Oikeustieteen lisensiaatti ja EU:n ensimmäinen oikeusasiamies (1995-2003) Jacob Söderman on pitänyt Miina Sillanpää -säätiön "Ihmisen oikeuden ja velvollisuudet"-seminaarissa oivallisen esitelmän, missä tämä suuresti arvostamani demari on korostanut, että "inhimillisiä perusarvoja ei saa unohtaa yhteiskunnallisessa keskustelussa".
Kiintoisaa olisi, mikäli kaikki mahdolliset "JormaKKorhoset" ynnä muutkin "Jabat" antautuisivat arvioimaan yhtä hanakasti kuin Matti Vanhasen aatoksia, myös Jacken mietteitä maailmanmenosta...
>>>>>>>>>>>>>>>
Kiintoisaa olisi, mikäli kaikki mahdolliset "JormaKKorhoset" ynnä muutkin "Jabat" antautuisivat arvioimaan yhtä hanakasti kuin Matti Vanhasen aatoksia, myös Jacken mietteitä maailmanmenosta...
>>>>>>>>>>>>>>>
Vastaukset 28
Vanhimmat
http://www.kolumbus.fi/r.katajaranta/EU-perustuslaki.html
Luin hiljattain Södermanin mainitseman Pekka Kuusen kirjan uudestaan. "60-luvun sosialipolitiikka" oli todella loistavasti ajateltu teos. Aikanaan se oli provokatiivinen, nyt se voisi olla sitä ihan toiselta lähtöjalustalta.
Pekka Kuusi joutui toimissaan ajattelemaan ihanteelliset oppirakennelmat alusta alkaen uudestaan. Esim. alkoholipoliitikkona hänen on täytynyt törmätä rajuihin vapautta ja kontrollia koskeviin ihanteiden ja todellisuuden ristiriitoihin. Se muutti miestä. Myös Kuusen viimeisin kirja "Tämä ihmisen maailma" on valtavan ajatustyön summa. Sen pitäisi kuulua jokaisen maailmankansalaisen kirjahyllyyn.
Mutta Södermania ei ehkä kannattaisi niin kovasti jalustalle nostaa. Hän on enemmänkin niitä jotka ovat haudanneet pimeän menneisyytensä oppimatta siitä paljoakaan. Kun hän puhuu, haiskahtaa tietty tekopyhyys.
Sota-ajan lapsilla arvot olivat järjestyksessä. Työt piti tehdä kunnolla ja vähäisiä varoja piti säästää. Heikkoja piti puolustaa, köyhiä ja sairaita auttaa. Naapurien kanssa oli elettävä sovussa, varsinkin jos se sattui olemaan suurvalta.
-------------------------------
Söderman luewttelee tuossa kokoomuslaisia arvoja, joiden en usko olevan vieraita keskustallekaan.
Tosi on. Kyllä sota on tyypillisesti kokoomuslainen arvo. Sen huomasi Sauli Niinistön puheistakin. Kannattaa aina nähdä potentiaaliset viholliset ympärillään. Kannattaa varustautua. Ja sodan ja varustautumisen arvon näkee myös siitä että kunnon kokoomuslainen Kimmo Sasi on täyttänyt osakesalkkunsa aseteollisuuden osakkeilla.
Niin, ja kyllä kova työ on myös kokoomuslainen arvo. Nykyisin sekin on nykaikaistettu. Se on yhä kovempi työ. Ja yhä kovempi. Kas kun muuten emme pärjää kilpailussa. Kun tekee työtä vähän enemmän kuin jaksaa silloin pärjää kilpailussa. Ei putoa luuseridemareiden lokeroon.
Jos Sauli Niinistö olikin "työväen presidenttiehdokas", ei siitä sentään seuraa sitä, että mitä tyypillisimmät sosialidemokraattiset arvot olisivat kokoomuslaisia tai kepulaisiakaan arvoja. Tai jos ovat, niin ruvetkaa toki kannattamaan sosialidemokraattista puoluetta, joka niitä arvoja ja ihanteita varmasti parhaiten edustaa ja ajaa.
>Heikkoja piti puollustaa, köyhiä ja sairaita auttaa<
Onko tuo kohta sinunmielestä tarkoitettu kuvaamaan kokoomuslaisia arvoja.
Mielestäni ja uskon että monen muunkin mielestä, tuo kohta sopii puolueista, kaikkein huonoimmin kokoomukseen.
Muita kohtia tuosta luettelosta on turha sovittaa minkään puolueen erikois ominaisuudeksi, enempää kuin jättää mitään puoluetta siitä poiskaan. Kyllä ne olivat sota-ajan lasten arvoja, riippumatta puoluekannasta.
Mutta sinähän haetkin nykyään vain keinoja nuoleskella meitä keskustalaisia, siihen nyt näyttää kelpaavan mikä vain. Jopa demarien kirjoitukset.
Sikäli kun minä omista kokemuksistani tiedän, niin työn tekeminen kunnolla, säästäväisyys eli tuhlaamisesta pidättäytyminen, heikkojen puolustaminen sekä köyhien ja sairaiden auttaminen kuin myös naapuriystävällisyys ja -sopu ovat aina olleet kokoomuslaisia ja myös keskustalaisia arvoja, tai sitten me olemme kaikki pieniä demareita. ;-)
Sikäli taas kun minä omasta kokemuksestani tiedän, työn tekeminen huonosti, tuhlaavaisuus, heikompien leimaaminen kateellisiksi luusereiksi sekä köyhien ja sairaiden hiljainen saattohoito alasajetuissa terveyskeskuksissa eivät koskaan ole olleet minkään puolueen avoimesti julistamia arvoja. Myöskään mikään maailman suurista uskonnoista ei ole koskaan varsinaisesti julistautunut väkivallan kannattajaksi, vaikka käytännössä viha ja aseet onkin aina siunattu.
Sarkasmi ei ole helppo tyylilaji. Onnistuit siinä nautittavalla tavalla. ;-)
Faktat ovat ainoa mitä meille köyhille kateellisille luusereille on jäänyt.
Tuollainen ajatus tulee mieleeni kun luin tuota juttuasi tai paremminkin lainaustasi. Siinäkö annetaan ymmärtää ennen kaikki olleen paremmin kun nykyisin, puutekin oli silloin hyve, nyt se taitaa olla joidenkin pörssikeinottelijoiden juoni.
Tuollaisia puheita tietysti voidaan pitää, mitä niistä jää käteen? Mielestäni ei juuri mitään, mutta kyllähän mailmahan puhetta sopii.
50-60luvuilla elettiin hyvin kovassa yhteiskunnassa. Heikommalla ei ollut juuri arvoa. Koulussa ei köyhän kodin lapsella ollut maitopullossa maitonokkaa, kuin ehkä yhtenä päivänä viikossa. Joilla jotain oli pitivät kyllä omistuksestaan huolen, ei sitä turhia jaettu. Koin sen ajan hyvin epäoikeudenmukaisena. Ristimäki näyttää ihannoivan sitä aikaa, minä en. Nytkin on tietysti puutteensa, mutta jokatapauksessa asiat ovat paljon paremmin.
60 luvulla maaseudeulta jouduttiin lähtemään laumoittain pois, Ruotsiin ja Eteläsuomeen. Politiikka ei silloin tilannetta mitenkään pystynyt hallitsemaan, vaan kuljettiin ajopuuna mailman virrassa. Silloin ei oltu EU:ssa , mutta yhtä vähän pystyttiin asioiden kulkuun vaikuttamaan kun nytkin.
Keskustapuolue ei kyennyt maaseudun ihmisten asioita hoitamaan, myllerryksessä Vennamon tapainen populisti kykeni saamaan suuren kannatuksen.
Jacob Söderman ei ole oikea ihminen asiasta kertomaan, hänen kertomanaan siitä tulee kirjoittajansa mielikuvituksen tuote, millä ei juuri ole yhteyttä totuuteen.
Ristimäkikin äänesti presidentiksi henkilöä joka ei ole kirkon jäsen, eikä ole sinne veromarkkojaan tuhlannut. Kirkkokin on tärkeä suunnannäyttäjä keromalla kuinka meidän ihmisten tulisi elää, mutta sekin tarvitsee siihen rahaa. Talous on sellainen.
"Kumpujen yöstä" näytään nousevan oikein rivakasti - nimimerkki "mvv":kin näkyy palanneen herännäisyyksisiltä kansanopisto- ja/eli nuoruusvuosiltaan panemaan toisen suuhun omia mielleyhtymiään.
Sorry! Piti tarjoilemani Jacke Södermanin ajatuksia nyt vain ihan siksi, että ns. arvokeskustelun ja "arvojohtajuuden" kannalta niissä on - kuten "Jabakin" yrittää taustatymilleen vaikkakin väärin perustein omia - yleisesti arvostettavaa asiaa.
"Ristimäkikin äänesti presidentiksi henkilöä joka ei ole kirkon jäsen, eikä ole sinne veromarkkojaan tuhlannut. Kirkkokin on tärkeä suunnannäyttäjä keromalla kuinka meidän ihmisten tulisi elää, mutta sekin tarvitsee siihen rahaa. Talous on sellainen". turskauttelee nyt - vissiin tosiuskovaisuudessaan - nimimerkki "mvv", jolle tyydyn toteamaan, että kristillisten arvojen ja perinteen kannalta tuskin mikään voi olla sen kauempana kuin esim. ex-SYP-pankinjohtaja, kauppat.maist. Ahti Hirvosen Helsinki-Mission varjolla(kin) masinoima vaalityö EIB-pankkiiri Sauli Niinistön valitsemikseksi Suomen presidentiksi! Todella ulkokultaista oli ja on meno ja meininki niin Hirvosilta kuin Niinistöiltäkin; pelkällä kirkollisella vihkimyksellä, kakaroiden kastamisilla, rippikoulutuksilla, jouluevankeliumin lukemisilla ja vastaavilla - sisäistämättä itse krisinuskon periaatteita ja perusteita - tuskin vältetään vissit neulansilmä-syndroomat: "helpompi on..."
Suomen ev.lut. kirkolle onkin viime vuosien linjauksistaan annettava tunnustusta tasa-arvon ja yhteiskunnalliden oikeudenmukaisuuden "arvojohtajuudesta". Se tosin on ollut sitten varsin kaukana kovasta oikeistoliberalismista ja kristitystä fundamentalismista, kuten uskon ja toivon olleen ja olevan vissin presidentinvaaleissa parhaiten menestyneenkin ehdokkaan...
Muuten olen sitä mieltä, että joku aiemmin Anu Kantolaa näissä keskusteluissa siteerannut osuu kutakuinkin oikeaan, kuten osuu Anu Kantola itsekin!
