Olen täällä rukousfoorumilla ihan ensimmäistä kertaa. Olen ollut vuosia sisäisessä rukouksessa säännöllisesti Jumalan kanssa, ihan kaksin, kuuntelemassa, mitä Hänellä on minulle sanottavaa. Upeaa. Olen parantunut vakavasta sairausesta ja menossa RadioDeihin tällä viikolla. Olen ihan maallikko, täysin "toiselta alalta" kuin papit ja srk-lehtorit ym. Haluaisin jakaa teidän kaikkien kanssa sitä, että rukous todella auttaa. Jatkuva ja uupumaton rukous vaikka olisi seinä vastassa on tie, joka ei vie ainakaan harhaan.
rukouksen kautta oma elämä löytyy
daisyfield
4272
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hyvä todistus, siunausta sinulle!
se kirkasta Jeesuksen Kristuksen meille hankkimaa armoa, jonka jo kasteessa saimme ja johon voimme aina palata parannukseen tultuamme!
Vain lain kautta tullut synnintunto saa aikaan ahdistuksen, joka saa aikaan todellisen parannuksen. Todellinen uskoontuleminen on vanhurkauttaminen Jeesuksen veressä uskon kautta!
Monia parantumisihmeitäkin tapahtuu ja tehdään jopa Jeesuksen nimessä, mutta ilman Jeesuksen haavain vaikutusta eli ilman Pyhän Hengen voimaa!
Todellisesta paranemisesta niitä ei tavallinen rivikristitty erotakaan. Toisistaan ne eroavatkin vain siinä, että väärä on aina laittomuutta, kivutonta synnytystä. Jumalan säätämysten perusteella niin fyysiseen kuin hengelliseenkin syntymiseen littyvät olellisesti kivut! Fyysiset synnytyskivut ja hengellisessä syntymässä synnintunnon kivut, vain ahdas portti vie elämään, minkä saatana hyvin tietää ja tarjoaa
väärää tietä, joka onkin kivuton, oi niin ihana, mutta silti väärä ja laiton!
Oletko tullut lain, siis Jumalan käskyjen kuulemisen kautta murheelliseksi, synnintuntoon?
Oletko murehtinut ja ollut syvästi ahdistunut siitä, että olet joka päivä monella tavoin rikkonut pyhää Jumalaa vastaan?
Oletko tässä synnintunnossasi kokenut, että hukut ilman Jumalana armoa, olet auttamattomasti kadotettu, koska olet kadotuksen ansainnut?
Kun paranit ja myös ennenkuin paranit, tuliko syntikysymys samalla ratkaistuksi?
Tunnustitko syntisi jollekulle uskovaiselle, joka
julisti ne anteeksi Jeesuksen tähden?
Saitko Pyhä Hengen kautta uskoa, että Jeesuksen Kristuksen veri puhdisti kaikesta synnistä ja tulisko siitä sinulle iloinen, vapauttava ja hyvin kiitollinen mieli, jonka vuoksi aloit ylistää Herraa hänen suuresta armostaa?
Kirkastuiko paranemistilanteessa se, että Jeesus on runneltu ja haavoitettu, jotta meillä olisi rauha ja parantuisimme kaikista sairauksistamme ja kivuistamme hänen haavainsa kautta?
Jos nämä asiat ovat toteutuneet, olet palannut kasteessa saamaasi armoon: veden, veren ja Hengen kautta uskoen!
JOS NÄMÄ ASIAT TUNTUVAT VIERAILTA, SANO SINUSSA VAIKUTTAVALLE HENGELLE: Väisty saatana, Jeesuksen nimessä ja hakeudu pian jonkun luotettavan uskovaisen tykö ja tietenkin pyydä tähän asiaan Jumalan johdatusta Jeesuksen nimessä!
En nyt ymmärrä teitä "lakihenkiset". Se, että rukoilee koko ajan panee ihmisen nöyräksi ja vahvaksi. Tietoista syntiä en voi tehdä, koska se murehduttaa Jumalaa, ja estää Pyhän Hengen työtä. Vahvuutta on se, että ei ainakaan tietoisesti lankea. Tähän sopii paasto rukouksen avuksi. Tikkurilan kirkossa Vantaalla oli upea rukousilta eilen. Sieltä tulin kotiin taas kerran niin onnellisena Jumalan lapsena. Matka jatkuu rukouksessa.