Fossiiliset polttoaineet

muistaakseni suomeen on tarkoitus saada tuulivoimaa vuoteen 2010 mennessä yhteensä 500MW nykyisen noin 40MW:n (?) sijasta.

vaatimatattomaltahan tuo alku kuulostaa, mutta ehkä suunnitelmia muutetaan ylöspäin. toivotaan niin.

Jos maapallo olisi pallokartta, niin se kerros ilmakehästä, jossa ihminen pystyy hengittämään ilman happipulloja, olisi yhtä ohut kuin lakkakerros pallokartan pinnassa. Siihen me kuitenkin, hiukkasten lisäksi tuppaamme vuosittain myös lähes 100 miljoonaa tonnia rikkidioksidia. Kaikki mitä maailman piiput puhaltavat ulos, lakkakerros hengittää sisään. Rikkidioksidi muodostaa muutamassa tunnissa tai vuorokaudessa ilman hapen ja kosteuden kanssa rikkihappoa, hoo-kaks-es-oo-nelosta, kuten koulussa opetettiin. Se laskeutuu sateen mukana takaisin maan päälle, metsiin ja järviin. Ihminen viisaudessaan tuottaa 70 kertaa enemmän rikkidioksidia kuin sen ainoa suoranainen luonnollinen lähde, tulivuoret. Välillisesti rikkidioksidia muodostuu kylläkin myös maatumis- ja lahoamisprosesseissa. Syyllisiä ovat liikenne, teollisuus ja energiatuotanto, pahinta hiilen ja öljytuotteiden eli fossiilisten polttoaineiden polttaminen. Ilmakehän säilymistä ajatellen hiili on öljyä pahempi peikko, sillä öljy loppuu ajoissa, mutta hiiltä uhkaa riittää vielä vuosisatoja. Ihmiskunta ei kuitenkaan tyydy tähän sottaamiseen vaan tuppaa ilmakehään hiukkasten ja rikin lisäksi muutakin. Ohut lakkakerros saa vastaanottaa vuosittain myös 60 miljoonaa tonnia typpioksideja, jotka syntyvät, kun ilman typpi ja happi yhtyvät palamisprosessissa. Ja kun nämä typpioksidit puolestaan takertuvat ilman vapaaseen happeen ja reagoivat auringon ultraviolettisäteiden kanssa syntyy otsonia. Otsoni on äkäinen aine, joka iloisesti reagoi muiden aineiden kanssa. Liian suurina pitoisuuksina se pystyy vaurioittamaan niin erilaisia pintamateriaaleja kuin metsiä ja kasveja, neulasia ja lehtiä. Fossiilisten polttoaineiden käytön vuoksi on myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuus viime vuosisadan aikana kasvanut vähintään neljänneksellä. Tonneissa mitattuna ihminen tuottaa sata kertaa enemmän hiilidioksidia kuin kaikkia edellä mainittuja ilmansaasteita yhteensä. Pitkällä tähtäimellä tällä voi olla vaikutuksia ilmastoon. Puhutaan ns. kasvihuoneilmiöstä. Mutta mitä tekemistä tällä kaikella on ydinvoiman kanssa? Siinäpä se ei yhtään mitään...

ps. Yhdysvaltain kestävä energia politiikkahan ei enää rakenna ydinvoimaloita vaan uusia öljy- ja hiilivoimaloita...

tuulivoima on ainoa säteilemätön energialähde.

ei ku myllyjä rakentamaan niin päästään hiukkasista ja säteilystä.

Vastaaja kirjoitti:

tuulivoima on ainoa säteilemätön energialähde.

ei ku myllyjä rakentamaan niin päästään hiukkasista ja säteilystä.

päästään samantien myös yhteiskunnan rahoista, sähköä kuluttavista teollisuuslaitoksista ja niiden tarjoamista työpaikoista.

