Miksi Mersu ovat takavetoinen, mitä etua siitä on tai mitä haittaa. Mitä täytyy harjoitella, jos ennen on aina ollut etuvetoinen alla?
Miksi yleensäkin on kumpaakin tyyppiä?
t: Kristiina
Takavetoisuus
52
2666
Vastaukset
- MB300TDT
Ainakin vanhemmalla kalustolla pitää opetella ajamaan talvikeleillä.. Tosin tämä koskee myös etuvetoisien kuskeja ;)
Eipä kait tuosta takavetoisuudesta suurempaa haittaakaan ole normaalissa ajossa. - nih
Lähdetään liikkeelle helpoimmasta, eli eiköhän tuo Mersu ole takavetoinen suurimmaksi osaksi tavan vuoksi. Kun autoja on takavetoisena tehty alusta alkaen, ja se osataan, on katsottu paremmaksi olla muuttamatta hyvää ratkaisua. Varmaan etuvetoon siirtymistä mersullakin on harkittu ja tutkittu, mitä se mukanaan toisi.
Päinvastaista edustakoot Citroen ja Saab, joilta ei takavetoista ole puolestaan tullut.
Taka- ja etuvetoisten eroja on viime aikoina pyritty tasoittamaan mm. luistonestojärjestelmillä. Näin on saatu takavedon kulku liukkaalla etuvedon tasolla, vaikka matkaa nelivetoiseen vielä onkin. Takavetoinen auto tuppaa sutimaan tyhjää edestäraapivaa helpommin, kun koneen paino ei paina renkaita tiehen. Tässäkin on tosin eroja, esim. iso BMW (e32 735i) on peräpainoinen, vaikka kone on edessä ja veto takana.
Ilman luistonestoa tuon etenemiskyvyn heikkouden voisi katsoa olevan "haitta" jota haet.
Toinen voisi olla se, että äkillinen kaasun nosto/lasku vaikuttaa etuvetoautosta poiketen, eli perä pyrkii sivulle, eli poikkeama vedossa saa aikaan ns. sladin, esimerkiksi vaihdetta ei kannata vaihtaa pienemmälle ja nostaa kytkintä nopeasti ylös liukkaassa kaarteessa. Vaikutus on sama kuin kiskaisisit käsijarrun päälle, pyörät hidastuvat ja perä lähtee sivulle.
Tietty ennakoiva ajotapa siis pitää takavetoisen puikoissa muistaa. Katsohan joskus rallikisoja, niiden sorakurveissa "sladit" ovat komeita ja pitkiä, ja sellaisiin joutuu jos takavetoisella turhan huolettomasti liukkaalla päästelee. Osaava etenee niinkin, mutta piirre on syytä tietää.
Lähinnä takavedosta on lisäksi miinusta kai siitä, että kardaaniakselin takia takalattialla on "tunneli", ja saattaapa tavaratilan pohjakin olla aika ylhäällä, kun sen alle pitää mahduttaa vetopyörästö: vähemmän tilaa tavaroille, siis.
Summa summarum: ne mageimmat autot kesäkelillä ajellessa taitavat olla nykyisinkin takavetoisia. Siinä ei siis eroa. Mutta talvea vasten kannattaa mennä jollekin lumiselle plaanille vähän kaasuttelemaan ja kääntelemään, jos ei takavedosta ole kokemuksia -- tiedätpä sitten mistä siinä on kyse. Parasta olisi tietysti hakeutua liukkaa ajon kurssille.
Ja onhan siinä takavedossa se hyvä puoli, että yleensä tällainen auto on ketterämpi. Etuvetoisessa kun pyörien kääntymistä rajoittavat ne vetoakselit. - Kaapo
alkaa runoilemaan, mutta näköjäns "nih" ehti vuodattaa ne keskeiset pointit. Mitäs siihen muuta, että usean kuskin perstuntumaan takavetoinen on loogisempi, helpommin ennalta-aavistettava ja muutenkin johdonmukainen - sekä hyvässä että pahassa. Itse en "uskalla" etuvetoisella kurkotella lähellekään niihin kaarrenopeuksiin kuin takatyöntöisellä (siis liukkaalla).
Ketteryys on yksi parhaista puolista. Etenkin Mersu on tehnyt tästä varsinaisen taiteen. Kokoisekseen käsiteltävyys on erinomainen. Tiiviisti pakatussa parkkihallissa sai ruudusta pylväiden yms. ohi selvitäkseen tehdä S40-Volvolla samat piruetit kuin 126:llakin. Ihan hyvin, kun ottaa huomioon autojen kokoeron, metrin verran taitaa olla Mersussa enemmän mittaa - tämän eron takavetoisuus siis pystyi kompensoimaan ahtaissa paikoissa.- M123
"usean kuskin perstuntumaan takavetoinen on loogisempi, helpommin ennalta-aavistettava ja muutenkin johdonmukainen"
Tuossahan nuo tärkeimmät on tiivistettynä.
Lisäksi itseni kohdalla vaikuttaa se, että takavetoinen auto on rakenteeltaan yksinkertaisempi, ja mahdollisen moottorin/vaihteiston vaihdon yhteydessä on vaihtoehtoja enemmän.
Takavetoisessa kun ei tarvitse välittää kuin siitä, että moottori ja laatikko mahtuvat niille varattuun tilaan, ja tehdä kardaani vaihteiston ja perän väliin sopivaksi
Etuvetoisessa moottori ja vaihteisto ovat yleensä "naimisissa" keskenään, eli valinnanvaraa on huomattavasti vähemmän, ja vetoakselien kanssa on enemmän pelaamista.
- juha
Painavassa autossa ei tuo vetotapa tule esille niin helposti normaaliajossa. Mulla on ollut takavetoja enemmänkin (tojo corolla, opel omega, MB 200). Mersu on niin laiska ja painava ettei siitä huomaa talvella mistä päästä vetää, sillä pääsee hyvin liikkeelle eikä perä "karkaa" kurveissa kun auton painojakauma on aika hyvä. Omegassa oli enemmän tehoa ja lukkoperä joten se yllätti pari kertaa ei niin mukavasti ohitustilanteissa jäisellä tiellä... tojo oli takavetona sitten jotain lelun ja mikroauton välimaastosta....
Takaveto on ketterämpi kääntymään kun etupyörät kääntyy enemmän linkkuun (vetarit ei estä pyörien kääntymistä). Takavedon saa osaava kääntymään talvella lähes paikallaan pienellä kaasunpainalluksella, tosin leikkiessä saattaa kolahtaa "leukaan" jos on liian liukasta...- Kaapo
Siis riittävän tehokas ja kevyt etuvetoinen, esim. edesmennyt Uno Tbo. Pyörät linkkuun, pakki silmään ja lämä tiskiin. Kääntyy nätisti paikoillaan "keulaa heittämällä". Siis käänteinen toimenpide takavetoiseen verraten.
Jos haluaa, että perä pysyy aivan paikoillaan, voi vaikutelmaa tehostaa laittamalla käsijarrun päälle. Liukkaalla ja sorapinnalla tuli kokeiltua muutamasti, leveillä renkailla ja pitävällä asfaltilla ei olisi tullut mieleenkään, olisi saattanut tulla tarve etsiä rikkalapiota....
- whee
Kaikki tähdelliset asiat tulikin tuossa yllä jo esille, mutta yksi on vielä mersuun liittyen. Jos on tottunut ajamaan etuvetoisella, niin niissä ohjaus palauttaa, eli pyörät oikeavat kääntämisen jälkeen itsestään. Mersut (ainakaan vanhemmat tai vähän uudemmatkaan..) eivät tuota tee. (Saattaa kännykkä kädessä ja vaihdetta vaihtaessa mennä joskus mihin sattuu... :) kirj.huom.) Voimaahan ei mersua ohjatessa juuri tarvitse käyttää.
