http://www.jyu.fi/ktl/civicsIII/SaSuEnsi.htm
Käsittämätön talvisota.
Nuorten käsityksiä Suomen historiasta ja nykyisyydestä.
Ennakkotietoja Koulutuksen tutkimuslaitoksen Nuori Kansalainen -tutkimuksen kansallisista tuloksista 28.11.1999. IEA/Civic Education Study. Yhteiskunnallisen opetuksen kansainvälinen tutkimus
Oheiset tulokset on julkaistu 28.11.1999. Prosenttijakaumat ovat ns. suoria jakaumia, joihin on laskettu mukaan kaikkien kyseisiin osioihin vastanneiden nuorten vastaukset. Noin 12 % näihin kysymyksiin vastanneista on ruotsinkielisten koulujen oppilaita. Kunkin osion lopussa on maininta siitä, kuinka monelle nuorelle kysymys on esitetty. Nuorista poissa koulusta oli noin 10 %. Vastaamatta jätti noin 2%.
Nuoret haluavat rikollisuuden kuriin
Mikä seuraavista poliittisista tavoitteista on mielestäsi tärkein Suomelle nykyisessä tilanteessa? Suomen tulee tavoitella ...
A. 37,6% tehokkaampia toimia rikollisuutta vastaan.
B. 22,1% kansalaisten parempaa sananvaltaa heitä koskevissa asioissa.
C. 24,1% voimakasta taloudellista kasvua.
D. 11,2% korkeampitasoista sosiaaliturvaa.
E. 5,0% tehokkaampia asevoimia.
Esitetty 8. ja 9. luokalle, otoksessa 2165 oppilasta.
Tutkijan kommentti/mielipide: Nuoret ovat huolissaan rikollisuuden kasvusta. Nuoret eivät ole täysin tyytyväisiä siihen, miten heidät huomioidaan julkisessa päätöksenteossa. Seuraavina toivelistalla olivat taloudellisen kasvun ja kansanvallan lisääminen. Muista oppilaiden vastauksista tiedetään, että oppilaat kannattavat nuorisovaltuustojen perustamista. Myös äänestysikärajan alentaminen saa kannatusta.
Käsittämätön talvisota?
Miten "Mainilan laukaukset" liittyvät talvisotaan?
A. 37,0% Neuvostoliiton tykistö ampui ensimmäiset sodan laukaukset Mainila -nimiseen Suomessa sijainneeseen kylään.
B. 7,3% Taitava suomalainen tykistökenraali oli nimeltään Mainila.
C. 40,6% Neuvostoliiton tykistö ampui ennen sotaa laukaukset Mainila -nimiseen Neuvostoliitossa sijainneeseen kylään.
D. 15,1% Suomalaiset torjuivat suurhyökkäyksen Mainilassa..
Esitetty 8. luokalle, otoksessa 1082 oppilasta.
Neuvostoliitto perusti talvisodan alussa Suomelle mieleisensä hallituksen. Millä nimellä tämä hallitus tunnetaan?
Terijoen hallitus 9,9%, Kuusisen hallitus 0,6%
--------------------------------------------------------------------------------
Esitetty 8. luokalle, otoksessa 1082 oppilasta. 89,5% ei osannut vastata.
Mikä seuraavista valtioista tuki Suomea vähiten talvisodassa? (Ota huomioon talvisodan aikainen kansainvälinen tilanne.)
A. 24,7% Iso-Britannia (Englanti)..
B. 17,6% Saksa..
C. 35,7% Ranska..
D. 22,0% Ruotsi....
Esitetty 8. luokalle, otoksessa 1082 oppilasta.
Tutkijan kommentti/mielipide: Talvisodalla on nuorten historiatietoisuudessa keskeinen sija (ks. esim. Ahonen S., 1998. 129. Historiaton sukupolvi. Historian vastaanotto ja historiallisen identiteetin rakentuminen. Hakapaino; Helsinki). Jostain syystä oppilaat eivät kuitenkaan hahmota keskeisiä sotaan liittyviä käsitteitä ja kansainvälispoliittista kehystä. Jääkö talvisota siis käsittämättömäksi?
Mainilan kylän sijainti on jäänyt oppilaille varsin epäselväksi. Vain noin joka kymmenes pystyy nimeämään Terijoen -tai Kuusisen hallituksen. Erikoisinta lienee kuitenkin se, että Saksan ja Neuvostoliiton yhteistoiminta on jäänyt nuorille vieraaksi. Molotov - Ribbentrop -sopimus teki Saksasta ja Neuvostoliitosta sopimuskumppaneita ja sitoi niiden etunäkökohdat ja ulkopolitiikan toisiinsa. Huolestuttavaa on se, jos yleisen - ja Suomen historian yhteydet katkeavat historiatietoisuudessa. Tällöin käsitykset kansallisesta eristyneisyydestä ja uhanalaisuudesta korostuvat ja harhaiset ennakkoluulot saavat perusteetonta raaka-ainetta.
Nuoret toivovat Karjalaa takaisin, mutta tietävät asiasta vähän
Miten luovutetun Karjalan asema tulisi mielestäsi järjestää?
