Pohjoismaiset kielet Hkissä

Tanskaan, Islantiin, Norjaan tai Ruotsiin?

Opiskelu paikanpäällä olisi tehokkaampi ja nykyään se on mahdollista.

Hgissä on se turhaa ajan haaskausta. Kielten opiskelijat yleensä jäävät roikkumaan vuodesta toiseen... Ja kohta alkaa pettymys sekä tutkinnot jäävät kesken, etsitään muuta tilalle...

Vastaus tulee ikävän myöhässä, mutta jos selailet vielä arkistoa niin toivottavasti luet tämän.

Opiskelen pohjoismaisia kieliä pääaineenani Helsingin yliopistossa, ja syksyllä alkaa kolmas lukuvuoteni. Kahden vuodena aikana olen suorittanut perus- ja aineopinnot. Syksyllä aion aloittaa syventävät opinnot tosissaan ja suuntautua kunnolla kääntämiseen. Laitoksella on Nns- linja (ruotsinkielisille) Npo-linja (suomenkielisille)


Kannattaa ehdottomasti hakeutua lukemaan kieliä Helsingin yliopistoon. On erinomaiset mahdollisuudet lukea niin tavanomaisimpia kuin harvinaisempiakin kieliä vapaasti ja ilman rajoituksia, kun on kerta yliopistoon sisään päässyt. Myös kielikeskuksen maksuttomat kielikurssit useissa kielissä ovat vertaansa vailla.

Kielten pääaineopiskelusta muutama sana: Ensimmäinen vuosi on lähinnä pohjoismaisten kielten opiskelussa käytännön kielitaidon hiomista kielen kaikilla osa-alueilla. Meillä oli 2 eri färdighets- eli valmiuskurssia, joilla lähinnä opiskeltiin ääntämistä ja perus kommunikointistrategioita ruotsiksi. Suullinen kielitaito kehittyy reippaasti näillä kursseilla. Lopuksi ensimmäisen vuoden lopussa täytyi suorittaa ääntämiskoe. Ensimmäisenä vuona pääpaino on myös kieliopissa ja kääntämisessä. Pyritään tavallaan rakentamaan silta koulukieliopin ja yliopiston deskriptiivisen kieliopin välille. Kieli pyritään ennen kaikkea näillä kursseilla näkemään systeeminä, joka koostuu pienistä hierarkiaa rakentavista osasista ja samalla oppii nimeämään kielen tärkeimpiä rakenteita sekä joitakin hienouksiakin. Yliopistokieliopissa on nimenomaan tärkeää, että oppii selittämään ja argumentoimaan sekä problematisoimaan kieliopillisia suhteita ja kielen rakenteita eikä niinkään ole oleellista osata ulkoa sääntöjä kuten koulussa. Ensimmäisen vuoden aikana oppii täten myös tieteellisen logiikan ja argumentoinnin perusteet, eri lähteiden ja referenssien käytön yms. Kääntämispuoli kuului minun ensimmäisenä opintovuotenani yhtäläisesti kahteen pakolliseen kielioppikurssiin, mutta nyt sitä on rajoitettu tutkintouudistuksen myötä. Meillä kääntäminen nähtiin metodina, johon kielioppia voidaan soveltaa.

Lisäksi pohjoismaisten kielten perusopintoihin ekana vuonna kuuluu realiakursseja, joilla opiskellaan kielialueen maantiedettä, kulttuuria, kirjallisuutta ja yhteiskuntaa. Tästä on Ruotsin osalta yksi pakollinen kurssi sekä yksi pakollinen sosiolingvistiikan kurssi, jolla keskitytytään erityisesti suomenruotsalaisuuteen. Myös färdighetskursseilla luetaan ja analysoidaan suomenruotsalaista kaunokirjallisuutta, vaikkakaan kirjallisuus ei Npo-linjalla ole kovin merkittävässä asemassa. Mikäli kirjallisuus kiinnostaa enemmän, sitä kannattaa opiskella Nordisk litteraturin puolella, joka toimii samalla laitoksella. Myös syventävissä opinnoissa on vapaavalintaisia kirjallisuuskursseja. Ensimmäisenä vuonna käydään myös norjan ja mielellään myös islannin peruskurssit. Tanskan peruskurssi kuuluu toiseen vuoteen.

Toisena vuonna kielitaidon kohentaminen jatkuu, mutta lähinnä jo erikoistumalla. Opiskelija valitsee joko opettajalinjan, kääntäjälinjan tai kieliteoreettisen linjan, ja myös kurssien yhdisteleminen eri linjoilta toimii mainiosti ja takaa hyvän filologisen yleissivistyksen. Proseminaari kannattaa suorittaa myös toisen vuoden aikana.

Ei todellakaan tarvitse olla kaksikielinen päästäkseen lukemaan Nordicalle ruotsia! Meillä on useita opiskelijoita, joiden varsinkin suullinen peruskielitaito on varsin heikolla pohjalla vielä ekana vuonna. Itse hämmästyin tästä suuresti, sillä olin viettänyt vuoden ruotsinkielisessä kansanopistossa ennen yliopistoontuloa ja sikäli oppinut puhumaan suhteellisen hyvin. Lukion keskipitkä oppimäärä (B-ruotsi) riittää oikein hyvin, ja totta kai on plussaa jos osaa puhuakin hyvin. Vaikka kielitaitokursseja on, niin mielestäni niissä ei kuitenkaan paljoa panosteta yksilölliseen opetukseen ja tieteellistä puolta korostetaan ymmärrettävästi alusta alkaen. Tämä johtunee siitä, että Nordica opettaa Npo-linjalla ruotsia "toisena kotimaisena" eikä vieraana kielenä kuten muut kielilaitokset kieliään. Omasta mielestäni kielitaitokursseja saisi olla enemmänkin. Hyvä perussanavarasto, peruskieliopin monipuolinen osaaminen ja hyvä kirjoitustaito takaavat toivottavasti sinulle opiskelupaikan! Pääsykokeissa testattiin paljon kirjoittamista; sehän mittaakin aktiivista kielitaitoa parhaimmillaan. Kielitieteellisellä puolella pääsykokeissa on tärkeää perustermien hallitseminen. Yleisesti sanoisin, että opiskelu on antoisaa, monipuolista ja ilo oman kielitaidon ja tietouden kasvamisesta on rajaton! Laitoksemme opettajat ovat kannustavia ja kiinnostuneita kaikista opiskelijoista. Sivuaineena kannattaa suorittaa nordiska grannspråk- kokonaisuus tai Norden- studiehelhet. Suosittelen!!!!

Minuakin kiinnostaisi, joten nostelen tätä ylöspäin tällä viestillä. Olisin ensi keväänä pyrkimässä, toivottavasti onnistaa! Haluaisin tietää erityisesti kuinka paljon pakollisia opintoja ensimmäisenä vuotena on ja miten paljon sivuaineita voin ottaa. Kiitoksia :)