Kymen Sanomissa (lähinnä Kotkan alueella julkaistava maakuntalehti) oli sunnuntain numerossa hartauskirjoitus otsikolla "Jumalan kämmenellä ei pelkää lintunen..." ja allekirjoituksena erään seurakunnan kappalainen (nimeä en mainitse kun en itsekään esiinny omalla nimelläni). Teksti vain oli jotain ihan muuta kuin olisi voinut odottaa...
Kirjoittaja haaveili omasta veneestä ja suunnitteli Silja Serenaden hankkimista. "Ostankin, pelkkää pahuuttani, koko Silja Linen." Suunnitelmat olivat kunnianhimoisia: "Perkele, kun parkkeeraan Serenaden Sapokan suulle tai Tervasaareen, niin siinä ei paljon kommodorin koppalakki paina." Merimiesunionin ja Setan kirjoittaja arveli kääntyvän häntä vastaan. "Minä nyt vaan olen sitä mieltä, että tax freen kassana kiukutteleva hintti ei ole merimies." Kirjoittajalla oli nurjia kokemuksia henkilökunnasta. "Huutavathan ne nytkin, mutta vain silloin kun tulevat hyttiin kesken panemisen lakanoita riipimään." Pelien suhteen tulevalla kapteenilla oli oma makunsa. "Ja arvatkaapa onko bingoa, saatana, millään kannella, mihinkään aikaan. Ei ole! Isoryntäisten naisten mutapainia on ja miehisiä harrastuspiirejä. Kaksimiehisin joukkuein, nappisilmä-Ladan moottori purkaa ja kokoa. Samalla pitää juoda eurokossu mieheen."
Maanantain lehdessä pahoiteltiin "tekstinkäsittelyssä tapahtunutta teknistä vikaa" ja pyydettiin anteeksi lukijoilta ja kappalaiselta. Miksei kirjoittajalta, joka tyylin perusteella on pakinoitsija Mata Jari? Lukijat eivät vielä ole ehtineet reagoida, mutta uskonnollisaiheisissa teksteissä tapahtuneet kämmit ovat yleensä poikineet kunnolla palautetta. Minusta tapaus paljastaa sen, että hartaustekstejä eivät viitsi lukea edes oikolukijat, joten niitä ei pitäisi ylipäätään olla maakuntalehdissä. Kirkko julkaisee omia aviisejaan, harhautelkoot niissä.
Kirjoittaja haaveili omasta veneestä ja suunnitteli Silja Serenaden hankkimista. "Ostankin, pelkkää pahuuttani, koko Silja Linen." Suunnitelmat olivat kunnianhimoisia: "Perkele, kun parkkeeraan Serenaden Sapokan suulle tai Tervasaareen, niin siinä ei paljon kommodorin koppalakki paina." Merimiesunionin ja Setan kirjoittaja arveli kääntyvän häntä vastaan. "Minä nyt vaan olen sitä mieltä, että tax freen kassana kiukutteleva hintti ei ole merimies." Kirjoittajalla oli nurjia kokemuksia henkilökunnasta. "Huutavathan ne nytkin, mutta vain silloin kun tulevat hyttiin kesken panemisen lakanoita riipimään." Pelien suhteen tulevalla kapteenilla oli oma makunsa. "Ja arvatkaapa onko bingoa, saatana, millään kannella, mihinkään aikaan. Ei ole! Isoryntäisten naisten mutapainia on ja miehisiä harrastuspiirejä. Kaksimiehisin joukkuein, nappisilmä-Ladan moottori purkaa ja kokoa. Samalla pitää juoda eurokossu mieheen."
Maanantain lehdessä pahoiteltiin "tekstinkäsittelyssä tapahtunutta teknistä vikaa" ja pyydettiin anteeksi lukijoilta ja kappalaiselta. Miksei kirjoittajalta, joka tyylin perusteella on pakinoitsija Mata Jari? Lukijat eivät vielä ole ehtineet reagoida, mutta uskonnollisaiheisissa teksteissä tapahtuneet kämmit ovat yleensä poikineet kunnolla palautetta. Minusta tapaus paljastaa sen, että hartaustekstejä eivät viitsi lukea edes oikolukijat, joten niitä ei pitäisi ylipäätään olla maakuntalehdissä. Kirkko julkaisee omia aviisejaan, harhautelkoot niissä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Satunnaisesti olen lukenut Mata Jarin pari pakinaa. On jäänyt mieleen, että sana on hallussa.
Heheehe, vai on hänen pakinansa päässyt hartaukirjoitukseksi (-; Eihän tuohon olisi tarvinnut lisätä kuin pari lausetta, ja sen olisi saanut käännettyä kelvokkaaksi kristilliseksi julistukseksi. Varmaan Mata Jari olisi ne voinut kirjoittaa (-; Muutenkin on kirkon touhuissa liikaa tuota tätimeininkiä, tämähän olis vaihtelua (-;