A. 18,8% Alue tulee säilyttää Venäjän hallinnassa
B. 35,3% Alue tulee palauttaa Suomelle.
C. 22,3% Suomen ja Venäjän tulee keskenään sopia alueen itsehallinnosta (autonomiasta).
D. 23,6% En osaa vastata.
Esitetty 8. ja 9. luokalle, otoksessa 2155 oppilasta.
Ota kantaa seuraaviin väittämiin, jotka koskevat luovutettua Karjalaa.
olen täysin
eri mieltä olen eri
mieltä olen
samaa
mieltä olen täysin
samaa
mieltä en osaa
vastata
Jos alue liitetään Suomeen, alueen venäläisen väestön tulee muuttaa muualle Venäjälle. 5,9% 35,1% 27,5% 13,0% 18,6%
Esitetty 8. luokalle, otoksessa 1082 oppilasta.
olen täysin
eri mieltä olen eri
mieltä olen
samaa
mieltä olen täysin
samaa
mieltä en osaa
vastata
Suomen valtiojohdon tulee toimia alueen palauttamiseksi Suomelle. 6,2% 23,9% 32,3% 8,0% 29,6%
Esitetty 8. ja 9. luokalle, otoksessa 2155 oppilasta.
Tutkijan kommentti/mielipide: Nuoret ovat varsin kansallishenkisiä. Muista vastauksista tiedetään, että heidän tietonsa luovutetun Karjalan historiasta ja sen nykyisestä tilanteesta ovat varsin puutteelliset (niin lienee myös aikuisväestön kohdalla). Tästä huolimatta nuoret ovat valmiita ottamaan kantaa luovutetun Karjalan aseman uudelleenjärjestämisen puolesta.
Nuoret eivät halua NATO:on
olen täysin
eri mieltä olen eri
mieltä olen
samaa
mieltä olen täysin
samaa mieltä en osaa
vastata
Suomen pitäisi nykyisessä tilanteessa liittyä Pohjois-Atlantin puolustusliittoon (NATO). 21,7% 26,4% 17,8% 8,6% 25,5%
Esitetty 9. luokalle, otoksessa 1073 oppilasta.
olen täysin eri mieltä olen eri mieltä olen samaa mieltä olen täysin samaa mieltä en osaa vastata;
Jos Venäjä palauttaa luovutetun Karjalan Suomelle, niin Suomen kannattaa pysyä NATO:n ulkopuolella 5,8% 16,0% 25,6% 10,4% 42,3%
Esitetty 8. ja 9. luokalle, otoksessa 2155 oppilasta.
Tutkijan kommentti/mielipide: Nato -jäsenyyden kannatusta on Suomessa seurattu tiiviisti. Oheiset tiedot on kerätty huhtikuun 1999 lopussa, jolloin Naton sotatoimet olivat käynnissä Balkanilla. Vuotta aikaisemmin toteutettuun esikokeeseen verrattuna NATO:n vastustus jyrkkeni selvästi. Nato-jäsenyyden liittäminen luovutetun Karjalan yhteyteen on saanut monet epävarmoiksi ja varovaisiksi. Jyrkkiä kantoja ei oteta - tosin vastustajat ovat päättäväisempiä.
Ruotsi vapaaehtoiseksi oppiaineeksi - kielikysymys kuumentaa
olen täysin eri mieltä olen eri mieltä olen samaa mieltä olen täysin samaa mieltä en osaa vastata
Ruotsin kielen opiskelu tulisi muuttaa vapaaehtoiseksi Suomessa. 7,2% 21,6% 33,4% 28,1% 9,8%
Suomesta tulisi tehdä virallisesti yksikielinen maa Ruotsin tapaan. 10,3% 29,0% 22,0% 19,2% 19,4%
Esitetty 8. ja 9. luokalle, otoksessa 2163 oppilasta.
Tutkijan kommentti/mielipide: Kielikysymys on nuorille konkreettinen. Vastaukset sijoittuvat harvinaisen usein mielipideasteikon reunoille. Oheisia tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että noin 12% vastaajista on ruotsinkielisten koulujen oppilaita.
EU-jäsenyys jakaa mielipiteet
olen täysin eri mieltä olen eri mieltä olen samaa mieltä olen täysin samaa mieltä en osaa vastata
Liittyessään Euroopan unioniin Suomi luovutti liikaa päätösvaltaa maan rajojen ulkopuolelle. 1,6% 23,1% 40,4% 16,1% 18,7%
Esitetty 9. luokalle, otoksessa 1073 oppilasta.
olen täysin eri mieltä olen eri mieltä olen samaa mieltä olen täysin samaa mieltä en osaa vastata
Jäsenyys EU:ssa on tärkeää Suomelle,
sillä siten Suomi osoittaa olevansa länsieurooppalainen maa. 9,0% 24,5% 39,2% 6,1% 21,3%
Esitetty 9. luokalle, otoksessa 1073 oppilasta.
Tutkijan kommentti/mielipide: Nuoret ovat varsin halukkaita ottamaan kantaa EU-kysymykseen. Itsenäisen kansallisen päätöksenteon rajautuminen koetaan menetyksenä. Oppilaiden muista vastauksista tiedetään, että liittyminen unioniin nähdään talouden ja kulttuurillisen suuntautumisen kannalta puolestaan myönteisenä. Oma merkityksensä tulee antaa sille, että unionin vastustajat ovat valmiimpia käyttämään asteikon äärilaitaa vastauksissaan. Onko EU-vastustus radikalisoitumassa ja saamassa uusia muotoja?
