Ei se ole ihme jos joku jostain pilakuvasta suuttuu!
En minäkään siedä niitä uskovia jotka minulee uskoaan tyrkyttää.
Minulle Usko on uskoa ja tieto tietoa.
Koti Tieto Isänmaa.
Mutta uskolla on paikkansa selittämään kaikkea sitä mihin ei tieto yllä, mutta pitää pitää mielessä että se on vain uskoa jostakin eikä tietoa!
En minäkään siedä niitä uskovia jotka minulee uskoaan tyrkyttää.
Minulle Usko on uskoa ja tieto tietoa.
Koti Tieto Isänmaa.
Mutta uskolla on paikkansa selittämään kaikkea sitä mihin ei tieto yllä, mutta pitää pitää mielessä että se on vain uskoa jostakin eikä tietoa!
Vastaukset 19
Vanhimmat
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/cards/a.jpg
Jeesuskuva kritisoi lähinnä kristittyjen asenteita ja toimia eikä niinkään historiallista Jeesusta ja oli kritiikissään osuva. Samoin eräs toinen netissä näkemäni pilakuva: siinä pikkupoika piirtää tikku-ukon, kirjoittaa tikkukirjaimin viereen "Muhammed", näyttää kuvan isälleen, joka toteaa :"Ihan kiva, mutta nyt meidän täytyy tappaa sinut". Siinä irvaillaan muslimien asenteita ja tekoja, ei heidän uskonsa kohdetta.
Miksi Tanskassa testataan sanavapautta solvaamalla Muhamettia. Eikö kantti riitä Jeesuksen solvaamiseen.
Olet aivan oikeassa.
Mutta mutta.... Minne menet, jos rahasi, ruokasi ja vaatteesi ovat loppu, eikä sossu anna enää mitään? Mikä on taho, jonka puoleen voit vielä kääntyä?
Näiden pilapiirrosten tekijältä on unohtunut sekä Pelastusarmeija että Veikko Hursti (nykyään Heikki jatkaa) ja kaikki vastaava kristillinen toiminta.
Olen sitä mieltä, että vielä enemmän vastaavaa toimintaa saisi olla ja usein saldo jää laihaksi.
Eräs kristitty kirjailija on kirjoittanut kirjan "Suolaa ja leipää." Siinä on kirjoitelma nimeltään "Viides evankeliumi", eikä se ole kovinkaan imartelevaa tekstiä meistä kristityistä.
Jeesus sanoi:"Te olette maailman valo".
Olemmeko?
Usein kuitenkin unohdetaan hyvät teot, kuten maassamme muutenkin positiivinen palaute. Mokista ja virheistä kyllä muistutetaan, mutta jos joku onnistuu tai tekee hyvää, se ei kiinnosta ketään.
Kristittyjen kohdalla usein tuntuu myös siltä, että se hyvä halutaan myös tietoisesti unohtaa.
minusta ollut Muhammedin häpäisemistä vaan niiden jotka käyttävät islamin uskontoa alibina toisuskoisten tappamiseen ja räjäyttämiseen.
QUOTE: "Jeesuskuva kritisoi lähinnä kristittyjen asenteita ja toimia eikä niinkään historiallista Jeesusta ja oli kritiikissään osuva. Samoin eräs toinen netissä näkemäni pilakuva: siinä pikkupoika piirtää tikku-ukon, kirjoittaa tikkukirjaimin viereen "Muhammed", näyttää kuvan isälleen, joka toteaa :"Ihan kiva, mutta nyt meidän täytyy tappaa sinut". Siinä irvaillaan muslimien asenteita ja tekoja, ei heidän uskonsa kohdetta." QUOTE
Vapaa-ajattelijoiden pilakuvien tarkoitus on irvailla ja herjata kristittyjen maailmankuvaa ja typeryyttä, mutta pilkka kääntyykin heitä itseään vastaan. Monissa vapaa-ajattelijoiden pilakuvissa irvailtu asia liittyy oleellisesti myös vapaa-ajattelijoiden mentaliteettiin. He jakavat varauksetta kritisoimansa maailmankuvan ja siksi heidän pilakuvissaan tulee esille omaksuttu fundamentalistinen raamattunäkemys sekä sen lieveilmiöt (misogynia, suvaitsemattomuus, fanaattisuus etc.)
Mitä taas tulee niihin Muhammed -pilakuviin, niin jos pitäisi valita kahdesta arvosta eli sananvapaudesta ja uskonnon pyhyydestä, niin valitsisin sananvapauden. Uskonnon pilkkaamisessa ei pilkata Jumalaa vaan Jumalan kuvaa.
tulee tietysti ensin, sitä eivät saa mitkään "pyhyydet" rajoittaa. Kuitenkin: kristilliset kirkothan ristejä jakavat ei Jeesus, josta tehtiin opin kohde vasta kun hän oli kuollut. Samoin kai molemmissa Muhammad-pilakuvissa yritettiin arvostella äärimuslimien käytöstä eikä niinkään itse islamia.
