Kaverini, hyvä ystäväni oli muutama vuosi sitten vakavasti sairaana. En osaa kertoa itse sairaudesta sen enempää, mutta mm tulehdusarvot nousivat yli 300, eikä sitä meinattu saada millään lääkkeillä laskemaan. Kuolemaa pidettiin aika varmana asiana.
Ystäväni kertoi: "Olin sairaalan vuoteella letkuihin ja piikkeihin kiinnitettynä, olo oli tosi väsynyt ja heikko tuskin jaksoi sormea liikuttaa. Yhtäkkiä ihmettelin kun lähdinkin liikkeelle aivan kuin leijuen. Joku tuli minua hakemaan mutten nähnyt häntä enkä osaa sanoa enempää johdattajastani. Menimme käytäviä pitkin eteenpäin kunnes eteen tuli ovi joka avattiin. Huone oli hämärä ja avatusta ovesta lankesi valoa sisälle huoneeseen. Siellä oli pitkä valkoinen pöytä jonka molemmilla puolilla oli istujia. Tunnistin lähellä istuneen hiljattain kuolleen miehen, hän kääntyi katsomaan minua ja hymyili. Toisesta päästä huonettä minua alkoi lähestymään kirkas olento ja hän sanoi minulle, ettet sinä kuulu tänne vielä. Niin palasin takaisin ja samassa tunsin kyljessäni painalluksen ja tunsin että nyt pantiin hanat kiinni. Olin palannut omalle vuoteelleni ja elimistöni tulehduskohta parannettiin siinä hetkessä. Tulehdusarvot alkoivat nopeasti laskea. Minulta irroitettiin letkut suusta ja kun pystyin puhumaan ensi sanoikseni sanoin kiitos Jeesus!"
Tämä on kertomus on tosi. Tunnen kaverin ja hänen sairausaikansa, kävin kerran häntä katsomassakin sairaalassa. Parantumisesta on nyt kulunut jokunen vuosi eikä sama vaiva ole palannut.
Ystäväni kertoi: "Olin sairaalan vuoteella letkuihin ja piikkeihin kiinnitettynä, olo oli tosi väsynyt ja heikko tuskin jaksoi sormea liikuttaa. Yhtäkkiä ihmettelin kun lähdinkin liikkeelle aivan kuin leijuen. Joku tuli minua hakemaan mutten nähnyt häntä enkä osaa sanoa enempää johdattajastani. Menimme käytäviä pitkin eteenpäin kunnes eteen tuli ovi joka avattiin. Huone oli hämärä ja avatusta ovesta lankesi valoa sisälle huoneeseen. Siellä oli pitkä valkoinen pöytä jonka molemmilla puolilla oli istujia. Tunnistin lähellä istuneen hiljattain kuolleen miehen, hän kääntyi katsomaan minua ja hymyili. Toisesta päästä huonettä minua alkoi lähestymään kirkas olento ja hän sanoi minulle, ettet sinä kuulu tänne vielä. Niin palasin takaisin ja samassa tunsin kyljessäni painalluksen ja tunsin että nyt pantiin hanat kiinni. Olin palannut omalle vuoteelleni ja elimistöni tulehduskohta parannettiin siinä hetkessä. Tulehdusarvot alkoivat nopeasti laskea. Minulta irroitettiin letkut suusta ja kun pystyin puhumaan ensi sanoikseni sanoin kiitos Jeesus!"
Tämä on kertomus on tosi. Tunnen kaverin ja hänen sairausaikansa, kävin kerran häntä katsomassakin sairaalassa. Parantumisesta on nyt kulunut jokunen vuosi eikä sama vaiva ole palannut.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olin auto-onnettomuudessa ja sain erittäin pahan kolhun päähäni. Nousin kohti valoa ja samassa humahdin sen läpi jonkinlaiselle valtavalle aukealle. Kuului kaunista musiikkia. Valo-olento tuli minua kohti ja sanoi minulle, että minun aikani ei ole vielä. Sanoin olennolle, jonka uskoin olevan Jeesus, että en halua takaisin, haluan Isän luokse.
Valo-olento sanoi, että antaa minun vilkaista minne minä joskus tulevaisuudessa menen. Sitten näin sen. Valtavasti valohahmoja vaelteli kauniissa puutarhassa ja heidän yläpuolellaan leijaili valkoisia enkeleitä.
Kysyin, mitä nuo kaikki oikein tekevät ja Valo-olento sanoi, että he nauttivat ikuisuudesta Isän luona. Heidän on hyvä olla.
Sitten aloin vajota alas. Puutarha muuttui harmaaksi ja Valo-olento jäi paikalleen katsomaan minun paluutani takaisin ruumiiseen, joka makasi sairaalassa.
Avasin silmäni ja ympärillä kävi hoitajien ja lääkärien kuhina. Yksi sanoi, että hei, miten tää on mahdollista, että se on hereillä. Sanoin heti; Kävin Isän Kaikkivaltiaan luona. Minä en kuole vielä, mutta se on paikka johon haluan mennä.
Kuusi kuukautta myöhemmin kotona ymmärsin, että päästäkseni Taivaaseen minun on elettävä tämä loppuelämäni juuri niin kuin Jeesus on opettanut. Luovuin kaikesta omaisuudestani ja lähdin luostariin. Nyt 20 vuotta myöhemmin olen edelleen köyhä ja kouluttamaton (kirjoitan tätä kirkon koneella). Mutta minä haluan ISÄN luokse ja haluan kuolla jo. Niin kauan olen kärsinyt, että nyt olisi jo aika päästä täältä raskaasta maanpäällisestä tuskasta.
Vähäks mä olen hyvä satuilija :-)
Niin, vaikka nuo monet kokemukset olisivatkin tosia, ei niillä ole mitään tekemistä minkään uskontojen kanssa. Ei siellä rinnakkaisulottuvuudessa mikään jeesus vastaan leiju, eikä krisna, eikä buddha.
Useista kertomuksista päätellen vastaan todellakin leijuu "valo-olento". Ihmisen omasta maailmankatsomuksesta riippuu, miksi ihminen tulkitsee tämän; Kristityt Jeesukseksi, Hindut Krishnaksi jne.
Itse tulen luultavasti tulkitsemaan sen omaksi henkioppaakseni. Kukin katsomuksensa mukaan :)
että olisit hyvä satuilija... Tuo päähän saatu kolhu taisi olla totta ja selittänee tämän tyhmän juttusikin!