/ Lehdistö / Verkko / IEA / Civics / Suutarinen / 22.11.99 / Koulutuksen tutkimuslaitos / Jyväskylän yliopisto
IEA-CIVICS - NUORI KANSALAINEN:
Yhteiskunnallisen opetuksen kansainvälinen tutkimus
Käsittämätön talvisota.
Nuorten käsityksiä Suomen historiasta ja nykyisyydestä.
Ennakkotietoja Koulutuksen tutkimuslaitoksen Nuori Kansalainen -tutkimuksen kansallisista tuloksista 28.11.1999. IEA/Civic Education Study. Yhteiskunnallisen opetuksen kansainvälinen tutkimus
Oheiset tulokset on julkaistu 28.11.1999. Prosenttijakaumat ovat ns. suoria jakaumia, joihin on laskettu mukaan kaikkien kyseisiin osioihin vastanneiden nuorten vastaukset. Noin 12 % näihin kysymyksiin vastanneista on ruotsinkielisten koulujen oppilaita. Kunkin osion lopussa on maininta siitä, kuinka monelle nuorelle kysymys on esitetty. Nuorista poissa koulusta oli noin 10 %. Vastaamatta jätti noin 2%.
Nuoret haluavat rikollisuuden kuriin
Mikä seuraavista poliittisista tavoitteista on mielestäsi tärkein Suomelle nykyisessä tilanteessa? Suomen tulee tavoitella ...
A. 37,6% tehokkaampia toimia rikollisuutta vastaan.
B. 22,1% kansalaisten parempaa sananvaltaa heitä koskevissa asioissa.
C. 24,1% voimakasta taloudellista kasvua.
D. 11,2% korkeampitasoista sosiaaliturvaa.
E. 5,0% tehokkaampia asevoimia.
Esitetty 8. ja 9. luokalle, otoksessa 2165 oppilasta.
Tutkijan kommentti/mielipide: Nuoret ovat huolissaan rikollisuuden kasvusta. Nuoret eivät ole täysin tyytyväisiä siihen, miten heidät huomioidaan julkisessa päätöksenteossa. Seuraavina toivelistalla olivat taloudellisen kasvun ja kansanvallan lisääminen. Muista oppilaiden vastauksista tiedetään, että oppilaat kannattavat nuorisovaltuustojen perustamista. Myös äänestysikärajan alentaminen saa kannatusta.
Käsittämätön talvisota?
Miten "Mainilan laukaukset" liittyvät talvisotaan?
A. 37,0% Neuvostoliiton tykistö ampui ensimmäiset sodan laukaukset Mainila -nimiseen Suomessa sijainneeseen kylään.
B. 7,3% Taitava suomalainen tykistökenraali oli nimeltään Mainila.
C. 40,6% Neuvostoliiton tykistö ampui ennen sotaa laukaukset Mainila -nimiseen Neuvostoliitossa sijainneeseen kylään.
D. 15,1% Suomalaiset torjuivat suurhyökkäyksen Mainilassa..
Esitetty 8. luokalle, otoksessa 1082 oppilasta.
Neuvostoliitto perusti talvisodan alussa Suomelle mieleisensä hallituksen. Millä nimellä tämä hallitus tunnetaan?
Terijoen hallitus 9,9%, Kuusisen hallitus 0,6%
--------------------------------------------------------------------------------
Esitetty 8. luokalle, otoksessa 1082 oppilasta. 89,5% ei osannut vastata.
Mikä seuraavista valtioista tuki Suomea vähiten talvisodassa? (Ota huomioon talvisodan aikainen kansainvälinen tilanne.)
A. 24,7% Iso-Britannia (Englanti)..
B. 17,6% Saksa..
C. 35,7% Ranska..
D. 22,0% Ruotsi....
Esitetty 8. luokalle, otoksessa 1082 oppilasta.
Tutkijan kommentti/mielipide: Talvisodalla on nuorten historiatietoisuudessa keskeinen sija (ks. esim. Ahonen S., 1998. 129. Historiaton sukupolvi. Historian vastaanotto ja historiallisen identiteetin rakentuminen. Hakapaino; Helsinki). Jostain syystä oppilaat eivät kuitenkaan hahmota keskeisiä sotaan liittyviä käsitteitä ja kansainvälispoliittista kehystä. Jääkö talvisota siis käsittämättömäksi?
Mainilan kylän sijainti on jäänyt oppilaille varsin epäselväksi. Vain noin joka kymmenes pystyy nimeämään Terijoen -tai Kuusisen hallituksen. Erikoisinta lienee kuitenkin se, että Saksan ja Neuvostoliiton yhteistoiminta on jäänyt nuorille vieraaksi. Molotov - Ribbentrop -sopimus teki Saksasta ja Neuvostoliitosta sopimuskumppaneita ja sitoi niiden etunäkökohdat ja ulkopolitiikan toisiinsa. Huolestuttavaa on se, jos yleisen - ja Suomen historian yhteydet katkeavat historiatietoisuudessa. Tällöin käsitykset kansallisesta eristyneisyydestä ja uhanalaisuudesta korostuvat ja harhaiset ennakkoluulot saavat perusteetonta raaka-ainetta.
