Bob Geldofin ajatuksia maataloustuista

Bob asui lapsuutensa perheensä farmilla ja haaveili aikuisena rupeavansa oikeaksi maanviljelijäksi. Bobin nuorempi veli Ralph oli kuitenkin etevämpi maatalon töissä eikä pappa Geldof voinnut sietää poikansa Bobin takatukkaa. Niinpä jäi farmin jatkaminen Ralphin osaaviin käsiin ja Bob parka pistettiin rahatukko taskussa maailmaa parantamaan.

Telwin kirjoitti:

Bob asui lapsuutensa perheensä farmilla ja haaveili aikuisena rupeavansa oikeaksi maanviljelijäksi. Bobin nuorempi veli Ralph oli kuitenkin etevämpi maatalon töissä eikä pappa Geldof voinnut sietää poikansa Bobin takatukkaa. Niinpä jäi farmin jatkaminen Ralphin osaaviin käsiin ja Bob parka pistettiin rahatukko taskussa maailmaa parantamaan.

Lue lisää

Ensin vaaditaan kotitilalta ennakkoperinnöt ja rahat kaupunkiin siltä joka jää tilalle. Tämä sitten kituuttaa 20 vuotta maksaakseen tilaa ja sisarukset vittuilee demareina kaupungissa, että "on saanut" tilan.

Ennemmin maailmasta loppuu valo kuin kaupunkilaiselta kateus!

...

Pääsimmepä sentään tänään jossain asiassa ihan samoille aaltopituuksille.

Juuri tuota kehitysmaiden talouden ojasta noston vaikutusta ei ole riittävästi ymmärretty. Se luo kuten sanoit uusia markkinoita ja se luon elintason kasvua näissä maissa, jolloin kehitysapuja ei tarvita siinä määrin kuin nyt. Elintason nousu luo myös sivistystä, jolloin kehitymaat voivat päästä muussakin kuin maataloudessa hyvään nosteeseen, kunhan heittävät kaiken taikauskonsa romukoppaan.

Kun kehitysmaiden elintaso kasvaa ja elintasokuilu kapenee, ei missään tarvita mitään tukia, koska jokainen tuottaa maailmanmarkkinahinnoilla. Silloin sellaisillakin asioilla kuin pitkillä kuljeutusmatkoilla on merkitystä ja omavaraistuotanto muuttuu kannattavammaksi. Valitettavasti tämä taitaa olla kovin epärealistinen utopia.

...ovat niin tärkeitä teille, niin miksi ei suojata kehitysmaiden markkinoita suojatullein esim. Yhdysvaltain, Australian ja Brasilian ylijäämäelintarvikedumppaukselta? WTO-prosessi olisi erinomainen paikka toteuttaa se. Miksi tuollaisen tavoitteen eteen pitää uhrata suomalainen maatalous, kun mitään aitoa syytä ei ole?

Heikoilla kantimilla ollaan siinä vaiheessa, kun ollaan esim. ranskalaisesta ja hollantilaisesta elintarviketuotannosta riippuvaisia. Kalliiksikin tulee kansantaloudelle sellainen, kun työttömyys räjähtää käsiin elintarviketeollisuuden loppuessa ja vaihtotaseen kääntyessä reippaasti alijäämäiseksi?

Globaalista näkövinkkelistä olisi todella lyhytnäköistä ajaa maataloutta esim. EU:n alueella alas samaan aikaan kun maapallon väestö lisääntyy eikä ruoka riitä tälläkään hetkellä.

"Suomessa katsoisin, että tuki pitäisi suunnata pelkästään elintarvikkeiden lähi- ja luomutuotantoon ja jättää ns, teollinen, yhteen tuotantosuuntaan keskittynyt elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi tarkoitetun maataloustuotannon tuki kokonaan pois, tai hyvin pieneksi."

Tämä on kyllä melkoista haihattelua jo. Muut turvaavat elintarviketuotantonsa, miksi emme mekin? Puoluepoliittinen rettelöintihalu on minusta harvinaisen ontuva perustelu tällaisille esityksille.

