MOT-ohjelma eilen: Viime vuonna KTM:n mukaan 1300 kaivoksen valtaus- ja varaushakemusta.
Askola, Myrskylä, Varsinais-Suomi uhkaa saasteilla Helsingiä ja Suomen Lahtea.
Kultakaivoksista terveellistä syanidiä.
Askolan uraanin jätevedet joutunee Porvoon jokea pitkin Suomen Lahteen. Erilaiset louhinnassa käytettävät hapot ja radioaktiivinen liete joutuu Suomen Lahteen.
Ympäristölupa Porvoon kaupungille syanidi- ja metallipitoisten massojen loppusijoitukselle
Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt Porvoon kaupungin tekniselle ja ympäristötoimelle ympäristöluvan, joka koskee syanidi- ja metallipitoisten massojen loppusijoittamista. Porvoon kaupungin tarkoituksena on loppusijoittaa Johannisbergin alueella sijaitsevan entisen Väriteollisuus Oy:n tontin kunnostuksen yhteydessä poistettavat syanidi- ja metallipitoiset massat Domargårdin jätteenkäsittelylaitoksen alueelle eristettyyn tilaan.
Loppusijoitettavat massat, joita on yhteensä 3 550 m3, koostuvat syanidijätekasasta ja sen alapuolisesta ja ympärillä olevasta syanidipitoisesta maasta sekä erillisestä pienestä jätekasasta.
Väriteollisuus Oy on 1950-luvulla hankkinut Helsingin kaasulaitokselta rautasyanidisakkaa. Jäte on peräisin prosessista, jossa kivihiilestä valmistetusta kaupunkikaasusta poistettiin haitalliset kaasut, rikkivety ja syaanivety. Rautasyanidin lisäksi kasa sisältää merkittävän määrän rikkiä sekä pieniä määriä polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH) ja raskasmetalleja.
Rautasyanidisakasta oli alunperin tarkoitus valmistaa väripigmenttiä maaliteollisuuden raaka-aineeksi, mutta se ei toteutunut. Rautasyanidikasa jäi hyödyntämättä ja se on ollut vuosikymmeniä suojaamattomana pihalla Johannisbergissä, kunnes vuonna 1997 Porvoon kaupunki aitasi kasan ja peitti sen suojapeitteellä.
Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt ympäristölupapäätöksellään Porvoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen esittämän loppusijoituksen päätöksessä annetuin lupamääräyksin. Domargårdin jätteenkäsittelylaitoksen alueelle suunniteltu loppusijoitus luokitellaan ongelmajätteen kaatopaikaksi. Tämän vuoksi ympäristölupapäätöksessä on annettu lupamääräyksiä muun muassa kaatopaikan rakentamisesta ja hoidosta, kaatopaikalle hyväksyttyjen jätteiden määrästä ja lajista, kaatopaikan valvonnasta ja tarkkailusta, vahinkotilanteisiin varautumisesta ja niiden hoitamisesta, kaatopaikan käytöstä poistamisesta ja jälkihoitoa koskevista toimista sekä siitä, miten kauan kaatopaikan pitäjän on vastattava kaatopaikan jälkihoidosta.
Varsinaisen syanidikasan sijoituskelpoisuus on edellytetty varmistettavaksi vielä erikseen ennen kaatopaikan rakentamisen aloittamista. Porvoon kaupungin on teetettävä puolueettomalla asiantuntijalla syanidijätekasan sisältämästä jätteestä yksityiskohtainen kaatopaikkakelpoisuustesti ja pyydettävä lausunto jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta asiantuntijaviranomaiselta tai -laitokselta. Uudenmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa kaatopaikkakelpoisuuslausunnon ja kaatopaikkakelpoisuustestin tulosten perusteella kieltää kyseessä olevan jätteen sijoittamisen Domargårdiin.
