En tiedä, lukeeko kukaan ruotsinkielinen näitä suomenkielisten
lapsellisen ja kaunaisen vihan täyttämiä sivuja, mutta kirjoitan
kuitenkin suomenruotsalaisille kehoittaakseni heitä KÄYTTÄMÄÄN OMAA
KIELTÄÄN heidän OMASSA MAASSAAN, Suomessa! Kapinoikaa tasapäistämistä vastaan ja käyttäkää omaa kieltänne missä voitte!
Kun menette kauppaan tai virastoon, aloittakaa luontevasti omalla
kielellänne, niin me suomenkielisetkin teemme. Jos kuulija ei ymmärrä,
voitte sitten vaihtaa suomeen tai englantiin. Ystävyyssuhteissanne
suomenkielisiin voitte vapaasti käyttää suomea - ellei ruotsia
ymmärretä, mutta yhteisön ja yhteiskunnan kanssa asioidessanne olisi
toivottavaa, että rohkeasti puhuisitte ruotsia tai osoittaisitte halunne
käyttää sitä.
Miksi näin? Koska on toivottavaa, että maassamme ruotsin kieli säilyisi
vahvana ja elävänä. Parhaiten sen varmistamme jos kieltä käytetään ja
sen osaamista vaaditaan virastoissa, kaupoissa tms.
Ruotsinkielinen vähemmistö on kulttuuririkkaus ja henkinen portti muihin
Pohjoismaihin. Suomensuomalaisilla on suomenruotsalaisten kanssa liki 1
000 vuotta yhteistä historiaa takana. Tämä maa on meidän. Suomenkieliset
ovat tätä maata rakentaneet ja viljelleet otsa hiessä, kuokka kädessä
pettuakin syöden. Ruotsinkieliset vuosisatain saatossa ovat tuoneet
tänne eurooppalaisia tuulia ja vaikutteita, luoneet koulujärjestelmän,
kirjakielen suomeksi ja kehittäneet paljon tiedettä, lainsäädäntöä ja
infrastruktuuria. Hieman karrikoiden voisi jopa sanoa, että ilman ruotsalaisia Suomi olisi tänä päivänä kuin Marin tasavalta Venäjällä - ilman itsenäisyyttä ja unohdukseen vaipuneena, sillä vasta ruotsalaiset paradoksaalisesti kokosivat meidät kansakuntana, rakensivat yhteiskunnan, opettivat meidät lukemaan ja niin edelleen.
Täten meillä ruotsalaisten ansiosta oli jo vahva kansallinen itsetunto ja kehittynyt torjuntajärjestelmä venäläistämisen ehkäisemiseksi. Tämä kulminoitui Suomen itsenäistymiseen. Ilman Ruotsin vallan aikaa ja ilman ruotsalaisten panostusta tähän maahan ja sen kansaan olisimme joutuneet väistämättä Venäjän hallintaan jo keskiajan lopulla. Olisimme olleet joukko hajanaisia ja lukutaidottomia metsästäjiä synkissä korvissa. Venäjä olisi nielaissut meidät jo satoja vuosia sitten, mutta kuuluminen Ruotsiin ja eurooppalaisen sivistyksen imeminen tätä kautta kallisti vaa'an Suomen tulevaisuuden voitoksi.
Geenimme, tapamme ja kulttuurimme ovat tämän tuhannen vuoden aikana jo
suurelta osin sekoittuneet ja lopputulos on hedelmälliseksi
osoittautunut: tänä päivänä Suomi on tieteen ja tekniikan kärkimaita,
verrattain turvallinen, rikas, sivistynyt ja korkeamoraalinen maa.
Kuitenkin on vielä pieni kulttuurinen ero, joka suurelta osin nojaa
kieleen. Myös perinteissä ja tavoissa on eroja, kuten myös hienoinen
geneettinen ero, vaikka samoja geenejä jaammekin melkoisesti. Suomenruotsalaisten sosiaalisuudesta ja avoimuudesta suomensuomalaisella olisi paljonkin opittavaa.
Ruotsinkieliset elävät tilastollisesti pidempään, mutta sitä on pyritty
selittämään sosiologisin näkökulmin, ei biologisin. Joidenkin tietojen
mukaan myös suomenruotsalaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on
jonkin verran korkeampi kuin suomensuomalaisten, mikä ainakin osittain
johtunee siitä, että kaksikielisyys kehittää tutkitusti aivoja.