---- kirjoitti:

...ovat niin tärkeitä teille, niin miksi ei suojata kehitysmaiden markkinoita suojatullein esim. Yhdysvaltain, Australian ja Brasilian ylijäämäelintarvikedumppaukselta? WTO-prosessi olisi erinomainen paikka toteuttaa se. Miksi tuollaisen tavoitteen eteen pitää uhrata suomalainen maatalous, kun mitään aitoa syytä ei ole?

Heikoilla kantimilla ollaan siinä vaiheessa, kun ollaan esim. ranskalaisesta ja hollantilaisesta elintarviketuotannosta riippuvaisia. Kalliiksikin tulee kansantaloudelle sellainen, kun työttömyys räjähtää käsiin elintarviketeollisuuden loppuessa ja vaihtotaseen kääntyessä reippaasti alijäämäiseksi?

Globaalista näkövinkkelistä olisi todella lyhytnäköistä ajaa maataloutta esim. EU:n alueella alas samaan aikaan kun maapallon väestö lisääntyy eikä ruoka riitä tälläkään hetkellä.

"Suomessa katsoisin, että tuki pitäisi suunnata pelkästään elintarvikkeiden lähi- ja luomutuotantoon ja jättää ns, teollinen, yhteen tuotantosuuntaan keskittynyt elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi tarkoitetun maataloustuotannon tuki kokonaan pois, tai hyvin pieneksi."

Tämä on kyllä melkoista haihattelua jo. Muut turvaavat elintarviketuotantonsa, miksi emme mekin? Puoluepoliittinen rettelöintihalu on minusta harvinaisen ontuva perustelu tällaisille esityksille.

Lue lisää

Kaupunkeihin ei ikävä kyllä keräännyt sivistys, vaan sinne tiivistyy myös tyhmyys.

Ikävästi tuosta tyhmyydestä on hyötyä tavaranmyyjille, joten tyhmyyden annetaan olla.

Oikeastaan on hyvä, että kaupunkilaiset elävät jonkinlaisessa tietämättömyydessä ja keskustavastaisuudessa. Ei siellä laajemmalla sivistyksellä viihdy kukaan.

Kaupunki on oikeastaan tilattomien, mäkitupalaisten ja muiden ylimääräisten ihmisten kertymä. Se on sitä liikakansoitusta, mistä mm. Linkola puhuu. Kyllähän maaseudulla pärjää omavaraisesti, mutta kaupungissa on vaikeaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Pääsimmepä sentään tänään jossain asiassa ihan samoille aaltopituuksille.

Juuri tuota kehitysmaiden talouden ojasta noston vaikutusta ei ole riittävästi ymmärretty. Se luo kuten sanoit uusia markkinoita ja se luon elintason kasvua näissä maissa, jolloin kehitysapuja ei tarvita siinä määrin kuin nyt. Elintason nousu luo myös sivistystä, jolloin kehitymaat voivat päästä muussakin kuin maataloudessa hyvään nosteeseen, kunhan heittävät kaiken taikauskonsa romukoppaan.

Kun kehitysmaiden elintaso kasvaa ja elintasokuilu kapenee, ei missään tarvita mitään tukia, koska jokainen tuottaa maailmanmarkkinahinnoilla. Silloin sellaisillakin asioilla kuin pitkillä kuljeutusmatkoilla on merkitystä ja omavaraistuotanto muuttuu kannattavammaksi. Valitettavasti tämä taitaa olla kovin epärealistinen utopia.

Lue lisää

Kehitysmaat joista olisi jotan elintarviketta tänne tuotavaksi nykyisen tuonnin lisäksi. Maitoa, leipää, pullaa, lihaa, kanamunia mitä niissä on tarjolla. Puutetta niissä kyllä on. Olisi varmasti heillä aivan tarpeeksi haastetta ruokkia oman maan kansalaiset, sitten vasta kuvitella Eurooppaa ruokkivan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Pääsimmepä sentään tänään jossain asiassa ihan samoille aaltopituuksille.