Tiedonpuute ja pelko johtavat uskistumiseen, kun taas tieto ja rohkeus johtavat itsenäistymiseen.
Tiedonpuute mitä koskien?
Minkä pelko?
Sinä ilmeisesti tiedät paljon ja olet tavattoman rohkea, eli hyvin itsenäinen?
Tieto ei poista pelkoa, vaan rakkaus. Tieto voi myös lisätä pelkoa. Pelko ja epätoivo voi myös johtaa alkoholisoitumiseen, muihin riippuvuuksiin. Liika rohkeus myös ennenaikaiseen kuolemaan.
Kyllä kuolemanpelko voi johtaa uskistumiseen, kun ihminen miettii, että mitä kuoleman jälkeen. Näitä asioita harvoin miettii elämänsä suuressa uhossa oleva nuori ihminen, joka kuvittelee olevansa kuolematon. Uskistumiseen saattaa myös johtaa sellainen oivallus, ettei olekkaan särkymätön. Ettei olekkaan kaikkivoipa ja älyttömän rohkea.
Olet siis osittain oikeassa. Uskis on kuin lapsi, joka haluaa pärjätä itse, mutta kun alkaa pelottamaan tai kokee itsensä voimattomaksi, hän kääntyy Jumalan puoleen ja pyytää apua.
Ateisti ei tätä tee, koska ei usko Jumalan olemassaoloon. Minkä puoleen hän sitten kääntyy, kun ei enää itse jaksa? Itsensä? Muiden ihmisten? Hakee helpostusta epävarmuuteen jotain muuta kautta? En tiedä.
Mutta tuota tiedonpuutetta en allekirjoita. Tai riippuu siitä, mitä sillä tarkoitat?
Annetaan jostain tapahtumasta luonnollinen ja yli-luonnollinen versio, niin miksi valitset automaattisesti sen yli-luonnollisen version totuudeksi.
Teetkö niin jokaisessa tapauksessa, vai ainoastaan jossain tietyissä?
Tätä kysymystä sinun tulisi miettiä pitkään ja huolella.
"Annetaan jostain tapahtumasta luonnollinen ja yli-luonnollinen versio, niin miksi valitset automaattisesti sen yli-luonnollisen version totuudeksi."
En valitse automaattisesti. Asioilla on luonnollisia selityksiä myöskin, eivät kaikki ole "Jumalan suoria tekoja."
"Teetkö niin jokaisessa tapauksessa, vai ainoastaan jossain tietyissä? "
Kts. edellinen.
Minulle ei oikeastaan ole olemassa yliluonnollista, sillä kaikki Jumalasta lähtöinen on luonnollista, sillä Hän on kaiken luonut.
Mutta... jos ajatellaan asiaa sinun näkemyksesi kautta... Silloin valitsen ns. yli-luonnollisen, kun olen esim. jotakin asiaa rukoillut ja se toteutuu joko omassa elämässä tai jonkun muun elämässä. Minä en usko sattumaan, vaan Jumalan johdatukseen.
Anna jokin esimerkki aiheesta, siten tätä on helpompi lähestyä?
Hyvä esimerkki on Ananiaksen ja Safiran tarina raamatussa, vaihtoehtoina on että pyhähenki tappoi heidät tai että Pietari tappoi heidät.
Kumman valitset?
>>>Ateisti ei tätä tee, koska ei usko Jumalan olemassaoloon. Minkä puoleen hän sitten kääntyy, kun ei enää itse jaksa? Itsensä? Muiden ihmisten? Hakee helpostusta epävarmuuteen jotain muuta kautta? En tiedä.
ne voimat tulevat, mutta kyllä niitä voimavaroja saa itsestään irti enemmän jos elämässä sattuu jotain positiviista. Uskovilla jotka uskovat/tuntevat saavansa rukousvastauksia lähtee liikkeelle sama "endorfiini"prosessi jonka he tulkitsevat omalla tavallaan.
kuullessaan Ananias lyyhistyi kuolleena maahan."
Oletko koskaan ajatellut, että Pyhä Henki l. Jumala käyttää aivan tavallisia, luonnollisia tapoja? Todennäköistä on se, että Ananias kuoli joko sydänkohtaukseen tai äkilliseen aivoverenvuotoon. Raamatussa kuvattu kuolema viittaa äkilliseen kohtaukseen, joka aiheutti Ananiaan kuoleman.
Oliko kohtauksen takana Pyhä Henki vai ei, sitä kertomus ei suoraan kerro.