- Henkka Jii
Suurin etu takavetoisuudessa on auton hallittavuus. Takavetoista ääriolosuhteissa/liukkaalla ajaessasi voit kontrolloida auton etupyöriä ohjauspyörästä ja takarenkaita kaasupolkimesta. Vastaavassa tilanteessa etuvetoisella voit vaikuttaa vain etupyöriin (käsijarru nyt ei oikeasti ole auton hallintalaite vaikka etuvetoralliautoilijat sitä käyttävätkin) ja etuvetoisen hallintaohje ääritilanteessa onkin "kytkin pohjaan ja toivo parasta".
Etuvetoisen etuja ovat matalat valmistuskustannukset ja säästö sisätiloissa. Siksi etuveto on yleistynyt pikkuautoissa ja halvoissa kotteroissa.
Takavedon etuina on looginen ajettavuus joka puolestaan selittää miksi kaikki kalliit tai todella urheilulliset autot ovat takavetoisia vaikka Tuulilasin ääliötoimittajat suitsuttaisivat etuvetoa miten paljon tahansa.
Jos vaihdat FWD->RWD niin käy tosiaan jossakin Messukeskuksen parkkipaikalla tms jossa voit ensiliukkailla harjoitella auton viemistä sladissa että kyseinen kärry on "hanskassa" pahan paikan tullen. Yleissääntönä: jos perä lähtee luistoon niin kytkin pohjaan ja ohjaa samaan suuntaan kuin perä lähti.
Henkka- Automaatti
-Yleissääntönä: jos perä lähtee luistoon niin
-kytkin pohjaan ja ohjaa samaan suuntaan kuin perä
-lähti.
Mitä tehdä luiston sattuessa kun on automaatti?Miten teen kun ei ole kytkintä, onko neuvoa?
-kristiina - JP
Automaatti kirjoitti:
-Yleissääntönä: jos perä lähtee luistoon niin
-kytkin pohjaan ja ohjaa samaan suuntaan kuin perä
-lähti.
Mitä tehdä luiston sattuessa kun on automaatti?Miten teen kun ei ole kytkintä, onko neuvoa?
-kristiinajoskin kannattaa pitää D asennossa.. tai lukkokolmonen.. pikkuvaihteilla moottorijarrutus voi yllättää..
- Kaapo
Automaatti kirjoitti:
-Yleissääntönä: jos perä lähtee luistoon niin
-kytkin pohjaan ja ohjaa samaan suuntaan kuin perä
-lähti.
Mitä tehdä luiston sattuessa kun on automaatti?Miten teen kun ei ole kytkintä, onko neuvoa?
-kristiinaEi auta muu kuin nostaa kaasu vain ylös. Normaalitapauksissa se riittää katkaisemaan vedon riittävästi, jotta vaikutus on sama kuin manuaalissa kytkimen nostamalla. Mutta jos lootassa on päällä sellainen asetus, että tapahtuu moottorijarrutusta kaasua nostettaessa, niin tilanne onkin kinkkisempi.
Silloin on vain laitettava ohjaamo käsiä täyteen ja yritettävä siinä sivussa livauttaa laatikko N-asentoon. Pitää myöntää, että toissa talvena tomaattimaasturilla tuli pari hankalaa paikkaa, kun verme halusi luistella ja päällä oli 2-asento, jolloin moottori jo jarrutti jonkin verran
ajoasennot L, 2, D, OD). Meinasi vikuroida. Autovaras sen sitten saikin toimitettua ojaan, tyhmyyttään... - -"-
Kaapo kirjoitti:
Ei auta muu kuin nostaa kaasu vain ylös. Normaalitapauksissa se riittää katkaisemaan vedon riittävästi, jotta vaikutus on sama kuin manuaalissa kytkimen nostamalla. Mutta jos lootassa on päällä sellainen asetus, että tapahtuu moottorijarrutusta kaasua nostettaessa, niin tilanne onkin kinkkisempi.
Silloin on vain laitettava ohjaamo käsiä täyteen ja yritettävä siinä sivussa livauttaa laatikko N-asentoon. Pitää myöntää, että toissa talvena tomaattimaasturilla tuli pari hankalaa paikkaa, kun verme halusi luistella ja päällä oli 2-asento, jolloin moottori jo jarrutti jonkin verran
ajoasennot L, 2, D, OD). Meinasi vikuroida. Autovaras sen sitten saikin toimitettua ojaan, tyhmyyttään......siis kytkintä painamalla...
- nih
Kaapo kirjoitti:
Ei auta muu kuin nostaa kaasu vain ylös. Normaalitapauksissa se riittää katkaisemaan vedon riittävästi, jotta vaikutus on sama kuin manuaalissa kytkimen nostamalla. Mutta jos lootassa on päällä sellainen asetus, että tapahtuu moottorijarrutusta kaasua nostettaessa, niin tilanne onkin kinkkisempi.
Silloin on vain laitettava ohjaamo käsiä täyteen ja yritettävä siinä sivussa livauttaa laatikko N-asentoon. Pitää myöntää, että toissa talvena tomaattimaasturilla tuli pari hankalaa paikkaa, kun verme halusi luistella ja päällä oli 2-asento, jolloin moottori jo jarrutti jonkin verran
ajoasennot L, 2, D, OD). Meinasi vikuroida. Autovaras sen sitten saikin toimitettua ojaan, tyhmyyttään...Automaatin moottorijarrutus on yleensä sen verran heikko, että kaasun nosto auttaa hädässä. "Tosimies" tietysti survaisee petaalin pohjaan, jotta laatikko iskee pienemmälle ja näin sladista tulee entistäkin kattavampi.
Paljon on puhuttu siitä, että valitsimen siirto N-asentoon olisi ainoa oikea tapa. Haluaisinpa vaan tietää, miten perkeleesti sitä enää pitää harjoitella, että sen saa tehtyä "selkäytimestä"? Harvemmin luistotilanteessa on mitenkään ruhtinaallisesti aikaa miettiä toimintasuunnitelmaa. - Kaapo
nih kirjoitti:
Automaatin moottorijarrutus on yleensä sen verran heikko, että kaasun nosto auttaa hädässä. "Tosimies" tietysti survaisee petaalin pohjaan, jotta laatikko iskee pienemmälle ja näin sladista tulee entistäkin kattavampi.
Paljon on puhuttu siitä, että valitsimen siirto N-asentoon olisi ainoa oikea tapa. Haluaisinpa vaan tietää, miten perkeleesti sitä enää pitää harjoitella, että sen saa tehtyä "selkäytimestä"? Harvemmin luistotilanteessa on mitenkään ruhtinaallisesti aikaa miettiä toimintasuunnitelmaa.Voin sanoa kokemuksesta, että tuo N-asennon hakeminen "tilanteessa" on täysin teoreettinen ohje. Kun purkki on menossa kohti metsähallitusta, niin siinä ei paljon keppiä ehdi heilutella.
Selkäytimestä tulee se, että kädet puristavat rattia rystyset valkoisena ja jalat vispaavat kaasun ja jarrun väliä - kun se kytkin puuttuu. Se kuitenkin on siellä selkäytimessä pohjimmaisena - paitsi jenkeillä. Pahimmassa tapauksessa kepin saa sohittua vain pienemmälle tai jopa pakille/parkille jne. Siis saa harjoitella "perkeleesti". - whee
Kaapo kirjoitti:
Voin sanoa kokemuksesta, että tuo N-asennon hakeminen "tilanteessa" on täysin teoreettinen ohje. Kun purkki on menossa kohti metsähallitusta, niin siinä ei paljon keppiä ehdi heilutella.
