Entäpä jos olettekin juuri itse uskonne tähden matkalla HELVETTIIN?
Tuletteko koskaan miettineeksi?
Entäpä jos..?
421172
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Voiko kukaan pelastaa meitä siltä ?
itserakentamassaan helvetissä.
Maailmaan mahtuu monia tuhansia erilaisia ihmisiä, jokaikinen ihminen on erilainen kuin toinen, joten on kai sellainenkin mainitsemasi tapaus jossakin? Meitä uskovaisia on niin paljon erilaisia ihmisiä jotka ajattelenne omilla aivoillamme mutta kunnioitamme kuitenkin Jumalaa.
ei varmaan kristinuskosta tule mitään muuta mieleen kun helvetti. Paasaavat siitä näillä palstoilla enemmän kuin uskovat itse.
Kyllä vain. Uskoontuleminen olisi yhtä helvettiä! Uskovaiset ovat vain sokeita itse elämäänsä asettamalleen Helvetille.
Onko sinusta jotenkin kiusallista puhua Helvetistä? Häpeätkö uskovaisia jotka paasaavat Helvetistä?
Eikö uskovaisten tehtävänä olekaan valistaa meitä vääräuskoisia Helvettiin johtavasta tiestämme?
Pelkäätkö itse Helvettiä, millä konstein olet kyseiseltä paikalta ajatellut itse välttyä?
Oletko kyllästynyt jo Helvettiin?
Kristityt kertovat yleensä mielellään, että Jeesus pelastaa. Silloin on luonnollista kysyä, miltä Jeesus pelastaa.
Mikä sinun vastauksesi on?
Sinä itse vain olet alkanut miettiä sitäkin mahdollisuutta mahdollisena totuutena teorioidesi joukossa?
Uskovaiset eivät ole sokeita vaan ne ovat jotka herjaavat kristinuskoa tajuamatta mitä he edes ovat tekemässä.
Johonkin ihmiset päätyvät, eivätkä he elämänsä aikana edes vaistoa sellaista asiaa itse. Mihin luulisit että ole tällähetkellä matkalla? Mihin haluaisit päätyä?
minulla tulee lähinnä mieleen eskatologia, aika jolloin Jeesus palaa takaisin.
Jumalan armoon sidoksissa oleva pelastus tuo pelastetut takaisin Jumalan yhteyteen, ne jotka eivät pelastu, joutuvat eroon Jumalasta. Näin yksinkertaisesti sanottuna.
ainoa tie pelastukseen on jumalan ja Jeesuksen Kristuksen kautta. taivaspaikat on varattu niille, jotka häneen uskovat, vain silloin saa armon osakseen. toiset tämän ymmärtävät, toiset eivät.
ehkä liikaa, mutta tällä palstalla ei ateistit paljoa muuta kristinuskosta enää halua puhua kuin helvetistä ja kidutuksesta, jotka eivät ole kristinuskon pääasioita.
Ehkä taustalla on, että halutaan sivuuttaa puheet Jumalan rakkaudesta ja armosta, tai puheet lähimmäisenrakkaudesta. Halutaan tuoda vain esille "huonot" asiat ja sitä kautta saada yleistä kuvaa kristinuskosta negatiiviseksi.
jos ateistit puhuvat helvetistä, niin se on heidän mielestään tulinen järvi. Muunlainen helvetti ei heidän mielestään ole mahdollinen.
helvetti on kiva paikka.
Ateisti ei usko jumaluuksiin eikä niiden vastavoimiin. Helvettiä ei siis ole olemassa ateistille.
jos erossa Jeesuksesta on yhtä viihtyisää kuin Jeesuksen tuntumassakin, niin eihän siinä kenelläkään pitäisi olla valittamista.
Tietenkin olisi hieman erikoista, että Jeesus ryhtyisi pelastamaan ihmisiä pois miellyttävästä olotilasta, mutta olemmehan saaneet tottua moniin kummallisuuksiin uskontojen yhteydessä.
Kyllä minä tuon tiedän, että helvettiä ei ole ateistien mielestä olemassa. Mutta siitä huolimatta heidän tulisi miettiä, millaisen he sanovat helvetin olevan. Vai oletko sitä mieltä, että kun joku ei usko helvettiin, niin hän voi huoletta sanoa siitä mitä hyvänsä?
Kenelläkään ei taida olla käsitystä, millainen Helvetti olisi, joten kenelläkään ei kait ole varaa sanoa siitä mitään. Tai sitten kaikki mielipiteet ovat tasa-arvoisia. Helvetistä mieltämme on varmasti muokanneet monet maalaukset tms. samoin kuin vaikka Jeesuksen ulkonäköä. Kummastakaan emme tiedä yhtään mitään.
