, huutaisivat tuskissaan, kiroilisivat ja pilkkaisivat Jumalaa. Kukaan ei tahdo sellaista korvillaan kuunnella. Kukaan ei voisi tunnustaa Jumalaa rakkauden ja oikeudenmukaisuuden Jumalaksi jos näin olisi. Jumala ei ole sadisti, eikä uudessa maassa ole sadistisia ihmisiä, vaan pyhiä luonteita. Rakkaus vallitsee. Kukaan ei kaipaa armon halveksijoita takaisin, eikä syntiä enää edes muistella. Kaikki entinen on mennyt. (Ilm 21:4, 1-8)
Yhteenveto:
Viimeisten päivien aikana tapahtuu:
- Kristus tulee takaisin ja I ylösnousemus
- Elävät ja kuolleet pyhät otetaan taivaaseen
- Jumalattomat kuolevat
- saatana sidotaan
1000 vuoden aikana:
- Pyhät hallitsevat Kristuksen kanssa taivaassa
1000 vuoden jälkeen, ja ikuisuus:
- Kristus, pyhät ja uusi Jerusalem laskeutuvat maan päälle
- Jumalattomat herätetään kuolleista = II ylösnousemus
- saatana on hetken vapaana, jolloin hyökkää pyhää kaupunkia vastaan
- Viimeinen tuomio pannaan täytäntöön
- saatana ja syntiset hävitetään lopullisesti
- Maa "luodaan uudesti" eli uudistetaan pyhien ikuiseksi asuinsijaksi
"HELVETTI." -KIDUTTAAKO JUMALA IKUISESTI HELVETISSÄ?
Helvetti on Jumalattomien kadotuksen tuli. Sen kreikankielinen nimitys "gehenna" johtuu hebrean sanoista Ge Hinnom (Hinnomin laakso) joka sijaitsi Jerusalemin eteläpuolella. Hinnomin laaksossa oli kaatopaikka Jeesuksen aikaan jossa poltettiin kaupungin jätteitä ja rikollisten ruumiitkin. Se oli ollut myös epäjumalan palvontapaikka jossa poltettiin eläviä lapsia. (2 Kun 23:10) Jeesus käytti tätä kaatopaikkaa vertauskuvana helvetin tulelle joka aikojen lopussa kuluttaa jumalattomat. (Mal 3:19-21, Ilm 20:9-15, 19:20, 20:10,14,15, 21:8) (Matt 5:22,29-30, 10:28, 18:9, 23:15,33, 3:12, Mark 9:43,45,47, Luuk 2:12:5, 3:17, Jaak 3:6, Ps 37:20)
Oppi ikuisesti kiduttavasta tuskasta on tullut sielun kuolemattomuusopin kautta. Sielunvihollinen tahtoo esittää Jumalan luonteen väärässä valossa. Vihollinen esittää Jumalan kostonhaluiseksi tyranniksi, jossa Luoja ja pelastetut katselisivat ja nauttisivat tuskissaan kirkuvista ihmisistä halki loputtomien ikuisuuksien. Jumala on rakkaus. Julmuus on saatanallista.
Monet uskonmiehet ovat opettaneet tätä oppia, mutta heillä ei ollut sitä valoa, mikä meillä on nykyaikana. Jokainen vastaa oman aikakautensa valosta Jumalan edessä.Syntiä ei ikuisteta, vaan hävitetään kokonaan pois maailmankaikkeudesta. (Ilm 21:4) Ikuisen piinan oppi on aiheuttanut paljon pahaa. Harvat ryhtyvät rakastamaan sadistista Jumalaa? Moni kääntymys on jäänyt tekemättä, ja monta jumalanpilkkaajaa tullut lisää, kun Raamatun rakkauden uskonto on jäänyt ymmärtämättä julman ikuisen piinan opin vuoksi.