Selkäytimestä tulee se, että kädet puristavat rattia rystyset valkoisena ja jalat vispaavat kaasun ja jarrun väliä - kun se kytkin puuttuu. Se kuitenkin on siellä selkäytimessä pohjimmaisena - paitsi jenkeillä. Pahimmassa tapauksessa kepin saa sohittua vain pienemmälle tai jopa pakille/parkille jne. Siis saa harjoitella "perkeleesti".Niin, mitäpä teet, kun uudehko automaatti vieläpä nelivedolla päättää maantiellä lähteä poikittain? Autonvaihto ainakin mielessä, kun tuollaisesta on selvinnyt. ;)
- Kaapo
whee kirjoitti:
Niin, mitäpä teet, kun uudehko automaatti vieläpä nelivedolla päättää maantiellä lähteä poikittain? Autonvaihto ainakin mielessä, kun tuollaisesta on selvinnyt. ;)
Yksi pikku juttu vielä, jos tomaatti on kokemuksena uudehko tai edessä on ensimmäinen talvi takavetoisella sellaisella.
Liukkaalla, varsinkin ylämäissä kannattaa olla todella tarkkana. Riippuu tietenkin laatikon säädöistä tämä: kannattaa tunnustella tarkasti, missä kohtaa mennään; vauhti, kierrokset, pykälä jne. Jos mäessä (tai jopa eritt.liukkaalla suoralla) painaa kaasua reippaammin, laatikko saattaa heittää pienempää ykskaksyllättäen - liukkaalla alustalla perä tulee sitten sivulle ihmettelemään, että kuka siellä oikein polkee. Siis toistamiseen: riippuu, kuinka "äkäiset" säädöt lootassa on.
Itse olen pyrkinyt tällaisessa tilanteessa vaihtamaan suosista pienemmälle ihan käsipelillä, silloin proseduuri on ainakin joten kuten hallinnassa. Toista ovat sitten nämä uudet ASDASRABCETCACIS&Ö-järjestelmät. - Henkka Jii
Automaatti kirjoitti:
-Yleissääntönä: jos perä lähtee luistoon niin
-kytkin pohjaan ja ohjaa samaan suuntaan kuin perä
-lähti.
Mitä tehdä luiston sattuessa kun on automaatti?Miten teen kun ei ole kytkintä, onko neuvoa?
-kristiinaAutomaatilla erityisesti kannattaa käydä harjoittelemassa; eri autoilla ja eri vauhdeilla tuo "kytkin pohjaan" -vastaava kaasun määrä on erilainen.
Olen ajanut useita talvia eri takavetoisilla automaateilla ilman minkään maailman ongelmia; kunhan käy tosiaan harjoittelemassa uuden auton tullen niin että homma on hanskassa eikä panikoi ottaen kokonaan jalkaa kaasulta.
henkka - Henkka Jii
Kaapo kirjoitti:
Ei auta muu kuin nostaa kaasu vain ylös. Normaalitapauksissa se riittää katkaisemaan vedon riittävästi, jotta vaikutus on sama kuin manuaalissa kytkimen nostamalla. Mutta jos lootassa on päällä sellainen asetus, että tapahtuu moottorijarrutusta kaasua nostettaessa, niin tilanne onkin kinkkisempi.
Silloin on vain laitettava ohjaamo käsiä täyteen ja yritettävä siinä sivussa livauttaa laatikko N-asentoon. Pitää myöntää, että toissa talvena tomaattimaasturilla tuli pari hankalaa paikkaa, kun verme halusi luistella ja päällä oli 2-asento, jolloin moottori jo jarrutti jonkin verran
ajoasennot L, 2, D, OD). Meinasi vikuroida. Autovaras sen sitten saikin toimitettua ojaan, tyhmyyttään...Jos nostat kaasun kokonaan ylös niin auto pyörähtää ympäri kun takapyörät pyörivätkin hitaammin kuin pitäisi (luistossa).
Tulee saada aikaan sama kuin kytkimen painalluksella eli takapyörät pyörimään samaa vauhtia kuin etupyörät. Ainoa tapa tehdä niin on nostaa kaasua pienemmälle mutta EI KOKONAAN POIS jolloin takapyörien sutiminen loppuu mutta ne eivät ala moottorijarruttaa.
Henkka - whee
Kaapo kirjoitti:
Yksi pikku juttu vielä, jos tomaatti on kokemuksena uudehko tai edessä on ensimmäinen talvi takavetoisella sellaisella.
Liukkaalla, varsinkin ylämäissä kannattaa olla todella tarkkana. Riippuu tietenkin laatikon säädöistä tämä: kannattaa tunnustella tarkasti, missä kohtaa mennään; vauhti, kierrokset, pykälä jne. Jos mäessä (tai jopa eritt.liukkaalla suoralla) painaa kaasua reippaammin, laatikko saattaa heittää pienempää ykskaksyllättäen - liukkaalla alustalla perä tulee sitten sivulle ihmettelemään, että kuka siellä oikein polkee. Siis toistamiseen: riippuu, kuinka "äkäiset" säädöt lootassa on.
Itse olen pyrkinyt tällaisessa tilanteessa vaihtamaan suosista pienemmälle ihan käsipelillä, silloin proseduuri on ainakin joten kuten hallinnassa. Toista ovat sitten nämä uudet ASDASRABCETCACIS&Ö-järjestelmät.Tuli vaan mieleen noista lyhenteistä ja kaiken maailman autolla ajamisen avustajista: Esimerkiksi pari vuotta vanha bemari ei anna korjata "luistonesto" päällä aliohjautumista kaasulla, kun ei saa takapyörät luistaa. Hih.
Miten muuten toimii noiden W124&W126 ns. luistonesto? Onko se vaan sähköinen/kitkalukko, vai joku hienompikin? - Kaapo
Henkka Jii kirjoitti:
Automaatilla erityisesti kannattaa käydä harjoittelemassa; eri autoilla ja eri vauhdeilla tuo "kytkin pohjaan" -vastaava kaasun määrä on erilainen.
Olen ajanut useita talvia eri takavetoisilla automaateilla ilman minkään maailman ongelmia; kunhan käy tosiaan harjoittelemassa uuden auton tullen niin että homma on hanskassa eikä panikoi ottaen kokonaan jalkaa kaasulta.
henkkaJos laatikko on taipuvainen tarjoamaan moottorijarrutusta suurimmallakin vaihteella (jolla "tosiluistoihin" yleensä päädytään), niin tietty silloin kaasua täytyy jättää aavistus.
Oma jutustelu perustuu siihen lähtökohtaan, että oma muinainen tomaatti ei antanut OD:lla minkäänlaista vastusta, vaikka kaasun nosti täysin pois. Kolmosellakin vaikutus oli tuskin havaittava.
Kakkosella sen sijaan alkoi jo jarrutusta löytyä ja ykkösellä sitten kuin manuaalista ikään. Vuoristolaskuihin noita kahta alinta suositeltiinkin, jarrujen säästelemiseksi. - Kaapo
whee kirjoitti:
Tuli vaan mieleen noista lyhenteistä ja kaiken maailman autolla ajamisen avustajista: Esimerkiksi pari vuotta vanha bemari ei anna korjata "luistonesto" päällä aliohjautumista kaasulla, kun ei saa takapyörät luistaa. Hih.
