Minä kuulun helluntaiseurakuntaan,joten olen monta vuotta seurannut läheltä millaista peliä seurakunnassa pelataan.
Helluntaiseurakuntaa johtaa saarnaajat ja vanhemmisto ja heidän rouvansa ja rivijäsenet eivät ole mitään,rivijäsenet ovat pelkkiä nollia.
Seurakuntalaiset eivät ole samanarvoisia helluntaiseurakunnassa ja minä en sano tätä yleistäen niin että se koskee koko suomea vaan pienissä seurakunnissa se erityisesti korostuu.
Miten tällaiset jotka johtaa seurakuntaa voivat olla uskossa,he eivät ole mitään uskovaisia ja tuskin heillä on toivoa päästä taivaaseen.
Onneksi Jumala on oikeudenmukainen ja kaikki ovat Hänen silmissään tasa-arvoisia ja Jumalalla ei ole lellilapsia.
Helluntaiseurakuntaa johtaa saarnaajat ja vanhemmisto ja heidän rouvansa ja rivijäsenet eivät ole mitään,rivijäsenet ovat pelkkiä nollia.
Seurakuntalaiset eivät ole samanarvoisia helluntaiseurakunnassa ja minä en sano tätä yleistäen niin että se koskee koko suomea vaan pienissä seurakunnissa se erityisesti korostuu.
Miten tällaiset jotka johtaa seurakuntaa voivat olla uskossa,he eivät ole mitään uskovaisia ja tuskin heillä on toivoa päästä taivaaseen.
Onneksi Jumala on oikeudenmukainen ja kaikki ovat Hänen silmissään tasa-arvoisia ja Jumalalla ei ole lellilapsia.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Helluntaiseurakunnissa toimitaan näin.
Göteborgin suomalainen helluntaiseurakunta on esimerkkinä tällaisesta "uskonnollisesta klubista".
arvosteltavaa. Saitko kenkää kyseisestä seurakunnasta?
Rupusakki saa olla päärlyporttien ulkopuolella, kuten Tapsa Rautavaara-vainaan laulamassa laulussa Ontuva Eerikssonn kerrotaan. - Pääasia kuitenkin, ettei sitten siellä taivaan portin ulkopuolella sada eikä näy poliiseja.
Lahjattomat tyytykööt osaansa. Eivät kaikki ole luottamustehtävien arvoisia.
Eikö sinusta Jumalan seurakunta ihmisinä ole hyvinkin arvokkaalla, paikalla. Pitäähän seurakunnassa olla Sananmukaisesti vanhimmat, opettajat, evankelistat ym. rivijäsenenä ei olla yhtään huonommalla viivalla, se on vain omassa päässä tuo ajatus. Minä ainakin nautin valtavasti kun saan kuulua yhteen Jumalan lasten kanssa.
Jos aloittajalla on kenties tekemisen puutetta, sitä varmasti löytyy seurakunnasta. Kaikki ei kuienkaan voi olla opettajia jos siihen ei ole kutsumusta, tai ei voi olla vanhin. Järjesty on Jumalan töissä ja ne ovat aina hyvinkin vaativia ja vastuullisia paikkoja.
Ei ole tullut sellaista tilannetta vielä, että olisi tarvinnut olla "vain rivijäsen" töitä on ollut niin paljon kuin vain viitsii tehdä.
Ja mukavaa on ollutkin yhdessä tehdä. :)
Seurakunta toimii vähän kuin työpaikka. Meidän työpaikalla on muuten helluntailainen päällikkö, joka nostaa esimiehiksi urheilukavereitaan, ja esimiehet tuuraajikseen ja pikku apulaisikseen omia kavereitaan. Siinä ei osaamista kysytä.
mutta voin minä välillä olla ulkona kuin lumiukko, kun viima käy luihin ja ytimiin ja lunta tulee taivaan täyeltä. En tunne olevani arvoton, vaan arvokas, sillä teen ne työt, joihin seurakunnan omia virallisia jäseniä saa yleensä hattu kourassa kerjätä. Ja halonteko on eräs sellainen talkoohengessä tapahtuva työ, johonka ei ole halukkaita, vaikka työttömiä monissa seurakunnissa siihen olisikin. Repikää nyt siitä huumoria ja hetulanheittoa tai vaikka herne klyyvariinne..