Raamatun tulkinta "aina ja ikuisesti, iankaikkisesti" on harhaanjohtava. Suomenkielestä on vaikea löytää sopivaa sanaa kuvaamaan hävityksen kestoa. "Iankaikkinen" johtuu sanoista ikä kausi. (Iänkaiken.) Kreikan "aion" kuvaa elinikää, aikakautta ja aikaa jonka asia tai esine on olemassa. Sodoman ja Gomorran kaupungit hävitettiin myös iankaikkisella tulella, mutta Kuolleen meren rannoilta jossa kaupungit sijaitsivat eivät enää liekit nouse. (Juud 7)
Jeesus sanoi: "Heidän matonsa ei kuole, eikä tuli sammu.( Mark 9:48, Jes 66:24) " Tämä kuvaa rangaistuksen lopullisuutta. Kaatopaikalla tekivät tuhojaan myös madot. Helvetin tulen rangaistuksesta ei ole enää ylösnousemustoivoa. Synnin palkka on kuolema, ei ikuinen elämä helvetissä. (Room 6:23)
Helvetin tuli ei ole kidutuspaikka, vaikka siihen toki liityy kärsimystä. Taivaasta lyövä tuli on jumalattomien hävitystapa.
Rakkaudellinen Jumala tahtoo aina pelastaa ihmisen. Jumalan Henki vetoaa jokaiseen ihmiseen useasti elämän aikana kääntymyksen puolesta. (Hes 33:11, Apt 7:51) Ihmisellä on näin vapaa tahto päättää ikuisesta kohtalostaan.
Kiitos vastauksesta. En ehtinyt siihen vielä kunnolla paneutua, mutta yski ajatus heräsi tässä kohtaan. Palaan muuhun tekstiin myöhemmin.
--
Raamattu opettaa että ihminen ei ole tietoisessa tilassa kuolemassa, vaan odottaa ylösnosemusta, ja eikös ne papitkin kuitenkin sano että "Jeesus on Sinut viimeisenä päivänä herättävä?"
---
Voiko tuo tarkoittaa ihmisen viimeistä päivää? Eli päivää jona ihmisen fyysinen ruumis kuolee? Toivon että unodat hetkeksi aikaisemmat oppisi ja pohdit asiaa vähän niinkuin aloittelijan näkövinkkelistä. Ilman ennakkoasenteita.
Kiitos ja hei Herrassa
Minulla tulee ekana mieleeni Jeesuksen paluu.
Siinä sanotaan selvästi, että silloin tapahtuu kokoaminen. 1 Tess 4:16-17.
Mukavaa kun tutkit.
Siunausta paljon ja Pyhän Hengen johdatusta
jari laurila
http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli
JEESUKSEN TULO, HERRAN PÄIVÄ, TOINEN ADVENTTI
Maailmanhistorian lopussa Jeesus Kristus saapuu taivaan pilvissä noutamaan omiaan taivaan kotiin. (Matt 24:30-31, 26:64, Apt 1:11, Ilm 1:7) Herran omille se on pelastuksen ja uskon riemullinen täyttymyksen päivä. (1 Tess 4:16, 1 Kor 5:5, 15:22, 2 Kor 6:2, Jes 26:19-21, 35:4-6, 25:8-9, Juud 24, Mal 3:17)
Herran paluu on täysin julkinen, jonka kaikki voivat nähdä omin silmin. (Matt 24:27, Ilm 1:7, Mark 13:26, Luuk 21:27)