Ongelmajätteen kaatopaikan alusrakenteen kantavuus ja vakavuus on edellytetty selvitettäväksi yksityiskohtaisesti ennen lopullisten rakennesuunnitelmien laatimista. Kantavuutta ja vakavuutta on tarvittaessa lisättävä rakennusteknisin lisätoimenpitein.
Ongelmajätteen kaatopaikan eristysrakenteiden rakentamisen laadunvalvonta on edellytetty varmistettavaksi ulkopuolisella puolueettomalla asiantuntijalla .
Loppusijoitusalueella muodostuvat suotovedet on edellytetty koottavaksi ja johdettavaksi yleiseen viemäriin.
Ongelmajätteen kaatopaikan rakentamista ja käyttöä ei voida aloittaa ennen kuin Porvoon kaupunki on tehnyt sopimuksen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n kanssa ongelmajätteiden kaatopaikkatoiminnan harjoittamisesta yhtiön hallitsemalla Domargårdin jätteenkäsittelylaitoksen alueella.
Lisätietoja:
Insinööri Arja Johansson, Uudenmaan ympäristökeskus, puh. 020 490 3028
puh. (09) 1488 8275
YmpäristöinsinööriHannele Kärkinen, Uudenmaan ympäristökeskus, puh. 020 490 3043
Uraanin louhinta
Uraanin louhinta saastuttaa laajoja alueita, levittää radioaktiivisia aineita ympäristöön ja aiheuttaa terveyshaittoja kaivosalueilla
Uraaninlouhinta tuottaa suuret määrät radioaktiivista jätettä ja saastuttaa laajoja alueita. Suomen ydinvoimaloihin uraani tulee Kanadan Saskatchewanista Key- ja Cigar Laken kaivoksista, Australian Olympic Damista sekä Venäjän Krasnokamenskista, jotka ovat maailman suurimpia uraanikaivoksia.
0,5 kiloa uraania tuottaa tuhat kiloa radioaktiivista jätettä, hiekkaa, joka varastoidaan satoja metrejä korkeiksi kasoiksi sekä radioaktiivista liejua, joka syntyy kun uraani erotetaan kiviaineksesta rikkihapolla. Nämä radioaktiiviset jätteet levittävät ympäristöön radioaktiivista pölyä ja kaasumaista radonia, jotka aiheuttavat keuhkosyöpää. Lisäksi uraani on kemiallisesti hyvin myrkyllistä. (Wise 2001) (EPA 1983)
TVOn Olkiluodon ydinreaktorien uraani tulee Australiasta ja Kanadasta. Australian Olympic Damin kaivoksen nestemäistä happoa ja raskasmetalleja sisältävää radioaktiivista jätettä varastoidaan 500 hehtaaria laajassa ja kymmenen metriä syvässä avoimessa altaassa, joka sijaitsee lähellä Roxbyn kaivoskaupunkia. Kaupunkiin leviää kaivosalueelta radioaktiivista pölyä. Vuonna 1994 kaivosyhtiö lisäksi myönsi, että altaasta oli kahden edellisen vuoden aikana vuotanut 3 miljoonaa kuutiometriä nestemäistä radioaktiivista jätettä ympäristöön. (Anawa 2001)
Kanadan Key Lakella tapahtui vastaava jätealtaan vuoto vuonna 1984. Sekä Australiassa että Kanadassa kaivosalueet ovat alkuperäisväestön alueilla. Australiassa aboriginaalit ovat nostaneet kaivosyhtiötä vastaan oikeusjutun, ja Kanadassa alkuperäisväestön edustajat ovat vaatineet voimakkaasti Cigar Laken kaivoshankkeiden lopettamista. (Wise 1998c)
Krasnokamenskin uraanikaivoksissa Venäjän Uralilla louhitaan uraania Fortumin ydinvoimaloihin. Alueella on satoja metrejä korkeat kasat radioaktiivista hiekkaa, joka pölyää läheisiin kyliin. Lisäksi nestemäistä radioaktiivista nestemäistä jätettä on vuotanut ympäristöön useita kertoja ja saastuttanut alueita ja pohjavesiä. Kaikkein suurin ongelma alueella ovat kaivoksen aiheuttamat radonkaasupäästöt. Radonkaasupitoisuudet kylän rakennuksissa ovat erittäin korkeat. (Robinson 1998), (Högelsberger 1997), (Greenpeace 1996a)
Venäjän tiedeakatemian tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 1991 Priargunskin uraanilouhoksen lähellä asuvista miehistä 65% kuoli ennen 60 vuoden ikää. Myös miesten syöpätapaukset alueella olivat kasvaneet 3,2 kertaisiksi. Lisäksi keskenmenot ja sikiöiden epämuodostumat olivat lisääntyneet. (Venäjän tiedeakatemia 1993)
Askola, Myrskylä, Varsinais-Suomi uhkaa saasteilla Helsingiä ja Suomen Lahtea.