Jonkun täytyy seurakunnassakin hoitaa asiat. Johtaminen ei ole helppo asia. Johtaja ei voi olla kaikkien mieleinen. Toiminnassa tulisi olla yhteisesti hyväksytyt pelisäännöt, joiden mukaan toimitaan. Silloin asioiden hoitaminen olisi ennustettavissa.
Jumalan edessä olemme kaikki samanarvoisia, niin jäsenet kuin johtajatkin. Kaikki tarvitsemme armoa ja anteeksiantamusta.
Ihmisten edessä koemme eriarvoisuutta. Jototehtäviä tavoitellaan mielellään. Kaikki eivät ole yhtä sopivia johtajiksi. Joillekin valta maistuu paremmin kuin toisille. Ei kuitenkaan ole sellaista johtajaa, hallitsijaa tai kuningasta, jonka yläpuolella ei olisi laki ja Jumala. Ainahan niitä yrittäjiä on. Rukoilkaa johtajienne puolesta.
Uusi testamentti antaa hyviä ohjeita seurakuntien johtajille ja kaitsijoille
(2. Piet. 5:1-5). "...Kaitkaa sitä laumaa, jonka Jumala on teille uskonut, älkää pakosta, vaan vapaaehtoisesti, Jumalan tahdon mukaan, älkää myöskään alhaisesta voitonhimosta, vaan sydämen halusta. Älkää herroina vallitko niitä, jotka teidän osallenne ovat tulleet, vaan olkaa laumanne esikuvana. Silloin te ylimmän paimenen ilmestyessä saatte kirkkauden seppeleen, joka ei kuihdu..."
Hyvin vastasit, veljeni. Ja vielä omasta puolestani: tervetuloa Valloista takaisin koti-Suomeen. Jumala Sinua runsaasti siunatkoon ja askeleitasi ohjatkoon.
Viivyin hetken tuossa hiljaa ja mietin kirjoittamaasi. Nimimerkki "poika" mm. vastasi Sinulle viisaasti, mutta neuvon sanan tahdon itsekin antaa ja se on tämä:
Jumalan lapsille ei mitään tapahdu sattumalla eikä Isän sallimatta. Hänen salliva tahtonsa voi kyllä johtaa meidät vastoinkäymisiin ja kärsimyksiinkin, mutta sillä tavallahan kuona kullasta karkoitetaan. Luulen, että nyt olisi aika olla hiljaa ja ottaa Isän kädestä kaikki mitä tulee; unohtamatta siunata ja rukoilla erityisesti niiden puolesta, joissa näet mielestäsi virheitä tai jotka ovat kuin kävelleet ylitsesi huomioimatta Sinua. Kaikki mitä sattuukaan elämässäsi tulee kääntymään parhaaksesi ja ennen kaikkea Jumalan Valtakunnan hyväksi ja kunniaksi. Näinhän Jumalan Sana lupaa. Odota siis Herraa ja rukoile kaikkea hyvää seurakunnan jokaiselle jäsenelle johtajista alkaen.
Aina siinä samalla rahojenhoidossa voi vähän omaankin tarpeeseen lainata ei sitä kukaan huomaa.
Ihmettelen vaan kun kukaan ei näytä tarkistavan noiden johtaja-rahakirstunvartijoiden toimintaa.
Aina ollaan heittämässä lisää vartioitavaa seuraavissa kokouksissa kun haavit taas heitetään eteen.
pystytä, että rahoja voitaisiin käyttää omiin menoihin. Rahat lasketaan aina kahden tai kolmen todistajan läsnäollessa, ja pankkikuitti tehdään siin samssa allekirjoituksineen.
Tililtä nosto-oikeudet ovat vain tietyillä ihmisillä ja kirjanpidosta viimein selviää jos on jotain "laitonta" tehty. Ei onnistu tänäpäivänä ainakaan meidän seurakunnassa.
nimiä ja niin asia on hallinnassa.:)
kyllä silloin mistä puhun. :) joen älä sano väärää todistusta jos et tiedä asioiden todellista laitaa.
kanssa.