Ihmiskunta on rikkonut käskyt, muuttanut lait ja tehneet tyhjäksi ikuisen liiton. Ihmiskunta on hyljännyt evankeliumin, ja halveksunut Jumalan Pojan veren (Jes 24, 1,5,6-8, Jooel 1:15-18, 2:1-2,11, Ps 50:3-4, 2 Tess 1:8, Jer 4:19-20, 23-26, 30:7, Mal 3:1-2, Jes 2:17, 2:19) Jeesuksen paluun yhteydessä tulee tapahtumaan suuria mullistuksia. (Apt 2:19, Ilm 16:18, Naah 1:5-6, Piet 3:10-12) Jumalattomat saavat surmansa. He eivät kestä Kristuksen läsnäoloa. (Ilm 19:11-18) Herran päivä on tuomion päivä. (Jes 12:11-22, Val 2:16-22, Hes 30:2-3, Aam 5:18-20, Herran tuomio hävittää jumalattomat lopullisesti. (Mal 4:1, Ilm 20:14, 2:11, Room 6:23)
Ne jotka ovat ottaneet varoituksista vaarin eivät tule yllätetyksi Herran päivänä, (1 Tess 5:2-5, Matt 24:43) ja Jumalan omat ovat turvassa Herran lupauksissa. (Ps 91:9-10, 27:5, 91:14) Kun Jeesus tulee, Hän herättää vanhurskaat kuolleet, ja muuttaa elossa olevat pyhät kuolemattomuuteen. (Mark 13:27, 1 Tess 4:16-18, 1 Kor 15:52)
Kristuksen tullessa maailman tila on paha. Jeesus sanoi että pahuus on verrattavissa Nooan päiviin, jolloin "jolloin heidän ajatuksensa ja pyrkimyksensä olivat kauttaaltaan pahat." (1 Moos 6:5, Aam 6:3) Uskoa ei ole paljon ihmisten keskuudessa. (Luuk 18:8) Ennen Jeesuksen tuloa ei siis ole mitään ajallista tuhatvuotiskautta, jonka aikana ihmiset valmistautuisivat kohtaamaan Jeesuksen. (Ef 4:30) Aikamme nyt on tärkeä ihmisen pelastuksen kannalta. (Hebr 4:7-8, 1 Piet 2:12, 2 Piet 1:19, Jooel 2:12-13, Jaak 5:7-8,)
Jumalan Pojan tulemisen tarkka ajankohta on salaisuus. Raamatullisia perusteita paluun tarkan ajankohdan laskemiselle ei olemassa ainuttakaan. (Matt 24:36) Jeesus kehotti odottamaan ja tarkkailemaan ajan merkkejä, joita me lopun ajan ihmiset voimme nähdä joka päivä Raamatun profetoiden toteutuessa parhaillaan silmiemme edessä. (Matt 24:32:33, Luuk 19:42, ) Herran päivä tulee yllättäen kuin varas yöllä niille jotka eivät valvo. (Luuk 17:24, 21:34-35, Matt 24:36,42-44, 25:13, 1 Tess 5:2, 2 Piet 3:10)
Herran päivä on armoton, (Jes 13:9, Jooel 2:11) koska armon ovi on jo suljettu Jeesuksen saapuessa palkka mukanaan. (Ilm 22:12) Päivä lähenee, jolloin Jumala näyttää valtavan voimansa ja näyttää ihmiskunnalle, eläville ja kuolleille, kuka sanoo viimeisen sanan. Jeesus on tuomari. (Apt 2:20, 17:31, Room 2:16) Jumalalla ja Jeesuksella Kristuksella on pelastus ja tuomiovalta. Jokainen tulee tietämään kuka on Jumala. (Mal 4:5, Ps 110:1-3,5-6, Jes 10:3, 13:6-13, Jer 30:7-8, Aam 8:9-10)
Pelastetuilla on ihana tulevaisuus taivaassa ja uudesti luodussa maassa. (Jes 4:3, 65:17-25 66:22-23, 40:5, 61:11, 28:5, 51:3, 35:2, 60:18-21, 35:10, 45:17, 51:3, 1 Piet 1:10-12, Hebr 10:35-37, Ilm 21-22)
Kehoitan sinua lukemaan Apt. 2:22-36. Tässä kappaleessa Pietari puhuu Jeesuksen kuolemasta. Jeesusta ei kuolema voinut omanaan pitää, koska hänet oli Jumala herättävä, ja opetuslapset olivat tämän tapahtuman todistajia.
