Sivarimenestyjät!

juksasin teitä vaan!!!

1. Ei ole merkitystä kuin työn haussa. Aina kun on sotilasarvoa kysytty en ole koskaan päässyt, kun ei ole kysytty olen yleensä päässyt.
2. Menestys on useista muistakin asioista kuin ihmisestä kiinni - esim. suhteet, nimi ja vanhempien/suvun varallisuus. Näin valitettavasti.
3. En ole inttimyönteinen enkä kielteinen - minulle se vain oli helpompi vaihtoehto. Joillakin on vastakkainasettelu. Ehkä jollekin intti on ollut elämän ainoa saavutus ja siksi sitä painottaa. Muistan esim. Dannyn (res. luutnantti) puhuneen lämpimään sävyyn sivarimuusikoista.

res. jääk. kirjoitti:

1. Ei ole merkitystä kuin työn haussa. Aina kun on sotilasarvoa kysytty en ole koskaan päässyt, kun ei ole kysytty olen yleensä päässyt.
2. Menestys on useista muistakin asioista kuin ihmisestä kiinni - esim. suhteet, nimi ja vanhempien/suvun varallisuus. Näin valitettavasti.
3. En ole inttimyönteinen enkä kielteinen - minulle se vain oli helpompi vaihtoehto. Joillakin on vastakkainasettelu. Ehkä jollekin intti on ollut elämän ainoa saavutus ja siksi sitä painottaa. Muistan esim. Dannyn (res. luutnantti) puhuneen lämpimään sävyyn sivarimuusikoista.

Lue lisää

Tietysti myös sodan aikana on suurikin merkitys sillä mihin tehtävään on sijoitettuna, unohdit sen näköjään kokonaan, että mitä varten se koko armeija käydään: eihän sitä rauhan aikaa varten käydä vaan mahdollista sotaa varten, se että armeijan käyminen tai käymättömyys vaikuttaa joihinkin asioihin myös rauhan aikana on täysin toisarvoista.

On todella eri asia olla upseerina esikunnassa tai sodan ajan hallinnollisissa tehtävissä esim. joukkojenperustamista ja materiaalin haltuunottoa johtavana upseerina kuin vaikkapa panssarijääkärinä hyökkäämässä eli rynnäkköpanssarivaunussa taistelukentälle kuljetettavana hyökkäävänä taistelijana.

Koko ajan tälläkin hetkellä pohditaan asioita ja rakennetaan yhteiskunnassa esimerkiksi teitä ja puhelinkaapeleita myös sotaa silmälläpitäen. Siviilikalustosta osa on etukäteen merkitty valtion haltuunotettaviksi sodan ajaksi, esimerkiksi autoista VW Golf on automalli, jolle on olemassa huolto suunniteltuna ja varaosat varastoituna, sodan aikana Golfit lunastetaan valtiolle rahallista korvausta vastaan armeijan käyttöön. Samaten tietenkin kaikki maastoautot ja sopivat pakettiautot yms. kulkuvälineet joilla voidaan kuljettaa ihmisiä (etenkin lääkintä kuljettaa haavoittuneista suurimman osan siviilistä lunastetuilla pakettiautoilla) ja materiaalia. Samaten kuorma-autot ja maansiirtovälineet rekisteröidessä laitetaan myös armeijan kirjoihin ja kansiin jne. Sillat rakennetaan sotaa silmälläpitäen tuhottaviksi, kaikissa silloissa Suomessa on panoskolo, jotta ne saadaan hävitettyä ja estettyä vihollisen etenemistä, kaikki kallioleikkaukset suuremmille teille on suunniteltu teille räjäytettäviksi, jotta saadaan estettä jne.