Nuoret toivovat Karjalaa takaisin, mutta tietävät asiasta vähän
Miten luovutetun Karjalan asema tulisi mielestäsi järjestää?
A. 18,8% Alue tulee säilyttää Venäjän hallinnassa
B. 35,3% Alue tulee palauttaa Suomelle.
C. 22,3% Suomen ja Venäjän tulee keskenään sopia alueen itsehallinnosta (autonomiasta).
D. 23,6% En osaa vastata.
Esitetty 8. ja 9. luokalle, otoksessa 2155 oppilasta.
Ota kantaa seuraaviin väittämiin, jotka koskevat luovutettua Karjalaa.
olen täysin
eri mieltä olen eri
mieltä olen
samaa
mieltä olen täysin
samaa
mieltä en osaa
vastata
Jos alue liitetään Suomeen, alueen venäläisen väestön tulee muuttaa muualle Venäjälle. 5,9% 35,1% 27,5% 13,0% 18,6%
Esitetty 8. luokalle, otoksessa 1082 oppilasta.
olen täysin
eri mieltä olen eri
mieltä olen
samaa
mieltä olen täysin
samaa
mieltä en osaa
vastata
Suomen valtiojohdon tulee toimia alueen palauttamiseksi Suomelle. 6,2% 23,9% 32,3% 8,0% 29,6%
Esitetty 8. ja 9. luokalle, otoksessa 2155 oppilasta.
Tutkijan kommentti/mielipide: Nuoret ovat varsin kansallishenkisiä. Muista vastauksista tiedetään, että heidän tietonsa luovutetun Karjalan historiasta ja sen nykyisestä tilanteesta ovat varsin puutteelliset (niin lienee myös aikuisväestön kohdalla). Tästä huolimatta nuoret ovat valmiita ottamaan kantaa luovutetun Karjalan aseman uudelleenjärjestämisen puolesta.
Nuoret eivät halua NATO:on
olen täysin
eri mieltä olen eri
mieltä olen
samaa
mieltä olen täysin
samaa mieltä en osaa
vastata
Suomen pitäisi nykyisessä tilanteessa liittyä Pohjois-Atlantin puolustusliittoon (NATO). 21,7% 26,4% 17,8% 8,6% 25,5%
Esitetty 9. luokalle, otoksessa 1073 oppilasta.
olen täysin eri mieltä olen eri mieltä olen samaa mieltä olen täysin samaa mieltä en osaa vastata;
Jos Venäjä palauttaa luovutetun Karjalan Suomelle, niin Suomen kannattaa pysyä NATO:n ulkopuolella 5,8% 16,0% 25,6% 10,4% 42,3%
Esitetty 8. ja 9. luokalle, otoksessa 2155 oppilasta.
Tutkijan kommentti/mielipide: Nato -jäsenyyden kannatusta on Suomessa seurattu tiiviisti. Oheiset tiedot on kerätty huhtikuun 1999 lopussa, jolloin Naton sotatoimet olivat käynnissä Balkanilla. Vuotta aikaisemmin toteutettuun esikokeeseen verrattuna NATO:n vastustus jyrkkeni selvästi. Nato-jäsenyyden liittäminen luovutetun Karjalan yhteyteen on saanut monet epävarmoiksi ja varovaisiksi. Jyrkkiä kantoja ei oteta - tosin vastustajat ovat päättäväisempiä.
Ruotsi vapaaehtoiseksi oppiaineeksi - kielikysymys kuumentaa
olen täysin eri mieltä olen eri mieltä olen samaa mieltä olen täysin samaa mieltä en osaa vastata
Ruotsin kielen opiskelu tulisi muuttaa vapaaehtoiseksi Suomessa. 7,2% 21,6% 33,4% 28,1% 9,8%
Suomesta tulisi tehdä virallisesti yksikielinen maa Ruotsin tapaan. 10,3% 29,0% 22,0% 19,2% 19,4%
Esitetty 8. ja 9. luokalle, otoksessa 2163 oppilasta.
Tutkijan kommentti/mielipide: Kielikysymys on nuorille konkreettinen. Vastaukset sijoittuvat harvinaisen usein mielipideasteikon reunoille. Oheisia tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että noin 12% vastaajista on ruotsinkielisten koulujen oppilaita.
EU-jäsenyys jakaa mielipiteet
olen täysin eri mieltä olen eri mieltä olen samaa mieltä olen täysin samaa mieltä en osaa vastata
Liittyessään Euroopan unioniin Suomi luovutti liikaa päätösvaltaa maan rajojen ulkopuolelle. 1,6% 23,1% 40,4% 16,1% 18,7%
Esitetty 9. luokalle, otoksessa 1073 oppilasta.
olen täysin eri mieltä olen eri mieltä olen samaa mieltä olen täysin samaa mieltä en osaa vastata
Jäsenyys EU:ssa on tärkeää Suomelle,
sillä siten Suomi osoittaa olevansa länsieurooppalainen maa. 9,0% 24,5% 39,2% 6,1% 21,3%
Esitetty 9. luokalle, otoksessa 1073 oppilasta.