Juuri tuota kehitysmaiden talouden ojasta noston vaikutusta ei ole riittävästi ymmärretty. Se luo kuten sanoit uusia markkinoita ja se luon elintason kasvua näissä maissa, jolloin kehitysapuja ei tarvita siinä määrin kuin nyt. Elintason nousu luo myös sivistystä, jolloin kehitymaat voivat päästä muussakin kuin maataloudessa hyvään nosteeseen, kunhan heittävät kaiken taikauskonsa romukoppaan.

Kun kehitysmaiden elintaso kasvaa ja elintasokuilu kapenee, ei missään tarvita mitään tukia, koska jokainen tuottaa maailmanmarkkinahinnoilla. Silloin sellaisillakin asioilla kuin pitkillä kuljeutusmatkoilla on merkitystä ja omavaraistuotanto muuttuu kannattavammaksi. Valitettavasti tämä taitaa olla kovin epärealistinen utopia.

Lue lisää

Ei meillä erimielisyyttä ole, ellet sinä rupea niin demariksi niin demariksi, että... ;-)

---- kirjoitti:

...ovat niin tärkeitä teille, niin miksi ei suojata kehitysmaiden markkinoita suojatullein esim. Yhdysvaltain, Australian ja Brasilian ylijäämäelintarvikedumppaukselta? WTO-prosessi olisi erinomainen paikka toteuttaa se. Miksi tuollaisen tavoitteen eteen pitää uhrata suomalainen maatalous, kun mitään aitoa syytä ei ole?

Heikoilla kantimilla ollaan siinä vaiheessa, kun ollaan esim. ranskalaisesta ja hollantilaisesta elintarviketuotannosta riippuvaisia. Kalliiksikin tulee kansantaloudelle sellainen, kun työttömyys räjähtää käsiin elintarviketeollisuuden loppuessa ja vaihtotaseen kääntyessä reippaasti alijäämäiseksi?

Globaalista näkövinkkelistä olisi todella lyhytnäköistä ajaa maataloutta esim. EU:n alueella alas samaan aikaan kun maapallon väestö lisääntyy eikä ruoka riitä tälläkään hetkellä.

"Suomessa katsoisin, että tuki pitäisi suunnata pelkästään elintarvikkeiden lähi- ja luomutuotantoon ja jättää ns, teollinen, yhteen tuotantosuuntaan keskittynyt elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi tarkoitetun maataloustuotannon tuki kokonaan pois, tai hyvin pieneksi."

Tämä on kyllä melkoista haihattelua jo. Muut turvaavat elintarviketuotantonsa, miksi emme mekin? Puoluepoliittinen rettelöintihalu on minusta harvinaisen ontuva perustelu tällaisille esityksille.

Lue lisää

...kun mennään syvemmälle yksityiskohtiin kotimaisissa ja EU-tuissa.

Kehitysmaanäkökulma on minusta tärkeä, mutta en osaa sanoa, millä konkreettisilla keinoilla päästäisi siihen, että kehitysmaille avattaisi elintarvikkeiden vientimarkkinat, jotta niiden kansantaloudet kehittyisivät, ja samalla hoidettaisi asia niin, ettei esim. EU:ssa ja Suomessa syntyisi tarpeettomia haittoja.

Kehitysmaiden kansantaloudet avaisivat lännelle ja Suomellekin huikeita mahdollisuuksia vientiin, jos siellä ostovoima lisääntyisi esim. elintarvikeviennin kasvun ansiosta.

Kotimaisen tilanteen olen jo pitkään nähnyt niin, ettei näin pieni maa pärjää koskaan niillä markkinoilla, joilla suurtilat keskittyvät tuottamaan vain yhtä elintarviketeollisuuden raaka-ainetta. Muualla on aina pienemmät tuotantokustannukset ja suuremmat sadot. Siksi näen selviytymisstrategiana sen, että meillä otetaan askel taaksepäin ja palataan selkeämmin ruoan lähituotantoon ja luomuun.

Viimemainittuunhan meillä on hyvät ilmastolliset olosuhteet, kun täällä eivät aivan kaikki samat tuholkaiset ja taudit jyllää kuin kuumemmissa maissa.