"Helvetistä mieltämme ovat varmaan muokanneet monet maalaukset tms. samoin kuin Jeesuksen ulkonäköä."
Jerusalemin ulkopuolella oli Ben-Hinnonin laakso, jossa Vanhan testamentin aikaan joskus uhrattiin ihmisuhreja. Laakso oli jatkuvasti savuava kaatopaikka, jonne juutalaiset heittivät jätteitä ja teloitetujen rikollisten ruumiit. Vähitellen laakson nimeä alettiin käyttää myös paikasta, jonne lähetetään syntiset tuomiopäivänä. Eli Ben-Hinnonin laakso jätteineen ja rikollisten ruumiineen on varmaankin ollut helvetin esikuvana.
Kuulostaa hyvinkin uskottavalta, tiedätkö asiasta enemmänkin ?
Tuota, mistä lähteestä Ben-Hinnonin laakso on ikään kuin varmennettu ? Oliko sen nimi jokin toinen Raamatun kirjoittamisen aikaan (siis lähellä Helvetti-sanaa vai mikä se lieneekään alkuperäiskielellä) ? Lukeeko Raamatussa siitä kuvaus vai jossain muualla (ja miten vanha teos on) ? Viittaan kysymyksilläni muna vai kana -asetelmaan.
http://www.kristinusko.info/vastaan/teologia/helvetti.html
siis kyllä raamatusa itse ikuiseen kadotukseen joutujille on luvassa PIENTÄ kivaa..
kun puhutaan mukavana paikkana niin antava pettää pahemman kerran itseäänsä..
Tulesta vaan puhuttiin, mitenkään muuten Helvettiä ei ulkoisesti kuvata. Lämmintä siis pitäisi piisata.
Miten tuo Ben-Hinnonin laakso on liitetty näihin Raamatun kuvauksiin ?
Kävin noilla sivuilla. Ei ole kakskymppiseltä kirjoittajalta ainakaan itsevarmuutta ja rohkeutta puuttunut, kun kutsuu sivujaan kristinusko.infoksi ja jakelee tietojaan ja ohjeitaan sen kummemmin mitään uskontoihin liittyvää opiskelematta. Toisaalta tietenkin vastuu on aina lukijan näillä nettipalstoilla.
Kannattaa mennä sivujen Merkit-osioon ja lukea mm. tällaista ( Valitsin varta vasten lyhyitä juttuja. ): "Ti 12.8. 2003 Pyysin, että eräs kaverini soittaisi minulle pitkästä aikaa. Jumala ei vastannut. " " Ke 13.8. 2003 Pyysin, että eräs kaverini kysyisi minua baariin, leikillään tai muuten. Jumala ei vastannut." " Ke 20.8.2003 Pyysin, että eräs kaverini soittaisi. Jumala ei vastannut."
Tässä linkki:
http://www.kristinusko.info//////puolesta_vastaan/merkit.html#merkit
sitten voipi olla, että kuoltuamme vain lakkaamme olemasta, yksinkertaisesti, uskoimme ja palvoimmepa elämämme aikana mitä tahansa jumalaa.
Ihmisellä on alitajunta, hän näkee unia ja hänellä on sielu. Sielu eroaa ruumiista silloin kun ihminen kuolee, ja ruumis muuttuu maaksi.
Kaikella on jonkinlainen tarkoitus, muisti tallentaa asioita koko ajan, ja sielu jatkaa ruumiista matkaa eteenpäin.
Puolet on totta mitä kirjoitit ja todistettavissa mutta mihin on sielusi ja olemassaolosi matkalla sitten kun sielu jättää ruumiin? Uskovaisille on luvattu että hänelle on valmistettu paikka johon hän menee kun ihmiselämä loppuu tässä ajassa täällä maan päällä.
Ja uskon sataprosenttisesti että uskovaisella on pelastusvarmuus, ei mikään pelkkä toive!
Ainoa miltä tulisi pelastautua on uskovaisten hihhulointi. Se on myrkkyä mielelle.
Sinuun vaikuttaa nämä asiat nyt jotenkin niin voimakkaasti, että sinun kannattaisi laittaa omasta puolestasi rukousryhmään rukous että tulisit uskoon ja sitten ymmärtäisit mitä se on, ja haluaisit pelastaa oman sielusi.
Muuten voisi olla pien tauko paikallaan ja käveleminen vaikka Suomen kauniissa luonnossa.
olen antanut elämäni Jeesukselle Kristukselle ja hänessä on minulle pelastus!