*******************************
Anu Kantola ja stiiknafuuliat
Kirjoittanut: talousjargonista 20.2.2006 klo 12.17
Tänä aamuna on uutisoitu mm. Suomen Akatemialle ansiokasta taloustutkimusta tehneen Anu Kantolan huomioista, joiden mukaan taloudelle tyypillinen kielenkäyttö on viime vuosina vallannut politiikankin. Siinä missä ennen pystyttiin keskustelemaan yhteiskunnallisista asioista yhteiskunnallisina asioina, siinä käytetään nykyisin talouden stiiknafuulioita.
Tälläkin palstalla esiintyy kirjoittajia, joilla ei juurikaan ole talousteoreettista pätevyyttä mutta hirmuinen hinku söheltää taloususkonnollisten stiiknafuulioiden varassa poliittista propagandaa.
Ilmiö on siis Kantolan mukaan yleinen, ja myös poliitikot ovat sortuneet siihen. Poliitikot eivät enää osaa ajaa yhteisiä asioita, vaan käytännössä heistä tulee talouden taika- ja komentosanoja tottelevia opetettuja propagandakoiria, jotka fuulaavat niin itseään kuin varsinkin suurta kansanrahvasta.
Jos talouden höpöhöpökielenkäytöstä ja kaikesta muusta talouspropagandistisesta roskasta päästäisiin eroon, myös puolueiden ideologiat voisivat palata arvoonsa. Ihmisten arvomaailmat, perusvalinnat ja todelliset toimitamotiivit voitaisiin nähdä selvemmin. Nyt ne peittyvät sellaisen talouskäsitteistön hämäriin syövereihin, joka historiallisestikin on kehittynyt pikemminkin peittämään tosiasioita kuin paljastamaan niitä.
Eikö Keskusta voisi olla edelläkävijä tällaisessa politiikan arvoa palauttavassa kehityksessä? Eikö juuri Keskustan rooliksi luontevasti sopisi kantolamainen valistustyö? Keskustalla ei ole äärilaitojen tapaan vahvasti sisäistettyihin ja historiallisesti ankkuroituneisiin ideologisiin "totuuksiin" klimppiytyneitä käsiterasitteita, joten se voisi puhua uutta poliittista kieltä siinä missä vanhoihin juoksuhautoihinsa jämähtäneet vasemmistolaiset ja kokoomuslaiset toistelevat hokematotuuksiaan.
Lähde: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000014267854
**************************************
tuo loppuosa mitä kirkkoon tulee.
Kyllä se on tekopyhien organisatio...Kalliskin nostaa kovia osinkotuloja jotka on tehty työmiehen hiellä ja pitää itseään kristittynä.
Kyllä kääntyisi Nasaretin mies haudassaan jos tietäsi mitä Kallis ja kumppanit täällä hänen nimissään puuhaavat.
Toivottavasti et itse kuulu samaan joukkoon vaikka sitä kyllä pahoin pelkäänkin..
Ja onko asiat nyt niin hienosti?
Eliitin kannalta kyllä ja osan keskiluokkaakin - mutta kolmasosa kansaa on jo kaiken ulkopuolella. Turha veisata mitään ylistysvirttä nykymenolle.
ulkokultainen. Mitä olen Hirvosta kuullut hänellä on syvä vakaumus. Ei hä pilkkaa kristillisiä arvoja kuten lasten kastamista, rippikoulua, jouluevankeljumia. Niitä arvoja Ristimäki ei arvosta, mutta lopussa hän kuitenkin tuntuu tietävä lauseen neulansilmästä. Sillä hän ottaa oikeuden itselleen pistää ihmisiä jonoon arvojen mukaan.
Ihmisen kristillysyyttä ei tietysti toinen voi punnita. Mutta sen kyllä pystyn aivoillani ajattelemaan että äänistin henkilöä joka kuuluu kirkkoon ja maksaa sinne veroa, sillä rahalla toivottavasti kirkko osaa tehdä hyvää. Sen rahalla kirkko ei tee hyvää joka ei kirkolle veroa maksa, tämä oli sanomani.
Södermania en nyt tietenkään mene haukkumaan, hänhän on myönteiseti myös kirkkoon suhtautuva ihminen, ei käyttäisi tuollaista alatyyliä kun Ristimäki. Hän oli jopa juhlapuhujana toissavuonna Herättäjänjuhlilla. Itse olen aika maallistunut henkilö, mutta en nyt lähde kristillisiä arvoja laillasi pilkkaamaan kuitenkaan.
Tuo Kantolasta tehty siteeraus on kummallista yliopistokieltä, se ei sano juuri mitään. Kai siinä oikealla asialla ollaan, mutta Alkion ja Heränneenkansan kouluissa ei tuollaista opetettu ymmärtämään.
onko hän edes kirkon jäsen vai jonkin vapaan suunnan. Se onko kirkko tekopyhä vai ei en minä pysty päättämään. Sinä tunnut sen tietävän, sinähän saat olla sitä mieltä vapaassa maassa.
En nykymenolle veisaa ylistysvirrä, mutta parempaa tämä meno on joka tapauksessa kun joskus aikaisemmin. Monien mielestä ennen oli kaikki niin hyvin, sen vain yritin kumota.
harhoja mutta se kannattaisi tehdä niin ettei jää lukijalle tunnetta että puolustat nykymenoa ja siten luot vain uutta harhaa.
Kaikki me tiedämme etteivät asiat kivikaudella olleet niin hyvin kuin nyt monessa suhteessa mutta monessa suhteessa ne silti olivat paremmin kun ei ollut vaaraa että ihminen ahneudellaan tuhoaa koko planeetan elinkelvottomaksi.
Siitä kai ollaan yhtä mieltä että hyvinvoinnista ei ole iloa jos sillä on kakkanen loppu.
Eikä myöskään silloin jos se ei jakaannu kuin harvojen herkuksi.
... vaiko vanhastaan vaaliteemaksi väitetty "koti, uskonto ja isänmaa"?
"--Tuo Kantolasta tehty siteeraus on kummallista yliopistokieltä, se ei sano juuri mitään. Kai siinä oikealla asialla ollaan, mutta Alkion ja Heränneenkansan kouluissa ei tuollaista opetettu ymmärtämään", lopettaa jälleen kerran väärinymmärtämisensä tuotoksen nimimerkki "mvv", tällä kertaa toki ymmärrykseensä mahdollisesti yhden perustelun esittäen.
(Ja nyt ei pidä hänen ymmärtämän, ettenkö - itsekin taannoin myös aikuiskoulutusalalla toimineena - antaisi hyvinkin paljon arvoa kansanopistolaitoksen ja etenkin Santeri alkion merkityksellä tämän ktajaisen kansan sivistämisessä!9
Mutta parahin "mvv"!
En ole suinkaan pilkkaamassa "kristillisiä arvoja". Ainoastaan sitä, että niitä viimeisimmässäkin presidentinvaalikamppailussa oltiin käyttämässä hyvinkin pahasti "kristillisten arvojen" vastaisesti niin sanotusti maalliseen regimenttiin kuuluviin asioihin. Ja tavoitteena leimata - ja tätä näkyi tehneen paitsi ex-pankinjohtaja Ahti Hirvonen kuin nimimerkki "mvv":kin - muuan keskeinen presidenttikandidaatti (jo toisissa presidentinvaaleissa peräkkäin!) tavallaan kelvottomaksi hoitamaan presidentin tehtävää maassa, jossa sentään on olemassa uskonnonvapaus!
En tiedä, kuuluuko oman Herättäjäyhdistys-taustansa itse esille tuonut nimimerkki "mvv" kirkollis-yhteiksunnallisen viikkosanomalehti Kotimaan lukijoihin, mutta suosittelisin sitä jatkossa.
Paitsi pääakupngissa ilmestyvissä valtamedioissa myös Kotimaa-lehdessä (n:o 3/201.2006, s. 30) ex-pankinjohtaja Ahti Hirvonen kirjoitti hyvin agitatiivisen kirjoituksen otsikolla "Kirkon jäsenyydellä on sittenkin väliä". Siinä(kin) - kuten myös joisssakin TV-vaalikeskustelupuheenvuoroissa (yleisöön itsensä sisään ujuttaneena eli/tai saaneena) - Ahti Hirvonen esitti mielestäni kristillisyyden kannalta sangen "ulkokultaisia" ja halpahintaisia väitteitä ja vihjauksia tuolloin siis vielä ehdokkaana olleen istuvan presidentin suuntaan.
Joten mielestäni "oikeuden itselleen pistää ihmisiä jonoon arvojen mukaan" on ottanut nimenomaan ex-pankinjohtaja Ahti Hirvonen - ja tavallaan myös nimimerkki "mvv"!
Niin Kotimaan kirjoituksessa 20.1.2006 kuin myös muissakin esiintymisissä konkreettina ilmentymänä istuvan presidentin muka "epäkristillisyydestä" ex-pankinjohtaja, kauppati.tri h.c. Ahti Hirvonen käytti ("mvv":n kanssa samaa!) hyvin materialistissävytteistä artgumenttia, ettei istuva presidentti kuulu kirkkoon.
Kotimaan n:ossa 4/27.1.2006 sivulla 31 ilmestyneessä kirjoituksessa "Niinistö on arvojohtaja", missä ex-pankinjohtaja Ahti Hirovnen oli mukana yhtenä allekirjoittajana, käsitteitä sekoittaen ja samanuottisesti jatkettiin mm. seuraavasti: "Kirkkomme jäsenyys merkitsee sitoutumista siihen, että kristillinen perintö säilyy elinvoimaisena myös tuleville sukupolville. sitoutuminen kertoo rakkaudesta. Rakkaus ei ole viranhoidossa yhdentekevää."
(Kuvaavaa muuten, että yhdeksi - kristillisyyden, kristinuskon ja jopa evankelisluterilaisen kirkon kannalta kannalta todella sekavaan sepustukseen -
allkekirjoittajaksi oli merkitty "Markku Heikkilä, professori, Espoo". Seuraavassa - vaalien toisen kierroksen jälkeisessä - Kotimaan numerossa Niinistöä tukenut ja tukeva "kansanliike" sitten oikaisi, että Markku Heikkilä ei suinkaan ole (Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan!) professori, vaan aivan toinen henkilö eli "viestintäkonsultti"! Mahtoikohan "sekaannus" olla pelkkä vahinko, sietää kysyä. Sillä tottahan toki Niinistö-vetoomuksen allekirjoittajaluettelossa oli optimaalisempi antaa mielikuva professorista eli teologian tohtorista allekirjoittajana kuin jostakin epämääräisemmästä viestintähenkilöstä?)
