Olen ymmärtänyt näin.
Suomi ei varustautunut kunnolla sotaan 30-luvulla vasemmiston vastustuksen takia.
Jos Suomi olisi varustautunut kunnolla sotaan, ei koko talvisotaa varustautumisesta johtuvan pelotevaikutuksen takia olisi ehkä tullut lainkaan tai ainakin olisimme pärjänneet huomattavasti paremmin.
Oletteko samaa mieltä?
Suomi ei varustautunut kunnolla sotaan 30-luvulla vasemmiston vastustuksen takia.
Jos Suomi olisi varustautunut kunnolla sotaan, ei koko talvisotaa varustautumisesta johtuvan pelotevaikutuksen takia olisi ehkä tullut lainkaan tai ainakin olisimme pärjänneet huomattavasti paremmin.
Oletteko samaa mieltä?
Vastaukset 12
Vanhimmat
"Suomi ei varustautunut kunnolla sotaan 30-luvulla vasemmiston vastustuksen takia. "
Kukas se jarruttelikaan 30-luvulla puolustushankintoja, pankkimies, tuleva presidentti Risto Ryti. Oliko Ryti vasemmiston agentti?
kyseenalainen juttu. Millaiset puolustusvoimat NL;lla olisi pitänyt olla, että Saksa ei olisi hyökännyt sinne 1941?
Isolla Britannialla oli vahva armeija, mutta Saksa uskalsi ruveta pommittamaan Lontoota.
Entä Irak, USA uskalsi hyökätä vaikka Irakilla arveltiin olevan ties millaiset joukkotuhoaseet.
"Suomi ei varustautunut kunnolla sotaan 30-luvulla vasemmiston vastustuksen takia."
Valtion rahahanat eivät tainneet olla vasemmiston hallussa 30-luvulla. Puolustusmäärärahoja tuhlattiin myös tarpeettomiin panssarilaivoihin, sitä hanketta voisi verrata siihen jos Suomi tänään alkaisi rakentaa paria lentotukialusta itselleen.
"Jos Suomi olisi varustautunut kunnolla sotaan, ei koko talvisotaa varustautumisesta johtuvan pelotevaikutuksen takia olisi ehkä tullut lainkaan tai ainakin olisimme pärjänneet huomattavasti paremmin."
Paremmin varmasti olisi pärjätty. Aseiden hankkiminen aloitettiin talvisodan kannalta liian myöhään, osa ennen talvisotaa ostetuista ehti mukaan vasta jatkosotaan, mm. Saksa ei suostunut luovuttamaan talvisodan aikana Suomen jo ostamia aseita, eikä antanut Italiasta tulevien kulkea kauttaan.
En usko tuohon.
1930-luvullahan kuitenkin Suomen hallitus ja suomalaisetkin uskoivat siihen puolueettomuuden voimaan ja kansainliittoon. Haluttiin kehittää mm. sosiaalihuoltoa, johon rahaa laitettiin. Jos 30-luvulla olisi rahaa alettu laittaa enemmän aseisiin, niin siitähän olisi noussut kova haloo eikä mielestäni kaikkia suomalaisia voi pitää vasemmistolaisena.
Ragnar Nordström: Voitto tai kuolema, sivu 195:
Martti Pihkala, IKL:n jäsen, kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen ajoi 1933 kolmen miljardin markan määrärahan myöntämistä armeijalle. Asia tyssäsi puolustusministeri Waldeniin, hän sanoi että hanke menee läpi sekä hallituksessa että eduskunnassa mutta hän ei uskalla esittää määrärahan myöntämistä koska eduskunta voisi vierittää rasitteet vientiteollisuuden kannettavaksi. Walden oli puunjalostusteollisuuden johtajia.
Siis, OIKEISTO esti määrärahojen lisäykset asevoimille! Ei vasemmisto jolla ei ollut edes valtaa siihen.
kun syytin asiasta vasemmistoa.
Mutta paremmin olisi pitänyt varustautua. Olisin panostanut panssarintorjuntaan, ilmatorjuntaan ja kai Suomikonepistooleitakin olisi voinut vähän useammalla olla.