Kultakaivoksista terveellistä syanidiä.
Askolan uraanin jätevedet joutunee Porvoon jokea pitkin Suomen Lahteen. Erilaiset louhinnassa käytettävät hapot ja radioaktiivinen liete joutuu Suomen Lahteen.
Ympäristölupa Porvoon kaupungille syanidi- ja metallipitoisten massojen loppusijoitukselle
Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt Porvoon kaupungin tekniselle ja ympäristötoimelle ympäristöluvan, joka koskee syanidi- ja metallipitoisten massojen loppusijoittamista. Porvoon kaupungin tarkoituksena on loppusijoittaa Johannisbergin alueella sijaitsevan entisen Väriteollisuus Oy:n tontin kunnostuksen yhteydessä poistettavat syanidi- ja metallipitoiset massat Domargårdin jätteenkäsittelylaitoksen alueelle eristettyyn tilaan.
Loppusijoitettavat massat, joita on yhteensä 3 550 m3, koostuvat syanidijätekasasta ja sen alapuolisesta ja ympärillä olevasta syanidipitoisesta maasta sekä erillisestä pienestä jätekasasta.
Väriteollisuus Oy on 1950-luvulla hankkinut Helsingin kaasulaitokselta rautasyanidisakkaa. Jäte on peräisin prosessista, jossa kivihiilestä valmistetusta kaupunkikaasusta poistettiin haitalliset kaasut, rikkivety ja syaanivety. Rautasyanidin lisäksi kasa sisältää merkittävän määrän rikkiä sekä pieniä määriä polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH) ja raskasmetalleja.
Rautasyanidisakasta oli alunperin tarkoitus valmistaa väripigmenttiä maaliteollisuuden raaka-aineeksi, mutta se ei toteutunut. Rautasyanidikasa jäi hyödyntämättä ja se on ollut vuosikymmeniä suojaamattomana pihalla Johannisbergissä, kunnes vuonna 1997 Porvoon kaupunki aitasi kasan ja peitti sen suojapeitteellä.
Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt ympäristölupapäätöksellään Porvoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen esittämän loppusijoituksen päätöksessä annetuin lupamääräyksin. Domargårdin jätteenkäsittelylaitoksen alueelle suunniteltu loppusijoitus luokitellaan ongelmajätteen kaatopaikaksi. Tämän vuoksi ympäristölupapäätöksessä on annettu lupamääräyksiä muun muassa kaatopaikan rakentamisesta ja hoidosta, kaatopaikalle hyväksyttyjen jätteiden määrästä ja lajista, kaatopaikan valvonnasta ja tarkkailusta, vahinkotilanteisiin varautumisesta ja niiden hoitamisesta, kaatopaikan käytöstä poistamisesta ja jälkihoitoa koskevista toimista sekä siitä, miten kauan kaatopaikan pitäjän on vastattava kaatopaikan jälkihoidosta.