Miten muuten toimii noiden W124&W126 ns. luistonesto? Onko se vaan sähköinen/kitkalukko, vai joku hienompikin?Tämä ASD-systeemi, joka vallitsee vanhemmissa vehkeissä, ei varsinaisesti ole edes luistonesto, saatika mikään hieno systeemi. Kyse on enämpi viisaasta lukkoperästä, joka takapyörien tuetyn pyörimisnopeuksien (%-määrää en muista nytten) eron jälkeen kytkee vedon kummallekin pyörälle.
Ei sen kummempi systeemi, mutta helkkarin toimiva talvella. Jopa niin, että voisi sanoa köyhän miehen luistonestoksi. Kyllähän se luiston tavallaan eliminoi, esim. motarin rampilta kun kiihdyttää mustajäiselle tielle, niin puoli sekuntia ehtii takapyörä lyödä joutavaa, kun toinen kurra tulee mukaan ja siihen se luisto sitten tyssääkin - jos ei nyt hulluna polje lisää pötyä pönttöön. - Kallonkutistaja
Henkka Jii kirjoitti:
Jos nostat kaasun kokonaan ylös niin auto pyörähtää ympäri kun takapyörät pyörivätkin hitaammin kuin pitäisi (luistossa).
Tulee saada aikaan sama kuin kytkimen painalluksella eli takapyörät pyörimään samaa vauhtia kuin etupyörät. Ainoa tapa tehdä niin on nostaa kaasua pienemmälle mutta EI KOKONAAN POIS jolloin takapyörien sutiminen loppuu mutta ne eivät ala moottorijarruttaa.
HenkkaOmalle kohdalle on sattunut sellaiset autot, joissa on voinut jalan nostaa kokonaan kaasulta ilman liian voimakasta moottorijarrutusta. Edellyttäen ettei kepistä ole valittu pieniä vaihteita päälle tai että ajetaan lähellä huippunopeutta.
Mersussa ei N-asento tosiaan ole ensimmäinen vaihtoehto, kun siinä joutuisi vaihtamaan mutkan kautta vapaalle. Mutta joissain autoissa on N:n ja D:n väli suora, joten silloin N:n ja D:n välillä voi vaihtaa hätätilanteessa vaikka kyynärpäällä. - whee
Kaapo kirjoitti:
Tämä ASD-systeemi, joka vallitsee vanhemmissa vehkeissä, ei varsinaisesti ole edes luistonesto, saatika mikään hieno systeemi. Kyse on enämpi viisaasta lukkoperästä, joka takapyörien tuetyn pyörimisnopeuksien (%-määrää en muista nytten) eron jälkeen kytkee vedon kummallekin pyörälle.
Ei sen kummempi systeemi, mutta helkkarin toimiva talvella. Jopa niin, että voisi sanoa köyhän miehen luistonestoksi. Kyllähän se luiston tavallaan eliminoi, esim. motarin rampilta kun kiihdyttää mustajäiselle tielle, niin puoli sekuntia ehtii takapyörä lyödä joutavaa, kun toinen kurra tulee mukaan ja siihen se luisto sitten tyssääkin - jos ei nyt hulluna polje lisää pötyä pönttöön.Kyselin vaan, kun niitä joissakin näkyy olevan. Ja siksi, kun 260E:ssä ei sitä ollut. Rampista tai risteyksestä talvella lähtiessä suoraan sanoen vitutti se sisemmän pyörän suhnutus. Sama oli maantiellä, kun lähti ohittamaan. Mieluummin lukon aiheuttama pieni luisto sivulle, kun "ei lähde mihinkään" suhnutus. Nii. Nykyinen ei jaksa enää rengasta "hukkaan" pyörittääkään..
- Henkka Jii
Kaapo kirjoitti:
Jos laatikko on taipuvainen tarjoamaan moottorijarrutusta suurimmallakin vaihteella (jolla "tosiluistoihin" yleensä päädytään), niin tietty silloin kaasua täytyy jättää aavistus.
Oma jutustelu perustuu siihen lähtökohtaan, että oma muinainen tomaatti ei antanut OD:lla minkäänlaista vastusta, vaikka kaasun nosti täysin pois. Kolmosellakin vaikutus oli tuskin havaittava.
Kakkosella sen sijaan alkoi jo jarrutusta löytyä ja ykkösellä sitten kuin manuaalista ikään. Vuoristolaskuihin noita kahta alinta suositeltiinkin, jarrujen säästelemiseksi.Mun kokemukset perustuvat Fordin antiikkiseen C-3 -askiin, Volvon 200-sarjan kolmipykäläiseen tomaattiin sekä BMW:n 750-, joissain Jaguareissa ja Audin V8 -malleissa käytettyyn ZF4HP24 -askiin joka puolestaan on näitä moderneja sähköhydraulisia "tietokonelaatikoita".
Kaikissa oli kyllä sama eli kun jätti inan verran kaasua niin ei mennyt moottorijarrutuksella pyörät lukkoon ja päässyt auto pyörähtämään.
Ikinä en ole vapaalle vaihtanut. Enkä kertaakaan pöpelikköön päätynyt automaatilla.
Mersun laatikoista ei ole talviajossa kokemusta; kesäajossa mitä on tullut automaattimersuja ajettua niin JUMALAUTA että voi olla hyvin tehtyjä askeja; vaihtavat pehmeämmin kuin jenkit ja toimivat napakasti kuin eurot.
Henkka
"Automatic for the people" - Kallonkutistaja
Kaapo kirjoitti:
Tämä ASD-systeemi, joka vallitsee vanhemmissa vehkeissä, ei varsinaisesti ole edes luistonesto, saatika mikään hieno systeemi. Kyse on enämpi viisaasta lukkoperästä, joka takapyörien tuetyn pyörimisnopeuksien (%-määrää en muista nytten) eron jälkeen kytkee vedon kummallekin pyörälle.
Ei sen kummempi systeemi, mutta helkkarin toimiva talvella. Jopa niin, että voisi sanoa köyhän miehen luistonestoksi. Kyllähän se luiston tavallaan eliminoi, esim. motarin rampilta kun kiihdyttää mustajäiselle tielle, niin puoli sekuntia ehtii takapyörä lyödä joutavaa, kun toinen kurra tulee mukaan ja siihen se luisto sitten tyssääkin - jos ei nyt hulluna polje lisää pötyä pönttöön.Nopeuseroa verrataan etupyörien ja takapyörien kesken, ja vaikuttava rajaero on kaksi prosenttia. Toimii vain nopeuksissa alle 25km/h täydellisenä lukkona.
Suuremmissa nopeuksissa lukitus on maks 30%. Joten moottoritien rampilla ei lukkiudu täysin ja luisto loppuu useimmilla siihen varoituskolmiovalon syttymiseen. Moottoritiellä joskus syttyy varoitusvalo loskakelillä tai rankkasateessa. Silloin on etupyörät nousseet loskan tai veden päälle, mutta takapyörät eivät silloin vielä luista tavallista enempää. - nih
whee kirjoitti:
Tuli vaan mieleen noista lyhenteistä ja kaiken maailman autolla ajamisen avustajista: Esimerkiksi pari vuotta vanha bemari ei anna korjata "luistonesto" päällä aliohjautumista kaasulla, kun ei saa takapyörät luistaa. Hih.
Miten muuten toimii noiden W124&W126 ns. luistonesto? Onko se vaan sähköinen/kitkalukko, vai joku hienompikin?Kokemusta on meikäläiselläkin BMW E46:sta (318i), jossa tuo luistonesto oli. Täytyy myöntää, että kun IKEAn parkkiksella oikein yritettiin autoa saada sladiin, niin ei onnistunut -- ei sitten millään. Ja sama kääntäen: jos auto lähtee ihan vaan liian nopeuden vuoksi sivuluistoon, kaasulla sitä ei ASD:n päällä ollessa voi yrittää oikaista.
