Olin nuorena miehenä luterilaisen kirkon jäsen niinkuin kotini oli muutenkin ja lapsena kastettu. Miksikähän evankeliumi ei kirkastunut minulle vaikka kävin rippikoulunkin. Jouduin sairauteni vuoksi kuolemanpelkotiloihin ja toivoin selvyyttä pelastusasioissa, mutta jostain syystä en nähnyt Kristusta.
Etsikkoaikanani minut johdatettiin erään vapaan suunnan evankelioimiskokoukseen ja kumma kyllä usko kirkastui siellä heti! Sain tulla uskoon Jeesukseen ja uudestisynnyin. Elämäni muuttui jopa ulkonaisesti kun koin vapautuksen alkoholista ja tupakastakin.
Mutta se minua edelleen ihmetyttää, ettei uskonasiat avautuneet kirkossa. Onko ajateltavissa niin, että kun sana sanoo Pyhän Hengen kirkastavan Kristuksen, ettei kirkossa ollut Pyhän Hengen vaikuttamaa julistusta ja opetusta tarjolla. Kun taas vapaassa suunnassa Pyhä Henki vaikutti voimallisesti.
Näin minä olen taipuvainen uskomaan.
Etsikkoaikanani minut johdatettiin erään vapaan suunnan evankelioimiskokoukseen ja kumma kyllä usko kirkastui siellä heti! Sain tulla uskoon Jeesukseen ja uudestisynnyin. Elämäni muuttui jopa ulkonaisesti kun koin vapautuksen alkoholista ja tupakastakin.
Mutta se minua edelleen ihmetyttää, ettei uskonasiat avautuneet kirkossa. Onko ajateltavissa niin, että kun sana sanoo Pyhän Hengen kirkastavan Kristuksen, ettei kirkossa ollut Pyhän Hengen vaikuttamaa julistusta ja opetusta tarjolla. Kun taas vapaassa suunnassa Pyhä Henki vaikutti voimallisesti.
Näin minä olen taipuvainen uskomaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Luterilaisten mukaan se riittää uskon herättämiseksi, että kirkossa julistetaan Jumalan sanaa, eli luetaan Raamattua. Raamatunkohdat sitten puhuttelevat ja tuovat uskon, vaikka pappi olisi jumalaton ja julistaisi ateismia. Näin Raamatun kirjamille ja niistä muodostuville merkkijonoille annetaan maaginen voima. Käytäntö kuitenkin osoittaa, että jumalanpalvuksessa ei voi tulla uskoon pelkkien raamatunlauseiden pohjalta, ellei saarna ole herättävä.
Ehkä voisit ajatella, että juuri sinä et kyseisenä aikana päässyt sisään evankeliumiin luterilaisessa kirkossa? Sen sijaan ei tarvitse ajatella, etteikö Pyhän Hengen vaikuttamaa opetusta ja julistusta olisi ollut tarjolla. Ehkä sinun elämällesi oli vain katsottu toisenlainen tie.
Itse kasvoin uskovassa, luterilaisessa perheessä ja olen aina saanut olla Kristuksen oma. Evankeliuminsa Jumala on kyllä minulle kirkastanut, vaikka koskaan en ole sen ulkopuolella ollutkaan.
Luterilaiseen kirkkoon mahtuu kuitenkin monenlaista ja on suuria eroja niin pappien kuin paikallisseurakuntienkin välillä. On paljon sellaistakin opetusta, mikä ei vapauta kuolemanpelosta eikä anna selvyyttä pelastusasioissa. Ei tulisi julistaa ympäripyöreitä, vaan lakia ja armoa, sillä ainoastaan syntinen ihminen tarvitsee Jeesusta, ja vain Jeesuksessa on pelastus ja syntiemme anteeksiantamus.
Ei siinä muusta ollut kysymys kuin siitä, että sinun uskonnollisuuteen taipuvaista mieltäsi puhutteli paremmin tuollainen uskonnollinen suuntaus. Et voi kuitenkaan omien henkilökohtaisten kokemustesi perusteella tietää tai määrätä, mikä palvelee parhaiten muiden ihmisten uskonnollista kokemuskaipuuta.
Jos olet sitä mieltä, että kirkossa ei ole Pyhän Hengen vaikuttamaa julistusta, vaikuttaisi siltä, että kuulut aivan väärään kirkkoon (jos olet yhä kirkon jäsen). Sinuna eroaisin välittömästi kirkosta, jonka Jumala mielestäsi näin on hylännyt.
Ettet vain olisi epäjumalanpalvoja kuuluessasi kirkkoon?
kirkkoon vaan mainitsemaani vapaan suunnan seurakuntaan.