Yllättävissä paikoissa kavalluksia tulee kun kukaan ei osaa epäillä mitään.
Uskokaa toki jumalaanne mutta älkää uskoko johtajianne.
Vaikeahan se on johtaa seurakuntaa jos ei olisi mitään valtaoikeuksia. Miksei johtajia ja vastuuhenkilöitä poisteta jos kerran muodostavat vain ongelmia.
Ongelmat kasantuu jos on huono ja epäpätevä johtaja. Rivijäsen jos ei tyydy johtajaansa niin ainahan voi vaihtaa seurakuntaa, niitä riittää nykyään. Ihanne seurakuntiakin löytyy-.
Kyllä halua on tehdä työtä seurakunnassa,mutta siihen ei tavallisia rivijäseniä oteta mukaan,vaan siinä on vanhemmisto vaimoineen jotka tekee kaikki työt seurakunnassa ja annetaan ymmärtää rivijäsenille ettei oteta mukaan toimintaa,joten tällaista kulisseissa tapahtuu.
Näin on eräässä helluntaiseurakunnassa joten en mainitse paikkakuntaa.
En tarkoita sitä että näin on kaikissa suomen helluntaiseurakunnissa vaan sitä tapahtuu enemmän pienmmissä seurakunnissa,valitettavasti:(
Minä haluaisin kylläliittyä suurempaan seurakuntaan jos se olisi mahdollista,joten varmasti vähemmän erottelua jäsenten välillä tapahtuu ja kaikki jäsenet ovat samanarvoisia suuremmissa seurakunnissa.
Toiset ihmiset tykkäävät vallankäytöstä ja he myös haluavat käyttää valtaa.
Papin ja vanhemmiston jäsen saa kutsun palvelustehtävään Jumalalta. Valta on myös vastuuta lähimmäisiä kohtaan.
Onko pastori ja vanhemmistoveli lähimmäisesi?
Erään keskikokoisen kaupungin vahemmistoveljet
istuivat etupenkeissä kokouksessa mustanpuhuvissa puvuissaan. Mieleeni tuli "mafiaveljet" ja minä en ainakaan uskaltanut mennä näiden veljien suorittamaan esirukouspalveluun koska olivat jo olemukseltaan aika pelottavia.
nähdä, että joku muukin on kiinnostunut seurakuntiemme valtarakenteesta.
Analyysisi meni melko nappiin.
Vaikka raamatussa annetaan vanhimmistolle selvät raamit, he eivät pysy siinä.
Asema mahdollistaa liian suuren houkutuksen vallankäytölle, ja vallanhimo on se synti josta ei puhuta. Kun siitä ei puhuta, sitä ei ole.
Jos otat rakenteet puheeksi, sinut leimataan vallankaappaajaksi, ja saatanan kätyriksi, joka on tullut tuhoamaan seurakuntaa.
Hansatuulialle sanoisin, että suurin osa seurakuntalaisista haluaakin olla siinä asemassa, että joku ylempi ohjaa heidän elämäänsä, koska silloin ei tarvitse vaivata omaa päätään, eikä ottaa vastuuta elämästään, eikä ainakaan hengellisestä elämästään.
Tämä porukka ei edes ajattele asiaa, vaan tyytyy osaansa olla toisten johdettavissa.
eilen ilmestyneen RV:n mielipide-osastossa on kirjoitus aiheesta otsikolla "demokratia ja seurakunta".
etsihän lehti kynsiisi.
vaan kiltisti se asia, niin jatketaan juttua, että muutkin voi osallistua.
PS Lopetin periaatteessa rivon tilauksen, koska päätoimittaja takavuosina oli sitä mieltä, että kirjoitukseni eivät ole rakentavia.