Se, että itse ylipäänsä vaivauduin presidentinvaalikeskusteluihin liittyvissä kirjoituksissani - jo ennen vaaleja, mutta vasta Ahti Hirvosen ja kumppaniensa vimmaisen
oikeistokampanjoinnin vuoksi - puuttumaan liittyy juuri Niinistö-"kansanliikkeen" kaksinaamaisuuteen suhteessa ns. arvokeskustelukysymyksiin. Se, että siteerailin edellisessä kirjoituksessani joitakin kirkollisia toimituksia, liittyy puolestaan siihen, että nimenomaan niillä (ja joapa santarkoilla sanonnoilla!) ehdokas Sauli Niinistö näkyi pariinkin otteeseen mm. Iltalehdessä "pyhittäneen" sekä itsensä että "kristillisyytensä" ja "kirkollisuutensa"!
Mikä minä olen - sen paremmin kuin Ahti Hirvonen ja/tai nimimerkki "mvv":kään - punnitsemaan "toisen kristillisyyttä, sen sanonnan olemuksesta olen yhtä mieltä. Mutta peräti maallisena, materialistisena ja kristillisyyden kannalta suorastaan jopa kyseenalaisena pidän tuota veronmaksu-hokemaa.
Jos nimimerkki "mvv" sattui TV:stä silmäilemään menoa esim. stadilaisessa Studio 51:ssä sekä ennen äänestyspäiviä että niiden jälkeen, saattoipa hän hyvinkin tulla mietteisiin, ettei liki euforistiessa hurmoksessa ilkamoineen - ennen muuta "henkilöpuolisen" - joukon arvomaailmassa niinkään "Koti, uskonto ja isänmaa" ehken olleetkaan niin keskeisiä arvosisältöjä. Pikemminkin voisi sarkastisesti todeta, että "Vieraat vällyt, materia ja maailma" tuntui olevan tulevan (?) presidentin "tavaran- ja palvelusten vienninedistämisestä" vauhdikkaasti puhuneille paljon lähempiä ja rakkaampia tuttuja?
Lähinnä edellä referoimistani syistä osallistuin siis itse ennen presdientinvaaleja keskusteluihin mm. seuraavasti, se myönnettäköön:
************************
Keskustaväkeä viedään kuin kuoriämpäriä?
Kirjoittanut: Timo Ristimäki 27.1.2006 klo 12.23
Tänä iltanahan eli 27.1.2006 klo 22.15 Maarit Tastulan "Punaisessa langassa" (TV2) sitten saateneen selville sekin, etteikö vain oikeiston presidenttiehdokas Niinistö - ja kovasti tv-keskustelujen maaseutuyhteyksissä mainostettu "serkkupoikansakin" - olisi peräti uskossa?
Vai olisiko maaseututuntemuksensa "lehmien kiusaamisesta" ammentanut puolivallaton leskimies Sauli Niinistö uskon(non) asioissakin vain "serkkupoikansa" varassa?
Serkkupoika-syndroomahan on vitsinä tähän asti tunnettu lähinnä vain veneeriseltä puolelta eli sukupuolitautien klinikalta, mutta Sauli N. huumormiehenä on onnistunut maaseudun väestöä nuoleskelleissa tv-lausunnoissaan linkittämään serkkupoika-huulenheitttonsa jo eläinkuntaan asti?
Tsunamin ja Karpelan karaisema "piru mieheksi" -ehdokas Niinistö on joka tapauksessa ennättänyt 18.1.2006 Ylen vaalikeskusteluissa lausumaan, että hänelle "uskonto on läheisempi kuin kirkko". Saman monimielisen mutta samalla paljastavan ulkokultaisen uskonnollisen näkemyksensä hän näkyi uudistaneen 20.1.2006 Iltalehdessä, jossa hänen henkisyytensä ja hengellisyytensä kriteerit täyttyivät jo sillä, että hänet oli taannoin vihitty ja hänen lapsensa oli kastettu kirkossa ja myös jouluevankeliumi - ja kirkko olivat hänelle kaiketi jokavuotista taivaanmannaa...
Niinistön ja peruskannattajiensa asiantilan eli suhtautumisen "uskontoon" ja "kirkkoon" ymmärtääkin varsin hyvin siitä lähtökohdasta, että niin Suomen evankelis-luterilainen (kansan)kirkko kuin useimmat muutkin kirkolliset yhteisöt - Yhdysvaltain uskonnollisen äärioikeiston ryhmittymiä ja Suomessa esim. vissejä "Kylväjä"- tmv. vouhkaajia lukuun ottamatta - kautta
maailman ovat yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja köyhyys- ja
ihmisoikeuskysymyksissä jo aikoja sitten ajaneet vasemmalta ohi niin kokoomuksesta ja keskustasta kuin perinteisestä sosialidemokraattisestakin
"työväen"liikkeestä. (Ja myös niin "koko kansan" kuin "työväen" presidentistäkin!)
Siksikin on perustellusti epäiltävissä, että Niinistön kampanjassa voimakkaana tukijoukkona toimiva HelsinkiMission pankkiiri- ja teollisuusjohtojengi ex-SYP:in ex-varapääjohtaja Ahti Hirvosen johdolla on vain kuin vuosikymmenten takainen toisinto "aseveli-ilmiöstä", jota tuolloisilla Merkelin mannuilla kuvailtiin sanonnalla "miljoonat seisovat takanani"...
Sovellettiinhan taannoin 1930-luvulla - eikä vähiten työvoima-asioissa - "aseveli-arvoyhteisöllisiä" oppeja, joilla "kansa pidettiin kurissa kansan avulla" tilanteessa, jolloin silloinen porvarillinen liberaalinen demokratia eri riittänyt ja/tai kyennyt turvaamaan voittojen suopeaa kehitystä!
Kun tunnetusti juuri vissien - erinomaisen suuresti juuri raamatullisten tunnusten valekaavussa ratsastavien (muka) "tosiuskovien" - ihmisten taivaaseenpääsyn edessä saattaakin olla kuuluisa "neulansilmä" -kohtalo, lienee sinällään ymmärrettävää, että poliittis-taloudellinen (kaveri)eliitti asiaa sen syvällisemmin ajattelemaan kykenemättömien pikkuporvarien avituksella pyrkii kaikin keinoin ottamaan kaiken ilon - ja hyövyn - irti jo tässä kapisessa maailmassa?
Olisikin peräti silmiä avaavaa ja siunauksellista koko Suomen kansalle, jos Maarit Tastula onnistuisi perjantai-illan Punaisessa langassa saamaan edes vähän vilpitöntä vihiä siitä, miten ihan oikeasti ihminen Sauli Niinistölle avautuu "Pieni Suomi ja suuri maailma - kenen joukoissa seisot?"
Sillä nyt "köyhää" keskustaväkeä ja muutakin tavallista kansaa - sitä jo omalta osaltaan sangen rajusti kyykyttäneiden Esko Ahon ja Matti Vanhasen erityisessä suojeluksessa - viedään kuin kuoriämpäriä...
Lähdelinkki:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013641410
***********************
Ja tuosta kirjoituksesta voi jatkaa sitten vaalienalusajan tunnelmiin: niissä - lähinnä juuri Ahti Hirvosen ja kumppaniensa uskonnollisuuden valekaavussa kampanjoinnin provosoimana - siteerailin hivenen myös virttä 175...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013671144
... joissa kirjoitin mm. seuraavasti:
************************
Mistä "loppusijoituspaikka " Vanhaselle...
Kirjoittanut: Timo Ristimäki 16.1.2006 klo 11.55
... ja Lankialle ja kumppaneilleen?
Presidentinvaalien ensimmäinen kierros toteutui siis kutakuinkin optimaalisesti – jo yksinomaan sillä, että myös toisen kierroksen katsoivat kansan syvät rivit välttämättömäksi.
Tässä vaiheessa olikin tähdellistä, ettei presidentiksi selvitty yhdellä kierroksella niin puolivillaisen, mitäänsanomattoman ja sisällyksettömän vaalikeskusteluturneen jälkeen, kuin mitä etenkin TV:n ja muiden valtamedioiden toimittajat omassa osaamattomuudesssaan ja kyvyttömyydessään kandidaateille kattoivat.
Toisella kierroksella on sille selvinneiden pakko ”paljastaa kasvonsa”, aivoituksensa ja aikeensa sekä todelliset tarkoitusperänsä ja tavoitteensa.
Kun tiedossa on jo, että Suomen Keskusta rp:lle uusoikeistolaisella politiikalla sen historian kehnoimman presidentinvaalituloksen järjestäneet puheenjohtaja Matti Vanhanen ja puoluesihteeri Eero Lankia tulevat loppuun saakka ajamaan puoluettaan kansanvastaisilla kannanotoillaan aatteen ja kannatuksen tuhon tielle, lienee korkeintaan kohtuullista, että tämmöinen tavallinenkin pienviljelijänpoika ilmaisee toisen vaalikierroksen suhteen kannatuksensa suuntautumisen…
Ensimmäinen vihjeeni löytyy virren 175 viestistä, jonka sanoissa ja sanomassa Pekka Kivekäs on varsin onnistuneesti tavoittanut ne asiat, joista olisin suonut perusteellisesti keskusteltavan jo ennen ensimmäistä vaalikierrosta
[ http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013236748
/
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013199251
/
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000104&posting=22000000011962428
]:
§§§§§§§§§§
Ännestyskäyttäytymiselliseksi vihjeeksi siis Suomen Evankelis-luterilaisen kirkon nykyisin käytössä olevasta virsikirjasta virsi 175:
Seurakunta koolla on,
Herra, huoneessasi.
Täällä jälleen etsimme
sinun kasvojasi.
Keskellämme kärsien,
Jeesus Kristus kuljet.
Köyhät, sairaat, sorretut
sydämeemme suljet.
Keskellemme, Kristus tuot
joukot vailla työtä,
lapset, joita kukaan ei
kylläisiksi syötä,
kaikkia, joiden juuri nyt
täytyy nälkään kuolla,
joiden oikeuksia
yksikään ei puolla.
Kristus, virressämme soi
tuska naisten, miesten,
joilta mieli murretaan
kiduttaen, piesten.
Vangituiden hiljaisuus
kaikuu korvillemme.
Sinä heissä menehdyt,
kun me vaikenemme.
Heissä sinut, Herramme,
keskellemme saamme.
Jeesus Kristus, armahda
koko maailmaamme!
Meidät rakkauteen loit,
rauhan jakajiksi.