Sulautumisen aste on nyt riittävä. Lopuista eroista on
kulttuuririkkauden nimissä pidettävä kiinni. Ruotsin kielen asema on
turvattava Suomessa. Neuvoni suomenruotsalaisille onkin: ÄLKÄÄ PUHUKO
SUOMEA LIIAN HELPOSTI, VAATIKAA RUOTSIA VIRASTOISSA JA KAUPOISSA JA
RAVINTOLOISSA, OLKAA YLPEITÄ KULTTUURISTANNE JA KIELESTÄNNE!
Tämä tietenkin pätee vain rannikkoseudulla ja siitä noin 30-50 km
sisämaahan, EI missään Itä-Suomessa, jossa ei ole ruotsinkielistä
perinnettä. Ruotsia on moraalisesti mielekästä vaatia etupäässä
ruotsinkielisten perinteisillä asuinalueilla kuten Helsingissä,
Espoossa, Sipoossa, Porvoossa, Vaasassa ym.
Miksi sitten jotkut suomenkieliset vastustavat ruotsinkielen asemaa? Se
johtuu suomalaisten perisynnistä, jota kateudeksi ja
alemmuudentunteeksikin voi luonnehtia. Yksikielistä suomalaista -
vaikkei hän sitä myönnäkään - harmittaa suunnattomasti
"puolikielisyytensä", kyvyttömyys osata maanmiehensä suomenruotsalaisen
tavoin kahta kieltä. Suomensuomalaisen itsetunnolle käy myös sekin, että
ruotsinkielinen sivistyneistö on antanut maallemme MERKITTÄVÄN
KULTTUURILLISEN JA TIETEELLISEN PANOKSEN varsinkin 1700- ja 1800-
luvuilla sekä myös viime vuosisadan alussa kun pääosa suomalaisista
vielä raivasi peltoja ja rakensi torppia - merkittävää työtä sekin
tosin.
Suomalaiseen itsetuntoon käy myös myytti suomenruotsalaisten
varakkuudesta. Tässä toimii jälleen suomalainen kateus, vaikka tänä
päivänä tuolle myytille tuskin löytyy enää todellisuuspohjaa.
Lisäksi jotkut suomensuomalaiset lapsellisuudessaan ja naiiviudessaan
samaistavat suomenruotsalaiset ruotsalaisiin. Kun Ruotsi tekee maalin
Suomea vastaa jääkiekossa, suuttuu suomensuomalainen ruotsalaisille ja
suomenruotsalaisille tajuamatta, että kyllä suomenruotsalainenkin kokee
kotimaakseen LUONNOLLISESTI Suomen, missä on syntynyt ja kasvanutkin -
kuten hänen sukunsa jo ammoisista ajoista lähtien. Eli kyllä
suomenruotsalaistakin lätkäfania harmittaa, jos Suomen menestys kisoissa
jää torsoksi. Tätä vain eivät kaikki suomenkieliset aina tajua.
Joka tapauksessa tänä päivänä me, suomenkieliset ja ruotsinkieliset,
muodostamme YHDEN KANSAN ja etumme ovat yhteneväiset ja kulttuuririkkaus
ilomme. Olemme valkoihoisia ja meillä on ERITTÄIN PITKÄLLE samat
moraaliarvot. Meidän tulisi paremmin pitää yhtä ja iloita yhteisestä
historiastamme, joka on näin menestyksekkään nykypäivän meille suonut.
Tämä on tärkeää varsinkin nykymaailmassa, jossa länsimaista demokratiaa
uhkaa maahanmuuttajien kiihkomielinen mutta työtävieroksuva armeija.