Miten se selittää kuoleman tilan. Siten, että Pietari puhuu tässä myös Daavidista, ja Pietarilla "on lupa teille rohkeasti sanoa, mitä kantaisäämme Daavidiin tulee, että hän on sekä kuollut että haudattu, onhan hänen hautansa meidän keskellämme vielä, tänäkin päivänä. --- Sillä ei Daavid ole astunut ylös taivaisiin", vaan profetoi eläessään Psalmissa (Ps. 110), että "Herra (Jumala) sanoi minun Herralleni (Jeesukselle): istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi (saatanan) sinun jalkojesi astinlaudaksi". Varmasti tietäköön koko Israelin huone (seurakunta, joka uskoo Kristukseen) "että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen..."
Jos Daavid ei vielä sinä päivänä ollut mennyt taivaisiin, jolloin Pietari saarnasi, uskon ettei siellä ole vielä ketään muutakaan. Hänenkin kohdallaan on tapahtunut se sama, mikä tapahtuu meidän jokaisen kohdalla. Me kuolemme ja henkemme palaa Jumalan luo, fyysinen ruumimme pannaan hautaan ja maatuu. Ylösnousemuksen aamuna tuo meidän henkemme Jumalan avulla taas yhdistyy uudelleen siihen maahan, joka on meidän tomumajamme, ja "meidät temmataan yhdessä heidän (näiden ennen meitä kuolleitten pyhien) kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa." Vasta tästä alkaa tietoinen elämä Herramme Jeesuksen kanssa, tämä on yksinkertaista ja loogista sanaa, ja tätä Raamattu meille opettaa.
Tämä on tarpeeksi minulle, joten en ainakaan minä halua unohtaa, mitä olen oppinut. Minulla ei ollut minkään laatuisia ennakkoasenteita, kun tämän opin Raamatustani. Tämä riittää kertomaan, miten kuolema koetaan. Se kertoo, että kuolemani jälkeen välittömästi "en tiedä mitään, ei ole tietoa, ei ajatusta kuolemassa, minne olen menevä". Se kertoo, miten Jeesus huolehtii siinäkin kaikesta: hän tallettaa elämämme hengen ja yhdistää sen tullessaan tomumajaamme. Hänellä on taito tähänkin kuten luomistyöhön aikojen alussa. Siinäkin on kiitoksen ja ylistyksen aihetta loputtomiin.
Maran ata!
Onko kukaan kuullut etä vuonna 500 jkr Konstantinopolin kirkolliskokouksessa keisari Justiniaus määräsi jälleensyntymisopin vääräksi. Eli sitä ennen ajateltiin sielun syntyvän uudelleen ja sielun olevan kuoleman jälkeen välitilassa.
Ja ilmeisesti silloin Raamatusta poistettiin jälleensyntymistä koskevat kohdat. Tästä herääkin kysymys että kuinka paljon raamattua on aikojen saatossa manipuloitu vallanpitäjien toimesta että kansaa voitaisiin ohjailla tiettyyn suuntaan?
Rauhanhei
En ole kuullut, että Ramattuun olisi noin koskettu?
En jaksa uskoa tuohon, sillä en usko että Raamattu on sisältänyt koskaan mitään oppia jälleensyntymisestä.
Meidänkin käyttämämme alkukieli käännöksissä jo eliminoi tuon.
Sinä sanoit että "ilmeisesti" eli ajattelet että jos näin on tapahtunut?
Ei Raanmattua ole muuteltu.
Joissakin kohdissa on kääntäjien kansa polemiikkia, eli toivomusta toisenlaisiin kääntämistapoihin paikoin kyllä.
Raamattu sisältää kaiken opin ihmisen pelastuksesta.
Jumalan sinausta
jari laurila
OVATKO RAAMATUNKÄÄNNÖKSET LUOTETTAVIA?
Kristinuskon levitessä tarvittiin Raamatunkäännöksiä. Ensimmäinen Raamatunkäännös on VT:n kreikankielinen Septuaginta 200 ekr. Tärkein latinankielinen käännös on Hieronymuksen 300 luvulla jkr kääntämä Raamattu. Katolinen kirkko vastusti Raamatun kääntämistä kansankielelle, (vain papit saivat tulkita ja selittää Raamattua) ja siksi vasta uskonpuhdistus mahdollisti Raamatun kääntämisen kansankielille. Suomeksi Raamattu käännettiin 1642. Vuonna 2004 oli vähintään yksi Raamatun kirja käännetty 2377 kielelle ja koko Raamattu noin 422 kielelle, ja VT tai UT yli 1079 kielelle. Maailmassa on noin 6000 kieltä.