Väitän siis, että takavetoon tottuneella kuskilla luistonesto auttaa juuri siinä mökkitiellä ja iljanteisissa liikennevalolähdöissä, mutta maantieajon ajaksi minä kytkisin varusteen pois. Peruste on se, että kuskin korjausliikkeet (käden ja kaasun yhteispeli) tulevat sieltä "selkäytimestä", ja kun tekniikka koettaa näiden sinänsä oikeiden konstien käytön estää, voi henkikulta olla hubaa tavaraa.
Mitä tulee wheen aiempaan viestiin nelivetoautomaatista, niin totta tuokin: neliveto on miehekkääseen luistoon päästyään "wheemäinen" pideltävä. Ja kun vielä automaattikin on, niin kyllä ainoa ohje on pitää nopeudet järjellisissä lukemissa. - nih
Kaapo kirjoitti:
Tämä ASD-systeemi, joka vallitsee vanhemmissa vehkeissä, ei varsinaisesti ole edes luistonesto, saatika mikään hieno systeemi. Kyse on enämpi viisaasta lukkoperästä, joka takapyörien tuetyn pyörimisnopeuksien (%-määrää en muista nytten) eron jälkeen kytkee vedon kummallekin pyörälle.
Ei sen kummempi systeemi, mutta helkkarin toimiva talvella. Jopa niin, että voisi sanoa köyhän miehen luistonestoksi. Kyllähän se luiston tavallaan eliminoi, esim. motarin rampilta kun kiihdyttää mustajäiselle tielle, niin puoli sekuntia ehtii takapyörä lyödä joutavaa, kun toinen kurra tulee mukaan ja siihen se luisto sitten tyssääkin - jos ei nyt hulluna polje lisää pötyä pönttöön.Ajattelin vaan, että miten mahtaa tulla perälle rasituksia, kun pitoa yhtäkkiä löytyy vedon kytkeydyttyä molemmille pyörille? TUttu kuorma-autoilija katkaisi tällä lailla kardaaniakselin ristinivelen autostaan: toinen pyörä löi tyhjää ja veto karkasi sitä kautta harakoille. Yhtäkkiä pitoa löytyikin ja KRAK kuului varmaan Venäjälle asti. Lopputulos oli kahdessa osassa oleva kardaani. Kait siinä puuhassa olisi voinut pettää esim. perän hienommatkin osat.
- nicnac
ei ne etuvetoralli kuskit käppäriä käytä...ne ohjaa vasurilla...kyllä minä ainakin henk. koht. saan lujempaa ajettua etuvetoisella mutkaan kun takavetoisella...jos etuveto autolla ejettaessa meinaa mennä pitkäxi niin vasurilla vaan painaa jarrua ja oikealla kaasua,toimii...takavetoa korjatessa takaisin tien suuntaan on enemmän hädäs...perä luisuu enemmän vaan ojan suuntaan kun päästää kaasusta tai lisää pitää nopeasti löytää optimaalinen kohta ettei pyrät jarruta eikä kiihdytä...mersua on kyllä niin unelma viedä...sitä tekee vaikka unissaan.aijai kun rupiaakin odottelemaan talvea...kesällä saa unelmoida luisuista(melkein).kun mulla on 200d -87 ja samaa vuosimallia oleva 1.6 escortti...
- M123
Kaapo kirjoitti:
Voin sanoa kokemuksesta, että tuo N-asennon hakeminen "tilanteessa" on täysin teoreettinen ohje. Kun purkki on menossa kohti metsähallitusta, niin siinä ei paljon keppiä ehdi heilutella.
Selkäytimestä tulee se, että kädet puristavat rattia rystyset valkoisena ja jalat vispaavat kaasun ja jarrun väliä - kun se kytkin puuttuu. Se kuitenkin on siellä selkäytimessä pohjimmaisena - paitsi jenkeillä. Pahimmassa tapauksessa kepin saa sohittua vain pienemmälle tai jopa pakille/parkille jne. Siis saa harjoitella "perkeleesti".Oma kokemukseni kahden nuoruudessani, "rajojen kokeilussa" ruttaamani, ja yhden kymmenen vuoden takaisen rattiin nukahtamisen perusteella on se, että siinä ajassa kerkiää ajattelemaan ja tekemään vaikka mitä...
Tuossa rattiin nukahtamistapauksessa, olin töistä matkalla kotiin (60km), ajelin mittarin mukaan hieman yli nopeusrajoituksen 100km/h rajoitusalueella ja havahduin siihen kun auto oli jo pientareella ja matkalla kohti kallioleikkausta...
Tuossa silmänräpäyksessä olin välittömästi hereillä... Ensimmäinen mieleeni tullut ajatus oli ettei jarruun saa koskea, koska se ei kosteassa ruohikossa kuitenkaan pitäisi, jolloin päätyisin tuohon kallioleikkaukseen, joten käänsin autoa pientareen suuntaiseksi ja laitoin perän kaasun kanssa "roikkumaan"...
Totesin etteihän tässä mitään hätää ole, hyväkuntoinen piennar, nostan auton takaisin tielle ja se siitä. Autokin oli jo nousemassa takaisin tielle, Mutta...
Edessä olikin tien alittava kohtalaisen kokoinen veto-oja jota varten oli rakennettu silta, ja sillalle kaiteet. Totesin matkan loppuvan kesken, ja ylösnostamisyrityksen päätyvän sillan kaiteeseen, jolloin käänsin auton takaisin pientareen suuntaiseksi (oli siinä vaiheessa menossa lievässä sladissa), jotta ojan pohjalle mennään keula edellä.
Hetken kuluttua loiskahtikin komeasti...
Tuo kaikki tapahtui n.60 metrin matkalla, ja pientareella näkyvät renkaanjäljet näyttivät selvästi, kuinka auto oli eri vaiheissa muuttanut suuntaa.
Ihan yhtälailla kävi myös ensimmäisellä kerralla, kun 3kk vanhalla kortilla ruttasin isäni parin vuoden ikäisen kulkineen syksyn ensimmäisillä liukkailla. Siinä ajassa joka kului tilanteen tajuamisesta varsinaiseen rysähdykseen, kerkesi ajattelemaan vaikka mitä, aina isän mielipidettä myöten ;-)
Tosin tuolloin eivät taidot olleet sillä tasolla, että olisi osannut reagoida tilanteeseen oikein, mutta yritystä ei silloinkaan puuttunut.
Järjestyksessä toisessa minulle sattuneessa kolarissa olinkin sitten jo omalla autolla liikkeellä, kun yritin autoani taittaa huomattavasti liian suurella nopeudella risteyksestä (vauhtisokeutta), mutta silloinkin kerkesin punnitsemaan eri vaihtoehtoja, ja valitsemaan niistä sen pienimmän pahan tien (lue: väistämään liikennemerkit ym.), kun ei auto taittunut sinne, minne olin menossa, ja oli jo liian myöhäistä jatkaa suoraan...
Ei se ihan humpuukia ole, mitä ne sanovat elämän filmin katsomisesta tuossa ajassa...
Onneksi nyt, kohta nelikymppisenä, on jo rauhoittunut, ja osaa tuota väsyneenä ajamistakin varoa... - nicnac
Henkka Jii kirjoitti:
Mun kokemukset perustuvat Fordin antiikkiseen C-3 -askiin, Volvon 200-sarjan kolmipykäläiseen tomaattiin sekä BMW:n 750-, joissain Jaguareissa ja Audin V8 -malleissa käytettyyn ZF4HP24 -askiin joka puolestaan on näitä moderneja sähköhydraulisia "tietokonelaatikoita".
