EY-tuomioistuin viittaa päätöksessään myös siihen, että jäsenvaltiolla on oikeus estää toisen maan työnantajaa rekisteröimästä autoa siten, että järjestelyn avulla kierrettäisiin autoverotusta. Vakinaisuudella tarkoitetaan auton pääasiallista käyttöä toisessa maassa asuvan työntekijän kotivaltiossa juuri autoverotuksen kiertämisen tarkoituksessa.
http://www.tuulilasi.fi/valokeila/?subarea=uutiset&article=126869&page=4
Jos asun Torniossa ja työpaikkani on Ruotsissa, niin Suomi vaiko Ruotsi voi kieltäytyä isäntäni auton rekisteröinnistä vaiko molemmat?
Mistä rekisteriviranomainen tietää, milloin yritetään rekisteröintiä veronkiertotarkoituksessa, kun autolla ei mahdollisesti ole vielä ajettu missään maassa? Vain veronkiertotarkoitus olisi vakinaista käyttöä? Ei ymmärrä.
http://www.tuulilasi.fi/valokeila/?subarea=uutiset&article=126869&page=4
Jos asun Torniossa ja työpaikkani on Ruotsissa, niin Suomi vaiko Ruotsi voi kieltäytyä isäntäni auton rekisteröinnistä vaiko molemmat?
Mistä rekisteriviranomainen tietää, milloin yritetään rekisteröintiä veronkiertotarkoituksessa, kun autolla ei mahdollisesti ole vielä ajettu missään maassa? Vain veronkiertotarkoitus olisi vakinaista käyttöä? Ei ymmärrä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei tarkoita mitään, koska Suomi ei tietenkään voi estää ruotsalaista työnantajaa rekisteröimästä autoaan Ruotsissa. Suomeen rekisteröinti taas ei ole veronkiertoa, koska autovero maksetaan nimenomaan Suomeen. Myöskään vakinaisella käytöllä ei tarkoiteta veron kiertämistä, vaan vakinaista käyttöä pääasiassa jossain maassa.
EYT:n mukaan vapaata liikkuvuutta voidaan rajoittaa, koska ruotsalaisen ja suomalaisen työsuhdeauton Suomen alueella tapahtuvaa käyttöä on perusteltua kohdella kyseisen veron kantamisessa yhdenvertaisesti. Tästä syystä täysin selvä verottomuuden ehto on, että suurin osa ajoista on ajettava Ruotsissa tai muualla Suomen ulkopuolella. Paljonko Suomessa saa ajaa ja miten sitä voidaan valvoa, on se kysymys, jonka lainsäätäjä joutuu ratkaisemaan.
Tässä on huomattava, että suomalainen työsuhdeautoilija maksaa autoedusta veron kuten palkastaan riippumatta siitä, mihin maahan työsuhdeauto on rekisteröity. Kun yksityiskäyttö tulee aivan varmasti olemaan jollain tavalla rajoitettua, jää koko juttu hyvin pitkälle teoreettiseksi. Rajoitetusta autoedusta ei kannata maksaa täyden autoedun veroa.
Väitän kyllä vastaan siinä, että EYT:n mukaan Suomi voisi vaatia että "suurin osa ajosta" tulisi tapahtua Ruotsissa.
Koska EYT:n perusajatus on mahdollistaa ruotsalaisen työnantajan palkata Suomalainen työntekijä samoilla kustannuksilla ja eduilla kuin ruotsalaisen työntekijän palkkaaminen, niin myös suomalaisen työntekijän on saatava ajaa samoilla kriteereillä sekä työ-, että vapaa-ajan ajonsa kuin ruotsalaisen työntekijän. Siis aivan vapaasti autollaan missä tahansa EU alueella.
Jos tehdään keinotekoisia rajoitteita sille, miten paljon pitää ajaa missäkin maassa, ei suomalaisen työntekijän kannata ottaa työtä vastaan Ruotsista. Tällaisessa tapauksessa vapaata liikkuvuutta rajoitetaan, ja EU perustussopimuksen 18 pykälää rikotaan.