Voisikko joku kertoa mitä tällä eri elämän vaiheessa olevalle ihmisille halutaan sanoa!? Aloittaa elämä jälleen alusta? Saada synnitön elämä?? Vai nähdä kuoleman jälkeinen elämä uutena!? Tulla uskoon vai mitä tarkoitetaan!?
Uudelleen syntyminen?
kysyjä vain!?
4213
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pienistä lapsista Vapahtaja on sanonut: pienet uskovat minuun. Ja vielä: sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkää estäkö heitä, sillä heidän kaltaisten on taivasten valtakunta.
Joka uskoo ja kastetaan, pelastuu, mutta joka ei usko, ei pelastu. Näin lukee raamatussa. Oikea Kaste, jolla on merkitystä pelastumisessa, onkin itse asiassa Jumalan teko ihmiselle.
Voisi tietysti ajatella, että miksi sitten pidetään noita kastetoimituksia, kun kaste oikeasti on kuitenkin Jumalan teko. Kastaminen on kuitenkin paikallaan, koska Jeesus on niin kehottanut tekemään. Siihen kätkeytyy valtava salaisuus, ja me, jotka olemme todistamassa pienen lapsen kastetilaisuutta, olemme todistamassa suurta ihmettä, josta profeetta Jesaja on kirjoittanut, kuvatessaan uuden liiton ajan eli Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen jälkeistä aikaa: "He tuovat sinun poikasi sylissänsä ja kantavat sinun tyttäresi olkapäillään" (Jes.49:22).
Jos lapsena kastettu niin sanotusti tulee uskoon aikuisiällä, ei kastetta tarvitse uusia, vaan silloin on lupa palata kasteen armoliittoon. Jumala on tehnyt liiton, joka on Hänen puoleltaan voimassa aina, mutta ihminen voi sen liiton hylätä. Aikuisiakin kastetaan, jos tulevat uskoon vasta aikuisiällä JA ei ole lapsena kastettu. Jotkut kyllä kastavat uudelleen, mutta se ei ole raamatun neuvo. Yksi kaste riittää.
Uskon syntyminen on uudelleensyntyminen. Jotta ihminen pelastuisi (eli pääsee taivaaseen), hänen tulee - Jeesuksen sanojen mukaan - syntyä uudelleen YLHÄÄLTÄ. Ja sellaisen aikaansaaminen on ihmiselle mahdotonta, vain Jumalalle se on mahdollista. Siis uudelleensyntyminen on Jumalan teko ihmiselle. Ja tässä syntymistapahtumassa kivulla synnyttäjänä on Jumalan Poika, syntyvänä on pelastuva ihminen.
Ihminen on syntymisen kohde, eli eipä siinä tällainen uudelleensyntyjä oikein edes tajua, mitä hänelle on tapahtumassa - yhtä vähän kuin luonnollinen lapsi käsittää syntyessään, mitä hänelle tapahtuu. Todennäköisesti lapsi on hyvinkin peloissaan, ja melkoisen ahtaallakin siinä tilanteessa, mutta varsinaisen kivun kokija on kuitenkin synnyttäjä. Tässä tapauksessa synnyttäjä on Jeesus, joka on kivulla synnyttänyt ihmisiä iankaikkiseen elämään, kärsiessään sovintokuoleman ristillä.
Jotta voisi nousta ylös uuteen elämään, ts. syntyä Jumalan lapseksi, on ihmisellä oltava usko Vapahtajaan. Itsessään ihmisen ei ole mahdollista ylös nousta, ainoastaan Vapahtajan kanssa se voi tapahtua. Pienillä lapsilla tällainen usko on. Mistä tiedän? En tiedäkään, uskon sen kuitenkin siksi, että Vapahtaja on raamatun mukaan niin sanonut.
Moni kuitenkin sen uskon iän karttuessa menettää. Siksi Vapahtaja varoittikin pieninten pahentajasta, joka kuitenkin tulee. Yksi sellainen varma pieninten pahentaja on ihmisjärki, joka pimittää lapsenuskon.