Varsinaisen syanidikasan sijoituskelpoisuus on edellytetty varmistettavaksi vielä erikseen ennen kaatopaikan rakentamisen aloittamista. Porvoon kaupungin on teetettävä puolueettomalla asiantuntijalla syanidijätekasan sisältämästä jätteestä yksityiskohtainen kaatopaikkakelpoisuustesti ja pyydettävä lausunto jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta asiantuntijaviranomaiselta tai -laitokselta. Uudenmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa kaatopaikkakelpoisuuslausunnon ja kaatopaikkakelpoisuustestin tulosten perusteella kieltää kyseessä olevan jätteen sijoittamisen Domargårdiin.
Ongelmajätteen kaatopaikan alusrakenteen kantavuus ja vakavuus on edellytetty selvitettäväksi yksityiskohtaisesti ennen lopullisten rakennesuunnitelmien laatimista. Kantavuutta ja vakavuutta on tarvittaessa lisättävä rakennusteknisin lisätoimenpitein.
Ongelmajätteen kaatopaikan eristysrakenteiden rakentamisen laadunvalvonta on edellytetty varmistettavaksi ulkopuolisella puolueettomalla asiantuntijalla .
Loppusijoitusalueella muodostuvat suotovedet on edellytetty koottavaksi ja johdettavaksi yleiseen viemäriin.
Ongelmajätteen kaatopaikan rakentamista ja käyttöä ei voida aloittaa ennen kuin Porvoon kaupunki on tehnyt sopimuksen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n kanssa ongelmajätteiden kaatopaikkatoiminnan harjoittamisesta yhtiön hallitsemalla Domargårdin jätteenkäsittelylaitoksen alueella.
Lisätietoja:
Insinööri Arja Johansson, Uudenmaan ympäristökeskus, puh. 020 490 3028
puh. (09) 1488 8275
YmpäristöinsinööriHannele Kärkinen, Uudenmaan ympäristökeskus, puh. 020 490 3043
Uraanin louhinta
Uraanin louhinta saastuttaa laajoja alueita, levittää radioaktiivisia aineita ympäristöön ja aiheuttaa terveyshaittoja kaivosalueilla
Uraaninlouhinta tuottaa suuret määrät radioaktiivista jätettä ja saastuttaa laajoja alueita. Suomen ydinvoimaloihin uraani tulee Kanadan Saskatchewanista Key- ja Cigar Laken kaivoksista, Australian Olympic Damista sekä Venäjän Krasnokamenskista, jotka ovat maailman suurimpia uraanikaivoksia.
0,5 kiloa uraania tuottaa tuhat kiloa radioaktiivista jätettä, hiekkaa, joka varastoidaan satoja metrejä korkeiksi kasoiksi sekä radioaktiivista liejua, joka syntyy kun uraani erotetaan kiviaineksesta rikkihapolla. Nämä radioaktiiviset jätteet levittävät ympäristöön radioaktiivista pölyä ja kaasumaista radonia, jotka aiheuttavat keuhkosyöpää. Lisäksi uraani on kemiallisesti hyvin myrkyllistä. (Wise 2001) (EPA 1983)
TVOn Olkiluodon ydinreaktorien uraani tulee Australiasta ja Kanadasta. Australian Olympic Damin kaivoksen nestemäistä happoa ja raskasmetalleja sisältävää radioaktiivista jätettä varastoidaan 500 hehtaaria laajassa ja kymmenen metriä syvässä avoimessa altaassa, joka sijaitsee lähellä Roxbyn kaivoskaupunkia. Kaupunkiin leviää kaivosalueelta radioaktiivista pölyä. Vuonna 1994 kaivosyhtiö lisäksi myönsi, että altaasta oli kahden edellisen vuoden aikana vuotanut 3 miljoonaa kuutiometriä nestemäistä radioaktiivista jätettä ympäristöön. (Anawa 2001)