Meidät kaikki lunastit
iloon, ihmisiksi.
Kutsut meitä hiljaisten,
kärsivien suulla
rinnallesi, taisteluun.
Anna kutsu kuulla!
Totuus, tie ja elämä,
ristiä et väistä.
Valtakuntaa valmistat
vähimmistä näistä.
(Sanat: Pekka Kivekäs, virsikirjaan 1986.)
§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§
PS. Kun sekä pääministeri Vanhanen että puoluesihteeri Lankia (Ilta-Sanomat 14.1.2006, sivu 9) ennustivat, että Vanhasen uusoikeistolaiselle, uuskolonialistiselle ja ja uusimperialistiselle politiikalle olisi vaaleissa saatavissa jopa 24 prosentin kannatus, yli viiden prosentin pudotus tavanomaiseen puoluekannatukseen nähden olkoon heille kova opetus!
Ja perusopetuksen lisäksi jatko-opetuksena heille – heidän virhearvionsa jos mikä osoittaa täydellistä vieraantumista tavallisen kansan tarpeista, toiveista ja tunnoista - tulkoon se, että saavat huomata, ettei keskustan alkiolais-kekkoslaista tervettä kenttää ole minkäänmoisin hammasrivistöin ohjattavissa kentän todellisten tarpeitten kannalta perin juurin vieraan eli kovan porvaripolitiikan taakse.
Suomen Keskusta rp: viettää 100-vuotisjuhliaan ja pitää uuden puolujohdon valiintakokouksen Oulussa kesällä 2006. Sitä ennen on niin työtätekevän talonpoikaiston ja heidän jälkeläistensä ynnä muiden kansan syvien rivien edustajien määritettävä kantansa sen suhteen, onko Vanhasen – Lehtomäen – Kiviniemen – Rantakankaan – Lankian johtonelikolla missään olosuhteissa minkäänmoisia mahdollisuuksia saada kansalta niin paljon kannatusta, että eduskuntavaalien 2007 jälkeen sinipunayhteistyön entistäkin kovemman yhteiskuntapolitiikan valtaannousu olisi estettävissä.
Rohkenenpa epäillä, ettei ole. Siksikin aivan vain yleisinhimillisissä merkeissä suosittelisin, että tällä eduskuntavaalikaudella valtaa itselleen hamunneet – kaiken lisäksi vielä ilman omia ansioita ja kansan kannatusta! – rupeaisivat kiireen vilkkaa etsimään itselleen ja tukimiehilleen ja -naisilleen ns. "loppusijoituspaikkaa".
Kun keskustan puoluejohdon parivaljakko ei ennättäne kuitenkaan sellaiseen aikatauluun turmiollisissa kannatuksenhuventamistoimissaan, että ennättäisivät - vuoden 2007 eduskuntavaalituloksenkin selvittyä - tulla muuratuiksi ikiajoiksi kuudennen ydinvoimalan peruskiven kartioihin, muistutan heitä, että siirtyminen (viimeistään puoluekokouksen yhteydessä) joko entisen tai kulloinkin vuorossa olevan uusioperheen koti-isäksi saattaisi hyvinkin olla kaikille perhearvoja korostaville varsin kunniallinen olotila - pitemmäksikin aikaa...
PS2. Ja näistä linkeistä löytyy niin Vanhaselle kuin Lankialle - ja myös Haloselle ja Niinistölle - ennen seuraavaa äänestyspäivää katseltavaa ja mietittävää:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000012211223
Lähdelinkki:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013305739
***********************
PS. Kotimaassa n:o 4/27.1.2006, sivulla 30 ilmestyi puolestaan vetoomus istuvan presidentin eli Tarja Halosen puolesta otsikolla "Oikeudenmukaisuuden puolesta".
Se äänestysvetoomus päättyi puolestaan sanoihin: "- - Me allekrijoittaneet olemme vakuuttuneita siitä, että Tarja Halosella on presidenttinä taitoa ja ymmärrystä edistää kaikkien suomalaisten työikäisten, niin työläisten kuin kuin työttömienkin, lasten, nuorten, eläkeläisten sekä työkyvyttömien hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta. hÄn pystyy edistämään kansainvälistä oikeudenmukaisuutta ja Suomen menestymistä globaalisssa taloudessa, koska hanellä on monipuolinen kokemus ja ja hyvät kansainväliset yhteydet.
Katsomme, että voimme antaa äänemme Tarja Haloselle myös kristillisen vakaumuksen pohjalta."
Vetoomuksen allekirjoittajina oli merkittävästi enemmän kristillisen kirkon ja sen kristillissosiaalisen työn sekä uskontokysymysten parissa työkseen ihmisten arjessa askaroivia ihmismielen ja sielun (asian)tuntijoita kuin mitä oli viereisellä sivulla olleessa Niinistö-vetoomuksessa, missä vilisi niin asianajajia (kenen tai minkä?!?),toimitusjohtajia ja - viestintäkonsultteja!.
Vaikka Halos-vetoomuksenkin loppukappaleet tällaisen tavallisen pienviljelijänpojan silmissä näyttäytyivät ja näyttäytyvät hivenen toki edelleenkin "tekohurskaina" toiveina, oli vetoomuksen teksti toki sen verran enemmän älyllisesti rehellistä ja tästä maailmasta, ettei minua vieläkään hävetä tunnustaa - vaikkenkaan kovin ison innostuksen vallassa viivanvetoani tehnyt - äänestää henkilöä, jonka voisin edes arvella suhtautuvan myötämielellä ja ymmärryksellä esimerkiksi juuri virren 175 sanomaan...
Jacke Söderman on suuri humanisti ja kristillisen työväenliikkeen vankka edusmies. Hänen sanankäyttönsä tiedetään hyvinkin "ylätyyliseksi" [esim. jotenkin näin: "Kun katselen ilta-auringon laskua Turun saaristossa, tulee pakostakin ajatelleeksi, ettei tätä ainakaan mikään (sos.dem.) kunnallisjärjestö ole luonut..."]
Rauha meille kaikille! Niin kaikille kisailleille presidenttiehdokkaille - Kallista myöten - kuin myös Ahti Hirvoselle ja nimimerkki "mvv":lle!
Sapienti sat!
tärkeä asia ainakin minulle, sinulle ei ehkä ole, mutta en siitä sinua arvostele.
Taloudellinen riippuvuus kuuluu kirkon jäsenyyteen ilman muuta, rahallakin kirkko toimii. Joka ei ole jäsen säästää tietysti kirkollisveron suuduuren muuhun käyttöön, onko se käyttö sitten monenkaan kohdalla parempaa , en tiedä, mutta epäilen monen kohdalta. Kyllä Niinistön moiset pitävät kirkkoakin pystyssä, mutta ei Halosen moiset.
Tämän päiväiväisessä Ilkka-lehdessä Heinäluoma näytti kovasti kehuvan Arkkipiispa Paarman kannanottoja. Niitä kannanottoja tulee kun "Niinistöt" maksavat kirkollisveronsa.
Ahti Hirvosella on, ainakin mitä minä olen häntä kuullut pahvat perustelut arvoilleen. Ei minun tarvitse niitä hänen puolestaan sinulle kertoa. Nuo Kotimaa-lehdenkin siteeraukset olivat totuuden sanoja Hirvosen kertomana. Veroja kaltaisesi on käskeneet rakastaa, tehdään niin. Minä kyllä ainakin annan kirkolle mieluummin osan verorahoista, jos vaihtoehto olisi antaa sekin osa valtiolle.
Myös Halosen tukijoukoissa esiintyi kirkon pappeja, olihan niissä päännyökytysjoukoissakin siinä yhdessä vaalikeskustelussa pappi liperit kaulassa. Liperit oli ostettu "Niinistöjen" maksamilla verorahoilla, mutta ei Halosen , joka ei niitä maksa. Tämä olisi kirkon pappien hyvä aina muistaa.
Niinistön ja Tastulan keskustelu oli hyvä. Paljon parempi kun Tastulan ja Halosen välinen. Halonen ei päässyt edes toimittajan tasolle koko keskustelussa, vaan vältteli ja kiemurteli koko ajan, pelkäsi jotain ilmeisesti paljastavansa. Osoitti Halosen henkisen tason mataluuden, mutta sitä eivät monetkaan huomanneet.
Seinäjoella Keskusta juhli 100 vuotista taipalettaan Lakeuden Ristissä, hyvä niin. Siksi onkin hyvä ihmisten pysyvän kirkon jäseninä. Presidentti on tärkeä mielipidevaikuttaja tässäkin asiassa. Keskusta johto valitsi täysin oikein kun kannatti Niinistöä, tässäkin mielessä. Onhan Keskusta taholta Kokoomusta moitittu tähänkin päivään saakka 1956 vaalissa asettumisesta kirkosta eronneen puolelle, Vanhanen oli johdonmukainen.
Parahin "mvv"!
Ei pitäisi provosoitua, jos vaikka provosoitaisiinkin. Ja minä kun vain yritin vastata mielestäni nimimerkkikirjoittajan asiattomiin syytöksiin, moitteisiin ja vihjailuihin.
Suhtautumisemme kirkkoon ja kristinuskoon ja siten myös kristillisyyteen ja yleensä uskontoihin kuin myös yhteiskuntaan, oikeudenmukaisuuteen, "vähimpiin veljiin" jne. poikkeaa huomattavasti toisistaan, vaan "haitanneeko tuo nyt mitään", ainakaan asiallista keskustelua tai ainakin sen yritystä?
Itse muistan koulu- ja/tai nuoruusvuosinani, siis niinä 1950-60 -lukujen vuosina, joista huomasin toisaalla nimimerkin "mvv" antaneen näkemyksistäni peräti totuutta vastaamattoman käsityksen, viehättyneeni vissistä nykyisin prof. Pertti Hemanuksen (mer.) kirjasta, olisiko ollut nimeltään "Kirkon salaliitto". Siinä jos missä käsiteltiin analyyttisesti sen ajan valtionkirkon ja valtion verotuksellisia ja muitakin talaoudellisia suhteita. Suosittelen sitä edelleenkin luettavaksi, vaikka ajat ja eritoten ev.lut. kirkko ovatkin sen jälkeen kovasti muuttuneet. Ja jopa niin paljon, että emeritusprofessorit Pertti ja Antti (Eskola) ovat kummatkin palanneet kirkon jäsenyyteen ja kirjoittaneet mitä oivallisimpia - mielestäni kristinuskon arvoperustasta kimpoavia ja ymmärrettäviä - kirjoja ja/tai kirjoituksia.
