Olisiko talvisodan syy ollut siinä, että Napoleon lupasi "Suomen" Venäjän Tsaarille?
Talvisodan syy
JSS=Trolli
7528
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kaikkien Suomen käymien sotien perussyy on se, että Pietari suuri rakensi kaupunkinsa suomalaiselle maalle.
Mikään suurvalta ei hyväksy sitä, että Ruotsin kaltainen pellearmeija seisoo alle sadan kilometrin päässä sen pääkaupungista.
Suomi peri tämän perusongelman itsenäistyessään, vasta kun kävimme sotia Venäjää vastaan kävi selväksi ettei meidän armeijamme ole samanlainen pellearmeija.
Ratkaisuvaihehdot jolla tämä perusongelma olisi voitu ratkaista pysyvästi olisivat ollet seuraavat.
1. vallataan Pietari ja tuhotaan se pysyvästi, kuten aatu oli kaavaillut.
2. vaihdetaan riittävästi maata, kuten karjalan kangas ja ehkä enempikin Pietarista kaukana oleviin alueisin, kuten Kuolan niemimaa.
Siirretään aluen väestö sitten sinne asumaan.
Täyttä roskaa. Perussyy on venäläinen imperialismi, laajenemisen idea, kaikissa muodoissaan.
"Kaikkien Suomen käymien sotien perussyy on se, että Pietari suuri rakensi kaupunkinsa suomalaiselle maalle."
Ei päde vuotta 1703 edeltäneisiin sotiin.
No sitähän se nimenomaan oli, silloin kun Pietari rakensi pääkaupunkinsa vasta vallatulle Nevan suistoon, vaikka Venäjällä olisi ollut kyllä alueita rakentaa kaupunki ihan minne vaan ...
Niin tavallaan samalla luotiin uusien sotien pysyvä siemen, koska uusi pääkaupunki oli niin lähellä rajaa että se oli periaatteessa aina uhattuna.
hakkapeliitat pellejä?
Onneksi Marski ei ole enää kuulemassa pullamössö sukupolven lässytystä...
""Neuvostoliittolaiset asiakirjat todistavat Leningradin sotilaspiirin aloittaneen sodan valmistelut Suomea vastaan paljon ennen aikaisemmin tiedettyä: puna-armeijan joukot olivat mobilisoituina keskitettyinä hyökkäykseen jo ennen Moskovassa alkaneita neuvotteluja ja Karjalan autonomisessa neuvostotasavallassa Suomen-vastaisen sotaretken valmisteluihin oli ryhdytty jo vuoden 1938 lopulta lähtien. Punaisen armeijan yleisesikunnan päälikkö B.M: Saposnikov määräsi 30.joulukuuta 1936 Leningradin sotilaspiirin vastaista sotaa varten; sitä varten myönnettiin 260 miljoonan ruplan määräraha, jota seurasi maaliskuussa 1939 käynnistetty yksityiskohtainen sotapeli Suomea vastaan.
Tämä "Kahden osapuolen sotilaspelin toteuttamissuunnitelma" alkoi enteilevästi sanoilla "Karjalan kannaksella 22.-23.07.1039 Mainilan kylän liepeillä sattui useita merkittäviä rajaselkkauksia sinisten joukkojen kanssa..."
Hannu Rautkallio "Kansakunnan syyllisyys talvisotaan 1939-1940" s. 60"
" Talvisodan kannalta tärkeä puna-armeijan suunnitteluvaihe liittyy kesään 1939" s.144
"Merkityksellistä on, että operaatiosuunnitelmaa muutettiin kesken vuotta... kun kansainvälinen tilanne oli heikkenemässä" s.144
Tästä on nähtävissä, että jo aikaisemmin Suomi luettiin potentiaalisiin vihollisiin, mutta tuossa vaiheessa, kesällä 1939 suunnitelmat vielä muuttuivat.
"Saposnikovin mielestä vastaiskun suorittaminen Suomea kohtaan ei ollut suinkaan yksinkertaista, vaan siihen vaadittiin kuukausia kestävä, ankara ja vaikea sota" s.144
"Pääsotaneuvosto ei valinnut Saposnikovin suunnitelmaa, vaan antoi ...Meretskoville käskyn työstää uuden..." s.144
"Kannaksella joukkojen keskitys rajan tuntumaan alkoi liokakuun alussa, siis Baltian neuvottelujen päätyttyä Nliittoa tyydyttäviin tuloksiin ja Suomen kanssa käytyjen neuvottelujen alkaessa. Samoihin aikoihin Suomessa toimitettiin liikekannallepano" s.145
Eli puolin ja toisin alettin valmistautua voimankäytön mahdollisuuteen neuvottelujen jatkona, tai ainakin alettin uhata voimankäytöllä.
Vehviläinen & Rzesevski: Yksin suurvaltaa vastassa, Talvisodan poliittinen historia. Gummerus 1997