Kaikissa oli kyllä sama eli kun jätti inan verran kaasua niin ei mennyt moottorijarrutuksella pyörät lukkoon ja päässyt auto pyörähtämään.
Ikinä en ole vapaalle vaihtanut. Enkä kertaakaan pöpelikköön päätynyt automaatilla.
Mersun laatikoista ei ole talviajossa kokemusta; kesäajossa mitä on tullut automaattimersuja ajettua niin JUMALAUTA että voi olla hyvin tehtyjä askeja; vaihtavat pehmeämmin kuin jenkit ja toimivat napakasti kuin eurot.
Henkka
"Automatic for the people"kyllä voi v***n h********n perse...-89 mersu 300d...koita ajaa ja sano mikä vaihtaa hyvin...kyllä kaikkia muuta kun hyvin ja pehmeästi...en suosittele kenellekkään selaasta...täys paska...isällä on...
- Henkka Jii
nicnac kirjoitti:
kyllä voi v***n h********n perse...-89 mersu 300d...koita ajaa ja sano mikä vaihtaa hyvin...kyllä kaikkia muuta kun hyvin ja pehmeästi...en suosittele kenellekkään selaasta...täys paska...isällä on...
No se oli kyllä samaa vuosikertaa oisko ollut -89-91 väliltä, kaverin isukin kolmesatanen Coupé millä joskus pentuina päästeltiin (no auto oli uusi silloin) ja kyllä vaihto oli kuin linnunmaitoa olis juonut... Hmmm ontuva vertaus mutta you get the point.
Henkka - Henkka Jii
Kaapo kirjoitti:
Tämä ASD-systeemi, joka vallitsee vanhemmissa vehkeissä, ei varsinaisesti ole edes luistonesto, saatika mikään hieno systeemi. Kyse on enämpi viisaasta lukkoperästä, joka takapyörien tuetyn pyörimisnopeuksien (%-määrää en muista nytten) eron jälkeen kytkee vedon kummallekin pyörälle.
Ei sen kummempi systeemi, mutta helkkarin toimiva talvella. Jopa niin, että voisi sanoa köyhän miehen luistonestoksi. Kyllähän se luiston tavallaan eliminoi, esim. motarin rampilta kun kiihdyttää mustajäiselle tielle, niin puoli sekuntia ehtii takapyörä lyödä joutavaa, kun toinen kurra tulee mukaan ja siihen se luisto sitten tyssääkin - jos ei nyt hulluna polje lisää pötyä pönttöön.Bemareillahan vanhemmissa värkeissä oli ASC, joka laskee vain yksinkertaisesti moottorin tehoja kun huomaa että joku pyörä sutii, sekä olisko ollut -94 vai jo -92 alkaen ASC T jossa myös jarrutettiin sitä sutivaa pyörää.
Mulla oli siinä 750i:ssä toi ASC (ilman T:tä) ja täytyy myöntää että sai kyllä parin tonnin keijukaista vietyä ihan vammaista kyytiä pitkin jäistä Kuusjoentietä ASC kytkettynä (toisin kuin NIH tuossa väittää niin EI kannata kytkeä pois).
Kurviin vaan tuhatta ja sataa ja koko kaarteen ajan ASC -valo vilkkuu ja auto tekee pientä, takapuskurista mitattuna ehkä 10cm sivuttaista nitkutusta muttei lähde luistoon koska tietokone ei sitä salli.
Oli turhan kallis kärry mihinkään extensiiviseen rajojen etsimiseen etenkin kun ei ollut täyskaskoa mutta kyllä ASC sopii mainiosti maantieajoon ja siihen se on suuniteltukin. Jos tilanne on sellainen että ASC:llä menee pöpelikköön niin kyllä sitä ILMAN olisit ollut metsähallitusken puolella jo edellisessä kaarteessa.
Henkka
"just my €0.02" - Jaa
Henkka Jii kirjoitti:
Bemareillahan vanhemmissa värkeissä oli ASC, joka laskee vain yksinkertaisesti moottorin tehoja kun huomaa että joku pyörä sutii, sekä olisko ollut -94 vai jo -92 alkaen ASC T jossa myös jarrutettiin sitä sutivaa pyörää.
Mulla oli siinä 750i:ssä toi ASC (ilman T:tä) ja täytyy myöntää että sai kyllä parin tonnin keijukaista vietyä ihan vammaista kyytiä pitkin jäistä Kuusjoentietä ASC kytkettynä (toisin kuin NIH tuossa väittää niin EI kannata kytkeä pois).
Kurviin vaan tuhatta ja sataa ja koko kaarteen ajan ASC -valo vilkkuu ja auto tekee pientä, takapuskurista mitattuna ehkä 10cm sivuttaista nitkutusta muttei lähde luistoon koska tietokone ei sitä salli.
Oli turhan kallis kärry mihinkään extensiiviseen rajojen etsimiseen etenkin kun ei ollut täyskaskoa mutta kyllä ASC sopii mainiosti maantieajoon ja siihen se on suuniteltukin. Jos tilanne on sellainen että ASC:llä menee pöpelikköön niin kyllä sitä ILMAN olisit ollut metsähallitusken puolella jo edellisessä kaarteessa.
Henkka
"just my €0.02"EVVK.
- mb-mies
Kallonkutistaja kirjoitti:
Omalle kohdalle on sattunut sellaiset autot, joissa on voinut jalan nostaa kokonaan kaasulta ilman liian voimakasta moottorijarrutusta. Edellyttäen ettei kepistä ole valittu pieniä vaihteita päälle tai että ajetaan lähellä huippunopeutta.
Mersussa ei N-asento tosiaan ole ensimmäinen vaihtoehto, kun siinä joutuisi vaihtamaan mutkan kautta vapaalle. Mutta joissain autoissa on N:n ja D:n väli suora, joten silloin N:n ja D:n välillä voi vaihtaa hätätilanteessa vaikka kyynärpäällä.Oli automaatti tai manuaali kaasu ylös perä oikenee varmasti JOS auto on takavetoinen!
Mutta etuvetoinen kytkin pohjaan tai laatikko n asentoon! - whee
nih kirjoitti:
Kokemusta on meikäläiselläkin BMW E46:sta (318i), jossa tuo luistonesto oli. Täytyy myöntää, että kun IKEAn parkkiksella oikein yritettiin autoa saada sladiin, niin ei onnistunut -- ei sitten millään. Ja sama kääntäen: jos auto lähtee ihan vaan liian nopeuden vuoksi sivuluistoon, kaasulla sitä ei ASD:n päällä ollessa voi yrittää oikaista.
Väitän siis, että takavetoon tottuneella kuskilla luistonesto auttaa juuri siinä mökkitiellä ja iljanteisissa liikennevalolähdöissä, mutta maantieajon ajaksi minä kytkisin varusteen pois. Peruste on se, että kuskin korjausliikkeet (käden ja kaasun yhteispeli) tulevat sieltä "selkäytimestä", ja kun tekniikka koettaa näiden sinänsä oikeiden konstien käytön estää, voi henkikulta olla hubaa tavaraa.
Mitä tulee wheen aiempaan viestiin nelivetoautomaatista, niin totta tuokin: neliveto on miehekkääseen luistoon päästyään "wheemäinen" pideltävä. Ja kun vielä automaattikin on, niin kyllä ainoa ohje on pitää nopeudet järjellisissä lukemissa.Omaa syytähän se on, jos pitää talvella olla niin prkleen kiire. Tossa kyseisessä tapauksessa oli todellakin vauhtia noin 1,5 kertaa sallittu (ja 16" kitkat :), joten ei nyt kannata pelästyä 4WD automaatteja. Kyseinen V6 syncro passat tiptronicilla on kuitenkin erittäin tukeva ja suuntavakaa kelillä kuin kelillä. Olisihan se kytkinpoljin varmasti vähän helpottanut sitä shokkia!
