Aikaisemmin uutisoitiin veroalen laskeneen alkoholin kulutusta,nyt tämä. Eikö pitäisi nostaa taas mietojen juomien (olut/siideri) veroja,että saataisiin kulutus ja myrkytykset nousuun?
Juttu:
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=550201
Alkoholimyrkytyskuolemat kääntyneet hurjan nousun jälkeen jo laskuun
Alkoholimyrkytyskuolemat näyttävät kääntyneen hurjan nousun jälkeen jo laskuun. Vuosi 2004 oli synkkä vuosi, mutta viime vuoden luvut kertovat professori Erkki Vuoren mukaan jo suunnan muutoksesta. Vuori puhui Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaarissa keskiviikkona.
Vuoren mukaan alkoholimyrkytyskuolemiin ei vaikuta niinkään alkoholin kokonaiskulutus, vaikka se vaikuttaakin alkoholihaittoihin yleensä. Myrkytyskuolemissa ratkaisevaa on nimenomaan väkevän viinan kulutus.
Suurten alkoholipoliittisten muutosten takia alkoholimyrkytyskuolemat lisääntyivät vuonna 2004 selvästi vuosituhannen alun paremman jakson jälkeen. Alkoholin kokonaiskulutus kasvoi tuolloin 6,5 prosenttia, mutta väkevien alkoholijuomien peräti 17,5 prosenttia.
Vuoren mukaan aiemman laskentakaavan perusteella odotettiin, että myrkytyskuolemien määrä olisi lisääntynyt 30:lla, mutta ne lisääntyivätkin huomattavasti rajummin. Tarkat luvut julkaistaan lähiaikoina Suomen Lääkärilehdessä.
Nuorison alkoholimyrkytyskuolemat eivät Vuoren mukaan sen sijaan lisääntyneet vuonna 2004. Alkoholimyrkytykseen kuoli vain yksi alle 20-vuotias mies. Myös alkoholimyrkytykseen kuolleiden miesten keski-ikä pysyi ennallaan. Kahden ikäryhmän, 40-49-vuotiaiden ja 50-59-vuotiaiden, kontolle kasaantui kaksi kolmasosaa kaikista miesten alkoholimyrkytyksistä. Myös naisten alkoholimyrkytyskuolemia oli ennätysmäärä vuonna 2004.
Vain veronalennuksella vaikutusta
Vuoren tutkimusryhmä on selvittänyt myös, millä vuoden 2004 muutoksista oli alkoholikuolemiin eniten vaikutusta ja päätynyt siihen, että vain veronalennuksella oli vaikutusta. Tutkimusryhmä selvitti, kuinka monen vainajan veressä oli alkoholia eli oliko vainaja kuollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Lukuja verrattiin 14 vuoden normaalivaihteluun. Veronalennuksen vaikutus näkyi selvästi: sen jälkeen oli kuukausittain normaalia enemmän alkoholin vaikutuksen alaisena kuolleita sekä myös enemmän korkeita promillemääriä.
Kun tutkimusta jatkettiin viime vuonna, havaittiin tässäkin asiassa selväsi myönteisempi suunta. Alkoholin vaikutuksen alaisena kuolleiden määrä ei noussutkaan samalla vauhdilla kuin pahimmillaan pelättiin, vaan suuntaus oli päinvastainen etenkin vuoden viimeisinä kuukausina.
Alkoholimyrkytyskuolemien on jo aiemmin todettu kasautuvan selvästi kulutushuippuihin, joita ovat vapunpäivä, juhannus ja joulu. Vappuna alkoholimyrkytyskuolemia on 120 prosenttia enemmän kuin normaalisti, juhannus lisää kuolemia yli 90 prosenttia ja joulukin 60 prosenttia. Myös viikonloppuisin niitä on enemmän kuin viikolla.
Varmana faktana Vuori pitää sitä, että kovin suurta eroa viinan hinnalle ei Viron ja Suomen välille voi tulla, muuten harmaat markkinat lähtevät varmasti vetämään. Hänen mielestään olisi testattava, mikä on se hintaero, joka saa ihmiset suuntaamaan Alkon sijasta Viroon. Hän toivoisi myös muilta mailta suurempaa ahneutta niin, että nekin repisivät viinasta vähän enemmän verotuloja, mikä tasoittaisi hintaeroja.
- Kun EU:ssa normitetaan hanhen munatkin, olisi tässä hyvä paikka normittaa viinan hintaa, totesi Vuori.
Juttu:
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=550201
Alkoholimyrkytyskuolemat kääntyneet hurjan nousun jälkeen jo laskuun
Alkoholimyrkytyskuolemat näyttävät kääntyneen hurjan nousun jälkeen jo laskuun. Vuosi 2004 oli synkkä vuosi, mutta viime vuoden luvut kertovat professori Erkki Vuoren mukaan jo suunnan muutoksesta. Vuori puhui Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaarissa keskiviikkona.
Vuoren mukaan alkoholimyrkytyskuolemiin ei vaikuta niinkään alkoholin kokonaiskulutus, vaikka se vaikuttaakin alkoholihaittoihin yleensä. Myrkytyskuolemissa ratkaisevaa on nimenomaan väkevän viinan kulutus.