Sehän onkin hieno lääke: työpaikat ja yhteiskunnan verotulot vähenevät, ja yhteiskunnan rahan kulutus kasvaa. Ainoiksi mahdollisiksi säästökohteiksi joutuvat terveydenhuolto ja koulutus, ja silti ovat edessä mittavat veronkorotukset ja lainanotto.

Mieluummin edullinen energia (joka ei tarvitse valtion mittavia tukia) ja sen johdosta työpaikat pysyvät Suomessa, niin että nekin rahat voitaisiin käyttää sairaanhoitoon ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen.

Juha kirjoitti:

päästään samantien myös yhteiskunnan rahoista, sähköä kuluttavista teollisuuslaitoksista ja niiden tarjoamista työpaikoista.

Sehän onkin hieno lääke: työpaikat ja yhteiskunnan verotulot vähenevät, ja yhteiskunnan rahan kulutus kasvaa. Ainoiksi mahdollisiksi säästökohteiksi joutuvat terveydenhuolto ja koulutus, ja silti ovat edessä mittavat veronkorotukset ja lainanotto.

Mieluummin edullinen energia (joka ei tarvitse valtion mittavia tukia) ja sen johdosta työpaikat pysyvät Suomessa, niin että nekin rahat voitaisiin käyttää sairaanhoitoon ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen.

mitä vaan, esimerkiksi siltä pohjalta, mikä kenellekki on tärkeää. mutta jospa koetettais katsoa ihan asiallisesti asioita.

Ydinvomasta aiheutuvan säteilyn haitallisia vaikutuksia terveydelle ja luonnolle ei kukaan pysty kiistämään, vain vähättelemään.

fossiilisten polttoaineiden vastaavia haittoja ei enää edes yritetä vähätellä.

ydinvoima ei poista fossiilisten polttoaineiden haittoja, vaan lisää niitä. samalla kun lisäämme ydinvoimaa, lisäämme muun energian kulutusta.
tuloksena on, että sekä säteily että hiukkashaitat kasvavat (itsehän myös kerroit, että fossilisten aineiden poltossakin syntyy säteilyä). samalla ihmisten sairastuminen kasvaa ja terveydenhoitokulut sen mukana.

jos sanon tuon tiiviimmin: energian kulutus on ratkaisevaa päästöjen kannalta, ei tuotanto. tyypillinen esimerkki saastuttavasta kulutuksesta on liikenne ja suuret prosessilaitokset.

asteittaisella tuulivoimaan siirtymisellä voidaan saavuttaa, jos niin halutaan, tilanne, jossa energiantuotantoa voidaan jopa lisätä jonkin verran ilman suuria kustannuksia, jotka koko ajan vain pienenesivät. näin myös uusimisprosessi nopeutuu.


yksi asia, josta tällä palstalla ei ole puhuttu kuin pari sanaa, on lämpöhuolto. ydinvoimaloista on periaatteessa saatavana hukkalämpöä vaikka kuinka paljon. kysymys vain kuuluukin: kuka sitä haluaa? ja kuka sitä uskaltaa edes tarjota?

tuulivoimalla ei lämpöä saada kuin sähkön kautta.

aurinkovoimalla lämpöä voisi saada, en tiedä.

vielä näillä näkymin lämpöhuolto olis paljolti fossiilisten polttoaineiden varassa. vai onko sinulla jotain parempaa tietoa/ideaa?

no, sähkölämmitys tietysti pientaloissa sellaisena varmistavana lämmityksenä. merkitys taitaa olla vähäinen.

Vastaaja kirjoitti:

mitä vaan, esimerkiksi siltä pohjalta, mikä kenellekki on tärkeää. mutta jospa koetettais katsoa ihan asiallisesti asioita.