- nicnac
Henkka Jii kirjoitti:
No se oli kyllä samaa vuosikertaa oisko ollut -89-91 väliltä, kaverin isukin kolmesatanen Coupé millä joskus pentuina päästeltiin (no auto oli uusi silloin) ja kyllä vaihto oli kuin linnunmaitoa olis juonut... Hmmm ontuva vertaus mutta you get the point.
Henkkaniin käsittääkseni coupe on bensa...ex-appi vamhemmilla oli bensa 300E aut...sen laatikko vaihtoi paremmin kun setäni s60 d5...mutta isän diesel 300 on kyllä niin ontuva vaihtamaan...sedällä oli ennen 250d ja se oli samanlainen vaihtamaan...vika lieneekö vain meidän autoissa???=)
- W126
nicnac kirjoitti:
niin käsittääkseni coupe on bensa...ex-appi vamhemmilla oli bensa 300E aut...sen laatikko vaihtoi paremmin kun setäni s60 d5...mutta isän diesel 300 on kyllä niin ontuva vaihtamaan...sedällä oli ennen 250d ja se oli samanlainen vaihtamaan...vika lieneekö vain meidän autoissa???=)
Noilla ton ikäluokan automaateilla, kun 500tkm alkaa olla täynnä alkaa laatikko kaivata jo pientä huoltoa.
Riippuen täysin kuskin ajotavasta ja moottorin tehoista. Bensamersuista menee yleensä laatikot nopeammin, kun laiskimmista diiseleistä.
Laatikkoa voi myös säätää, jos vaihtaa liian kovaa. Eikä ole edes vaikeaa. Jos kinnostaa, kysäse ohjeet. - nicnac
W126 kirjoitti:
Noilla ton ikäluokan automaateilla, kun 500tkm alkaa olla täynnä alkaa laatikko kaivata jo pientä huoltoa.
Riippuen täysin kuskin ajotavasta ja moottorin tehoista. Bensamersuista menee yleensä laatikot nopeammin, kun laiskimmista diiseleistä.
Laatikkoa voi myös säätää, jos vaihtaa liian kovaa. Eikä ole edes vaikeaa. Jos kinnostaa, kysäse ohjeet.hetkinen...mitähän sillä on ajettu.palttia rallaa ehkä noin 400tkm.sillä sedän omalla oli ajettu jotain 350tkm...se oli jo vähä uudempi,tais olla joku -92 tai uudempi.sillä appivanhempien bensa mersulla on ajettu jo jotain550tkm ilman mitään suurempia huoltoja(laadukas auto)...se meidän auto tosiaan niinku nykäsee sen vaihteen niin epämiellyttävästi että huh huh...en tiedä onko taxikuski sen säätäny vähä sitte jäykemmin vaihtavaksi paremman kiihtyvyyden toivossa...se auto kun on vanha taxi.jos viittit laittaa kuinka säädetään niin vois kokeilla säätää,vaikka sähkö[email protected]...
- W126
MErsu käyttäytyy rauhallisesti. Yksinkertaisesti sen takia, kun etupyörät ovat niin edessä, että perä ei lähde helposti sivuun. Ajatelkaa auton runkoa vipuvartena.
Mutta jos sen perän saa irtoamaan, se saatta lähteä kunnolla..mummot kaatuu kun keilat ja auto voi olla tiellä poikittain.
ASD on älyttömän toimiva systeemi, koska se jarruttaa sutivaa pyörää juuri sopivasti ja on näin ollen parempi, kun täysin lukkoon lyövä kiinteä lukko.
Perä ei rasitu ASD:n kanssa, koska se kuitenkin ottaa "pehmeästi" perän jarrulevyjä käyttäen, eikä koskaan ole täysin lukittuva, edes 0-25km/h vaihdilla... vielä huomautus: Systeemi jarruttaa sutivaa pyörää, eikä lukitse tasauspyörästöä.
Joku bemarimies antoi tossa vinkin, että ASD kannattaa kytkeä maantiellä pois...ei tosiaankaan... ASD:stä ei ole mitään haittaa...täysin päinvastoin. Autoa voi hallita selkäytimen avulla ASD:n kanssa sihan samanlailla, kun ilman...itseasiassa vielä paremmin.
Kaksi talvea olen ajanut kitkarenkailla ja ASD-mersulla. Tunne on mahtava, kun lähdet ohittamaan ja pyörät alkavat sutia.... perä hakee hieman, mutta ei kuitenkaan lähde kunnolla luistoon.. Ja auto kiihtyy, kun kesäkelillä.
Onpa vireä keskustelu..tässähän meni ihan sekaisin.... :)- Bemarimies
Katoppas uudelleen kuka tämä "bemarimies" on...
no tyhmä viesti mut pisti silmään ;-) - M123
Tuo otsikkosi on täyttä asiaa, ja yksi syy siihen, miksi autona tulee jatkossakin olemaan ainoastaan ja vain Mersuja.
(niin ja niissähän on tuo insinöörinmerkkikin jo valmiiksi ;-)
Tuo rauhallisuus on esim Mersun ja Bemarin käyttäytymisessä yksi merkittävimmistä eroista.
Mersulla voi lasketella pienessä sladissa, niin että auto selvästi kertoo, milloin ollaan menossa yli, mitä taas Bemari ei tee... - W126
Bemarimies kirjoitti:
Katoppas uudelleen kuka tämä "bemarimies" on...
no tyhmä viesti mut pisti silmään ;-)En jaksa enään etsiä sitä "bemarimiehen" viestiä. Sen muistan, että bemarista siinä puhuttiin. Kirjottajaa en muista, saattohan tuo olla vaikka ehta mersmieskin :))
Sorry, jos loukkasin jotakuta :) - nih
Ei kun minä, vannoutunut mersumies sen idean ASD:n poiskytkemisestä maantiellä heitin. Ja tämä koski nimenomaan BMW:n uudenmallista luistonestoa, jonka nimi varmaan on jotain muuta kuin ASD. Se kun tuntui toimivan liiankin tehokkaasti.
Kokemattomalle tuo luistonesto voi olla tosin aivan hyvä. Mutta esimerkiksi meikläisellä on sentään takana 90% kilometreistä takavetoisella, ILMAN luistonestoa olevalla autolla. Vaikka itseään ei huippukuskina pitäisikään, niin väitän että osaan toimia oikein takavetoisen auton pyrkiessä karkaamaan -- jossain alitajunnassa ovat sekä korjausliikkeet että tieto siitä, miten auto käyttäytyy ko. tilanteessa.
Entä sitten kun ASD päättää toimia, eikä auto toimikaan siten, kun sen odottaa käyttäytyvän? Hiukan kärjistäenhän kardaanivetoisten käytös on aina samanlaista, oli kyseessä sitten Scorpio, Omega, 320i tai 300D. - nih
W126 kirjoitti:
En jaksa enään etsiä sitä "bemarimiehen" viestiä. Sen muistan, että bemarista siinä puhuttiin. Kirjottajaa en muista, saattohan tuo olla vaikka ehta mersmieskin :))
Sorry, jos loukkasin jotakuta :)olihan mulla vielä muutama vuosi sitten myös 520i-bemari ajossa, että anteeksi annettakoon tämä.
Että nih. - Kallonkutistaja
Kyllä ASD on nimenomaan lukkoperä. Näin ainakin kerrotaan asia omassa käyttäjän käsikirjassani, ja jos osaan oikein tulkita läpileikkauskuvaa ASD-perästä.