Kuten olen muutamissa muissakin kirjoituksellisissa yhteyksissä todennut, Suomen ev.lut. kirkko on noiden vuosikymmenten jälkeen palannut lähemmäksi niin Jeesuksen Kristuksen kuin visseissä suhteissa Martti Lutherinkin ajatuksia. Ja sekö sitten näyttää niin nimimerkkiä "mvv" kuin arvatenkin esim. myös ex-pankinjohtaja Ahti Hirvosta hermostuttavan ja hämmennyttävän - jopa suututtavan.
Sillä tuskin nimimerkin "mvv" yllä oleva kirjoituskaan nyt tyyliltään ja sanonnoiltaan mitään erinomaisen erinomaista tajua saati (kristillistä) "ymmmärrystä" edustaa?!
Kun Eero Heinäluoma sen sijaan näyttää Ilkan kolumnissaan ylittävän sanallisesti itsensä, toivokaamme, että peruskristilliset arvot alkaisivat näkyä ja tuntua myös hänen ministeriönsä toimissa eli käytännön teoissa niin, ettei niitä "rakastettavia veroeuroja" pihdattaisi kyseenalaisesti esim. kuntien valtionosuuksissa, vaan valtio ymmärtäisi kirkon ja arkkipiispan muutkin kuin ulkopoliittiset - siis uusliberalismikriittiset - opetukset ja ajatukset!
Sillä miten ollakaan: kutka milloinkin sitten ovatkaan...
"Arkkipiispan tiellä
Arkkipiispa Jukka Paarman kannanottoja ja punnittuja puheenvuoroja yhteiskunnallisista asioista on ollut ilo seurata. On hyvä, että meillä on kirkon piirissä ihmisiä, jotka pystyvät tarkastelemaan yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä eettisesti kestävällä, järkevällä ja ymmärrettävällä tavalla. Muhammedin pilakuvista nousseen kohun yhteydessä Paarma on jälleen käyttänyt tasapainoisen ja tärkeän puheenvuoron.
Paarma tuomitsi sananvapauden varjolla tapahtuvan tarkoituksellisen uskovien ihmisten pyhinä pitämien asioiden loukkaamisen. Toisaalta hän totesi olevan yhtä lailla tuomittavaa, että loukkaantumisen kokeminen on johtanut eräissä maissa väkivaltaisuuksiin. Arkkipiispa toivoi, että Suomessa uskontokunnat voisivat jatkaa keskinäisen kunnioituksen ja rakentavan yhteyden linjalla.
Länsimaisille ihmisille sananvapaus on ollut tärkeä perusarvo ja periaate. Siitä halutaan pitää kiinni ja sitä halutaan myös puolustaa. Sananvapaus on demokraattisen yhteiskuntamme peruspilareita. Kaikkeen vapauteen liittyy kuitenkin myös oma vastuunsa. Syvien uskonnollisten tunteiden tahallinen loukkaaminen aiheuttaa paitsi mielipahaa, mutta voi myös käynnistää suoranaisia kärsimysnäytelmiä tai toimia laukaisijana suurillekin yhteiskunnallisille vastakohtaisuuksille, kuten historiasta ja tästä päivästä hyvin tiedämme. Maailmanhistoria on kokenut jo liian paljon uskonsotia.
Uskontoa voidaan siis käyttää häikäilemättömän ja epämoraalisen politiikan välikappaleena. Tänäänkin ääriainekset niin Lähi-idässä kuin muuallakin käyttävät kylmästi hyväkseen profeetta Muhammedin pilakuvien aiheuttamaa suuttumusta. Tästä kertovat väkivaltaiset mielenosoitukset ja islaminuskoisten kiihottaminen ylipäänsä länsimaisia ihmisiä vastaan. Vaikuttaa siltä, että kyse ei ole spontaaneista mielenilmaisuista, vaan hyvin organisoidusta toiminnasta.
Tällaisessa tilanteessa suvaitsevaisuudella ja erilaisten kulttuurien ymmärtämisellä on suurta kysyntää. Meillä suomalaisilla eikä muillakaan Euroopan mailla ole syytä antaa lisäaineksia muslimien ääriryhmille levottomuuksien ja väkivaltaisuuksien jatkamiselle. Se on liian kova hinta etenkin sellaisesta sananvapaudesta, jonka jo lähtökohtaisesti tiedetään loukkaavaan toisten herkimpiä tunteita.
Ainakaan tähän asti vihanpito ei ole koskenut Suomea tai suomalaisia. Uskon tämän perustuvan myös siihen, että kansankunnan pienuuden ja historiamme vuoksi olemme tottuneet oikealla tavalla kunnioittamaan niin toisia kulttuureita, toisia maita kuin niiden kansalaisiakin. Pohjoisen kansan maltti on siis ollut valttia tälläkin kertaa.
Arkkipiispa Paarman ajattelu kelpaa ohjeeksi myös Suomen hallituksen toiminnalle. On tärkeää ymmärtää erilaisia kulttuureita ja myös uskonnollisten tunteiden syvyyttä. Suvaitsevaisuus ja eri kulttuurien ymmärtäminen ovat tekijöitä, jotka pitävät meidät suomalaiset väärän vastakkainasettelun ulkopuolella.
KOLUMNI
EERO HEINÄLUOMA
SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri"
Lähdelinkki Ilkkaan "ortodoksisen Timon" päivänä 21.2.2006:
http://www3.ilkka.fi/servlet/page?_pageid=5402&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&depa=10&id=3588504
Koska huomaan arvioineeni EVA/EK- ja ahtihirvosvoimien - masinoimaa "vanhauskonollissävytteistä" eli "korkeakirkollista" presidentinvaaliasetelmaa tammikuussa 2006 Netlarissakin, saakoon "mvv" sen myötä arvioitavakseen myös näkemykseni Matti Vanhasen "johdonmukaisuudesta" (ja sen katalasta merkityksestä isänmaalleemme ja sen rahvaalle) kuin myös Eero Heinäluomasta, jonka irrottautumista Raimo Sailaan poliittis-taloudellisesta holhouksesta ja tajunnantäytöstä sietäisi niin nimimerkin "mvv" kuin muidenkin maakuntien miesten ja naisten ihan rukoilla...
Timo Ristimäki / 19.01.2006 klo 11:49:46 / Etelä-Suomen Sanomien eli Netlarin verkkokeskustelussa:
Yhtyykö ehdokas Niinistö - sydämestään - virteen 175?
Nyt kun EVA-voimat näyttävät saaneen jopa Anneli Jäätteenmäenkin (Iltalehti
19.1.2006) innostumaan Sauli Niinistön kannattajaksi, on syytä arvuutella
muutamia perusasioita:
- demarit ja siinä keskeisimmin Halonen joutuvat nyt vastaan siitä
uusoikeistolaisesta "hyvinvointivaltion rakenteiden säilyttämispolitiikasta",
joka säilytti toista vuosikymmentä vain rakenteita, mutta kasvatti köyhien ja
syrjäytettyjen määrää kaikin mahdollisin mittarein ilmaistuna;
- demarit ja Halonen saavat nyt vastata myös siitä EU- ja Nato- ja
terrorisminvastainen sota -intoilusta, johon Suomen valtiojohdossakin
"hysterisoiduttiin" WTC-torni-iskun jälkipoltoissa, ennen muuta taleban- ja
Saddamin-hallinnon laittomien kaatamispuhailujen "hiljaisessa" tukemisessa;
- keskustan nykyjohto kautta linjan osoittaa uusliberalistisen ja
-kolonialistisen karvansa sekä sen, ettei kaiketi se in corpore on ollut - Esko
Ahon EY/EU-vedätyksen tavoin - pettämässä talonpoikaistonsa sekä tulonmuodostus-
että -jakokysymyksissa kuin myös suhteessa siihen, että he ovat - Vanhasen
johdolla - järjestelmällisesti olleet vedättämässä ja viemässä Suomea
"EU-etulinjan maaksi", aktiivisesti mukaan kaikkiin mahdollisiin
eurooppalaisiin ja ulkoeurooppalaisiin sodantoimiin (toki kriisinhallinnan
varjolla) ilman YK-mandaattia eli pelkän EU- ja/tai Nato/NRF-päätännän
"yksimielisellä siunauksella";
- keskustan nykyjohto tulee viimeistään eduskuntavaalien jälkeen 2007
huomaamaan, että maakuntien ja niiden kuntien väestön pettäminen "paras"
-iskusanan varjolla markkinoidussa "kuprussa" tulee pudottamaan keskustan hyvin
pitkäksi ajaksi korkeintaan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi; kunta- ja
palvelurakennuudistuksen valekaavussa ajettavaa kunnallisen kansanvallan
heikentämistä ja jopa mitätöintiä sekä kunnallisten palvelujen ulkoistamista ja
yksityistämistä valtaosa väestöstä ei tule koskaan antamaan keskustalle
anteeksi.
Näissä aatoksissa olen - impromptu - laatinut edellä olevan johdantoarvioni sekä alempaa luettavissa olevan kommenttini,
joista voitanee päätellä, ettei ainakaan sen enempää Niinistö kuin keskustakaan
tule näköpirissä olevassa tulevaisuudessa saamaan vähintäkään tukeani ja/tai
muuta kannatustani (kuin ehkä ns. hirttonarusyndrooman muodossa)...
***********************************************
Nyt kun vakaa maakuntien rahvas eli työtätekevä talonpoikaisto ja muu "työväki"
näyttää muutamassa hetkessä saaneen ymmärtäjikseen ja ylimmiksi ystävikseen
ehdokkaat, joiden poliittiset viite- ja taustaryhmät ovat aiemmin viitanneet
lähinnä "piut paut" - sanonta on Eero Heinäluoman, vaikkakin toisesta
yhteydestä - "köyhän (kansan) asialle", on vielä ennen äänestyspäätöstä syytä
kysyä muutakin kuin vain sitä, "kuuluuko Halonen kirkkoon"?
Ehdokas Niinistö on jo ennättänyt lausumaan, että hänelle "uskonto on läheisempi
kuin kirkko".
Asiantilan ymmärtääkin varsin hyvin siitä lähtökohdasta, että niin Suomen
evankelis-luterilainen kirkko kuin useimmat muutkin kirkolliset yhteisöt kautta
maailman ovat yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja köyhyys- ja
ihmisoikeuskysymyksissä jo aikoja sitten ajaneet vasemmalta ohi niin
kokoomuksesta ja keskustasta kuin perinteisestä sosialidemokraattisestakin
"työväen"liikkeestä.