Ydinvomasta aiheutuvan säteilyn haitallisia vaikutuksia terveydelle ja luonnolle ei kukaan pysty kiistämään, vain vähättelemään.

fossiilisten polttoaineiden vastaavia haittoja ei enää edes yritetä vähätellä.

ydinvoima ei poista fossiilisten polttoaineiden haittoja, vaan lisää niitä. samalla kun lisäämme ydinvoimaa, lisäämme muun energian kulutusta.
tuloksena on, että sekä säteily että hiukkashaitat kasvavat (itsehän myös kerroit, että fossilisten aineiden poltossakin syntyy säteilyä). samalla ihmisten sairastuminen kasvaa ja terveydenhoitokulut sen mukana.

jos sanon tuon tiiviimmin: energian kulutus on ratkaisevaa päästöjen kannalta, ei tuotanto. tyypillinen esimerkki saastuttavasta kulutuksesta on liikenne ja suuret prosessilaitokset.

asteittaisella tuulivoimaan siirtymisellä voidaan saavuttaa, jos niin halutaan, tilanne, jossa energiantuotantoa voidaan jopa lisätä jonkin verran ilman suuria kustannuksia, jotka koko ajan vain pienenesivät. näin myös uusimisprosessi nopeutuu.


yksi asia, josta tällä palstalla ei ole puhuttu kuin pari sanaa, on lämpöhuolto. ydinvoimaloista on periaatteessa saatavana hukkalämpöä vaikka kuinka paljon. kysymys vain kuuluukin: kuka sitä haluaa? ja kuka sitä uskaltaa edes tarjota?

tuulivoimalla ei lämpöä saada kuin sähkön kautta.

aurinkovoimalla lämpöä voisi saada, en tiedä.

vielä näillä näkymin lämpöhuolto olis paljolti fossiilisten polttoaineiden varassa. vai onko sinulla jotain parempaa tietoa/ideaa?

no, sähkölämmitys tietysti pientaloissa sellaisena varmistavana lämmityksenä. merkitys taitaa olla vähäinen.

Mitä vastaaja mahtaa edellisessä tarkoittaa ?

Lämpöä saa hänen mukaansa ydinvoimaloista, tuulivoimasta, fossiilisista polttoaineista ja sähkölämmityksestä.

Saako aurinkovoimasta lämpöä hän ei tiedä.
??????????????????????????????????????????

Aurinko kirjoitti:

Mitä vastaaja mahtaa edellisessä tarkoittaa ?

Lämpöä saa hänen mukaansa ydinvoimaloista, tuulivoimasta, fossiilisista polttoaineista ja sähkölämmityksestä.

Saako aurinkovoimasta lämpöä hän ei tiedä.
??????????????????????????????????????????

sillä joka paikasta, mistä lämpöä on saatavana, sitä ei kuitenkaan saada - taloudellisista tai muista syistä. sitä, onko auringon lämpöenergian hyödyntäminen lämmönhuollossa taloudellisesti mielekästä, en tiedä. tiedätkö sinä?

Vastaaja kirjoitti:

sillä joka paikasta, mistä lämpöä on saatavana, sitä ei kuitenkaan saada - taloudellisista tai muista syistä. sitä, onko auringon lämpöenergian hyödyntäminen lämmönhuollossa taloudellisesti mielekästä, en tiedä. tiedätkö sinä?

Talojen lämpiäminen ikkunoiden kautta tulevan auringon lämpösäteilyn avulla on merkittävä tekijä, talon sijainnista riippuen.
Turve ja puupolttoaine kuivataan auringon lämmöllä. Muuallakin sitä käytetään laajalti hyväksi, vaikka ei heti tule ajatelleeksi - kasvihuoneissakin.

Jocu kirjoitti:

Talojen lämpiäminen ikkunoiden kautta tulevan auringon lämpösäteilyn avulla on merkittävä tekijä, talon sijainnista riippuen.
Turve ja puupolttoaine kuivataan auringon lämmöllä. Muuallakin sitä käytetään laajalti hyväksi, vaikka ei heti tule ajatelleeksi - kasvihuoneissakin.

lämpöhuollolla tarkoitan kuitenkin sitä, että esim. asuinhuoneisto saadaan pidettyä lämpinänä suomen oloissa ympäri vuoden. ei taida pelkkä aurinko siihen riittää. myös huoneiston jäähdytys kuuluu samaan asiaan. viime kesä olikin energiayhtiöille ihan hvä kesä siinä mielessä.

jossain on tehty aurinkovoimala, jossa peilien avulla suunnataan lämpö yhteen pisteeseen ja saadaan kiehuvaa vettä. muuta en siitä muista.