Valitettavasti
Kyllä Jumala omansa tietää.
Määrittele 'helvetti'.
Onkin hyvä asia pyytää ketjun aloittajaa määrittelemään, mitä helvetti hänen mielestään tarkoittaa.
Minä olen yrittänyt lanseerata tänne yhtenä helvetin selitystapana Helsingin kummankin piispan esittämää käsitystä, että helvetti tarkoittaisi kaukana olemista Jumalasta ( ja taivas Jumalan lähellä olemista ). Mutta siitä ei yleensä ole edes haluttu keskustella, vaan mieluummin helvetti kuvitellaan tuliseksi järveksi yms.
Helvetti on mielestäni nimenomaan suhteellinen käsite. Jokaisella on oma helvettinsä, se voi olla esimerkiksi joko fyysinen paikka kuoleman jälkeen, tai mielentila. Joka tapauksessa helvetti on pahinta mitä ihmiselle voi sattua.
helvettifantasioissa on kiinnostavaa se, mitä ne paljastavat uskisten moraalista. Eri uskisten ihannehelvetit poikkeavat toisistaan.
Käsitys helvetistä tulijärvenä pohjautuu luonnollisesti raamattuun ja kirkon pitkäaikaiseen opetukseen. Nautinnollinen ajatus edelleen joillekin uskiksille.
Mutta kerropa, miksi ihmisen tietoisuus kestäisi aivojen hajoamisen kuolemassa, kun se häipyy helposti päähän tulleesta tärskystäkin tai korkeata etanolipitoisuudesta veressä. Oletan että jokainen ihan yliopistossa opiskellut uskis on pohtinut perin pohjin tätä kysymystä.
En ole pohtinut tuollaisia asioita. Ich lasse mich überraschen. Keskityn sen sijaan elämään tämän elämän niin hyvin kuin osaan. Entäs miten sinä?
siihen miksi uskot.
Et ole pohtinut "tuollaisia" asioita.
Jotenkin omassa elämässäni 'pahimmat' tapahtumat ovat olleet tosi tärkeitä käänteitä elämässäni, enkä halua luopua niistä. Myös uskonnon sisällä asia on hämmentävä, koska esim. Jeesus puhui vihollisen rakastamisesta, eikä peloitellut ihmisiä iljettävillä visioilla. Jos jopa meitä kehoitetaan rakastamaan vihollisiamme, miksei joka suhteessa ylivertainen Jumalamme kykenisi moiseen. En oikein voi ymmärtää tilannetta, jossa Jumalan kärsivällisyys pettäisi.
-Olki
Keskustelen ateistien kanssa aika usein niin, että en ota puheeksi uskoon liittyviä asioita, koska heillä ei ole uskoa eikä silloin myöskään olemassa uskoon liittyviä asioita. Parempi minun mielestäni niin. Siksi otin tuohon keskusteluun ateistin kanssa sopivan tyylin.
Nyt on kuitenkin pakko puhua uskonnolisesta käsityksestä ja viitata Katekismukseen, että et tekisi vääriä johtopäätöksiä, vaikka sinä et itse asiasta mitään ymmärtäisikään.
Kuollessa ihmisen ruumis hajoaa, mutta sielu odottaa ylösnousemuksen päivää, jolloin elävät ja kuolleet kootaan Jumalan eteen tuomiolle. Saadaan uusi, kuolematon ruumis, jonka esikuva on Jeesuksen ylösnousemusruumis.
Noin minä uskon, mutta luulen, että sinä et tuota ymmärrä. Siksipä en ateistien kanssa mielelläni varsinaisita uskoon liittyvistä asioista keskustelekaan.
Missäs se sielu venttaa?
Mites, lähteekö elävät sukat jalassa H-hetkellä taivaaseen?
Kuinkas vempulat ja muut vammaiset, saavatko he uudet rollaattorit, vai fiksataanko heille uusi "ruumis"?
Mites ne jotka tuomitaan Jumlan toimesta, mihin ne loppusijoitetaan?
Mites vapauttavan tuomion saaneet, mitäs ne rupeavat puuhaamaan?
Lissäkin keksis, jos edes vähän ajattelisi.
Ihmisten on usein hyvin vaikea kuvitella että Jumala olisi erilainen kuin mitä itse on, tai että jumala ajattelisi toisin kuin mitä itse ajattelee.
Jumala on ihmisen kuva, ja jumalia on yhtä monta kuin on ihmisiä. Kun ihminen puhuu jumalasta, hän puhuukin todellisuudessa itsestään.