Yleisesti usein uskotaan että Raamattu olisi muuttunut useiden käännöksien ja ajan myötä. Tämä on kuitenkin virheellinen luulo, sillä merkittävät Raamatun käännökset tehdään aina mahdollisimman vanhoista asiakirjoista. (Jehovan todistajien käyttämä UM- käännös, on poikkeus joka on käännetty englanninkielisestä Raamatusta) VT on käännetty pääosin masoreettisesta tekstistä (Biblica Hebreica Stuttgartensia) nimeltä Codex Leningradensis, vuodelta 1008 jkr. Toinen masoreettinen käsikirjoitus on Aleppo Codex, vuodelta 925 jkr. Käännöstyössä on huomioitu myös Kuolleen meren kirjakäärölöydöt (löytö 1947) joidenka käsikirjoitukset ovat vuosilta 250 ekr - 68 jkr. Käännöstyössä on huomioitu myös Septuaginta (LXX) jonka käsikirjoituksia meillä on ajalta 150 ekr - 450 jkr.
Osansa käännöstyössä on ollut myös latinankielisellä Vulcatalla. (4 vuosisata)
Uuden Testamentin varhaisten käsikirjoitusten valtaosa on vuosien 300-450 jkr väliltä. Sen lisäksi kriittinen editio sisältää sisältää kaikki papyrukset, joista osa on vuosien 125-300 jkr väliltä. Näiden lisäksi on joitakin keskiaikaisia kirjoituksia joita on pidetty tärkeinä.
Suomen 1992 käännöksen suoritti asiantuntijoista koostuva käännöskomitea. Edustajat olivat luterilaisia, ortodokseja sekä helluntaikirkosta jonka kautta vapaat suunnat vaikuttivat ja olivat edustettuina. Eri asiantuntija- ja käyttäjätahot vaikuttivat myös mielipiteillään.
1992 käännöksessä on käännetty asiakokonaisuuksia ja lauserakennelmia, kun taas 1938 käännös keskittyi yksittäisten sanojen kääntämiseen.
Näin Raamatusta tuli helpommin luettava, mutta eri käyttäjätahot ovat tulkineet joitakin asioita hiukan eri tavoin, eikä täydellistä yksimielisyyttä saavutettu.
Pelastussanoma on kuitenkin selvä. Kielen uudistuessa tarvitsemme uusia käännöksiä. Hyödyllistä on tutkia 1938 ja 1992 käännöksiä rinnakkain.
Raamatun selitysteoksien ja ATK-Raamattuohjelmien kautta päästään tarkastelemaan miltei kaikkia Raamatunkäännöksiä.
Nykyajan uskonnollisuus usein mielellään syrjäyttää Raamatun ilmoituksia ja nostaa tilalle ihmisviisauden. Tiedettä pidetään oppineisuutena ja Raamattuun luottamista usein heikkoutena.
On asioita mitä Jumala ei koskaan ole tarkoin ilmoittanut ihmiskunnalle, mutta inhimillinen tiede ei pysty saamaan Jumalan salaisuuksia selville koskaan. Tiedemiehet käsittelevät asioita vain inhimilliseltä näkökannalta hyläten ehdottomasti kaiken mikä liittyy Raamattuun.
Moni tieteen ongelma kuitenkin selviäsi jos tiedemiehet hyväksyisivät esim. vedenpaisumuksen. Mm. luomakunnan ikä arvioitaisin toisin.
Raamatun toteutunet profetiat ovat kuitenkin pätevä todiste Raamatun paikkansa pitävyydestä. "Yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisen tahdosta, vaan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen minkä saivat Jumalalta." (2 Piet 1:21, 2 Tim 3:16, Jer 1:12)
Jumala on huolehtinut itse sanansa säilymisestä. Onhan siihen sisällytetty koko pelastussanoma ja koko ihmiskunnan tärkein ja viisain tieto.