Mutta sen Raamattu kertoo, että synnin palkka on kuolema ja Ananias oli tehnyt pahimman synnin. Pilkannut Pyhää Henkeä, josta mm. Jeesus varoitti jo elinaikanaan. Ahneudesta on Raamatussa monta muutakin mukavaa tarinaa....;)
Pietarin en usko häntä tappaneen. Eikä myöskään Safiraa.
Mitä mieltä sinä olet?
"niin ei uskovainen olekkaan tosi uskossa koska jumala ei auta hätää kärsivää vaikka pyytää. "
Johonka kenenkään uskovan ei pitäisi sortua.
Minä tulkitsisin asian niin (jos sattuisi omalle kohdalle), että Jumala valmentaa. Jumala auttaa, muttei aina meidän aikataulussa tai haluamallamme tavalla. Toisen kärsimystä on ajattelematonta mennä moittimaan uskon puutteeksi tai että tämä olisi tehnyt esim. syntiä ja Jumala rankaisee. Menestysteologia usein sortuu tähän, eli jos et elä aineellisessa yltäkylläisyydessä ja aina onnellisena, et ole Jumalan siunaama. Uskovan elämään kuuluu ahdistusta, masennustakin ja vaikeuksia, siinä missä ei-uskovankin elämään. Erona on se, että uskova luottaa Jumalan auttavan lopulta ja että rukouksiin vastataan, ei ehkä heti, mutta vastataan.
Ja kuten sanoit mistä haet voimaa, vastaus rukoukseen voi tulla (useimmiten tuleekin) apuna perheeltä, omat voimat kohentuvat tai ystävät tulevat hätiin.
"Minä väitän että kaikki voimat jaksamiseen tulee omasta itsestä. Ei jumalalta eikä miltään muultakaan sitä apua tule. "
Tässä on vaarana sairastuminen "vahvuuteen", heikko ei saa olla ja kaikki kätkevät heikkoutensa, koska pitää jaksaa. "Otat vaan itseäsi niskasta kiinni, kyllä se siitä!"
Kun olen katsonut kymmenisen vuotta sitä Oman Minän heikkouden aiheuttamaa lamaannusta ihmisissä, täydellistä toimintakyvyttömyyttä kaikesta kannustuksesta ja tukitoimista huolimatta, olen hyvin skeptinen tuon "Itsestä se voima tulee"-ajatuksen kanssa. Mitä jos ei tule?
Voimien lähde on oma itse ja oma minuus. Joillekin vain on helpompaa uskoa että se tulee jumalalta koska he eivät usko omiin voimiinsa."
Ei se helpompaa ole. Ottaa koville myöntää, ettei kaikkea tarvitsekaan itse jaksaa. Tämän takia Jeesus sanoi:"Lasten kaltaisten on Taivasten valtakunta."
Mitä lapsi tekee kun hän ei jaksa tai osaa?
"koska he eivät usko omiin voimiinsa."
Olen juossut kerran puolimaratonin, kerran koko maratonin, suorittanut henkiinjäämiskoulutuksia. Lenkkeilen ja retkeilen. Harrastan avantouintia.
Minä uskon kykyyni selvitä ym. taidoilla monista asioista ja saan niistä myös henkisiä rakennusaineita. Uskon omiin voimiini, mutta tiedän myös niiden rajat.
Jumala on se peruskallio, jonka päälle olen nuo asiat rakentanut. Jos ne häviävät, jää jäljelle silti Jumala, joka pitää huolta omistaan. Jos ihminen rakentaa talonsa häviävän varaan, kun se häviää, mitä jää jäljelle?
On helpompaa kuvitella olevansa kaikkivoipa, kuin antaa elämänsä Jumalan käsiin ja luottaa, että Elämä kantaa, vaikka aina ei itsestään voimaa löytyisi. Ihmisellä on elinikäinen "Minä ite"-vaihe....
Kuitenkin, mikä on isompi Voima kuin se, joka on kaiken Luonut? Mitä on ihmisen Minästä ja Minuudesta tuleva voima verrattuna Jumalan voimaan?
Kuin kynttilän liekki auringon rinnalla.
Ruotsissa joku korkeatahoinen poliitikko loukkasi Suomen Leijonia! Nyt pitää pistää Ruotsi boikottiin, vaatia shampanjakestit ja avoin anteeksipyyntö. Sillä mikä olisi Suomalaiselle pyhempää kuin Jääkiekko?
Syvimpiä tuntojamme on siis loukattu.
(Jo se,että "ruotsalaiset pikkusormineidit" pieksivät "Suomen Uljaat Uroot" on loukkaus, jota Ruotsin pitää anteeksi anella. Ruotsin on siis tästä lähin hyvällä hävittävä jääkiekossa. Ja Curling, tuo Jääkiekon poika, siihen ne eivät saa koskea ajatuksillaankaan!)
Gurt Lintström
Ei stna mitä pelleilyä