Tutkijan kommentti/mielipide: Nuoret ovat varsin halukkaita ottamaan kantaa EU-kysymykseen. Itsenäisen kansallisen päätöksenteon rajautuminen koetaan menetyksenä. Oppilaiden muista vastauksista tiedetään, että liittyminen unioniin nähdään talouden ja kulttuurillisen suuntautumisen kannalta puolestaan myönteisenä. Oma merkityksensä tulee antaa sille, että unionin vastustajat ovat valmiimpia käyttämään asteikon äärilaitaa vastauksissaan. Onko EU-vastustus radikalisoitumassa ja saamassa uusia muotoja?
/ Lehdistö / Verkko / IEA / Civics / Suutarinen / 22.11.99 / Koulutuksen tutkimuslaitos / Jyväskylän yliopisto
IEA-CIVICS - NUORI KANSALAINEN:
Yhteiskunnallisen opetuksen kansainvälinen tutkimus
Vastaukset 27
Vanhimmat
Aikoinaan 70-luvulla jauhettiin kaiken maailman toisarvoisia juttuja jostain Espanajan kuninkaista ja vallanperimyskiistoista, MUTTA SUOMEN asioita EI käyty läpi laisinkaan!
Ei Talvisotaa, Jatkosodasta puhumattakaan.
Historianoppikirjanan oli Vuosisadat vierivät sarja ja siinä oli Talvisodasta muistaakseni sivun verran tai korkeintaan kaksi. Jatkosodasta saman verra. Siitä huolimatta noita tapahtumia EI yhtenäkään lukuvuonna 5 vuoden aikana käsitelty lainkaan. Homma oli tehty niin että opettaja hyppi kirjassa aina yli ne kohdat sanoen että myöhemmin keväällä käsitellään...EI käsitelty.
historiantunneilta........
Historia kiinnosti silloin ja kiinnostaa nytkin.
Silloin oli juuri tuo meininki vallalla. Monet opettajat oli täysiä luopioita ja komukoita siihen aikaan.
Esim. meidän kyläkoulussa ala-asteella oli, nykysin kirjakriitikkonakin tunnettu, opettaja Eino Kaikkonen. Tämä kiihkopunikki ja kova Maolaiskommunisti vaikuttaa nykyisin opettajana muistaakseni Vantaalla.
Tämä punaniska LUKI MAON PUNAISTA KIRJAA aamunavauksissa ja laulatti vallankumouslauluja oppilailla. Tietenkin hän perusti kylään PIONEERIOSASTON ja hommasi sille rahat kunnasta.
Joku vuosi sitten se täytti 60 vuotta ja toivoi voivansa olla van rauhassa...Antoikohan hän itse olla sotaveteraanien rauhassa ollessaan itse voimansa tunnossa!
Tuommoiset paskat ne silloin riekkui julkisuudessa "barrikaadeilla" ja piti kovinta meteliä.
muisto varmaan sulla tuo, mutta miten se ala-asteen opettaja liittyy toisen maailmansodan käsittelyyn historiantunneilla?
Vaikuttaisi siltä, että olet lapsuuden tuttu, lienetkö kivisen rannan läheisyydestä?
Itse olen maakunnan poikia!
Vaikuttaisi siltä, että olet lapsuuden tuttu, lienetkö _kivisen rannan_ läheisyydestä?
Itse olen maakunnan poikia!
Kerro hieman lisää itsestäsi, alkoi kiinostamaan!
Missäpäin menet nyt?
En sano enenpää, ettet suoraan paljastu, jos olet tarkoittamani KK...
Aika hauska sattuma, jos tuosta Eikka-jutusta tunnistit!!!!
Kommentoippas!
olen IK
Koko muun maailman historia kylläkin.
tietoa!!! Tutkimus on tehty 7 vuotta sitten. Suurin osa vastaajista on jatkanut lukioon ja täydentänyt siellä historian tietonsa. Muut ajavat rekkaa tai duunailevat raksalla tms paikoissa ja heidänhän ei ole väliksi niin tietääkään.
Joo, luin omien lasteni historiankirjoja ala-asteella, ne on täynnä virheitä ja ei pääse kolmea sivua eteenpäin etteikö jokin virhe tulisi esille.
Yksi joka jäi mieleen pohjoismaiden kohdalta oli esim. Islanti itsenäistyi vuonna xxxx Norjan alaisuudesta. ( en muista mikä oli vuosiluku ), mutta virhe oli siinä että Islanti ei ole koskaan ollut Norjan alaisuudessa.
Kysyin opetajalta, että miten on mahdollista että kirjassa on niin paljon virheitä.
Opettaja vastasi, että "heillä on kilpailu siitä kuka löytää eniten virheitä" ...
Oikein mielenkiintoinen tutkimus ja ajankohtainen, kesällähän Karjala-lehden gallup kertoi, että nuoria Karjala ja sen kohtalo kiinnostaa, mutta puolueetonta tietoa tai tietoa yleensä on vaikea saada.
Mitä tulee historian opetukseen, niin esimerkiksi Suomen historiaahan käsitellään niin, että ensin oli kivikautista asutusta, jengi juoksi karhujen perässä ja tappoi niitä keihäillä. Sitten tuli ruotsalaiset ristiensä kanssa ja sivistivät Suomen.