RAAMATTU JUMALAN SANANA JA AUKTORITEETTINA
Vuonna 1947 Beduiinipoika Muhammed Adh-Dhip löysi Kuolleen meren kirjakääröt. Noin 2000 vuotta vanhoja Raamatun käsikirjoituksia! Ne todistavat että meillä on tänään kädessämme aivan sama Raamattu kuin profeetoillakin oli, ja jota Jeesuskin kädessään piti ja opetti. Juutalaiset kopioivat Raamattua hyvin tarkasti ja valvotusti. Raamatun kieltä on jouduttu tarkistamaan nykykielelle, mutta kaikki käännöstyöt on tehty samoista vanhoista alkukielen asiakirjoista. (jopa 250 ekr - 450 jkr, Pääosin VT 1008 jkr ja UT 350-450 jkr) Ei koskaan ole käännetty edellisestä käännöksestä. (Jehovan todistajien UM- käännös on poikkeus. Se on käännetty englanninkielisestä Raamatusta.)
Raamattu on kirjakokoelma jonka 66 kirjaa kirjoittivat hyvin erilaiset noin 40 ihmistä vajaan 1600 vuoden aikana. Jumala antoi profeetoilleen sanoman jonka he pukivat kukin persoonalliseen tyyliinsä ihmiskielelle. Raamatun syntyä ohjasi itse Jumala Pyhän Henkensä kautta. Raamattu Sanookin ettei Jumala tee mitään ilmoittamatta ensin palvelijoilleen profeetoille. Myös ettei yksikään kirjoitus ole syntynyt ihmisen omasta tahdosta, vaan ihmiset saivat Jumalalta sen minkä kirjoittivat. (Aam 3:7, 2 Piet 1:21, 2 Tim 3:16)
"Näin sanoo Herra" sanonnat toistuvat Raamatussa noin 1800 kertaa. (Jer 1 :4,6, 38:2-3, Sak 1:4) Tähän jumalalliseen alkuperään perustuu Raamatun arvovalta. Tämän vuoksi Raamattu on yhtenäinen ja looginen kirja alusta loppuun, eikä sisällä todellisia ristiriitoja Raamatun sanoman kannalta. Raamattu onkin vakaumuksellisille kristityille Jumalan sana ja auktoriteetti. Ei uskonnollisten mielipiteiden kokoelma joka mahdollistaisi ihmisen oman tahdon etusijalle. Raamattu sisältää valtavan määrän profetioita eli ennustuksia. Jokainen Raamatun profetia on toteutunut tarkasti yksityiskohtiaan myöten. Osa ennustuksista toteutuvat parhaillaan ja osa odottavat toteutumistaan, jotka samalla todennäköisyyden varmuudella tulevat tapahtumaan ja toteutumaan.
Profeetta Daniel näki jo 2700 vuotta sitten yhdistyneen euroopan, EU:n ! Raamattu on ilmoitus kirjakokoelman keskushenkilöstä Jeesuksesta Kristuksesta. Raamattu on puolueeton ja erehtymätön erehdysten paljastaja, esittää ihmiskunnan historian, Jumalan sana ihmiselle, maailman levinnein kirja, kertoo myös "hyvien" ihmisten ja uskon suurmiesten virheistä, profeetallinen sana, luotettava opas. Raamatulla on ihmistä muuttava vaikutus, se on muuttumaton, oppimattomienkin ymmärettävissä Jumalan Hengen avulla, kulkee tieteen kanssa rinnan oikein tulkittuna, totuuden paljastaja, vihattu ja rakastettu.
Raamattua tutkittaessa on huomioitava seuraavat asiat:
- Asiayhteys! Mihin asiayhteyteen Raamatun jae ja asia kuuluvat, eli mistä on kysymys kun tutkimme asian yksittäisen jakeen ympäriltäkin.