Yleismaailmallisia perus- ja ihmisoikeuksia arvostavien äänestäjien kannattaakin
kysyä, kumpi ehdokkaista paremmin vastaa virren 175 yhteiskunnalliseen
"huutoon"?
Seurakunta koolla on,
Herra, huoneessasi.
Täällä jälleen etsimme
sinun kasvojasi.
Keskellämme kärsien,
Jeesus Kristus kuljet.
Köyhät, sairaat, sorretut
sydämeemme suljet.
Keskellemme, Kristus tuot
joukot vailla työtä,
lapset, joita kukaan ei
kylläisiksi syötä,
kaikkia, joiden juuri nyt
täytyy nälkään kuolla,
joiden oikeuksia
yksikään ei puolla.
Kristus, virressämme soi
tuska naisten, miesten,
joilta mieli murretaan
kiduttaen, piesten.
Vangituiden hiljaisuus
kaikuu korvillemme.
Sinä heissä menehdyt,
kun me vaikenemme.
Heissä sinut, Herramme,
keskellemme saamme.
Jeesus Kristus, armahda
koko maailmaamme!
Meidät rakkauteen loit,
rauhan jakajiksi.
Meidät kaikki lunastit
iloon, ihmisiksi.
Kutsut meitä hiljaisten,
kärsivien suulla
rinnallesi, taisteluun.
Anna kutsu kuulla!
Totuus, tie ja elämä,
ristiä et väistä.
Valtakuntaa valmistat
vähimmistä näistä.
(Sanat: Pekka Kivekäs, virsikirjaan 1986.)
Lähdelinkki: http://netlari.econnection.fi/forum/forum.php?viesti=294471&sana=timo%20ristim%E4ki
PS. Otsikkokin on taattua Heinäluomaa, paitsi sulkeitten osalta ehkä Ilta-Sanomien Bisquitia tai Aamulehden Matti Pitkoa?
jonekkin muualle paremmin sopivat kun Suomeen. Ainakin pitää kyllä mielikuvitusta käyttää runsaasi kun niitä Suomeen sovittaa.
Kumpiko ehdokas olisi tuon virren sanomaan vertaillessa parempi, vastaan Niinistö.
Niinistö piti taloutta ensiarvoisena asiana. Siinä hän on oikeassa, huonoon talouteen kuuluu kovat arvot ja jos talous on kunnossa pehmeätkin asiat ovat silloin mahdollisia.
Itselleni jää vähän epäselväksi mikä on Timo Ristimäen linja, ja mitä haluat. Olet ilmeisesti niin vasemmalla että hirvittää. Kuten olen joskus maininnut niin TPSL on jo haudattu, se olisi ehkä parhaitan vastannutminun käsitystäsi sinusta.
Yhteiskuntaa on niin kehitettävä että ihmisillä on mahdollisuus itsensä elättämiseen omalla työllään. Myöskin on oltava systeemit millä ihmisiä autetaan kun vaikeuksia tulee. Mutta sitä en hyväksy että ihmiset käyttävät esim. sosiaaliturvaa elämiseensä, yrittämättä juuri mitenkään tilannettaan parantaa. Ihmisten pitää omien kykyjensä mukaan ottaa vastuuta itsestään. Joka ei niin tee käyttää toisia hyväkseen.
Köyhyydellä ratsastamalla on monta kansanedustajaa valittu ja tullaan valitsemaan, se on herkkä asia. Mutta ovatko nämä edustajat sitten paikkansa täyttäneet köyhien edustajina. Uskaltaisin sanoa, etteivät ole. Heidän vaatimukset ovat useimmiten housuun kusemista, samanverran niistä on puutteeseen apua. On toisesta vastuun kantamista myös se ettei liiaksi anna vastikkeetonta apua ja vääriä lupauksia. Pitää aina ihmisille itselleen antaa vastuu elämästään. Valtiolta ei voi kaikkea vaatia.
Ilkassa oli jokin otsikko jokin aika sitten, Keskusta jostain tilaisuudesta- Huudetaan valtiota apuun vaikka pitäisi huutaa lähimmäistä. Tuo oli viisas otsikko.
Arvelet etten oikein hyvin tunne kuinka pitäisi kristityn kirjoittaa, siinä olet tietysti oikeassa. Mutta kyllä sinullakin on asiassa ongelmia, jopa pilkkaat kastetta "kersojen kastamisella" kirjoitustasi höystät.
Presidentti Halonen on siinäkinsuhteessa hengenheimolaisesi, oli häneltä typerä vitsi siinä Uutisvuodon ohjelmassa jossa mainitsi Jeesuksen. Jos äitini, jo kauan sitten kuollut olisi tuon kuullut olisi hän kyllä kauhistunut.
Sinulla kyllä näyttää olevan aika hurjat idolit kuten Hemanus, eikö hän ollut kova sana silloin kun kaikki vääristeltiin ja Suomalaisista yritettiin tehdä sosialistisen järjästelmän uhreja.
Minun puolestani jokainen saa tulla autuaaksi uskollaan, niin myös nimimerkki "mvv", jolle kaikki tässä maailmassa - "pehmeäkin" - selittyy vain "talouden" kautta.
Kun nimimerkki "mvv" tuntuu jämähtäneen itse jonnekin TPSL:n elinvuosiin, hänelle täytynee toistaa vastausta uteluunsa meikäläisen yhteiskunnallisista ajatuksista, joiden elämän- ja maailmankatsomuksellinen perusvire lienee syntynyt jo hyvin varhain, viimeistään 1960-luvun lukiovuosina...
Tiivistettynä olen ilmaissut sen - tosin jo 13.10.1970 julkistettuna painotuotteena -seuraavasti:
""KANSANVALTAISEN KEHITYKSEN LÄHTÖLASKENTA
Tämän päivän politiikalta vaaditaan ennen muuta edellytyksiä nopealle kansanvaltaiselle kehitykselle. Eriarvoisuus lisääntyy ja vähäiset tasa-arvoisuutta lisäävät ratkaisut riittävät tuskin pidättelemään taantuvaa kehitystä. Meidän maassamme on ennen muuta kysymys tuloeroista ja alueellisesta eriarvoisuudesta. Koko maailmassa tilanne on saman suuntainen mutta pahempi.
Kansanvaltainen kehitys tarkoittaa tasa-arvoisuutta lisääviä yhteiskunnallisia ratkaisuja kaikilla aloilla ja kaikkialla. Sen tiellä on monia esteitä. Vähäiset osaratkaisut jäävät näennäisiksi eivätkä kykene edes panemaan alulle kokonaisvaltaista demokraattista kehitystä. Ratkaiseva este on se, että talouselämä ei edes periaatteessa kuulu kansanvaltaisen politiikan piiriin. Taloudellinen valta ei ole demokraattista. Taloudellisen vallankäytön tulokset eivät jakaudu tasa-arvoisesti.
Kaikki valta on poliittista. Siten taloudellisella vallalla on poliittiset seuraukset eri aloilla. Se kykenee mitätöimään sosiaalipolitiikan pyrkimyksen tasoittaa eroja. Se tekee mahdottomaksi kansanvaltaisen kulttuurin. Taloudellisen vallan henkinen ilmentymä on porvarillinen ylivalta, joka hallitsee mm. tiedonvälitystä yhteiskunnassa.
Taloudellisen vallankäytön demokratisoiminen on kansanvaltaisen kehityksen välttämätön ehto mutta ei ainoa autuaaksi tekevä. Kansanvaltainen kehitys edellyttää sen lisäksi paljon muuta kokonaisvaltaista etenemistä. Taloudellinen kansanvalta ei myöskään ole toteutettavissa kertaheitolla ylimaallisena humauksena. Tarvitaan kehitystä, nopeaa ja järkevää.
Poliittisella tasolla oikeisto on kansanvaltaisen kehityksen pahin este. Vasemmiston heikkous on dogmaattisuus ja tietty yksioikoisuus. Kansanvaltainen kehitys vaatii käyttövoimakseen sosiaaliradikaalisen uudistusliikkeen. Meikäläisessä tilanteessa se voidaan paikallistaa radikaaliksi keskustaksi. Pelkkä keskusta ei riitä kuvaamaan tätä yhteiskunnallista voimaa, koska keskustan nimissä tarjotaan myös vanhoillis-porvarillisia ja mitäänsanomattoman liberalistisia ajatusrakennelmia. Porvarillinen keskustalaisuus voi saada sairastuessaan myös helposti puolifasistisia piirteitä. Radikaalinen ja porvarillinen keskustalaisuus ovat reaktioita samaan tilanteeseen, mutta niiden johtopäätökset menevät eri suuntiin.
Oikiston kanssa radikaalilla keskustalla ei ole mitään yhteistä. Perinteellisen vasemmiston kanssa sillä on yhteistä, mutta ei kaikki. Koska nopeaan kansanvaltaiseen kehitykseen ei päästä ilman yhteistyötä, radikaalilla keskustalla ei ole hetkenkään epäilystä siitä, miltä taholta se etsii yhteistyökumppaninsa. Yhteistyösuunnan valinta ei ole mikään turhanpäiväinen päähänpinttymä, vaan se on keskeinen osa nopean kansanvaltaisen kehityksen strategiaa. Se on poliittinen linjaratkaisu, jota ei voida sivuuttaa höpinällä ”omasta itsenäisestä vaihtoehdosta” tai ”identiteetistä”.
Radikaalin keskustan oman linjan vahvuus on juuri siinä, että se kestää myös ratkaista monipuoluejärjestelmässä niin tärkeän yhteistyökysymyksen. Korostettu yhteisesiintyminen vasemmiston kanssa on tarpeellista siksi, että keskusta kokonaisuudessaan on vino oikealle. Jotta keskustasta voi tulla nopean kansanvaltaisen kehityksen käynnistäjä, sen on irtaannuttava oikeiston holhouksesta. Vallitseva hallituspoliittinen suuntaus on rohkaiseva. Se tarvitsee tukea ja voimanlisää.
Mahdollisuudet ovat keskustassa."
[Kirjoitus on ilmestynyt pääkirjoituksena Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vaaleihin liittyvässä lehdessä nimeltä ”Otollinen Aika”, jonka vastaavana (pää)toimittajana toimin ja joka määritteli itsensä seuraavasti: ”Otollinen Aika - demokraattisen keskustan äänenkannattaja, ilmestyy tarpeen niin vaatiessa ”. (Lehti ilmestyi 13.10.1970)]
Kyseinen kirjoitus löytnee mm. seuraavasta keskustelukirjoitukseta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000005114228
... ja siitä avautunee muutamia muitakin kirjoituksiani, joista uskoisin voivan "mvv":n voivan tulla ymmärrykseen ajatusmaailmastani - aivan Hemansuta myöten, josta "mvv" antaa väärää todistusta!!!