Pohjoismaalaiset ihmiset ovat monella mittarilla mitattuna Maapallon
kehittyneimpien etnisten ryhmien joukossa. Siellä ovat ruotsalaiset,
tanskalaiset ja norjalaiset. Siellä ovat myös suomalaiset - niin
suomenkieliset kuin ruotsinkielisetkin. Pitäkäämme kiinni
pohjoismaisesta identiteetistämme mädättäviä pakolaisvaikutteita
vastaan. Vaalikaamme suomalaista kulttuuria sen eri vivahteineen kuten
myös suomenruotsalaista. Kieli on kulttuurin peruspilareita. On myös
suomenkielisten etu, että ruotsinkielisten oikeutta omaan kieleensä
vahvistetaan. Tämä kaikki syventää maamme kulttuuria, on porttina muihin
Pohjoismaihin ja lujittaa yhteispohjoismaista toverihenkeä ja valmistaa
meitä näin vastustamaan globaalin multikulttuurin syöpää.
Kalevala on suomalaisten Pyhä kirja. Edda on taas norjalaisten muinainen
eepos. Antakaamme yhteispohjoismaisen ja Valkoisen Voiman lujittua, kun
Kalevalan ja Eddan sankarit lyövät kättä maailman katolla täällä
Pohjolassa!
lapsellisen ja kaunaisen vihan täyttämiä sivuja, mutta kirjoitan
kuitenkin suomenruotsalaisille kehoittaakseni heitä KÄYTTÄMÄÄN OMAA
KIELTÄÄN heidän OMASSA MAASSAAN, Suomessa! Kapinoikaa tasapäistämistä vastaan ja käyttäkää omaa kieltänne missä voitte!
Kun menette kauppaan tai virastoon, aloittakaa luontevasti omalla
kielellänne, niin me suomenkielisetkin teemme. Jos kuulija ei ymmärrä,
voitte sitten vaihtaa suomeen tai englantiin. Ystävyyssuhteissanne
suomenkielisiin voitte vapaasti käyttää suomea - ellei ruotsia
ymmärretä, mutta yhteisön ja yhteiskunnan kanssa asioidessanne olisi
toivottavaa, että rohkeasti puhuisitte ruotsia tai osoittaisitte halunne
käyttää sitä.
Miksi näin? Koska on toivottavaa, että maassamme ruotsin kieli säilyisi
vahvana ja elävänä. Parhaiten sen varmistamme jos kieltä käytetään ja
sen osaamista vaaditaan virastoissa, kaupoissa tms.
Ruotsinkielinen vähemmistö on kulttuuririkkaus ja henkinen portti muihin
Pohjoismaihin. Suomensuomalaisilla on suomenruotsalaisten kanssa liki 1
000 vuotta yhteistä historiaa takana. Tämä maa on meidän. Suomenkieliset
ovat tätä maata rakentaneet ja viljelleet otsa hiessä, kuokka kädessä
pettuakin syöden. Ruotsinkieliset vuosisatain saatossa ovat tuoneet
tänne eurooppalaisia tuulia ja vaikutteita, luoneet koulujärjestelmän,
kirjakielen suomeksi ja kehittäneet paljon tiedettä, lainsäädäntöä ja
infrastruktuuria. Hieman karrikoiden voisi jopa sanoa, että ilman ruotsalaisia Suomi olisi tänä päivänä kuin Marin tasavalta Venäjällä - ilman itsenäisyyttä ja unohdukseen vaipuneena, sillä vasta ruotsalaiset paradoksaalisesti kokosivat meidät kansakuntana, rakensivat yhteiskunnan, opettivat meidät lukemaan ja niin edelleen.
Täten meillä ruotsalaisten ansiosta oli jo vahva kansallinen itsetunto ja kehittynyt torjuntajärjestelmä venäläistämisen ehkäisemiseksi. Tämä kulminoitui Suomen itsenäistymiseen. Ilman Ruotsin vallan aikaa ja ilman ruotsalaisten panostusta tähän maahan ja sen kansaan olisimme joutuneet väistämättä Venäjän hallintaan jo keskiajan lopulla. Olisimme olleet joukko hajanaisia ja lukutaidottomia metsästäjiä synkissä korvissa. Venäjä olisi nielaissut meidät jo satoja vuosia sitten, mutta kuuluminen Ruotsiin ja eurooppalaisen sivistyksen imeminen tätä kautta kallisti vaa'an Suomen tulevaisuuden voitoksi.
Geenimme, tapamme ja kulttuurimme ovat tämän tuhannen vuoden aikana jo
suurelta osin sekoittuneet ja lopputulos on hedelmälliseksi
osoittautunut: tänä päivänä Suomi on tieteen ja tekniikan kärkimaita,
verrattain turvallinen, rikas, sivistynyt ja korkeamoraalinen maa.