Reserviläisten sijoitusta vaihdellaan tarpeen mukaan armeijan koulutuksen ja hankitun siviilikoulutuksen mukaan. Opettaja saatetaan laittaa sijoitukseltaan divisioonan monistuspäälliköksi esimerkiksi vaikka olisi tykistöön koulutettu armeijassa ja lakimies sotaoikeuden palvelukseen sijoitettavaksi. Lääkäreillä on erityinen kolmikantaneuvottelu: myös sodan aikana täytyy paitsi sotilasterveydenhuollon toimia, niin tietenkin siviilien hoidon pysyä tyydyttävänä myös: lääkäreiden sijoituksesta käydään kolmikantaneuvottelut puolustusvoimien, sosiaali- ja terveysministeriön ja sairaanhoitopiirien välillä ja sodan ajan tehtävä määritellään lääkärin kokemuksen ja uran ja sotilaskoulutuksen mukaan ja vaihdellaan tarpeen mukaan siten että myös sodan ajaksi yhteiskunnassa on hoito kaikille turvattua. Myös sairaanhoitajat ja muut terveydenhoitoalalle kouluttautuneet sijoitellaan tarpeen mukaan, lääkintään tulee käytännössä paljon miespuolista hoitohenkilökuntaa riippumatta armeija-ajan koulutuksesta, näiden sijoittaminen ei kuitenkaan ole samalla lailla neuvottelussa kuin lääkäreiden. Varsinaisiksi sotilaslääkäreiksi "kentälle" pataljoonatasolle joukkojensidontapaikalle ja siitä ylöspäin laitetaan nuorehkoja mieslääkäreitä, joilla on armeija käytynä, jos on lääkintä-RUK:n käynyt, niin kykenee johtamaan lääkintäjoukkueen toiminnan ja aloittamaan itsenäisesti joukon kouluttamisen myös ja opettamaan mahdolliselle kollegalle, jolta vastaavat taidot puuttuvat oleelliset asiat aiheesta. Lisäksi kenttäsairaalat vetävät sotilaslääkäreitä, sitten evakuointisairaaloina käytetään siviilisairaaloita, sekin on täytynyt miettiä valmiiksi, mitkä sairaalat millä alueella alistetaan osaltaan armeijalle ja mitkä määrät sairaansijoja varataan haavoittuneille ja ketkä lääkärit (tässä myös ei-sotilaslääkärit) hoitavat mitäkin osaa sotasairaalasta sodan aikana.

Eli kyllä sodan uhkaan varaudutaan jatkuvasti ja suurellakin vaivalla yhteiskunnassa, se ei vain näy suuremmin. Paljon enemmän sotaan varaudutaan kuin johonkin lintuinfluenssaan, ainakin varautumiseen käytettävän ajan ja rahan suhteen.

Vänrikki kirjoitti:

Tietysti myös sodan aikana on suurikin merkitys sillä mihin tehtävään on sijoitettuna, unohdit sen näköjään kokonaan, että mitä varten se koko armeija käydään: eihän sitä rauhan aikaa varten käydä vaan mahdollista sotaa varten, se että armeijan käyminen tai käymättömyys vaikuttaa joihinkin asioihin myös rauhan aikana on täysin toisarvoista.

On todella eri asia olla upseerina esikunnassa tai sodan ajan hallinnollisissa tehtävissä esim. joukkojenperustamista ja materiaalin haltuunottoa johtavana upseerina kuin vaikkapa panssarijääkärinä hyökkäämässä eli rynnäkköpanssarivaunussa taistelukentälle kuljetettavana hyökkäävänä taistelijana.

Koko ajan tälläkin hetkellä pohditaan asioita ja rakennetaan yhteiskunnassa esimerkiksi teitä ja puhelinkaapeleita myös sotaa silmälläpitäen. Siviilikalustosta osa on etukäteen merkitty valtion haltuunotettaviksi sodan ajaksi, esimerkiksi autoista VW Golf on automalli, jolle on olemassa huolto suunniteltuna ja varaosat varastoituna, sodan aikana Golfit lunastetaan valtiolle rahallista korvausta vastaan armeijan käyttöön. Samaten tietenkin kaikki maastoautot ja sopivat pakettiautot yms. kulkuvälineet joilla voidaan kuljettaa ihmisiä (etenkin lääkintä kuljettaa haavoittuneista suurimman osan siviilistä lunastetuilla pakettiautoilla) ja materiaalia. Samaten kuorma-autot ja maansiirtovälineet rekisteröidessä laitetaan myös armeijan kirjoihin ja kansiin jne. Sillat rakennetaan sotaa silmälläpitäen tuhottaviksi, kaikissa silloissa Suomessa on panoskolo, jotta ne saadaan hävitettyä ja estettyä vihollisen etenemistä, kaikki kallioleikkaukset suuremmille teille on suunniteltu teille räjäytettäviksi, jotta saadaan estettä jne.