Jotta ihminen voisi syntyä uudesti, hänen täytyy tulla niin pieneksi, ettei hän enää näe itsessään mitään sellaisia ominaisuuksia, joiden varassa hän saattaisi ansaita pelastumisen. Silloin hän tarvitsee Vapahtajaa. Kun ihminen on siinä tilassa, ettei itsellä ole mitään omaa hyvyyttä, mitä pitäisi sellaisessa arvossa, että ne jotenkin sovittaisivat hänen syyllisyytensä Jumalan ja ihmisten edessä, hän onkin tarpeeksi pieni mahtuakseen ahtaasta ovesta, joka vie taivaaseen. Jeesus on sanonut olevansa lammasten Ovi. Eikä kukaan käy lammashuoneeseen muutoin kuin Hänen kauttaan, eli uskon kautta Jeesukseen. Ja Jeesus on myös sanonut: "minä olen hyvä paimen, ja hyvä paimen antaa henkensä lampaittensa edestä". Niin Hän onkin antanut henkensä, niin, ettei kenenkään, joka Häneen uskoo, tarvitse ikinä kuolla, vaan sen sijaan: jokainen, joka uskoo Häneen, elää, vaikka olisi kuollut. Siis... uudestisyntyminen, josta raamattu puhuu, tarkoittaa tämän uskon syttymistä Vapahtajaan.
Joka turvaa Vapahtajan sovitustyöhön, on uudestisyntynyt. Ja nimenomaan ylhäältä uudestisyntynyt. Sillä se on Jumalan teko, Jumalan lahja ihmiselle. Ja jokainen, joka sitä lahjaa tosiaan janoaa, saa sen. Jeesus on luvannut: etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.
"Sinä päivänä sinä sanot: 'Minä kiitän sinua, Herra, sillä sinä olit minuun vihastunut, mutta sinun vihasi asettui, ja sinä lohdutit minua. Katso, Jumala on minun pelastukseni; minä olen turvassa enkä pelkää, sillä Herra, Herra on minun väkevyyteni ja ylistysvirteni, hän tuli minulle pelastukseksi.' Te saatte ilolla ammentaa vettä pelastuksen lähteistä." (Jesaja 12: 1-3)
"Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: 'Jos sinä tietäisit Jumalan lahjan, ja kuka se on, joka sinulle sanoo: 'Anna minulle juoda', niin sinä pyytäisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä.' Nainen sanoi hänelle: 'Herra, eipä sinulla ole ammennusastiaa, ja kaivo on syvä; mistä sinulla sitten on se elävä vesi? Et kai sinä ole suurempi kuin meidän isämme Jaakob, joka antoi meille tämän kaivon ja joi siitä, hän itse sekä hänen poikansa ja karjansa?' Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: 'Jokainen, joka juo tätä vettä, janoaa jälleen, mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään'." (Joh.4: 10-14)
"Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: 'Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon. Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niin kuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat.' " (Joh.7:37-38)
Siis myös jo vanhassa testamentissa, mm. Jesajan kirjassa ennustetaan tulevasta Vapahtajasta: " Kuulkaa, kaikki janoavaiset, tulkaa veden ääreen. Tekin, joilla ei
ole rahaa, tulkaa, ostakaa ja syökää; tulkaa, ostakaa ilman rahatta, ilman hinnatta viiniä ja maitoa. Miksi annatte rahan siitä, mikä ei ole leipää, ja työnne ansion siitä, mikä ei ravitse? Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvää, ja teidän sielunne virvoittuu lihavuuden ääressä. Kallistakaa korvanne ja tulkaa minun tyköni; kuulkaa, niin teidän sielunne saa elää. Ja minä teen teidän kanssanne iankaikkisen liiton, annan lujat Daavidin armot." (Jesaja 55: 1-3)
Kirjoitit, että Vapahtajmme olisi sanonut:
"pienet uskovat minuun". Mitä kohtaa tarkoitat?
Löydän vain Jeesuksen sanat: "Lasten KALTAISTEN on taivasten valtakunta" -siis ei lasten, vaan lasten kaltaisten - ja mikä on tuo lasten ominaisuus, jossa he ovat meille esimerkkeinä? Tätä selventää kohta: "joka ei ota taivasten valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, ei pääse sinne sisälle".
Lapsi on siis esimerkkinä siitä, miten taivasten valtakunta - usko/Pyhä Henki - otetaan vastaan. Aikuiset ovat ilmeisesti kovempia potkimaan Taivasten valtakuntaa vastaan järkeilyillään...
"Sallikaa lasten tulla minun tyköni" -sanoo Jeesus. Mutta millä tavalla ihminen, niin aikuinen kuin lapsi, tulee Jeesuksen tykö? - vastaus: "kastamalla ja opettamalla".
Matteuksen evankeliumi:
18:1 Sillä hetkellä opetuslapset tulivat Jeesuksen tykö ja sanoivat: "Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?"
18:2 Niin hän kutsui tykönsä lapsen, asetti sen heidän keskellensä
18:3 ja sanoi: "Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan.