Kuitenkin on vielä pieni kulttuurinen ero, joka suurelta osin nojaa
kieleen. Myös perinteissä ja tavoissa on eroja, kuten myös hienoinen
geneettinen ero, vaikka samoja geenejä jaammekin melkoisesti. Suomenruotsalaisten sosiaalisuudesta ja avoimuudesta suomensuomalaisella olisi paljonkin opittavaa.
Ruotsinkieliset elävät tilastollisesti pidempään, mutta sitä on pyritty
selittämään sosiologisin näkökulmin, ei biologisin. Joidenkin tietojen
mukaan myös suomenruotsalaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on
jonkin verran korkeampi kuin suomensuomalaisten, mikä ainakin osittain
johtunee siitä, että kaksikielisyys kehittää tutkitusti aivoja.
Sulautumisen aste on nyt riittävä. Lopuista eroista on
kulttuuririkkauden nimissä pidettävä kiinni. Ruotsin kielen asema on
turvattava Suomessa. Neuvoni suomenruotsalaisille onkin: ÄLKÄÄ PUHUKO
SUOMEA LIIAN HELPOSTI, VAATIKAA RUOTSIA VIRASTOISSA JA KAUPOISSA JA
RAVINTOLOISSA, OLKAA YLPEITÄ KULTTUURISTANNE JA KIELESTÄNNE!
Tämä tietenkin pätee vain rannikkoseudulla ja siitä noin 30-50 km
sisämaahan, EI missään Itä-Suomessa, jossa ei ole ruotsinkielistä
perinnettä. Ruotsia on moraalisesti mielekästä vaatia etupäässä
ruotsinkielisten perinteisillä asuinalueilla kuten Helsingissä,
Espoossa, Sipoossa, Porvoossa, Vaasassa ym.
Miksi sitten jotkut suomenkieliset vastustavat ruotsinkielen asemaa? Se
johtuu suomalaisten perisynnistä, jota kateudeksi ja
alemmuudentunteeksikin voi luonnehtia. Yksikielistä suomalaista -
vaikkei hän sitä myönnäkään - harmittaa suunnattomasti
"puolikielisyytensä", kyvyttömyys osata maanmiehensä suomenruotsalaisen
tavoin kahta kieltä. Suomensuomalaisen itsetunnolle käy myös sekin, että
ruotsinkielinen sivistyneistö on antanut maallemme MERKITTÄVÄN
KULTTUURILLISEN JA TIETEELLISEN PANOKSEN varsinkin 1700- ja 1800-
luvuilla sekä myös viime vuosisadan alussa kun pääosa suomalaisista
vielä raivasi peltoja ja rakensi torppia - merkittävää työtä sekin
tosin.
Suomalaiseen itsetuntoon käy myös myytti suomenruotsalaisten
varakkuudesta. Tässä toimii jälleen suomalainen kateus, vaikka tänä
päivänä tuolle myytille tuskin löytyy enää todellisuuspohjaa.
Lisäksi jotkut suomensuomalaiset lapsellisuudessaan ja naiiviudessaan
samaistavat suomenruotsalaiset ruotsalaisiin. Kun Ruotsi tekee maalin
Suomea vastaa jääkiekossa, suuttuu suomensuomalainen ruotsalaisille ja
suomenruotsalaisille tajuamatta, että kyllä suomenruotsalainenkin kokee
kotimaakseen LUONNOLLISESTI Suomen, missä on syntynyt ja kasvanutkin -
kuten hänen sukunsa jo ammoisista ajoista lähtien. Eli kyllä
suomenruotsalaistakin lätkäfania harmittaa, jos Suomen menestys kisoissa
jää torsoksi. Tätä vain eivät kaikki suomenkieliset aina tajua.
Joka tapauksessa tänä päivänä me, suomenkieliset ja ruotsinkieliset,
muodostamme YHDEN KANSAN ja etumme ovat yhteneväiset ja kulttuuririkkaus
ilomme. Olemme valkoihoisia ja meillä on ERITTÄIN PITKÄLLE samat
moraaliarvot. Meidän tulisi paremmin pitää yhtä ja iloita yhteisestä
historiastamme, joka on näin menestyksekkään nykypäivän meille suonut.