Vastaaja kirjoitti:

lämpöhuollolla tarkoitan kuitenkin sitä, että esim. asuinhuoneisto saadaan pidettyä lämpinänä suomen oloissa ympäri vuoden. ei taida pelkkä aurinko siihen riittää. myös huoneiston jäähdytys kuuluu samaan asiaan. viime kesä olikin energiayhtiöille ihan hvä kesä siinä mielessä.

jossain on tehty aurinkovoimala, jossa peilien avulla suunnataan lämpö yhteen pisteeseen ja saadaan kiehuvaa vettä. muuta en siitä muista.

Suomessa asuintalojen koneellinen jäähdytys lienee aika vähäistä. On tosin siirrettäviä jäähdytyskoneita, ja seinään asennettavia jäähdytys/lämmitysaparaatteja.
Jenkeissähän kuluu sähköä enemmän jäähdytykseen kuin lämmitykseen.

Sähkön hyvä hinta kesällä johtui tietysti osaltaan kylmäkoneiden ahkerasta käynnistä, mutta myös vesivoiman vähyydestä. Kyllä vesivoimayhtiötkin katsovat miten vetensä kanssa pelaavat.

Vastaaja kirjoitti:

mitä vaan, esimerkiksi siltä pohjalta, mikä kenellekki on tärkeää. mutta jospa koetettais katsoa ihan asiallisesti asioita.

Ydinvomasta aiheutuvan säteilyn haitallisia vaikutuksia terveydelle ja luonnolle ei kukaan pysty kiistämään, vain vähättelemään.

fossiilisten polttoaineiden vastaavia haittoja ei enää edes yritetä vähätellä.

ydinvoima ei poista fossiilisten polttoaineiden haittoja, vaan lisää niitä. samalla kun lisäämme ydinvoimaa, lisäämme muun energian kulutusta.
tuloksena on, että sekä säteily että hiukkashaitat kasvavat (itsehän myös kerroit, että fossilisten aineiden poltossakin syntyy säteilyä). samalla ihmisten sairastuminen kasvaa ja terveydenhoitokulut sen mukana.

jos sanon tuon tiiviimmin: energian kulutus on ratkaisevaa päästöjen kannalta, ei tuotanto. tyypillinen esimerkki saastuttavasta kulutuksesta on liikenne ja suuret prosessilaitokset.

asteittaisella tuulivoimaan siirtymisellä voidaan saavuttaa, jos niin halutaan, tilanne, jossa energiantuotantoa voidaan jopa lisätä jonkin verran ilman suuria kustannuksia, jotka koko ajan vain pienenesivät. näin myös uusimisprosessi nopeutuu.


yksi asia, josta tällä palstalla ei ole puhuttu kuin pari sanaa, on lämpöhuolto. ydinvoimaloista on periaatteessa saatavana hukkalämpöä vaikka kuinka paljon. kysymys vain kuuluukin: kuka sitä haluaa? ja kuka sitä uskaltaa edes tarjota?

tuulivoimalla ei lämpöä saada kuin sähkön kautta.

aurinkovoimalla lämpöä voisi saada, en tiedä.

vielä näillä näkymin lämpöhuolto olis paljolti fossiilisten polttoaineiden varassa. vai onko sinulla jotain parempaa tietoa/ideaa?

no, sähkölämmitys tietysti pientaloissa sellaisena varmistavana lämmityksenä. merkitys taitaa olla vähäinen.

