Soitin isovanhempieni ovikelloa. Vaari tuli avaamaan, ja toivotti minut tervetulleeksi. Astuin sisään ja halasin häntä. Mummoni tuli eteiseen ja tervehdin häntä samalla tavalla. Muistan ajatelleeni: 'Tahdon nähdä ennen kuin vaari kuolee'. Ikää hänellä oli 81 vuotta, ja hän sairasti keuhkosyöpää. Minusta tuntui että se oli viimeinen kerta kun näimme. Käännyin ovelle ja esittelin poikaystäväni.
Uni loppui. Heräsin itkien.
Vaarini kuoli jo viime lokakuussa. Mummoni on täysin dementoitunut. Ja unessa hän oli niin selväjärkinen, samanlainen jollaisena olin hänet oppinut tuntemaan.
Kerroin äidilleni eilen tästä unesta. Itkimme melkeinpä kilpaa, muistellen vaaria (isäni isää). Äiti kertoi, kuinka hän ja vaari olivat tavatessaan viimeisen kerran mummun synttäreillä jutelleet vaarin sairaudesta. He olivat katsoneet toisiaan silmiin, molemmat tietäen että se oli viimeinen kerta.
Näin unen su-ma- välisenä yönä. Vasta myöhemmin samana päivänä tajusin että vaari kuoli jo kuukausia sitten. Se pisti itkettämään. Uni oli vain niin todellinen. Tunsin vaarini riutuneiden käsien kietoutuvan ympärilleni kun halasimme. Haistoin jopa nenässäni heidän kotitalonsa tuoksun: tupakan ja ruuan. Muistin selvästi vaarin äänen, aivan kuin olisin kuullut sen korvissani.
Itken nytkin kirjoittaessani tätä. Minulle kuolema on ollut erittäin vaikea asia käsitellä. Muistan, kuinka olin yksin äitini isän kuollessa. Itkin monta päivää melkein putkeen, istuen jossain ulkona ja ajatellen niitä kaikkia asioita, jotka saivat minut itkemään.
Tahdoin vain kertoa tämän.
Ja pienenä huomautuksena, minulla ei ole poikaystävää. Enkä siitä edes tajunnut aiemmin vaarin kuolemaa..
Uni loppui. Heräsin itkien.
Vaarini kuoli jo viime lokakuussa. Mummoni on täysin dementoitunut. Ja unessa hän oli niin selväjärkinen, samanlainen jollaisena olin hänet oppinut tuntemaan.
Kerroin äidilleni eilen tästä unesta. Itkimme melkeinpä kilpaa, muistellen vaaria (isäni isää). Äiti kertoi, kuinka hän ja vaari olivat tavatessaan viimeisen kerran mummun synttäreillä jutelleet vaarin sairaudesta. He olivat katsoneet toisiaan silmiin, molemmat tietäen että se oli viimeinen kerta.
Näin unen su-ma- välisenä yönä. Vasta myöhemmin samana päivänä tajusin että vaari kuoli jo kuukausia sitten. Se pisti itkettämään. Uni oli vain niin todellinen. Tunsin vaarini riutuneiden käsien kietoutuvan ympärilleni kun halasimme. Haistoin jopa nenässäni heidän kotitalonsa tuoksun: tupakan ja ruuan. Muistin selvästi vaarin äänen, aivan kuin olisin kuullut sen korvissani.
Itken nytkin kirjoittaessani tätä. Minulle kuolema on ollut erittäin vaikea asia käsitellä. Muistan, kuinka olin yksin äitini isän kuollessa. Itkin monta päivää melkein putkeen, istuen jossain ulkona ja ajatellen niitä kaikkia asioita, jotka saivat minut itkemään.
Tahdoin vain kertoa tämän.
Ja pienenä huomautuksena, minulla ei ole poikaystävää. Enkä siitä edes tajunnut aiemmin vaarin kuolemaa..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Koita jaksaa. Ehkä vaarisi kävi vain vierailulla tai jotain... mitäs jos se oli merkki että lähiaikoina "saat" poikaystävän? Pistä uni muistiin, sillä voi myöhemmin olla ihan hyvin jokin tarkoitus... mutta voihan se olla alitajunnan tuotostakin vain.
Itse en ole unia nähnyt vasta kuin yhden poikaystävästäni, joka kuoli joulukuussa... olen vain todennut että hän kiusaa kun ei tule uniin.. :) mutta ikävä on silti kova.