Kuitenkin nythän on viitteitä siitä, että mitä ilmeisimmin Suomessa on ollut esim. viikinkiaikaan hyvinkin vauraita heimoja jne. ja suomalaiset ovat vaurastuneet kaupalla.
Mielelläni vertaan muinaisia suomalaisia heimokulttuureja Kreetan minolaiseen kulttuuriin, koska sekä minolaiset, että ilmeisesti nämä muinaissuomalaiset kulttuurit pystyivät kaupan ja diplomatian keinoin elämään pitkiäkin jaksoja ilman, että tarvitsi edes pelätä sotia jne.
Meille on vaan opetettu, että me tultiin jostain Volgan mutkasta tänne ja ajettiin lappalaiset pohjoiseen, mutta sitä ajatusta, että meillä olisi ollut jo paljon ennen ruotsalaisia vauraita kulttuureja ja heimoja, ei suomalaiset yksinkertaisesti osaa ottaa omakseen.
Eikö tuo Volganmutka-teoria ollut ammuttu alas jo sinun kouluaikanasi? Vai nukuitko historiantunnit?
---Mielelläni vertaan muinaisia suomalaisia heimokulttuureja Kreetan minolaiseen kulttuuriin, koska sekä minolaiset, että ilmeisesti nämä muinaissuomalaiset kulttuurit pystyivät kaupan ja diplomatian keinoin elämään pitkiäkin jaksoja ilman, että tarvitsi edes pelätä sotia jne.---
Vertaa vaan, mutta miten sen teet kun mainitsemistasi asioista ei ole oikein jälkiä eikä varsinkaan perusteita väittää mitään noista diplomatia keinoista. Kuvittelemalla?
Okei, ilmeisesti on joko muutettava tyyliä tai jätettävä tämä pasta heti alkuunsa, koska vaikuttaa siltä, että täällä on hankala saada aikaan sitä nk. asiallista keskustelua.
"Vertaa vaan, mutta miten sen teet kun mainitsemistasi asioista ei ole oikein jälkiä eikä varsinkaan perusteita väittää mitään noista diplomatia keinoista. Kuvittelemalla?"
Kyllähän nuista ajoista saa vähän toisenlaisen kuvan, jos esim. tarkastelee maatamme esinelöytöjen valossa. Ei siitä, että historiastamme ei ole kirjoitettua tietoa, voida tehdä päätelmiä, että olemme olleet metsässä möliseviä räkänokkia 4ever.
Tai no yritetään nyt vielä. Jos tiedetään, että suomalaiset kävivät kauppaa mm. turkiksilla ja tiedämme, etteivät viikingit koskaan vallanneet nyk. Suomen alueita, niin kai tuo nyt kertoo jonkinlaisista kauppa- ja diplomatiasuhteista, eikö?
"Okei, ilmeisesti on joko muutettava tyyliä tai jätettävä tämä pasta heti alkuunsa, koska vaikuttaa siltä, että täällä on hankala saada aikaan sitä nk. asiallista keskustelua. "
Ehkäpä sinun pitäisi ensin kertoa meille mikä on mielestäsi "asiallinen keskustelu"?
"Kyllähän nuista ajoista saa vähän toisenlaisen kuvan, jos esim. tarkastelee maatamme esinelöytöjen valossa."
Mitähän esinelöytöjä mahdat tarkoittaa? Esinelöydöt ei kyllä minusta kerro täällä mitään korkeakulttuuria koskaan olleen.
"Ei siitä, että historiastamme ei ole kirjoitettua tietoa, voida tehdä päätelmiä, että olemme olleet metsässä möliseviä räkänokkia 4ever."
Kirjoitustaitoa pidetään sivystyksen mittana varsin yleisesti. Eihän siitä hylkeenpyynnissä ja metsässä mölistessä hyötyä ollut, joten ehkäpä sitä ei tänne sitten ehtinyt kehittyä.
"Tai no yritetään nyt vielä. Jos tiedetään, että suomalaiset kävivät kauppaa mm. turkiksilla ja tiedämme, etteivät viikingit koskaan vallanneet nyk. Suomen alueita, niin kai tuo nyt kertoo jonkinlaisista kauppa- ja diplomatiasuhteista, eikö? "
Näet ilmeisesti viikingit jonkinlaisina maailmanvalloittajina ja alistajina? Sitähän he eivät olleet vaan todellakin lähinnä kauppamiehiä, joskin heidän tyylinsä käydä kauppaa saattoi välillä polttaa kokonaisia kaupunkeja.
Suomen esinelöydöt viittaavat paremminkin todella tuohon kaupankäyntiin, eli viikingit tms. rannikkomme kautta kulkeneet kävivät vaihtokauppaa suomalaisten heimojen kanssa turkiksista. Suuri osa esinelöydöistä viittaa Suomen ulkopuolelle, eli näyttäisivät olevan tuontitavaraa sillä samanlaisia on löytynyt muualta. Mikään ei todista että niitä olisi valmistettu itse täällä, eikä mikään todellakaan todista että täällä olisi ollut "metsäläistä" kulttuuria kummempaa.