Kanadan Key Lakella tapahtui vastaava jätealtaan vuoto vuonna 1984. Sekä Australiassa että Kanadassa kaivosalueet ovat alkuperäisväestön alueilla. Australiassa aboriginaalit ovat nostaneet kaivosyhtiötä vastaan oikeusjutun, ja Kanadassa alkuperäisväestön edustajat ovat vaatineet voimakkaasti Cigar Laken kaivoshankkeiden lopettamista. (Wise 1998c)
Krasnokamenskin uraanikaivoksissa Venäjän Uralilla louhitaan uraania Fortumin ydinvoimaloihin. Alueella on satoja metrejä korkeat kasat radioaktiivista hiekkaa, joka pölyää läheisiin kyliin. Lisäksi nestemäistä radioaktiivista nestemäistä jätettä on vuotanut ympäristöön useita kertoja ja saastuttanut alueita ja pohjavesiä. Kaikkein suurin ongelma alueella ovat kaivoksen aiheuttamat radonkaasupäästöt. Radonkaasupitoisuudet kylän rakennuksissa ovat erittäin korkeat. (Robinson 1998), (Högelsberger 1997), (Greenpeace 1996a)
Venäjän tiedeakatemian tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 1991 Priargunskin uraanilouhoksen lähellä asuvista miehistä 65% kuoli ennen 60 vuoden ikää. Myös miesten syöpätapaukset alueella olivat kasvaneet 3,2 kertaisiksi. Lisäksi keskenmenot ja sikiöiden epämuodostumat olivat lisääntyneet. (Venäjän tiedeakatemia 1993)
Vastaukset 10
Vanhimmat
...tuhoaa itse itsensä. Kansalaisien ääntä ei saa kuuluviin.
Kaikki pettää, verohallinto, hallitus ja koko eduskunta.
Aina välillä raivo nousee, mutta aika avuttomaksi kyllä tässä tuntee itsensä.
Äänestät niin tai näin aina sama meno jatkuu.
"0,5 kiloa uraania tuottaa tuhat kiloa radioaktiivista jätettä, hiekkaa, joka varastoidaan satoja metrejä korkeiksi kasoiksi sekä radioaktiivista liejua, joka syntyy kun uraani erotetaan kiviaineksesta rikkihapolla."
Tämä radioaktiivinen jäte on louhittua kiviainesta maaperästä ja kiinteät louhintajätteet palautetaan maaperään. Kokonaisaktiivisuus on laskenut, kun siitä on uraani poistettu. Nestemäiset jätteet erotellaan ja käytetään uudestaan prosessissa.
Vertailukohtana 24 uraanitonnin saamiseksi louhitaan 48 000 tonnia kiviainesta. Saman energiamäärän saamiseksi CHP -laitoksessa kivihiiltä joudutaan polttamaan 3 200 000 tonnia ja siitä syntyy hiilidioksidia 7 000 000 tonnia, 200 000 tonnia rikkidioksidia ja 200 000 tonnia tuhkaa. Tämä tuhka sisältää mm. arsenikkia, cadmiumia ja elohopeaa, sekä orgaanisia karsinogeenejä ja mutageenejä, kuten myös luonnossa esiintyviä radioaktiivisia aineita.
Faktat tulee suhteuttaa muihin.
"Australian Olympic Damin kaivoksen nestemäistä happoa ja raskasmetalleja sisältävää radioaktiivista jätettä varastoidaan 500 hehtaaria laajassa ja kymmenen metriä syvässä avoimessa altaassa, joka sijaitsee lähellä Roxbyn kaivoskaupunkia."
Kiinteät radioaktiiviset louhintajätteet varastoidaan vesialtaisiin, jotta radioaktiivinen säteily saadaan estettyä. Vesi estää säteilyn siihen asti, kunnen louhintajäte palautetaan maaperään. Tämä louhintajäte on sitä samaa tavaraa, joka sieltä maaperästä on poistettu, uraani vaan puuttuu. Parissa kuukaudessa louhintajätteen radioaktiivisuus on alle alkuperäisen, eikä sitä enää luokitella radioaktiiviseksi jätteeksi. Nestemäiset jätteistä erotellaan myrkylliset ainesosat ja käytetään uudelleen prosessissa.