Ei minua haittaa, jos kehitysmaat rikastuvat. Minun käsitykseni mukaan on kuitenkin selvää, että ruuan hinta tulee lähivuosina noeasti ja merkittävästi nousemaan.

Tämä aiheutuu siitä, että öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden raju hinnannousu heijastuu myös bioenergian hintaan. Sitä, kuten metanolia, biodieseliä jne tuotetaan taas pelloilla, jolloin peltoja poistuu ruuan tuotannosta. Näin elintarvikkeiden tarjonta vähenee, ja hinta nousee. Suunnilleen samaa käyrää noudatellen kuin öljynkin.

timo kirjoitti:

Ei minua haittaa, jos kehitysmaat rikastuvat. Minun käsitykseni mukaan on kuitenkin selvää, että ruuan hinta tulee lähivuosina noeasti ja merkittävästi nousemaan.

Tämä aiheutuu siitä, että öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden raju hinnannousu heijastuu myös bioenergian hintaan. Sitä, kuten metanolia, biodieseliä jne tuotetaan taas pelloilla, jolloin peltoja poistuu ruuan tuotannosta. Näin elintarvikkeiden tarjonta vähenee, ja hinta nousee. Suunnilleen samaa käyrää noudatellen kuin öljynkin.

Lue lisää

Valitettavasti vain kysyntä ja tarjonta tai mitkään muutkaan reaaliset hinnanmuodostustekijät eivät enää määrää taloudessa. Taloudessa määrää vain raha ja sen kasvamisen pakko. Ja siksi kuluttaja saa todeta esim. sähkölaskunsa jatkuvasti vain kasvavan.

Taloudessa määräävät suuret numerot, eivät niukkuuden lait. Kun maataloustuotantoa tuetaan, turha kuvitella, että tuet turvaisivat tuottajille tuotantomahdollisuudet. Kissan paskat, tukia jaetaan, jotta rahaa saataisiin maataloustuottamisen kulisseissa jaetuksi niille joiden intressinä on rahan kasvattaminen. Siksi esim. Suomessa suuria sokerijuurikastukia nostavat sellaiset nimet kuin Ehrnrooth ja Wahlroos. Ja koska tällaiset herrat haluavat tukirahansa, on sokerit myös markkinoitava. Ja ne markkinoidaan rahan voimalla, ja ne markkinoidaan köyhiin kehitysmaihin, joita saman rahan voimalla estetään tuottamasta itse sokerinsa.

Näin niin kuin periaatteessa. Raha on se mikä määrää. Kysyntä ja tarjonta on ajat sitten alistettu pakkomarkkinoinnin mekanismeille. Juuri tästä Geldof puhui. On turhaa auttaa kehitysmaita keräämällä avustusrahoja, jos mailta viedään mahdollisuudet kehittyä. Eli tehdään niistä omien ökytukiensaajiemme tarvitsemia markkinakulisseja.

todellisuus.... kirjoitti:

Valitettavasti vain kysyntä ja tarjonta tai mitkään muutkaan reaaliset hinnanmuodostustekijät eivät enää määrää taloudessa. Taloudessa määrää vain raha ja sen kasvamisen pakko. Ja siksi kuluttaja saa todeta esim. sähkölaskunsa jatkuvasti vain kasvavan.

Taloudessa määräävät suuret numerot, eivät niukkuuden lait. Kun maataloustuotantoa tuetaan, turha kuvitella, että tuet turvaisivat tuottajille tuotantomahdollisuudet. Kissan paskat, tukia jaetaan, jotta rahaa saataisiin maataloustuottamisen kulisseissa jaetuksi niille joiden intressinä on rahan kasvattaminen. Siksi esim. Suomessa suuria sokerijuurikastukia nostavat sellaiset nimet kuin Ehrnrooth ja Wahlroos. Ja koska tällaiset herrat haluavat tukirahansa, on sokerit myös markkinoitava. Ja ne markkinoidaan rahan voimalla, ja ne markkinoidaan köyhiin kehitysmaihin, joita saman rahan voimalla estetään tuottamasta itse sokerinsa.