18:4 Sentähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa.
18:5 Ja joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut.
18:6 Mutta joka viettelee yhden NÄISTÄ PIENISTÄ, JOTKA USKOVAT MINUUN, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.
Ja Jeesus jatkaa samassa Matteuksen evankeliumin luvussa:
18:10 Katsokaa, ettette halveksu yhtäkään näistä pienistä; sillä minä sanon teille, että heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun Isäni kasvot, joka on taivaissa.
Ei suinkaan Jeesus sanonut, että ei lasten, vaan ainoastaan heidän kaltaistensa, on taivasten valtakunta. En minä ainakaan Jeesuksen sanoista parhaalla tai pahimmallakaan tahdollani saa sellaista käsitystä, ja ihmettelen suuresti, jos joku saa.
On vain yksi tie, joka vie taivaaseen. Mikä on se lapsen ominaisuus, jonka varassa hän pääsee taivaaseen? Viattomuus? Tie taivaaseen on sama sekä lapsille ja aikuisille: Vapahtaja. Moni kyllä selittää, että lapset pääsevät siksi, etteivät ole tehneet syntiä, mutta eihän raamattu niin opeta.
Uskotko, että kastamattomat pikkulapset eivät pääse taivaaseen? Kyllä vain pääsevät, mutta juuri siksi heidät saa ja pitääkin kastaa, kun he uskovat Vapahtajaan ja Jeesus on kehottanut kastamaan ja opettamaan heitä(kin) pitämään kaikki, mitä Hän on opettanut. Joka uskoo ja kastetaan, pelastuu, mutta joka ei usko, ei pelastu.
Luulen, että joku pelkää minun väheksyvän lapsikastetta sanoessani, että lapsi pääsee taivaaseen, vaikka kuolisi ennenkuin kastetoimitusta on ehditty järjestääkään. Ei, kastaa kuuluu, mutta huom! oikea Kaste on loppujen lopuksi kuitenkin Jumalan teko.
Kaste lankeaa ylhäältä. Se on käsittämättömän lahja, ihmeellinen Jumalan teko. Seimen lapsen uskoon kastetaan. Jeesuksen uskoon. Meidän oma uskomme ei mitään koettelemusta kestä, ja ymmärryksemme ei riitä mihinkään hengellisissä asioissa. Vapahtaja uskoo puolestamme. Hän käsittää puolestamme. Vain Hänen täydelliseen tekoonsa turvautumalla pääsemme perille. Ja se teko, pelastustyö, on niin täydellinen, ettei sitä tarvitse, eikä voikaan paikkailla. Eikä yksikään meidän tekomme siihen kelpaisikaan.
Ellemme tule niinkuin lapset, emme pääse taivasten valtakuntaan. Tätä sanoessaan Jeesus ei vain verrannut taivaskelpoiselta vaadittavaa luottamusta siihen luottamukseen, jota lapsi tuntee vanhempiaan kohtaan. Ei, Hänhän osoittaa lasta ja sanoo selvästi: päästäksenne taivaaseen teidän on tultava tämmöisiksi! Eikä Hän suinkaan sano, että ”ei taivasten valtakunta ole näiden pikkuisten, vaan isompien, jotka tulevat näiden kaltaisiksi”.
Lainaan tähän katkelman Lutherin ahtisaarnasta ajatellen niitä luterilaisia, jotka ovat epävarmoja kastamattoman pikkulapsen kohtalosta (jos kuolee ennen kastetilaisuutta). Itse ainakin tästä päättelen Lutherinkin uskoneen pienenä kuolevien (ennen kastetilaisuuttakin) lasten kyllä pelastuvan (väheksymättä kuitenkaan kasteen merkitystä ja tarpeellisuutta hiukkaakaan): ”Veri ja vesi tahtovat ja niiden pitää lakkaamatta yhdessä vuotaman, eikä toisen pidä olla ilman toista. Tämä on sinun tarkasti huomattava, sillä se on aivan tarpeellinen, ei niiden tähden, jotka kuolivat vanhan testamentin aikana, eivätkä ole eläneet kasteeseen saakka; heillä oli oma kasteensa, ja he tulivat autuaiksi uskon kautta siunattuun siemeneen. Ei myöskään lastemme tähden, jotka kuolema äidin kohdussa, ennenkuin tulevatkaan kasteeseen, jo saavuttaa, jotka Jumala epäilemättä tallella pitää, koska Hän on antanut heille ruumiin ja sielun. Ei, vaan meidän tähtemme, ettemme me ylenkatsoisi tätä armonmerkkiä, emmekä pidättäisi itseämme eikä omiamme siitä pois. Sillä missä tämä pyhä kasteen vesi on, siellä on myös Herramme Kristuksen veri, koska tässä vuotaa samalla vesi ja veri Hänen kyljestänsä.”