Reserviläisten sijoitusta vaihdellaan tarpeen mukaan armeijan koulutuksen ja hankitun siviilikoulutuksen mukaan. Opettaja saatetaan laittaa sijoitukseltaan divisioonan monistuspäälliköksi esimerkiksi vaikka olisi tykistöön koulutettu armeijassa ja lakimies sotaoikeuden palvelukseen sijoitettavaksi. Lääkäreillä on erityinen kolmikantaneuvottelu: myös sodan aikana täytyy paitsi sotilasterveydenhuollon toimia, niin tietenkin siviilien hoidon pysyä tyydyttävänä myös: lääkäreiden sijoituksesta käydään kolmikantaneuvottelut puolustusvoimien, sosiaali- ja terveysministeriön ja sairaanhoitopiirien välillä ja sodan ajan tehtävä määritellään lääkärin kokemuksen ja uran ja sotilaskoulutuksen mukaan ja vaihdellaan tarpeen mukaan siten että myös sodan ajaksi yhteiskunnassa on hoito kaikille turvattua. Myös sairaanhoitajat ja muut terveydenhoitoalalle kouluttautuneet sijoitellaan tarpeen mukaan, lääkintään tulee käytännössä paljon miespuolista hoitohenkilökuntaa riippumatta armeija-ajan koulutuksesta, näiden sijoittaminen ei kuitenkaan ole samalla lailla neuvottelussa kuin lääkäreiden. Varsinaisiksi sotilaslääkäreiksi "kentälle" pataljoonatasolle joukkojensidontapaikalle ja siitä ylöspäin laitetaan nuorehkoja mieslääkäreitä, joilla on armeija käytynä, jos on lääkintä-RUK:n käynyt, niin kykenee johtamaan lääkintäjoukkueen toiminnan ja aloittamaan itsenäisesti joukon kouluttamisen myös ja opettamaan mahdolliselle kollegalle, jolta vastaavat taidot puuttuvat oleelliset asiat aiheesta. Lisäksi kenttäsairaalat vetävät sotilaslääkäreitä, sitten evakuointisairaaloina käytetään siviilisairaaloita, sekin on täytynyt miettiä valmiiksi, mitkä sairaalat millä alueella alistetaan osaltaan armeijalle ja mitkä määrät sairaansijoja varataan haavoittuneille ja ketkä lääkärit (tässä myös ei-sotilaslääkärit) hoitavat mitäkin osaa sotasairaalasta sodan aikana.

Eli kyllä sodan uhkaan varaudutaan jatkuvasti ja suurellakin vaivalla yhteiskunnassa, se ei vain näy suuremmin. Paljon enemmän sotaan varaudutaan kuin johonkin lintuinfluenssaan, ainakin varautumiseen käytettävän ajan ja rahan suhteen.

Lue lisää

1. Tietenkin lääkärit ovat aina erityisasemassa - ikään kuin muiden yläpuolella. Kuvailemasi kaavailu vastasi ennakko-olettamaani.
2. Sillä jos Metsä-Suomen kinttupolut on suunniteltu räjäytettäväksi ei ole merkitystä. Venäjä valloittaa Suomen etelästä käsin; nopeasti ja helposti!
3. Se mihin varusmieskoulutuksessa tulisi kiinnittää huomiota on pakenemiskoulutus ja sabotaasi. Niin kuin Irakissa. Sillä voi edes kiusata venäläisiä - mutta kannattaako - mietipä Tsetseniaa!
4. Enpä sitten osta VW Golfia vaan ennemmin jonkun japsin.
5. En usko, että venäläiset Suomen nopeasti voitettuaan maata haluaisivat itselleen - mutta ollessaan pussin perällä Suomen lahdella ottaisivat kyllä Suomelta pari lentotukikohdaksi sopivaa aluetta.

Kun Halonen & SDP jääräpäisesti veivät maamiinat ja Natoon ei saa liittyä niin näin tulee käymään. Suomi on kriisitilanteessa yksin.