Näin niin kuin periaatteessa. Raha on se mikä määrää. Kysyntä ja tarjonta on ajat sitten alistettu pakkomarkkinoinnin mekanismeille. Juuri tästä Geldof puhui. On turhaa auttaa kehitysmaita keräämällä avustusrahoja, jos mailta viedään mahdollisuudet kehittyä. Eli tehdään niistä omien ökytukiensaajiemme tarvitsemia markkinakulisseja.

Lue lisää

Olet tässä ja edellisessä viestissäsi kertonut kaiken olennaisen. Nimenomaan tästä maataloustukipolitiikassa ja kehittyneiden maiden protektionismissa on kyse. Tuotteet dumpataan kehitysmaihin ja estetään niitä siten kehittymästä. Maataloustuet ovat myös rikkaiden tukemista. Suomessa näin ei kaikkinensa ole ja tämä antaa väärän perspektiivin koko läntiseen tilanteeseen.

Jos ei ole vielä tullut mieleen, niin diplomi-insinöörien kouluttaminen on pahin vitsaus, mihin ihmiskunta on ryhtynyt.

Ilman niitä ei olisi saasteita.

pahinta! kirjoitti:

Jos ei ole vielä tullut mieleen, niin diplomi-insinöörien kouluttaminen on pahin vitsaus, mihin ihmiskunta on ryhtynyt.

Ilman niitä ei olisi saasteita.

Vain tekniikan ammattilaiset pystyvät kehittämään ne teknologiat, joiden avulla ihmiskunta selviää. Paluuta kivikauteen tai edes esiteolliseen aikaan ei ole.

Pelkät otolliset tekniikan alan innovaatiot eivät kuitenkaan riitä pelastamaan maailmaa, sillä hyötysuhteiden ja ekotehokkuuden paraneminen jää kasvun jalkoihin.

Maailma pelastuu, kun riittävän moni ryhtyy puhaltamaan samaan, yhteiseen hiileen. Eli jos sinulla on 2 miljoonaa, lähetä toinen minulle, tilinumeron saat kysymällä. Niin se on pojjjaaat.

Antakaa maailma teknograateille niin me annamme teille hyvinvoinnin. Revi siitä.

Leikki leikkinä, kaikki ovat tärkeitä ja menestyksen avaimet ovat tasa-arvo, rauha ja demokratia.

environment kirjoitti:

Vain tekniikan ammattilaiset pystyvät kehittämään ne teknologiat, joiden avulla ihmiskunta selviää. Paluuta kivikauteen tai edes esiteolliseen aikaan ei ole.

Pelkät otolliset tekniikan alan innovaatiot eivät kuitenkaan riitä pelastamaan maailmaa, sillä hyötysuhteiden ja ekotehokkuuden paraneminen jää kasvun jalkoihin.

Maailma pelastuu, kun riittävän moni ryhtyy puhaltamaan samaan, yhteiseen hiileen. Eli jos sinulla on 2 miljoonaa, lähetä toinen minulle, tilinumeron saat kysymällä. Niin se on pojjjaaat.

Antakaa maailma teknograateille niin me annamme teille hyvinvoinnin. Revi siitä.

Leikki leikkinä, kaikki ovat tärkeitä ja menestyksen avaimet ovat tasa-arvo, rauha ja demokratia.

Lue lisää

Kauheeta, kun kaikki puhaltaa siihen hiileen niin se palaa loppuun paljon nopeammin!

Menkää metsään hakkaamaan halkoja!

se palaa nopeammin! kirjoitti:

Kauheeta, kun kaikki puhaltaa siihen hiileen niin se palaa loppuun paljon nopeammin!

Menkää metsään hakkaamaan halkoja!

Ettei tulis vaan mitään vahinkoa...

Jostain luin hiljattain, vaikken enää muista mistä, että jos länsimaat alentaisivat elintarviketuonnin suojatulleja 20%, niin mitään kehitysmaatukia ei enää tarvittaisi.