½½½½½½½½½½½½½½½½½½½½½½½½½½½½½½½½½
Äkisti vartin pikapilkiltä kirjoitettaessa kelvatkoon taannoinen vastaukseni "JormaKKorhoselle":
/
"EU-etulinjanmaa" -ajatus tuhoisa keskustalle ja Suomelle!!
Kirjoittanut: Timo Ristimäki 13.2.2006 klo 11.24
"JormaKKorhonen" näkyy kirjoittaneen itsensä mahtipontisin väittein, kysymyksin ja matkasuunnitelmin "Olympiatauolle!" 10.2.2006 klo 16.57:
"Keskusta nuolee nyt haavojaan, joita siihen iskettiin presidentinvaaleissa kahteenkin kertaan, ja sen politiikassa ei tapahdu sitäkään vähää kommentoitavaa, kuin joskus aikaisemmin.
Mitä muuten on keskustan politiikka? Voiko olla sellaista olemassa, kun niin pahasti ristiin menevät sen kannattajien näkemykset siitä, mitä pitäisi tehdä ja miten? Ei voi olla. Se ns. keskustan politiikka on vain tilanteesta toiseen ajautuvaa haahuilua vailla suuntaviivoja ja päämäärää.
Miten todellakaan puolue voi tehdä politiikkaa, jolla vastattaisiin – täältä esimerkin ottaen – Timo Ristimäen, Oiva Härkösen, Keskustaliberaalin, Keskustaporvarin ja CITY-Keskustan toiveisiin ja vaatimuksiin? Noissa kun esiintyy koko poliittinen skaalamme äärivasemmistosta jyrkintäkin oikeistoa oikeammalle, suuntiin, jotka niin meillä kuin muualla on lailla kielletty.- -"
"JormaKKorhonen" näkyy - itseään tyydyttääkseen - siteeranneen itsensä lisäksi myös muuatta muuta kirjoitusta seuraavasti:
" - - Pahin petos on kuitenkin puolueen oman väen itsepetos. Kuvitellaan että on olemassa jokin oma vaihtoehto, että on siis jotain aitoa annettavaa kannattajille -- vaikka koko olemassaolo perustuu vain toisten peesailuun ja tasapainotteluun todellisten vallanpitäjien välimaastossa. Oman aatteellisen sisällön kiuhduttamistiellä ollaan jo niin pitkällä, että jäljellejääneet vanhan maailman edustajat ovat jo muuttuneet emeriitusten ja oivahärkösten tapaisiksi kuriositeeteiksi. Rapistuvia, pystyynkuivuneita muumioita. - -"
"JormaKKorhonen" näkyy jälleen kerran motivoineen poistumisensa keskustapalstalta sekä hakeutumisensa niin olympiatauolle kuin tuleville matkoilleenkin kutakuinkin rehvakkaasti ja (älyllisen) epärehellisesti:
"- - Täällä roikkumista ei motivoi ainakaan väittelyissä saamani vastus, jota yksinkertaisesti ei ole. Kun Oiva Härkönenkään, jolla sentään olisi tietoja – joskin värittyneitä – , ei enää uskalla ryhtyä kanssani keskusteluihin, niin jäljelle ovat jääneet vain loanheittäjät, joiden kanssa on turha yrittää puhua asioista. - -Minä siis olen nyt pari viikkoa tyystin poissa, niin jospa Oivakin uskaltaisi tulla taas esiin. Häntä kyllä kepulaiset täällä todella tarvitsisivat, sillä kaikesta änkyröinnistään huolimatta Oiva selvästi kohottaisi keskimääräistä tasoanne, kepulaiset! - -"
§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§
On surullista, että "JormaKKorhonen" tuntuu aika ajoin vajoavan nimimerkkirypästelijöittensä "KKKorhonen" et "alla mainitut persoonani" ymv. tasolle yrittäessään pitää yllä rautavaaralaista perintöä kaiketi olevan asevelisosialistisuuttaan ja/eli kaiken kirjoittelunsa läpi tunkevaa kekkoskaunailuaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&con ference=1500000000000105&posting=22000000002630250
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&con ference=1500000000000105&posting=22000000004568580
Olen "JormaKkorhosen" kanssa paljolti samaa mieltä, että oikeiston presidenttiehdokkaan Sauli Niinistön taakse väellä ja vimmalla meneminen oli Suomen Keskusta rp:n poliittiselta eliitiltä huutava aate- ja käytännöllispoliittinen erhe ja virhe. Sinänsä sosiobiologin pojalta ja muutenkin "jokainen on oman onnensa seppä" -ajattelun läpitunkemalta EU-liturgilta ymmärrettävä juttu, mutta keskustan perinteisten tukijoitten ja tukialaueitten - eli köyhän maalais- ja maakuntarahvaan ja maakuntien - kannalta ei ainoastaan arveluttava vaan suorastaan edesvastuuton!
Sisä- ja talouspoliittisesti keskusta on Vanhasen aikana orientoitunut niin oikealle että tämmöistä tavallista pienviljelijänpoikaa hirvittää. Eikä ainoastaan tämmöistä, vaan - äskeisen kotimaakuntareissuni jäljiltä niin tiedän olevan asianlaita yleisemminkin - laajoja kansanjoukkoja ympäri tasavaltaa. Näkemäni ja kokemani perusteella on hyvinkin ennakoitavissa, että mikäli perussuomalaisten Timo Soini onnistuu välttämään Tony Halmeen puolueelle tuottaman murheen ja taakan, keskustan ja muutamien muittenkin puolueitten perinteisiä - ennen muuta EU- ja NATO-kriittisiä - äänestäjiä tulee valumaan seuraavissa eduskuntavaaleissa siihen suuntaan - tai ainakin käy niin, etteivät - vennamolaisittain ilmaistuna - ns. vanhat puolueet tule saamaan kyseisiä ääniä.
Kun "JormaKKorhonen" nyt näkyy palautelleen muistiaan (vain) pätkittäin ilkkuessaan "oivakorhoselle" presidentinvaaliasetelman lopputulemasta, lienee syytä muistella, että "JormaKKorhonen" itse oli ennen presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta kovin innostunut Matti Vanhasesta ja tämän linjanvedoista!
Itse olen - ymmärtääkseni varsin johdonmukaisesti - ollut perustellun kriittinen suhteessa niin Matti Vanhasen ja johtamansa puolueen ja myös hallituksen sisä- ja talouspolitiikkaan, mitä olen luonnehtinut punamullan valekaavussa toteutetuksi sailaan sinipunaiseksi uusoikeistolaiseksi ja uusliberalistiseksi linjaksi.
Mutta sisäpolitiikkaakin enemmän olen ollut huolestunut siitä vimmasta, miää Matti Vanhanen on "lännettänyt" niin johtamansa puolueen kuin hallituksensakin kritiikittömän transatlanttisuuden ja harhauttavan (muka) NATO-kriittisyyden myötä "EU-etulinjanmaaksi", jonka kitkeriä hedelmiä tämä - valtaväestölle vaaralliseksi kävyä - väritön arjalainen puolueineen ja hallituksineen on saava korjata ja korjailla tulevan EU-puheenjohtajakautensa ajan ja vielä siitäkin kauas eteenpäin!
Siksi yritänkin houkutella niin "JormaKKorhosia" kuin muitakin niin kovasti keskustapalstalla viihtyviä arvioimaan aivan asiallisesti sitä vastausta, jonka taannoin tarjosin "JormaKKorhosen" suoraan kysymykseen "Mihin kepua tarvitaan?"
Ja tästä se lähtee...
"Kansanvaltainen kehitys vaatii käyttövoimakseen...
Kirjoittanut: Timo Ristimäki 8.2.2006 klo 15.21
...sosiaaliradikaalisen uudistusliikkeen..."
Otsikossa ja seuraavassa kirjoituksessa lienee riittävästi vastausta mm. "JormaKKorhosen" jatkuvalle ihmetykselle siitä, "mihin kepua tarvitaan?"!
"KANSANVALTAISEN KEHITYKSEN LÄHTÖLASKENTA
Tämän päivän politiikalta vaaditaan ennen muuta edellytyksiä nopealle kansanvaltaiselle kehitykselle. Eriarvoisuus lisääntyy ja vähäiset tasa-arvoisuutta lisäävät ratkaisut riittävät tuskin pidättelemään taantuvaa kehitystä. Meidän maassamme on ennen muuta kysymys tuloeroista ja alueellisesta eriarvoisuudesta. Koko maailmassa tilanne on saman suuntainen mutta pahempi.
Kansanvaltainen kehitys tarkoittaa tasa-arvoisuutta lisääviä yhteiskunnallisia ratkaisuja kaikilla aloilla ja kaikkialla. Sen tiellä on monia esteitä. Vähäiset osaratkaisut jäävät näennäisiksi eivätkä kykene edes panemaan alulle kokonaisvaltaista demokraattista kehitystä. Ratkaiseva este on se, että talouselämä ei edes periaatteessa kuulu kansanvaltaisen politiikan piiriin. Taloudellinen valta ei ole demokraattista. Taloudellisen vallankäytön tulokset eivät jakaudu tasa-arvoisesti.
Kaikki valta on poliittista. Siten taloudellisella vallalla on poliittiset seuraukset eri aloilla. Se kykenee mitätöimään sosiaalipolitiikan pyrkimyksen tasoittaa eroja. Se tekee mahdottomaksi kansanvaltaisen kulttuurin. Taloudellisen vallan henkinen ilmentymä on porvarillinen ylivalta, joka hallitsee mm. tiedonvälitystä yhteiskunnassa.
Taloudellisen vallankäytön demokratisoiminen on kansanvaltaisen kehityksen välttämätön ehto mutta ei ainoa autuaaksi tekevä. Kansanvaltainen kehitys edellyttää sen lisäksi paljon muuta kokonaisvaltaista etenemistä. Taloudellinen kansanvalta ei myöskään ole toteutettavissa kertaheitolla ylimaallisena humauksena. Tarvitaan kehitystä, nopeaa ja järkevää.
Poliittisella tasolla oikeisto on kansanvaltaisen kehityksen pahin este. Vasemmiston heikkous on dogmaattisuus ja tietty yksioikoisuus. Kansanvaltainen kehitys vaatii käyttövoimakseen sosiaaliradikaalisen uudistusliikkeen. Meikäläisessä tilanteessa se voidaan paikallistaa radikaaliksi keskustaksi. Pelkkä keskusta ei riitä kuvaamaan tätä yhteiskunnallista voimaa, koska keskustan nimissä tarjotaan myös vanhoillis-porvarillisia ja mitäänsanomattoman liberalistisia ajatusrakennelmia. Porvarillinen keskustalaisuus voi saada sairastuessaan myös helposti puolifasistisia piirteitä. Radikaalinen ja porvarillinen keskustalaisuus ovat reaktioita samaan tilanteeseen, mutta niiden johtopäätökset menevät eri suuntiin.