Tämä on tärkeää varsinkin nykymaailmassa, jossa länsimaista demokratiaa
uhkaa maahanmuuttajien kiihkomielinen mutta työtävieroksuva armeija.
Pohjoismaalaiset ihmiset ovat monella mittarilla mitattuna Maapallon
kehittyneimpien etnisten ryhmien joukossa. Siellä ovat ruotsalaiset,
tanskalaiset ja norjalaiset. Siellä ovat myös suomalaiset - niin
suomenkieliset kuin ruotsinkielisetkin. Pitäkäämme kiinni
pohjoismaisesta identiteetistämme mädättäviä pakolaisvaikutteita
vastaan. Vaalikaamme suomalaista kulttuuria sen eri vivahteineen kuten
myös suomenruotsalaista. Kieli on kulttuurin peruspilareita. On myös
suomenkielisten etu, että ruotsinkielisten oikeutta omaan kieleensä
vahvistetaan. Tämä kaikki syventää maamme kulttuuria, on porttina muihin
Pohjoismaihin ja lujittaa yhteispohjoismaista toverihenkeä ja valmistaa
meitä näin vastustamaan globaalin multikulttuurin syöpää.
Kalevala on suomalaisten Pyhä kirja. Edda on taas norjalaisten muinainen
eepos. Antakaamme yhteispohjoismaisen ja Valkoisen Voiman lujittua, kun
Kalevalan ja Eddan sankarit lyövät kättä maailman katolla täällä
Pohjolassa!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tässä vähän aikaa sitten määräaikaisena yhdessä työpaikassa näissä ruotsin kielisissä piireissä (osaan ruotsia välttävästi) - pienehkö työpaikka Helsingissä. Ja jumalauta! Ne tosiaan käyttivät melkein pelkästään ruotsin kieltä ja asiakaskuntakin oli enimmäkseen ruotsinkielistä.
Oli kokemuksena melkoinen ylläri. Luulin, että ruotsinkieli alkaa vasta jostain Sipoosta tai Kirkkonummelta.
No; ihan fiksua porukkaa oli, mutta en menisi toiste tällä kielitaidolla vastaaviin hommiin!
Suomen Suomalaien saa terveyskeskus palveluja juuri ja juuri suomea puhuvalta intiaanilta kun Suomen Ruotsalainen saa sitä aina sellaiselta henkilöltä joka osaa ruotsia.
Yksikään ei ole mikään mutu maassa koulutettu lekuri.
Tasa-arvoa tosiaan.
en silti ole katkera voinhan opetella ruotsia.
Olen samaa mieltä kanssasi suomenruotsalaisten, ja ruotsin kielen merkityksestä Suomen kulttuurin ja politiikan länsimaalaistamisella. Kirjoitit hienosti, ikäänkuin yliopiston professori, mutta, tämä valkoihois rotu juttu kirjoituksesi loppupuolella haiskahti fasisti/nationalistiselta. Se oikeastaan pilasi sinun muuten hyvän argumentin.
aiheita herättävä kirjoitus; suomenruotsalaiset ovat suomalaisia ja heillä pitää olla samat oikeudet suomenkielisen väestön kanssa hoitaa asiansa äidinkielellään.
Valtaosa ruotsinkielisistä on tietenkin taviksia, tavallisia työläisiä, viljelijöitä ja kalastajia. Minulla on lähisukulaisia molemmissa kieliryhmissä ja arkisissa aioissa ei mitään eroa ole, samat asuntolainat, työongelmat, onnet ja surut lottovoittoineen kaikilla! Typerältä kuukostaa suomenkielisten kateellinen hörinä!
Näin on!
"Ruotsinkielinen vähemmistö on kulttuuririkkaus ja henkinen portti muihin..."
Mikä keleen kulttuuririkkaus, meillä on omatkin kulttuurit heitetty hevonvittuun
joka jumalan päivä. Moniosaajia, Muhamettilaisia ym.
Kulttuurien sekoitus ei ole eikä tule toimimaan mutta se onkin vallanpitäjien tarkoitus.
Yksi harmaa kansa ne.
Jos haluamme säilyttää kulttuureja pitää ne säilyttää paikoissa joissa ne on muodostunut.