Nykyinen päätoimittaja taas voi olla hyväksi rivolle, ainakin jos saa toimintaluvan ja luvan linjata lehteä terveille raiteille.
kirjoittaja viittaa uuden liiton yleiseen pappeuteen, jossa virka-aseman suuruus tai pienuus eivät ole esteenä Jumalalta saatuun työnäkyyn eli kirkkorakennuksen vessan siivoojan näylle on annettava sama painoarvo, kuin vanhinten näylle.
"Jeesus itse valitsi ensin seuraajansa. Jeesuksen mentyä taivaaseen opetuslapsijoukkoa täydennettiin antiikin demoksraattisella tavalla eli arpomalla. tämän tosiseikan tulisi nostaa demokraattisen hallintotavan arvoa seurakunnissa."
edellä kuvattu on on yksi tapa toteuttaa demokratiaa seurakunnan päätöksen teossa. kirjoittaja vetoaa srk sitoutumaan yhä enemmän demokraattiseen prosessiin ja uskoo, että sellainen toimintatapa takaisi paljon vähemmän pieniä toisille katkeria kristillisiä yhteisöjä ja ehkäpä enemmän pelastuneita sielujakin.
diktatooriselta haiskahtava valtakoneisto ei siis ole yksin helluntaiherätyksen ongelma, vaan koko kristillisen kentän.
tuohon näkemykseen yhdyn (minä tode)ja olen käytännössä seurannut muutaman seurakunnan voimakastahtoisen ja karismaattisen henkilöiden ristiitaa, jonka pohjana on,
"ettei voi hyväksyä toisen näkemystä tai visiota. he haluavat itse päättää. ristiriidat johtavat uusien seurakuntien perustamiseen..en voi ymmärtää, miksi *välit poikki, perustetaan oma pulju* -asenne olisi parempi, kuin rehellinen äänestäminen."
"demokratia seurakunnassa on vain sen tunnustamista, ettei ole ainoa, jolle Jumala voi puhua", kirjoittaja toteaa yks`kantaan ja viittaa seurakuntien väestökadon voivan johtua neuvostoliiton suunnitelmatalousmallin johtamisesta eli ylhäältä alaspäin ---> srk työmuodot eivät vastaa seurakuntalaisten näkyä.
demokraattisesta päätäntämallista on siis hyötyä niin yksilöuskovalle, kuin koko seurtakuntayhteisölle.
----
jo edellisen päätoimittajan ajoista lähtien RV on raivannut tietä avoimelle ja demokraattiselle keskustelukulttuurille.
en tiedä sinun mielipidekirjoitustesi sisällöstä tai ilmapiiristä, mutta minä olen ainakin tykännyt kovasti nykyärveen avartuneesta linjasta ja siitä, että nuoret helluntaivaikuttajat saavat siinä palstatilaa ennennäkemättömän paljon. se on minun ymmärtääkseni yksi syy siihen, että niin ristin voitto -lehdellä, kuin koko helluntaiherätyksellä on edessään väkevät vuodet.
kun taas luin tuota "päätoimittaja takavuosina oli sitä mieltä" -kertomusta (ihan totta varmaankin!!), niin tulipa mieleeni kysyäistä taasenkin, että
kuinkahan kaukana menneissä vuosissa sinäKIN siellä oikein taaperrat? onko rakentavampaa muhinoida entisissä muisteloissa vai startata varikon kahvilasta ulapalle uusin, paikatuin purjein?
huom! paikatuin purjein, ei uusin.
referointia, kun vähän potkii.
Kirjoittajan texti on kuin minun omasta suustani.
Minusta ei ole koskaan ollut mitään ristiriitaa siinä, että sielunhoitoa ja sananpalvelusta, sekä rukousta harjoittaisi vanhimmisto, ja "pöytäpalveluksen" hoitaisivat seurakunnan viisaat ihmiset, jotka seurakunta valitsee keskuudestaan.
Niinhän se on apt:hen kirjoitettukin. Kumma vaan, että näinkin selvä asia tahtoo vaan pysyä vinoutuneena, koska vallanhimoon ei voi meillä puuttua.
Tuohon loppuosaan sanoisin niinkuin Ruohomäen Joukokin, kun häneltä kysyttiin syytä siihen, että miksi et palaa takaisin Thaimaahan.