Oikiston kanssa radikaalilla keskustalla ei ole mitään yhteistä. Perinteellisen vasemmiston kanssa sillä on yhteistä, mutta ei kaikki. Koska nopeaan kansanvaltaiseen kehitykseen ei päästä ilman yhteistyötä, radikaalilla keskustalla ei ole hetkenkään epäilystä siitä, miltä taholta se etsii yhteistyökumppaninsa. Yhteistyösuunnan valinta ei ole mikään turhanpäiväinen päähänpinttymä, vaan se on keskeinen osa nopean kansanvaltaisen kehityksen strategiaa. Se on poliittinen linjaratkaisu, jota ei voida sivuuttaa höpinällä ”omasta itsenäisestä vaihtoehdosta” tai ”identiteetistä”.
Radikaalin keskustan oman linjan vahvuus on juuri siinä, että se kestää myös ratkaista monipuoluejärjestelmässä niin tärkeän yhteistyökysymyksen. Korostettu yhteisesiintyminen vasemmiston kanssa on tarpeellista siksi, että keskusta kokonaisuudessaan on vino oikealle. Jotta keskustasta voi tulla nopean kansanvaltaisen kehityksen käynnistäjä, sen on irtaannuttava oikeiston holhouksesta. Vallitseva hallituspoliittinen suuntaus on rohkaiseva. Se tarvitsee tukea ja voimanlisää.
Mahdollisuudet ovat keskustassa."
[Yllä oleva kirjoitus on ilmestynyt pääkirjoituksena Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vaaleihin liittyvässä lehdessä nimeltä ”Otollinen Aika”, jonka vastaavana (pää)toimittajana toimin ja joka määritteli itsensä seuraavasti: ”Otollinen Aika - demokraattisen keskustan äänenkannattaja, ilmestyy tarpeen niin vaatiessa ”. (Lehti ilmestyi 13.10.1970). "Historia toistaa itseään" on toki kulunut sanonta eikä välttämättä ehdottoman paikkansapitäväkään. Silti ajan merkit vuoden 2006 tienoilla ovat kutakuinkin analogiset verrattuna siihen mitä tasavallassa tapahtui 1960-1970-lukujen taitteessa...]
Enemmänkin siitä, miksi ainakaan nykyisistä "työväenpuolueista", ei ainakaan sdp:stä, ole kansanvaltaisen kehityksen ja kansanvallan takuuksi, löytyynee mm. noita reittejä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&con ference=1500000000000105&posting=22000000005114228
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&con ference=1500000000000105&posting=22000000013947990
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&con ference=1500000000000105&posting=22000000013818901
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&con ference=1500000000000105&posting=22000000013820321
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&con ference=1500000000000105&posting=22000000013820838
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&con ference=1500000000000105&posting=22000000013827193
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&con ference=1500000000000105&posting=22000000013849083
PS. Lienen taannoin näissä keskusteluissa esittänyt näkemyksenäni, että suomalaisissa puolueissa on (lähiajan historiallisessa katsannossa) taitotiedoiltaan - muuhun puolue-eliittiin nähden - ylivertaista väkeä: demareissa ei liene toista lähimainkaan Erkki Tuomiojan vertaista, vasemmistoliitossa vastaavasti arvioitavissa on Esko Seppänen, kokoomuksessa vastaavaan asemaan lienee kirjattavissa vain - vanhemmilla päivillään maailmanmenoon uusorientoitunut - Harri Holkeri, keskustassa puolestaan sen enempää esim. Esko Aho kuin Matti Vanhanenkaan kelpaavat tuskin kyytipojaksi Paavo Väyryselle...
Siksi(kin) Suomen Keskusta rp:n on mitä pikimmin suoritettava - toisin kuin muudan vissi pääministeri näkyy jatkuvasti esittävän - totaalinen läpikäynti viime vuosien politiikasta ja vedettävä siitä pikaisesti mutta paniikitta eli jo ennen Oulun 100-vuotisjuhlakokousta välttämättömät johtopäätökset...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&con ference=1500000000000105&posting=22000000013792600
PS2. Erittäin hyvää olympiataukoa ja vielä parempia muita matkoja - tasapuolisesti kaikille...
/
Lähdelinkki: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000014096423
...ja ajattelemaan paneva on ollut tuo Helsingin Oulunkylän työläiskodin pojasta maailman mahtavien joukkoonkin edelleen Jakob Södermanin kirjoitus.
Olen joskus kauan aikaa sitten lukenut myös tuon Pekka Kuusen kirjan "60-luvun sosiaalipolitiikka"; kirja on ollut jopa itselläni, mutta lienen pannut sen kiertoon, kun en nyt löydä hyllystäni. Olihan se asenteita ja monia ihmisiäkin ravistellut teos aikoinaan.
Kyllä Söderman on varsin syvällinen ajattelija itsekin, eikä hän tuossakaan vain peesaa Kuusta, joskin ymmärrän niin, että hän surisi sitä, että Kuusen näkemysten toteuttaminen jäi hänenkin mainitsemistaan syistä kesken.
Mutta nyt ihan vakava kysymys Sinulle, ihan tosissani, ilman pieneintäkään irvailua:
Miksi ihmeessä olet kepulainen, jos ja kun kerran arvostat arvoja, joita tuokin kirjoitus edustaa? Nehän ovat mitä selkeimmin juuri sosialidemokraattisia arvoja? Sosialidemokraatti - tosin hieman valtavirrasta poikkeava - oli Pekka Kuusi, samoin on Jakob Söderman. Eivätkä he suinkaan ainoita lajissaan ole demareissa, vaan heidän laillaan ajattelevia on demareissa varmaan enemmän kuin muissa puolueissa.
Siis miksi koetat rimpuilla kepulaisena, jos kerran näet muiden puolueiden - ja nimenomaan kai sdp:n pyrkivän parhaiten toteuttamaan ihanteitasi?
Huomautan, että en ole sanonut tuossa tai muulloinkaan, että olisin aina sosialidemokraattien kannalla. En varauksetta yhdy edes kaikkeen tuossa Södermanin esittämään, vaikka myös minä ihailen häntä ajattelevana, humaanina ihmisenä, jolla on herkkä sosiaalinen omatunto.
Viestini karkasi, ja tuli tuollainen lapsus:
>> Oulunkylän työläiskodin pojasta maailman mahtavien joukkoonkin edelleen Jakob Södermanin kirjoitus.
"- - Mutta nyt ihan vakava kysymys Sinulle, ihan tosissani, ilman pieneintäkään irvailua:
Miksi ihmeessä olet kepulainen, jos ja kun kerran arvostat arvoja, joita tuokin kirjoitus edustaa? Nehän ovat mitä selkeimmin juuri sosialidemokraattisia arvoja? Sosialidemokraatti - tosin hieman valtavirrasta poikkeava - oli Pekka Kuusi, samoin on Jakob Söderman. Eivätkä he suinkaan ainoita lajissaan ole demareissa, vaan heidän laillaan ajattelevia on demareissa varmaan enemmän kuin muissa puolueissa.
Siis miksi koetat rimpuilla kepulaisena, jos kerran näet muiden puolueiden - ja nimenomaan kai sdp:n pyrkivän parhaiten toteuttamaan ihanteitasi?
Huomautan, että en ole sanonut tuossa tai muulloinkaan, että olisin aina sosialidemokraattien kannalla. En varauksetta yhdy edes kaikkeen tuossa Södermanin esittämään, vaikka myös minä ihailen häntä ajattelevana, humaanina ihmisenä, jolla on herkkä sosiaalinen omatunto", näkyy minulta kyselleen näiden palstojen yksi emeritusskribentti "JormaKKorhonen".
Tekisi mieli vastata - ja vastaankin - viitteellisesti toisen emerituksen eli "Mielipidepankin" arvioin eiliseksi aamunavaukseksi tarjoilemastani Jacke Södermanin viisaahkosta puheenvuorosta.
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
Jacke Södermanin kirjoitus on hieno läpileikkaus sodan jälkeisen ajan muutoksista. Jacke on todellinen perusdemari ajattelultaan ja se näkyy.
On hyvin tärkeää esittää myös kirkon näkemyksiä yhteiskunnan kehityksestä. Ja on todella yllättävää havaita, miten samantapainen demarien ja kirkon näkemys monissa suhteissa on.
MORAALISTA JA ETIIKASTA.
Minusta tällaiset pelimiehet eivät kuulu pöytään jonka ääressä yhteisiä asioita hoidetaan.
--------
Kansanedustaja Bjarne Kallis on eduskunnan ylivoimainen pörssihai. Kalliksen osakesalkun arvo on nyt noin 665000 euroa.
Aktiivisena pörssipelurina tunnettu kansanedustaja Mikko Elo (kuvassa) (sd) sanoo tehneensä reilun 200000 euron arvoisella osakesalkullaan vuoden aikana lähes 100000 euroa voittoa.
Tammikuun vaaleissa kristillisdemokraattien presidenttiehdokkaana olleen Bjarne Kalliksen omistus on hajallaan 24 pörssiyhtiössä. Suurin potti tulee nousukiidossa olleesta Rautaruukista, 160000 euroa.
Kansanedustajien osakesalkut ovat hyvänä pörssiaikana kasvaneet. Kalliksen salkun arvo on noussut vajaassa vuodessa 65 prosenttia, vaikka hän myi joulukuussa puolet Rautaruukin osakkeistaan ja sai noin 140000 euroa.
Arkadianmäen pörssikuningatar on Astrid Thors (r) yli 200000 euron osakesalkullaan. Naiskansanedustajista Eva Biaudet (r) ja Leena Harkimo (kok) ovat aktivoituneet sijoittajina.
Elo naureskelee, ettei tuollaisen tuoton ansiosta kansanedustajan palkkaakaan niin tarvitsisi maksaa.
sanoisin, että nyt kirjoitetaan asiaa.
Timo Ristimäki on jälleen kerran osoittanut olevansa oikea "tiedonvälittäjä" meille kaikille "taviksille" (anteeksi, te jotka ette ole niitä),
jotka emme osaa itse selvitellä asioitamme.
En selitä yhtään muuta, kuin lukekaa Timon kirjoituksia, ne ovat vaan totta.