Eli varsin pienillä satsauksilla olisi saavutettu parempi puollustus.
Jälkiviisaus on kieltämättä sitä parasta viisautta. Ilmavoimat olivat heikoissa kantimissa ennen sotia, panssarivoimista ei oikein voi edes puhua. Jonkin verran oli hankittu Rellujen kavereiksi asianmukaisempaakin kalustoa, mutta oliko niin että optiikka ja aseet oli jätetty hankkimatta?
Ennen sotia olisi ollut mahdollisuus hankkia Heinkelin hävittäjää, tosin koska en muista lähdettäni niin tämä menee mutu-tiedon piikkiin. Kone hävisi Mersulle Saksan ilmavoimien hävittäjätyyppiä valittaessa, mutta olisi ollut aivan eri luokkaa kuin Fokker D XXI jolla silläkin onneksi jotenkin pärjättiin. Muistini mukaan ratkaisevaa oli hinta ja mahdollisesti myös mahdollisuus hankkia Fokkeria kiinteällä telineellä. Pommikonekalusto oli suhteellisen ajanmukaista mitä tulee Blennuun. Tyyppi vanheni nopeasti mutta oli talvisodan syttyessä vielä aivan rintamakelpoinen kone. Pommikuorma vain oli vaatimaton ja puolustusaseistus melkoisen heikko.
Jalkaväestä en edes muistele mitään kun en siitä puolesta ole paljoa lukennut. Eikös talvisodassa kuitenkin vielä aika hyvin saatu vihulaisen panssareita tuhottua?
Talvisota oli Stalinin syytä.
Jos asiasta on epäselvyyttä kannattaa lukea esim. Max Jakobsonin Diplomaattien Talvisota
varustautuneena Suomi olisi voinut pysyä toisen maailmansodan ulkopuolella. Venäjän olisi voinut luottaa Suomen kykyyn puolueettomuutensa puolustamiseen. Suomi olisi voinut vahvempana myös helpommin suostua joihinkin Venäjän vaatimuksiin syksyllä 39. Muistaakseni myös Mannerheim suositteli joihinkin myönnytyksiin suostumista.
"varustautuneena Suomi olisi voinut pysyä toisen maailmansodan ulkopuolella. Venäjän olisi voinut luottaa Suomen kykyyn puolueettomuutensa puolustamiseen. "
Hetken luulin että kirjoitat vakavissasi, mutta vitsihän tuon on tietysti oltava. Vai???
ps. Kyseisenä aikana itärajan takana hääri Neuvostoliitto, ei Venäjä.
Neuvostoliiton päätöksiin. Suomen ja Neuvostoliiton koko- ja resurssiero oli niin suuri ettei sitä millään varustautumisella olisi saatu niin pieneksi, että se yksinään olisi estänyt Neuvostoliiton hyökkäyksen. Siellä puolella olisi vain lisätty divisioonia ensimmäiseen portaaseen.
Suomesta oli ennnen talvisotaa vaikeata löytää yhtäkään johtavaa poliitikkoa, joka olisi ollut valmis merkittävästi lisäämään puolustusmäärärahoja. Yleinen käsitys oli, että suursotaa ei tulisi koska suurvallat eivät olisi niin hulluja, että päästäisivät sodan valloilleen. Lisäksi talouden puolella valtion finanssit oli juuri saatu kuntoon eikä niitä haluttu ryhtyä pilaamaan lainaotolla, jota materiaalihankinnat olisivat vaatineet.
Vasemmisto on joutunut kantamaan syyllisyyttä määrärahojen vähyydestä pääasiassa sen vuoksi, että Tanner oli valtionvarainministerinä päätöksiä tehtäessä. Asiat kuitenkin sovittiin yhdessä edistyspuolueen, sosialidemokraattien ja maalaisliiton kesken eikä niistä vallinnut suurta erimielisyyttä. Kun Rytiä tarvittiin talvisodan pääministeriksi presidentti Kallio vetosi hyvin taitavasti siihen, ettei Ryti ollut aivan syytön siihen kuinka niukoilla välineillä rintamalla taisteltiin.