"Vuonna 1994 kaivosyhtiö lisäksi myönsi, että altaasta oli kahden edellisen vuoden aikana vuotanut 3 miljoonaa kuutiometriä nestemäistä radioaktiivista jätettä ympäristöön."
Vuonna 1994 kiinteän jätteen altaasta vuoti säteilyä estävää vettä ympäristöön ja jälkitutkimukset osoittivat sen imeytyneen nopeasti maaperän saveen. Alueen pohjavettä tarkkaillaan jatkuvasti, eikä siinä havaittu muutoksia.
"Kaikkein suurin ongelma alueella ovat kaivoksen aiheuttamat radonkaasupäästöt. Radonkaasupitoisuudet kylän rakennuksissa ovat erittäin korkeat."
Radonin tiheys on viidennes ilman tiheydestä ja näin ollen nousee hyvin verkkaasti ylöspäin. Alueella olevien rakennusten radonpitoisuudet tulevat maaperästä, eivätkä läheisestä kaivoksesta, niinkuin tuo antaa ymmärtää. Huomaa, etteivät ne kuitenkaan väitä näin.
Olipas taas raflaava juttu.
Ja mitä Suomeen tulee, uudemmat ympäristö- yms.lait ajavat ohi vanhasta kaivoslaista, joten vähäksi jäävät uraanilouhokset täällä.
"Tämä radioaktiivinen jäte on louhittua kiviainesta maaperästä ja kiinteät louhintajätteet palautetaan maaperään."
Näitä radioaktiivisia jätteitä - siis niitä, jotka on onnistuttu jotenkin erottamaan ennenkuin ne leviää ympäristöön - joudutaan vain toivovan pysyvän siellä satojen tuhansien vuosien ajan. Näin STUKin mukaan.
Enpä usko, että ranskanmaalta saapuvien uraanikorkoisten Suomen luonnon raiskaajien intresseissä on tehdä hommaa alkuasukkaiden kannalta katsoen mitenkään liian hyvin.
"Näitä radioaktiivisia jätteitä - siis niitä, jotka on onnistuttu jotenkin erottamaan ennenkuin ne leviää ympäristöön - joudutaan vain toivovan pysyvän siellä satojen tuhansien vuosien ajan. Näin STUKin mukaan. "
Se aines on jo ollut siellä miljardeja vuosia ja toistaiseksi kukaan Copperfield ei ole kyennyt ainetta oikeasti taikomaan olemattomiin.
molotovin kitaan! Silloin karmeus alkaa!!
"Se aines on jo ollut siellä miljardeja vuosia ja toistaiseksi kukaan Copperfield ei ole kyennyt ainetta oikeasti taikomaan olemattomiin."
Koska sitä ydinkakkaa ei saa maapallolta pois, niin miksi sitä tehdään?
"Koska sitä ydinkakkaa ei saa maapallolta pois, niin miksi sitä tehdään? "
Niin, ei sitä tarvitse edes tehdä kun luonto tekee sen meidän puolesta. Oliko muita ongelmia?
että silleen
"0,5 kiloa uraania tuottaa tuhat kiloa radioaktiivista jätettä, hiekkaa, joka varastoidaan satoja metrejä korkeiksi kasoiksi..."
Kyllä kai! Täällä etelässä onkin puutetta laskettelurinteistä.
Onko tuossa Vihreiden Lauri Rissasen mouhkaamisessa mikään oikein?
Valhe on jo hesarissa asti (HS 2.3.2006) kun totuus vasta etsii tohveleitaan.
Eduskuntavaalit ovat jo vuoden kuluttua, joten jotain melua pitää tietysti keksiä.