ASR puolestaan tuli saataville S-sarjaan jo 1981. Ja siinä on mukana pyörän jarruttelut? - W126
Kallonkutistaja kirjoitti:
Kyllä ASD on nimenomaan lukkoperä. Näin ainakin kerrotaan asia omassa käyttäjän käsikirjassani, ja jos osaan oikein tulkita läpileikkauskuvaa ASD-perästä.
ASR puolestaan tuli saataville S-sarjaan jo 1981. Ja siinä on mukana pyörän jarruttelut?Taitaa olla kaikki sekaisin. Korjataan nyt, että tiedän ASR:n olevan eri ja, että se jarruttaa auton omilla jarruilla.
Mutta, myös ASD-perässä on kitkalevyt, jotka jarruttavat. :) - nicnac
M123 kirjoitti:
Tuo otsikkosi on täyttä asiaa, ja yksi syy siihen, miksi autona tulee jatkossakin olemaan ainoastaan ja vain Mersuja.
(niin ja niissähän on tuo insinöörinmerkkikin jo valmiiksi ;-)
Tuo rauhallisuus on esim Mersun ja Bemarin käyttäytymisessä yksi merkittävimmistä eroista.
Mersulla voi lasketella pienessä sladissa, niin että auto selvästi kertoo, milloin ollaan menossa yli, mitä taas Bemari ei tee...eikö se vika oo vähä niinku 3-sarjan ominais varusteita...niinku nimen omaan -83-90vm...meillä on 520i -84 ja se on unelma ajaa.paljon tarkempi ja jämäkämpi kuin mersu...ostakaa bemu pois...takajarru letkut vishiin pitääs uusia ja ruiskusta lähtee sellanen muovi letku ilmanputsariin niin se on haljennu käytönpuutteen takia...auto on seissy n.2wee...ittes sais katsastaa,auto on seisonnas.kahdet renkaat...185tkm.takuu ajo.km....ollu meillä melkein kymmenen vuotta...
- M123
W126 kirjoitti:
Taitaa olla kaikki sekaisin. Korjataan nyt, että tiedän ASR:n olevan eri ja, että se jarruttaa auton omilla jarruilla.
Mutta, myös ASD-perässä on kitkalevyt, jotka jarruttavat. :)Rehellisen lukon varustekoodi on ainakin 256, mikä on taas tietokonehommista helppo muistaa ;-)
- Kallonkutistaja
W126 kirjoitti:
Taitaa olla kaikki sekaisin. Korjataan nyt, että tiedän ASR:n olevan eri ja, että se jarruttaa auton omilla jarruilla.
Mutta, myös ASD-perässä on kitkalevyt, jotka jarruttavat. :)Kyllähän ASD-perä jarruttaa, mutta ne kitkalevyt eivät suoraan pysty jarruttamaan sutivaa pyörää vaan määräävät perän lukitusta (0, 30%, 100%). Sehän vaatisi molemmille puolille omat "jarruttimensa". Täytyypä selvittää, miten saksalainen teksti asian selittää. Niin, ettei mennä enempää sekaisin.
- MB/Citikka
Terve!
Näyttää kovasti olevan takapainoitteista tämä mersuporukka. Itse henkilökohtaisesti myös pidän enemmän takavedosta, johtuneeko ensimmäisestä peltoajokistani (VW-kupla). Kesäkelillähän takaveto on ehdoton näppäryytensä takia, tosin suuntavakaus on etuvetoisissa, jopa pikkuautoissa, usein parempi.
Talvella takavetoinen on looginen hallittava; lisää kaasua, perä tulee rinnalle (paitsi nykyisessä takavetoisessani 240D ja automaatti, jossa lattia tulee vastaan ennen kuin perä irtoaa :-); vähennä kaasua ja perä rauhoittuu.
Mutta, jos haen autoa, jolla ajelu on mallia 'aivot narikkaan', niin silloin se on etuveto (jos nelivetoa ei ole vaihtoehtona). Etuvedon voi parkkeerata vaikka mihin esim. kadun varteen alamäkeen, sillä selviää normaalinopeuksista (ja vähän suuremmistakin) niin, ettei liukasta edes huomaa. Etuvedon kanssa en ole jäänyt koskaan kiinni mihinkään, mutta takavedolla monet kerrat. On totta, että etuveto vaatii enemmän päätä, jos sen kanssa haluaa mennä rajoilla, mutta kyllä sillä aina takavedon nopeudessa hakkaa...
Sitä en silti ymmärrä, miksi kaikki autolehdet pitävät sivuluisua niin vaikeana. Sen oikaisuhan tapahtuu mitä luonnollisimmin. Tokihan sitä luonnostaan kääntää etupyöriä luiston suuntaan. Jos auto puskee, niin silloin tarvitaan luonnon vastaisia ohjausliikkeitä (tarkoitan luonnollisella päänupin toimintaa, en fysiikan lakeja).
Tähän loppuun muistelo parin talven takaa, jolloin alla oli Xantia farmari ja olin menossa hirveässä sohjokelissä sellaista mukavasti ylös, alas, oikealle, vasemmalle kumpuilevaa pikkutietä (Perttulasta Selkiin). Ajelin ensin sellaista 60-70 km/t, jolloin autolla oli selviä taipumuksia puskea. Nostin vauhdin tuonne 90:n korville (hullua, myönnän), jolloin auto tarjosi kauniin rauhallisesti perää rinnalle joka kurvissa. Hieman takavetofriikkinä joutui puremaan hammasta, että sielu sieti kaasun nostamisen sijaan painaa vähän lisää... Auto kulki kauniisti hieman luistossa koko tuon polun, kunhan vain malttoi pitää pedaalin tarpeeksi syvällä. Mersulla olisin siinä vauhdissa ollut lepikossa jo ensimmäisissä kurveissa...- H
Asiaa kirjoittelet ja (lähes)? puolueettomasti, joka tuntuu olevan varsin harvinaista täällä..
Vikansa ja etunsa jokaisessa vetotavassa. Minun mielestäni jokainen saa ajaa sillä mikä itselle parhaalta tuntuu, mutta ei se tarkoita silti sitä että se olisi universaalisti paras vaihtoehto jokaiselle.
Talviajoa pitäisi saada tai itseasiassa joutua harjoitelemaan enemmän, esim. muutama vuosi sitten autokoulun 2 vaiheen liukasrataharjoittelu oli varsin opettavaista, kunhan oikeasti haki rajoja eikä vaan ajellut ympäri rataa, kuten suurin osa porukasta teki. Jos ei ole koskaan joutunut harjoittelemaan auton(sa) hallintaa ääritilanteissa, ei sitä enää ehdi oppimaan kun perä lähtee alta.. - W126
Toissa syksynä oli mahtavaa ajella uusilla kitkoilla ja ASD-perällä.
Moni varmaan tuntee Jyväskylän jyrkät poikkikadut. Liikennevaloihin, jos joutuu pysähtymään ja tie sattuu olemaan jäässä...pitää olla hyvät kumit tai ASD.
Oli mukava seurata vieressä olevia etuveto autoja, kun tie oli aivan peilinä ja kuskit katselivat suu hymyssä, kuinka mun käy takaveto lintalla siinä rinnalla...No niinhän siinä kävi, että muut jäi ruopiin, kun vanha lintta lähti nahkoneen arvokkassti lipumaan ilman sen kummempia sutimisia, paitsi puolen sekunnin ajan, ennenkun ASD tuli mukaan.
...Vitsikun oli kivaa :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 455851
- 485346
- 483718
- 143675
Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?
Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise963346- 313126
- 592884
- 572740
- 532400
- 381854