- Mitä muualla samasta asiasta sanotaan.
- Alkukielen merkitys, ja usein sen ajan kulttuurin ja tapojen yhteys asiassa.
Raamattua on tutkittava vilpittömällä mielellä, Hengessä ja totuudessa. Siksi Raamattu ei aukene pelkille virheiden etsijöille, ja siksi Raamattua ymmärretään ja opetetaan usein väärin. (Joh 4:23, Joh 17:17, Kol 1:6)
"Sinä sanoit että "ilmeisesti" eli ajattelet että jos näin on tapahtunut?"
En ole asiantuntija joten en voi sanoa mitään varmasti. Muistan kuitenkin lukeneeni tuosta jostakin ja jos joku muu on samaan aiheeseen törmännyt voi joko vahvistaa tiedon tai sitten kumota sen. Lähdettä en muista, valitettavasti.
"Ei Raanmattua ole muuteltu.
Joissakin kohdissa on kääntäjien kansa polemiikkia, eli toivomusta toisenlaisiin kääntämistapoihin paikoin kyllä."
Tämä on hiukan sinisilmäisesti ajateltu. Valtaeliitillä on aina ollut tarve ohjata ihmisiä ja mikä sen parempi tapa on kuin manipuloida pyhää kirjaa. Poliitikoilla ei koskaan ole ollut omaatuntoa joten kaikki on mahdollista.
Beduiinipojan löytökin voi olla pelkkä myytti jota halutaan levittää. Tuntuu jotenkin uskomattomalta ajatus että papyrys olisi säilynyt yli 2000 vuotta. Eihän näitä löydettyjä kirjojakaan päässyt tutkimaan kuin harvat ja valitut, joka mielestäni heittää hiukan varjoa asian ylle. Mistä tämä salailu.
11. a Jh 8:56.
Aabraham näki edeltä uskossa, olihan hän uskon isä.
11. Mt 10:28
Tämän mukaan Jumalalla on valta antaa elämä tai ottaa se pois (eli tappaa sielun), siis ei tukea kuolemattomuudelle.
12. Heb 4:12
Tässä puhutaan mm sielun ja hengen erottamisesta (ei siis sama asia), toisaalla Raamatussa (1. Moos. 9:4) sielua pidetään veren synonyymina.
13. Ilm 20:4
Jumala herättää heidät ensimmäisessä ylönousemuksessa, eli eikö siinä juuri kuolleet (sielut) herätetty eloon (koskee tulevaisuutta)
14. 1 Kun 17:21
voidaan ymmärtää että sydän rupesi lyömään ja veri alkoi kiertää, jolloin synonyymi vereen ks yllä tekee asian ymmärrettäväksi. Tässä Herra vastasi rukoukseen ja palautti kuolleen elämään.
15. Ps 16:10
Herra ei anna hurskaansa nähdä kuolemaa, sillä kuolema on kuin syvä uni jonka pituutta ei tajuta. Kun Hän herättää, ei häneen turvaavan siis tarvitse koskaan nähdä kuolemaa vaan elämä on ikuista.
16. Ps 30:4
Daavidin runomuotoista muistelua ahdistuksen jälkeen.
17. Ps 49:16
Tässä taas sielua verrataan ihmiseen kokonaisuutena.
18. Ps 66:9
Ristiriitaista todistelua Voitolta!?
"Hän antaa meidän sielullemme elämän eikä salli meidän jalkamme horjua." Sanassa sanotaan näin eikä sitä sovi ilkkua.
19. Ps 86:13
Viittaan kohtaan 16.
20. Hes 18:4
Siis sielun on kuoltava. Kaikki ovat syntiä tehneet. Näin Herra sanoo sanassaan.
Voiton viittaus "muihin" on hämäävä, sillä ainoastaan Jeesus Kristus oli synnitön ja täyttää ko ehdon. Elämä on siis vain Kristuksessa.
21. Hes 18:27
Tässäkin puhutaan ehdollisuudesta sielun kuolemattomuus käsitteessä.