Ja armeijan hehkutus on näkyjään sinutkin vakuuttanut. Minkäs sille voi!

Vänrikki kirjoitti:

Tietysti myös sodan aikana on suurikin merkitys sillä mihin tehtävään on sijoitettuna, unohdit sen näköjään kokonaan, että mitä varten se koko armeija käydään: eihän sitä rauhan aikaa varten käydä vaan mahdollista sotaa varten, se että armeijan käyminen tai käymättömyys vaikuttaa joihinkin asioihin myös rauhan aikana on täysin toisarvoista.

On todella eri asia olla upseerina esikunnassa tai sodan ajan hallinnollisissa tehtävissä esim. joukkojenperustamista ja materiaalin haltuunottoa johtavana upseerina kuin vaikkapa panssarijääkärinä hyökkäämässä eli rynnäkköpanssarivaunussa taistelukentälle kuljetettavana hyökkäävänä taistelijana.

Koko ajan tälläkin hetkellä pohditaan asioita ja rakennetaan yhteiskunnassa esimerkiksi teitä ja puhelinkaapeleita myös sotaa silmälläpitäen. Siviilikalustosta osa on etukäteen merkitty valtion haltuunotettaviksi sodan ajaksi, esimerkiksi autoista VW Golf on automalli, jolle on olemassa huolto suunniteltuna ja varaosat varastoituna, sodan aikana Golfit lunastetaan valtiolle rahallista korvausta vastaan armeijan käyttöön. Samaten tietenkin kaikki maastoautot ja sopivat pakettiautot yms. kulkuvälineet joilla voidaan kuljettaa ihmisiä (etenkin lääkintä kuljettaa haavoittuneista suurimman osan siviilistä lunastetuilla pakettiautoilla) ja materiaalia. Samaten kuorma-autot ja maansiirtovälineet rekisteröidessä laitetaan myös armeijan kirjoihin ja kansiin jne. Sillat rakennetaan sotaa silmälläpitäen tuhottaviksi, kaikissa silloissa Suomessa on panoskolo, jotta ne saadaan hävitettyä ja estettyä vihollisen etenemistä, kaikki kallioleikkaukset suuremmille teille on suunniteltu teille räjäytettäviksi, jotta saadaan estettä jne.

Reserviläisten sijoitusta vaihdellaan tarpeen mukaan armeijan koulutuksen ja hankitun siviilikoulutuksen mukaan. Opettaja saatetaan laittaa sijoitukseltaan divisioonan monistuspäälliköksi esimerkiksi vaikka olisi tykistöön koulutettu armeijassa ja lakimies sotaoikeuden palvelukseen sijoitettavaksi. Lääkäreillä on erityinen kolmikantaneuvottelu: myös sodan aikana täytyy paitsi sotilasterveydenhuollon toimia, niin tietenkin siviilien hoidon pysyä tyydyttävänä myös: lääkäreiden sijoituksesta käydään kolmikantaneuvottelut puolustusvoimien, sosiaali- ja terveysministeriön ja sairaanhoitopiirien välillä ja sodan ajan tehtävä määritellään lääkärin kokemuksen ja uran ja sotilaskoulutuksen mukaan ja vaihdellaan tarpeen mukaan siten että myös sodan ajaksi yhteiskunnassa on hoito kaikille turvattua. Myös sairaanhoitajat ja muut terveydenhoitoalalle kouluttautuneet sijoitellaan tarpeen mukaan, lääkintään tulee käytännössä paljon miespuolista hoitohenkilökuntaa riippumatta armeija-ajan koulutuksesta, näiden sijoittaminen ei kuitenkaan ole samalla lailla neuvottelussa kuin lääkäreiden. Varsinaisiksi sotilaslääkäreiksi "kentälle" pataljoonatasolle joukkojensidontapaikalle ja siitä ylöspäin laitetaan nuorehkoja mieslääkäreitä, joilla on armeija käytynä, jos on lääkintä-RUK:n käynyt, niin kykenee johtamaan lääkintäjoukkueen toiminnan ja aloittamaan itsenäisesti joukon kouluttamisen myös ja opettamaan mahdolliselle kollegalle, jolta vastaavat taidot puuttuvat oleelliset asiat aiheesta. Lisäksi kenttäsairaalat vetävät sotilaslääkäreitä, sitten evakuointisairaaloina käytetään siviilisairaaloita, sekin on täytynyt miettiä valmiiksi, mitkä sairaalat millä alueella alistetaan osaltaan armeijalle ja mitkä määrät sairaansijoja varataan haavoittuneille ja ketkä lääkärit (tässä myös ei-sotilaslääkärit) hoitavat mitäkin osaa sotasairaalasta sodan aikana.