Ensinnäkin tuohon määritelmään, että kirjoitustaito tekee jostain kulttuurista kehittyneen... siis tuohan on meidän aikakautemme ja kulttuurimme näkemys asiasta. Nykyään tuota jaottelumääritelmää on käsittääkseni alettu hieman höllentää ja kyseenalaistaa, koska kirjoitustaidon kehityshän on pitkälti ollut yhteydessä lähi-idän kulttuurien, nimenomaan maatalous ja sen myötä vaurastuneiden valtiokulttuurien, kehitykseen.
Kirjoitustaito on kehitetty näissä kulttuureissa asioiden, yleensä kaupan ja veronkannon, muistiinmerkitsemiseen.
Että kirjoitustaitoa voidaan pitää jonkinlaisena "korkeakulttuurin" määritteenä, niin silloin täytyisi olettaa, että kaikki kulttuurit joko kehittyisivät samaan tapaan ja samoista lähtökohdista tai sitten että kaikki kulttuurit ottaisivat oppinsa yhdestä lähteestä, eli lähi-idän kulttuureista.
Voidaanko esim. nk. megaliittikulttuuria todellakin pitää ei-kehittyneenä kulttuurina, koska he eivät ole jättäneet jälkeensä kirjallista materiaaleja? Vaikka kuitenkin tiedämme, että nuo kulttuurit, jotka rakensivat valtavat kivimonumentit, ovat tarvinneet varsin järjestyneen yhteiskunnan, että ovat pystyneet kivimonumentteja kasaamaan.
On totta, että esim. viikingit eivät olleet vain sotaisaa porukkaa, vaan hehän olivat kovan luokan kauppamiehiä. Kuitenkin he alistivat valtaansa niitä, joista hyötyivät ja jotka olivat tarpeeksi heikkoja alistettavaksi.
Tiedetään, että noin vuonna 1008 norjalainen Olavi Haraldinpoika (Pyhä) teki sotaretken Varsinais-Suomeen, joka päättyi lyhyeen, koska vastassa oli suomalaisten voimakas vastarinta. Viikinkikuningas Eerik Emundinpojan (900-luku)on kerrottu hallinneen Suomea, Karjalaa ja Viroa. Riimukirjoituksista on saatu selville monista viikinkien nyk. Suomen alueelle tehdyistä ryöstöretkistä. Lisäksi hautalöydöt kertovat omaa tarinaansa; Pertunmaalta esimerkiksi on löydetty hyvin rikas viikinkinaisen hauta.
Kaikki nuo kertovat siitä, että on ollut muutakin, kuin "metsäläisiä", vauraitakin "asutuskeskuksia", joita on kannattanut lähteä ryöstämään ja joiden kanssa on kannattanut lähteä tekemään kauppaa syvälle sisämaahan asti.
Ehkä sitten kansamme historia avautuu, kun pääsemme eroon ylimielisestä tavastamme tarkastella historiaa.
"Suuri osa esinelöydöistä viittaa Suomen ulkopuolelle, eli näyttäisivät olevan tuontitavaraa sillä samanlaisia on löytynyt muualta. Mikään ei todista että niitä olisi valmistettu itse täällä, eikä mikään todellakaan todista että täällä olisi ollut "metsäläistä" kulttuuria kummempaa."
Kun täällä valmistettiin aivan kaikkea. Suomen alueella valmistettiin ulkomaisten korujen kopioita tunnistettavalla omaperäisellä tavalla vientiin, ja tietty omia tyyppejä. Miekkoja taottiin itse, mutta ostettiin myös ulkoa. Jne.
Olaus Magnus kuvaa Ruotsiin kuuluvan Suomen laivaveistämöjä valtakunnalle erittäin arvokkaiksi ja hyödyllisiksi. Jos täällä ei olisi ollut omaa laivanveistämistä, ei tälläinen tuotanto olisi onnistunut.
Ota edes ihan pikkiriikkisen selvää ennen kuin menet julistamaan "totuuttasi".
olisi hyvä muistaa se, ettei "suomalaiset" mitään yhtä tai kahta turkista viikingeille silloin tällöin myyneet vaan suuria määriä, joita vietiin aina Persiaan saakka. Vastaan "suomalaiset" saivat paitsi käyttötavaraa, niin esimerkiksi koruja. Korujen omistaminen taas kertoo aina vähän jotain kantajastaan.
Tuo laivaveistämöjuttu on mielenkiintointoinen ja olen myöskin siitä joskus lukenut. On kai oletettu, että Suomen alueella on todella ollut pitkät perinteet omaavaa laivaveistämötoimintaa.
Se, että jotain tuotteita ei valmistettu itse, vaan tuotiin ulkoa, ei tarkoita sitä, että kulttuurimme olisi ollut köyhää ja kurjaa esim. 1500 vuotta sitten. Esim. Roomassahan ei itsessään valmistettu niinkään tuotteita, kuin mitä tavaraa tuotiin. Ja ajatteleppas esim. minolaisia, jotka kävivät kamaa nyk. Afganistanista saakka. Ei tuo eksoottisista maista tavaran saaminen kerro ennemmin siitä, että kulttuuri on ollut vauras ja kyvykäs hankkimaan tavaraa, koska ei kai joku hajallaan elävä metsäläiskansa hae yhtään mitään mistään kauempaa.
tuo megaliittikulttuuri. Mitä oikein tarkoitat sillä? Miten kehittyneen kulttuurin vaatii hiidenkivien louhiminen? Jonkinlaisen kommunikaatiokyvyn ja abstraktin ajattelun. Todennäköisesti myös uskonnollista ajattelua, eli tähän ei eläin pysty. Jollakin tavalla järjestäytyneen porukan, joka asuu samassa paikassa pitemmän aikaa ja jolla on aikaa puhdetöihin, eli aikaa tehdä muutakin kuin hankkia elintarpeita.