" Thaimaa on jo saanut minun elämästäni 25 parasta vuotta, joten nyt saa muut yrittää."
Minunkin kohdallani saa riittää, tulkoon herätys toimeen ilman minua. Saapahan seuraava sukupolvi enempi tilaa, jos saa...
PakanaF:n tavoin voisin myös sanoa, että on ihan terapeuttista käsitellä näin etäältä näitä asioita.
Vähän kun vetäytyy taaksepäin, alkaa nähdä metsän puilta ja ymmärtää, ettei ole aina pakko hakata päätään seinään, kun voi hymistellä täällä vihreällä nurmikollakin ja nauttia elämästä.
tuuliseen vastuunkantajan tehtävään lähteä. Tee aloitteita, tarjoudu eri tehtäviin, pääset vaikuttamaan, mutta paastoa ja rukoile ensin ja etsi Jumalan tehtävää sinulle. Rukoile myös vastuunkantajien puolesta. Monesti pienissä seurakunnissa vanhemmisto koostuu niistä, jotka suostuu tehtävää.
Onko siis valtataistelusta tullut nykyajan seurakunnissamme seurakuntia hajottava muoto, jolla oletetaan muka Jumalan karsivan seurakunnista ne ns. epäkelvot ainekset pois?
Ovatko tällaisiin epäkohtiin huomionsa kiinnittävät radikaalimmat sanojat sekä ne köyhät, jotka eivät suostu istumaan kenenkään jalkajakkaran vieressä nimenomaan juuri sitä kelvotonta sakkia, vaikka nämä köyhät ovat Jeesukselle ne kaikkein rakkaimmat tyypit ja lyylit Raamatun kirjoitusten mukaan?
Vaikka en ole minkään seurakunnan jäsen, en ole siltikään Kristukselle kuulumaton. Ja vaikka minä en voi noin virallisesti vaikuttaa minkään srk:n sisäisiin asioihin noin äänestyksen osalta, en koe olevani sen huonompi kuin muutkaan. Ja voin aivan hyvällä omallatunnolla istua srk:n penkkiin sanan kuuloon sekä osallistua ehtoolliseen. Ja vaikka srk:n johtoportaassa on joskus varsinaisia elvistelijöitä, ei Jeesus ole ainakaan minulle antanut valtaa sulkea heiltä taivaan ovea. Että älä välitä ylenkatseesta, vaan seuraa Jeesusta, niinkuin minäkin teen. Siunausta Sinulle zea!
On selvää, että seurakunnalla tulee olla toimiva johto. Seurakuntaa johtaa vanhimmat (vanhimmisto). Operatiivinen johto on saarnaajien eli pastoreiden ja eri työmuotojen vastuuhenkilöiden tehtävä. Rouvilla voi olla valtaa, jos tahtovat sitä miestensä kautta käyttää tai muuten ovat aktiivisia. Itse näkisin, että heidän tehtävänsä on tukea johtoa.
Sama tehtävä on riviseurakuntalaisellakin. Ei ole nollana olemista, jos osallistuu vaikka rukouksin tukien yhteiseen työhön.
Valta edellyttää aina vastuuta. Vastuunkantajiksi ei yleensä ole kovasti tunkua. Seurakuntien monet työtehtävät tarjoavat varmasti mahdollisuuksia ottaa vastuuta ja saada sen myötä myös rajattua valtaa.
Vastuullinen vallankäyttö seurakunnassa ei ole maailman helpoin tehtävä. Siihen tarvitaan paljon rukousta, itsensäkieltämistä, viisautta ja voimia sekä henkisesti että hengellisesti - ja ennen kaikkea rakkautta.
Johtajatkin ovat vajavaisia ja erehtyviä. He tarvitsevat tukea ja kannustusta siinä kuin takapenkin taavikin. Tietyt kriteerit johtajien on täytettävä, mutta täydellinen ei tarvitse olla.
Toisten uskon arvioiminen ja taivaaseen pääsyn pohtiminen ei ole vastuullista. Siihen hukatun energian voi käyttää rakentavammin. Asiallinen kritiikki on aina paikallaan.