Ja juuri niille varmasti kuuluu kastekin, joille taivasten valtakunta kuuluu.
Yhtä pihalla oli myös juutalainen kirjaviisas Nikodemos, kun Jeesus hänelle asiasta puhui :)
"Jeesus vastasi hänelle: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa." Nikodemos kysyi: "Miten joku voisi vanhana syntyä? Miten joku voisi mennä takaisin äitinsä kohtuun ja syntyä toisen kerran?" Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä. Älä kummeksu sitä, että sanoin sinulle: 'Teidän täytyy syntyä uudesti.' Tuuli puhaltaa missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Samoin on jokaisen Hengestä syntyneen laita." "Miten tämä kaikki on mahdollista?" Nikodemos kysyi. Jeesus vastasi: "Etkö sinä, Israelin opettaja, ymmärrä sitä?
Kopsasin tähän selityksen aiheesta
"Uudestisyntyminen ja uudistuminen" www-sivulta:
http://www.sley.fi/luennot/ESITYS/UudestisynEK.htm
------------
UUDESTISYNTYMINEN JA UUDISTUMINEN
------------
Hengellisissä yhteyksissä törmää helposti käsitteeseen "uudestisyntyminen". Joidenkin mielestä puhe uudestisyntyneistä ihmisistä on epäluterilaista ja kansankirkon vastaista. Toiset vaativat tunnustaviltakin kristityiltä uudestisyntymistä. Joidenkin mielestä uudestisyntyminen tapahtuu kasteessa, toisten mielestä uskoontulossa, kolmannet vaativat erikoistoimenpiteitä uudestisyntyjältä. Jotkut väittävät uudestisyntyneensä jo montakin kertaa. Tällaisen sekamelskan keskellä on hyvä turvautua Raamattuun: tutkia, mitä Jumala itse asiasta sanoo.
Uudestisyntyminen ja VT
Raamattua tutkiessa on aina hyvä lähteä VT:stä. Itse sanaa "uudestisyntyminen" ei VT käytä, mutta kuvaukset Israelin kohtaloista muodostavat taustan UT:n käsitteelle. Hes 36-37 ja Jooel 2 ovat tästä esimerkkeinä. Jumala lupaa herättää tuhotun kansan uudelleen henkiin, antaa kivisydämen tilalle lihasydämen, rakentaa rauniot uudelleen ja hävitetyn maan tilalle istuttaa puutarhat. Näissä profetioissa puhutaan Jumalan toiminnasta, jossa hän sanallaan luo uutta elämää tuhotun tilalle. Kysymys on lopun ajasta, eskatologisesta tapahtumasta. Tästä lopunajan ihanuudesta juutalaiset käyttivät nimitystä uudestisyntyminen: sana ei tarkoittanut yksilöitä vaan koko kansaa tai koko maailmaa. Samassa merkityksessä Jeesus puhuu uudestisyntymisestä Mt 19,28: hän tarkoittaa lopun aikaa, jolloin Jumala luo uudet taivaat ja uuden maan. Tämä tausta on hyvä pitää mielessä kun tutkimme uudestisyntymistä UT:ssa.
Miksi tarvitaan uutta syntymää?
Lähtökohtamme on Jes 40,6s: "Kaikki liha on kuin ruoho ja kaikki sen kauneus kuin kedon kukkanen: ruoho kuivuu ja kukkanen lakastuu kun Herran henkäys puhaltaa siihen". Realistisesti rinnastetaan ihminen muuhun luontoon: olemme samanlaista tuhoutuvaa biomassaa. Mutta onhan ihmisellä kuolematon sielu? On totta, että ihminen eroaa muusta luomakunnasta: hänellä on / pitäisi olla kyky saada yhteys Jumalaan. Mutta tästä sielusta ei ole paljon hyötyä, sillä usein sen laita on vielä huonommin kuin ruumiin. Kun keho on vielä huippukunnossa, saattaa sielu olla jo lahonnut. Jälleen realismia: Rm 3,9-18. Ihmisessä ei ole mitään, minkä varassa pelastua. Jeesus toteaakin (Joh 3,5-6): "Jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. Mikä lihasta on syntynyt on liha; ja mikä hengestä on syntynyt, on henki". Pelastumiseen tarvitaan siis jotain kokonaan uutta. Tätä on uudestisyntyminen: kuolevasta, pilalle menneestä ihmisestä tulee elävä, Taivaaseen kelpaava.