Suurten alkoholipoliittisten muutosten takia alkoholimyrkytyskuolemat lisääntyivät vuonna 2004 selvästi vuosituhannen alun paremman jakson jälkeen. Alkoholin kokonaiskulutus kasvoi tuolloin 6,5 prosenttia, mutta väkevien alkoholijuomien peräti 17,5 prosenttia.
Vuoren mukaan aiemman laskentakaavan perusteella odotettiin, että myrkytyskuolemien määrä olisi lisääntynyt 30:lla, mutta ne lisääntyivätkin huomattavasti rajummin. Tarkat luvut julkaistaan lähiaikoina Suomen Lääkärilehdessä.
Nuorison alkoholimyrkytyskuolemat eivät Vuoren mukaan sen sijaan lisääntyneet vuonna 2004. Alkoholimyrkytykseen kuoli vain yksi alle 20-vuotias mies. Myös alkoholimyrkytykseen kuolleiden miesten keski-ikä pysyi ennallaan. Kahden ikäryhmän, 40-49-vuotiaiden ja 50-59-vuotiaiden, kontolle kasaantui kaksi kolmasosaa kaikista miesten alkoholimyrkytyksistä. Myös naisten alkoholimyrkytyskuolemia oli ennätysmäärä vuonna 2004.
Vain veronalennuksella vaikutusta
Vuoren tutkimusryhmä on selvittänyt myös, millä vuoden 2004 muutoksista oli alkoholikuolemiin eniten vaikutusta ja päätynyt siihen, että vain veronalennuksella oli vaikutusta. Tutkimusryhmä selvitti, kuinka monen vainajan veressä oli alkoholia eli oliko vainaja kuollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Lukuja verrattiin 14 vuoden normaalivaihteluun. Veronalennuksen vaikutus näkyi selvästi: sen jälkeen oli kuukausittain normaalia enemmän alkoholin vaikutuksen alaisena kuolleita sekä myös enemmän korkeita promillemääriä.
Kun tutkimusta jatkettiin viime vuonna, havaittiin tässäkin asiassa selväsi myönteisempi suunta. Alkoholin vaikutuksen alaisena kuolleiden määrä ei noussutkaan samalla vauhdilla kuin pahimmillaan pelättiin, vaan suuntaus oli päinvastainen etenkin vuoden viimeisinä kuukausina.
Alkoholimyrkytyskuolemien on jo aiemmin todettu kasautuvan selvästi kulutushuippuihin, joita ovat vapunpäivä, juhannus ja joulu. Vappuna alkoholimyrkytyskuolemia on 120 prosenttia enemmän kuin normaalisti, juhannus lisää kuolemia yli 90 prosenttia ja joulukin 60 prosenttia. Myös viikonloppuisin niitä on enemmän kuin viikolla.
Varmana faktana Vuori pitää sitä, että kovin suurta eroa viinan hinnalle ei Viron ja Suomen välille voi tulla, muuten harmaat markkinat lähtevät varmasti vetämään. Hänen mielestään olisi testattava, mikä on se hintaero, joka saa ihmiset suuntaamaan Alkon sijasta Viroon. Hän toivoisi myös muilta mailta suurempaa ahneutta niin, että nekin repisivät viinasta vähän enemmän verotuloja, mikä tasoittaisi hintaeroja.
- Kun EU:ssa normitetaan hanhen munatkin, olisi tässä hyvä paikka normittaa viinan hintaa, totesi Vuori.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mitä korkeammat hinnat sitä enemmän köyhempiväestöluokka juo korkeiden hintojen aiheuttamaan vitutukseen, mikä taas vaikuttaa siihen ettei köyhemmillä ole enää varaa syödä terveellisesti tai ostaa kävelysauvoja pysyäkseen kunnossa.
Jos alkoholin hintaa, etenkin viinien ja oluen hintaa laskettaisiin vähenisi juominen selvästi, koska silloin ei vituttaisi hinnat niin paljoa ja köyhäkin ajattelisi voivansa hankkia saman määrän viinaa kuin rikkaatkin mikä taasen alentaisi vitutusta entisestään samoin kuin humalahakuista juomista kun ei tarvitsisi todistaa itselleen, että kyllä minullakin on vittu varaa juoda niinkuin tolla mersunomistajallakin, ja voisi ajatella, että ostanpa pullon viiniä ja nautin sivistyneesti niin kuin sivistyneet ja rikkaat eurooppalaiset konsanaan.
Halvemmat hinnat, vähemmän vitutusta, vähemmän näyttämisen tarvetta, vähemmän alkoholikuolemia.
Olisi mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuisi jos alkoholivero poistettaisiin täysin. Tosi dokut poistuisivat keskuudestamme hyvin äkkiä ja ehkä tämä toimisi varoittavana esimerkkinä.
Voisi samalla laittaa ne parin euron viinapullot sinne pesuaineden, lasinpesunesteiden ynm myrkkyjen joukkoon jonne ne kuuluvatkin.