"Korkeakulttuuri" tarkoittaa määritelmällisesti kulttuuria, johon kuuluu kirjoitustaito kertoi minulle juuri viidesluokkalainen tyttäreni. Määritelmän mukaisia korkeakulttuureita on ollut kaikilla suurilla mantereilla.
Höpöhöpö, Suomesta löydetyistä miekoista on ns. statusmiekkoja noin 40 %:tia kaiskiat miekoista ajanlaskun 700 - 1200 välillä.
Eism. Ruotsissa statusmiekkijen osuus on noin 10 - 20 %:tia miekoista.
Tämä itsessään kertoo kaksi asiaa, nimittäin ainakin sen että Suomessa oli sotilasylimystö jolla oli varaa hankkia näitä miekkoja ja samaanaikaan Suomi oli alue minne ei viikingit tehneet valloitusretkiä.
Eli Suomessa oli hyvin järjestäynyt on organisoitu sotilasvoima, jonka johtajat oli varsin vauraita.
Turkikset oli hyödyke, jolla voi tehdä kauppaa ja kauppa on vaurauden lähde.
Tuijottaminen maaniviljelykseen ja sen laittaminen joksikin yhteiskunnan kehitysmittariksi johtaa väärään lopputulokseen.
Jos jollakin on varaa ostaa koruja ja aseita, niin miten sitä voi pitää köyhyyden merkkinä ...
Jos jku tulee tänne asti koruja myymään, niin se tietää saavansa siitä hyvän hinnan.
Mielenkiintoisempaa kulttuurin kannalta on se kuinka paljon niitä miekkoja ylipäänsä on ollut. Ruotsissa enemmän miekkoja, enemmän miekkamiehiä. Suomessa miekkoja on ollut vain harvoilla erityisen varakkailla. Suomessa on ollut varsin ohut sotavoima.
Suomen valloitukseen ei ollut mitään syytä. Turkikset saatiin Suomesta vaihtaen tai ryöstäen. Mitään muuta ei ollut tarjolla.
oli tietty sivistyneessä maailmassa. Se joka tuli koruja myymään tiesi saavansa turkiksia. Mutta ei se kerro, että turkiksien metsästäjät olisivat erityisen korkeaa kulttuuria kehittäneet.
Kun puhutan miekoista ja ns. statusmiekoista, niin silloin puhutaan johtajien ja tavallisten miekkamiseten aseista.
Kullattu ja hopeoitu statusmiekka on ollut erittäin arvokas ase, jota ei ole pystynyt hankkimaan tavallinen talonpoika.
Kun sitten vielä katsotaan hautojen muita aseita, kuten angoja ja pillumkeihäitä.
Jotka monesti puuttuu Viikingeiltä.
Ne on erikoisaseita joita käyttivät ammattiarmeijat ja itseasiassa Roomalaisten yksi sotilaallisista ylivertatekijöistä.
Nämä aset kertovat käyttäjistään sen, että ne toimivat kurinalaisesti ja johdetusti taistelukentällä.
Ne olivat hyvin varustettuja ja koulutettuja, ei mitään metsäläisiä.
Se kertoo ainakin sen, että jos turkismetsästäjälläkin on varaa ostaa ylellisyystavaroita kuten koruja, niin elintaso on ollut erittäin korkea.
Ainakin huomattavasti korkeampi mitä keskieuroopan maajuseilla.
Toisaalta mitä on kirjoitustaito, onko se vain väline informaation siirtämiseen ja tallentamiseen.
Silloin esim.inkojen solmujärjestelmät on kirjoitustaitoa koska niitä käytetiin nimenoaamn kijanpidon välineenä. Eli laitettiin ylös tavaroita, määriä, ostajia,jne ...
Ja ne voitiin näistä dokumenteista aina jälkeenpäin tarkistaa, eli oliko mm. verot tilitetty oikein.
Suomalaisilla on todennäköisesti ollut samanlainen kirjoitussysteemi kuin oli Vatjalaisillakin, mutta Suomalaisilla näitä tuohikirjeitä vain ei ole säilynyt kuten on Vatjalaisilla säilynyt.
Kiinnostuin asiasta niin paljon että tutustuin 7. luokkalaisemme historian kirjaan.
Uskomatonta, mutta totta, siellä käytetään vapaussota-termiä!
"Vapaussota ja vallankumous alkavat yhtä aikaa"
Tampereen kirjastosta kun ei sillä termillä löydy mitään. Ilmeisesti tamperelaisten mielestä mitään vapaussotaa ei ole Suomessa ollut olemassakaan. Paitsi Virossa, koska asiasanoilla vapaussota : Viro löytyy jopa YKSI kirja!!!
Toisin kun esim. Punkalaitumen, Hämeenkyrön tai Vesilahden kirjastoista kyllä löytyy Vapaussota kirjoja.