Käsitteet selviksi
Tässä vaiheessa on tärkeää selvittää käsitteitä. Kysymys on tästä: kuolleesta tulee elävä (Ef 2,5), Jumalaa vihaavasta kadotetusta ihmisestä tulee hänen lapsensa. Tätä ihmettä kuvatessaan UT käyttää erilaisia kielikuvia ja ilmaisuja. Uudestisyntyminen / kääntyminen / parannus / mielenmuutos jne. kuvaavat samaa tapahtumaa eri näkökulmasta, eri puolia korostaen.
"Kääntyminen" kuvaa kuilun suuntaan kävelevää kaveria. Hän kääntyy ympäri, lähtee kulkemaan takaisinpäin. Lievä suunnanmuutos ei auttaisi. "Mielenmuutos" kuvaa sitä, että ihminen alkaa ajatella toisin; koko ajatus- ja arvomaailma keikahtaa ylösalaisin. "Tulla uskoon", "tehdä ratkaisu", "antaa itsensä / sydämensä Jumalalle" eivät ole Raamatun käyttämiä ilmaisuja. Raamatun sana "uudestisyntyminen" korostaa päinvastaista: ei kukaan synnytä itseään tai päätä syntyä. Ihminen voi korkeintaan panna vastaan, Jumala synnyttää. Kysymys on samasta asiasta kuin Vt:ssä: Jumala luo tuhoutuneesta uutta. UT:nkin uudestisyntyminen on lopun ajan käsite.
Missä ja miten?
1 Piet 1,22-25 kertoo, että uudestisyntyminen tapahtuu Jumalan sanan, evankeliumin kautta. Evankeliumi puolestaan kertoo Jeesuksen ristinkuolemasta ja ylösnousemuksesta (1 Piet 1,3). Tämä on kristillisen uudestisyntymisen ainoa peruste.
Tiit 3,5 puhuu "uudestisyntymisen pesusta". Joh 3,5 kertoo, että on synnyttävä "vedestä ja Hengestä". Uudestisyntyminen tapahtuu siis kasteessa: siinä pakanasta tulee kristitty, perkeleen lapsesta Jumalan lapsi, pahan hengen tilalle tulee Pyhä Henki. Pelkkä vesi ei tosin vaikuta mitään, vaan siihen sidottu Jumalan sana, evankeliumi. Sana "syntymä" opettaa, että pieni lapsikin voi ottaa kasteen lahjan vastaan: vaikkei hän muuta osaisikaan, niin syntymisen hän hallitsee paremmin kuin aikuiset.
Moni hylkää kuitenkin kasteessa saamansa lahjat. Jos tällainen tuhlaajapoika / tyttö palaa takaisin Isän luo, saa senkin aikaan vain Jumalan sana. On turhaa pohtia, tapahtuuko tällöin uudestisyntyminen. Samasta asiasta on kysymys, vaikkei uutta kastetta tarvitakaan sillä vanha on voimassa: Jumala ei riko liittoaan niin kuin ihmiset. Ehkä muut UT:n sanat sopivat paremmin: kääntyminen, parannus tai vaikka evankelinen "paluu kasteen armoon". Samasta on kyse: kuollut virkoaa eloon.
Katoamaton siemen
Kun ihminen syntyy, hän kantaa kuoleman siementä sisällään. Aluksi sitä on vaikea uskoa, kun lapsi kehittyy ja kasvaa hienosti. Mutta tiedämme, että kuolema on jo alkanut tehdä työtä hänen soluissaan, ja pikkuhiljaa se alkaa näkyä kunnes lopulta ei muuta enää näykään.
Uudessa syntymässä kylvetään ihmiseen toisenlainen, katoamaton siemen (1 Piet 1,23s.). Sekään ei aluksi ole näkyvä, mutta senkin tulee saada kasvaa ja kehittyä. Jos uudestisyntynyt pysyy Jumalan yhteydessä, ruokkii tätä siementä sanalla ja sakramenteilla, on lopputulos selvä: uudesti syntynyt ihminen ei kuole koskaan. Siksi tarvitaan uutta syntymää, Jumalan ihmeellistä pelastustekoa jokaisen kuolevaisen ihmisen kohdalla.
--------