Eli kyllä sodan uhkaan varaudutaan jatkuvasti ja suurellakin vaivalla yhteiskunnassa, se ei vain näy suuremmin. Paljon enemmän sotaan varaudutaan kuin johonkin lintuinfluenssaan, ainakin varautumiseen käytettävän ajan ja rahan suhteen.

Lue lisää

Tietenkin. Vaikka varaosia ei ole.

" Samaten tietenkin kaikki maastoautot ja sopivat pakettiautot yms. kulkuvälineet joilla voidaan kuljettaa ihmisiä (etenkin lääkintä kuljettaa haavoittuneista suurimman osan siviilistä lunastetuilla pakettiautoilla) ja materiaalia.

Sellaista se on sosialistimaassa.

"Samaten kuorma-autot ja maansiirtovälineet rekisteröidessä laitetaan myös armeijan kirjoihin ja kansiin jne. "


Satuseta Vanrikki iski taas.

timo rautiainen... nyt ei tosiaan tuu lisää mieleen

1. Todella tutkittiin vakaumus vielä 80-luvun loppuun asti tosissaan. Uskon, että kaikilla tässä mainituilla sivareilla on vakaumus taustalla.

2, Ansiotaso vaatisi todella tieteelistä tutkimusta. Uskon näin, että sivarit ovat intellektuelleja ja siten enimmäkseen akateemia/hyvin tienaavia yrittäjiä joten uskon järjestyksen oleban näin:

- RUK:n käyneet (5% ökyrikkaista sekä johtavat virkamiehet nostavat tilastoja - ökyrikkaat sekä johtajat järkijään RUK:n käyneitä)
- sivarit (opettajia ym. akateemisia, hyvin tienaavia yrittäjiä - jos ökyrikkaat ja johtajat siilaisi pois niin sivarit tienaisivat eniten)
- AU:t
- miehistö kaikkein köyhin

Res. jääkäri kirjoitti:

1. Todella tutkittiin vakaumus vielä 80-luvun loppuun asti tosissaan. Uskon, että kaikilla tässä mainituilla sivareilla on vakaumus taustalla.

2, Ansiotaso vaatisi todella tieteelistä tutkimusta. Uskon näin, että sivarit ovat intellektuelleja ja siten enimmäkseen akateemia/hyvin tienaavia yrittäjiä joten uskon järjestyksen oleban näin:

- RUK:n käyneet (5% ökyrikkaista sekä johtavat virkamiehet nostavat tilastoja - ökyrikkaat sekä johtajat järkijään RUK:n käyneitä)
- sivarit (opettajia ym. akateemisia, hyvin tienaavia yrittäjiä - jos ökyrikkaat ja johtajat siilaisi pois niin sivarit tienaisivat eniten)
- AU:t
- miehistö kaikkein köyhin

Lue lisää

Sivariliimatukkahomot toi taas Suomelle mitaleita Torinosta.

esimerkkeja kirjoitti:

Sivariliimatukkahomot toi taas Suomelle mitaleita Torinosta.

Kerro ihmeessä?

esimerkkeja kirjoitti:

Sivariliimatukkahomot toi taas Suomelle mitaleita Torinosta.

Heterona voi kertoa sinulle, että haavaumat peräaukossa tekevät kipunsa vuoksi kävelykyvyttömäksi. Voi saada ripulin yhteydessä. Heterosta ei ole homoksi. Niinpä väitänkin, että 96% sivareista on kunnollisia hetereoita. Hiusmallinaan useat käyttävät poninhäntää. Se ei estä mitaleita. Ja lopuksi: Viro sai enemmän mitaleita kuin Suomi.