22. Jh 11:25-26
Hänelle kaikki ovat eläviä. Voidaan ajatella että mikään ei Hänelle ole mahdotonta. Hän voi tehdä vaikka kivet eläviksi, miksi sitten ei niitä jotka ovat kuolleet Häneen turvaten. Hän on piirtänyt omansa "kättensä hipiään" (Jes 49:16). Hän voi siis tehdä kuolleista eläviä tullessaan hakemaan omansa viimeisenä päivänä. Hänen majesteettinen sanansa riittää kohottamaan uskossa kuolleet haudoistaan kirkastettuina ja kuolemattomina. Ylistys, kiitos ja kunnia Hänelle!!! AMEN!
Unohdetaan hetkeksi raamattu koska se ei korvaa mitenkään kokemusta.
Maailamassa on erilaisista vakaumuksesta, uskonnosta ym kulttuurista lähtöisin miljoonia ihmisiä jotka ovat kokeneet ns rajatilakokemuksen.
Tämä kokemus tulee hetkellä jolloin henkilö kuolee. Tapahtumaketju on lyhykäisyydessään seuraavanlainen: henkilö kokee kuolevansa ja henki poistuu ruumista pään kautta. Sitten tämä henki voi jonkin aikaa katsella kuollutta ruumista. Hetken päästä hän joutuu tunneliin jonka päässä on valoa. Tunneliin siirtyessä hän voi saada valo-olentoja saattajikseen tai hän kulkeutuu itse tunnelia pitkin kohti kirkasta valoa. Valon luona on henkiolentoja ja kuolleita sukulaisia. Jossain vaiheessa tulialle annetaan mahdollisuus palata takaisin suorittamaan kesken jäänyttä maallista vaellustaan. Usein valinta on vaikea koska kuolema on kokijalle tila jossa koetaan tulleensa takaisin kotiin eli olomuotoon mikä on se luonnollisempi.
Yleensä kaikki tämän kokemuksen saaneet ovat raportoineet rakkaudesta, yhteenkuuluvuuden ja ihanuuden tunteesta. Kokemus on myös poistanut kokijalta kuolemanpelon ja muuttanut elämän asenteen täysin erilaiseksi. Henkisyys on tullut mukaan elämään. Myös virallinen selitys kuolmasta suututtaa kokioita, koska se on heidän mielestään täysin virheellinen.
Moni tätäkin palstaa lukeneista ilmeisesti on suorassa yhteydessä näihin korkeampiin voimiin. Rukouksen välityksellä jumalyhteydessä. Niin voisiko joku nyt yrittää suoraa kysymystä tämän asian tiimoilta, että saataisiin selkeys että onko se sielu kuolematon vai ei. Raamattu antaa mielestäni aivan liian ristiriitaisen vastauksen tähän kysymykseen. Käyttäkää vaikka jotain muuta nick:ia jos omalla nimellä vastaaminen on liian henkilökohtaista.
Tuo viimeinen kappale ei ole trolli. Vaan uskon vilpittömästi siihen että täällä on uskonnon luonteen huomioonottaen pakko olla henkilöitä jotka kokevat näitä suoria yhteyksiä henkiolentoihin (enkeleihin, jumalaan ja jeesukseen). Kiitos etukäteen ja toivottavasti kukaan ei loukkaannu suorasta ja kursailemattomasta kysymyksestäni.
Mikä on uskossa olevien kanta näihin rajatila kokemuksiin?
Jos ei ole koskaan ennen niistä kuullut niin hyvä opus joka kertoo niistä on:Merja Niemen Valon maailmassa kirja.
Olet väärässä väitteissäsi. Raamattu ei missään muodossa sano ihmistä kuolemattomaksi. Raamattu mainitsee aina ihmisen olevan kuolevainen ja että syntiset hukutetaan, hävitetään, tuhotaan, heidän muistonsakin hävitetään.
Ihmisen kuolemattomuus oli ehdollinen jo paratiisissakin:
1. Moos. 3:22
Ja Herra Jumala sanoi: "Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!"