tietoja tuosta päästöjen jakautumasta (tuotanto/kulutus) vahvistaakseni lauseeni:
> jos sanon tuon tiiviimmin: energian kulutus on > ratkaisevaa päästöjen kannalta, ei tuotanto.
> tyypillinen esimerkki saastuttavasta
> kulutuksesta on liikenne ja suuret
> prosessilaitokset.

aivan viime aikojen tilanne ei ole tiedossani. teollisuushan on vapaaeehtoisesti investoinut päästöjen pienentämiseen ja liikenne puolipakolla.

löysin netistä tietoja vain vuodelta 1996, viimeisimpänä. silloin tilanne oli karkeasti seuraava:

...
päästöt ilmaan - hiukkaset (1000t) 1966
liikenne... 12
energ. tuotanto.... 4
muu polttoaineiden käyttö... 36
...
http://www.stat.fi/tk/yr/yepar97.html

jos tulkitsen oikein, tuo merkitsisi sitä, että hiukkaspäästöjen kannalta on yhdentekevää, millainen uusi voimala on. kulutuksen vaikutus on kuitenkin 10-kertainen!

Jocu kirjoitti:

Suomessa asuintalojen koneellinen jäähdytys lienee aika vähäistä. On tosin siirrettäviä jäähdytyskoneita, ja seinään asennettavia jäähdytys/lämmitysaparaatteja.
Jenkeissähän kuluu sähköä enemmän jäähdytykseen kuin lämmitykseen.

Sähkön hyvä hinta kesällä johtui tietysti osaltaan kylmäkoneiden ahkerasta käynnistä, mutta myös vesivoiman vähyydestä. Kyllä vesivoimayhtiötkin katsovat miten vetensä kanssa pelaavat.

eiku lamput pyöri kaiken aikaa, yölläkin. helle oli sitä luokkaa, että ilman niitä oisin varmaan nääntyny.
eihän ne mitään ydinvoimalaa tartte, mutta jos muutama 10000 propellia hyrrää niin jo alkaa jossakin näkymään.

Vastaaja kirjoitti:

eiku lamput pyöri kaiken aikaa, yölläkin. helle oli sitä luokkaa, että ilman niitä oisin varmaan nääntyny.
eihän ne mitään ydinvoimalaa tartte, mutta jos muutama 10000 propellia hyrrää niin jo alkaa jossakin näkymään.

Se propelli aiheuttaa vain viimaa, ei se ilmaa jäähdytä. Toki senkin moottori sähköä tarvitsee, mutta jos ilmaa aletaan jäähdyttämään, on kulutus ihan toista luokkaa.

Yritin tuossa toisessa jutussa vastata, että meillä ainakin on niin varmat ja moninkertaiset järjestelmät polttoainenippuun tarttumiseen, että ei nippu niistä putoa. Käsittelykaarti on myös erittäin kokenutta. Tämä ei merkitse välinpitämättömyyttä, vaan kykyä hoksata jos jotakin on pielessä.

Niin, se juttu oli kai täynnä, kun ei sallinut enää kommenttia.

Jocu kirjoitti:

Se propelli aiheuttaa vain viimaa, ei se ilmaa jäähdytä. Toki senkin moottori sähköä tarvitsee, mutta jos ilmaa aletaan jäähdyttämään, on kulutus ihan toista luokkaa.

Yritin tuossa toisessa jutussa vastata, että meillä ainakin on niin varmat ja moninkertaiset järjestelmät polttoainenippuun tarttumiseen, että ei nippu niistä putoa. Käsittelykaarti on myös erittäin kokenutta. Tämä ei merkitse välinpitämättömyyttä, vaan kykyä hoksata jos jotakin on pielessä.

Niin, se juttu oli kai täynnä, kun ei sallinut enää kommenttia.

ropellien kanssa.

selväksi tuli: teiän ukot ei tiputtele uraanisauvoja :)

joo, katotaan josko lähtis viikonlopun viettoon. en oo ihan varma vielä.

Vastaaja kirjoitti:

mitä vaan, esimerkiksi siltä pohjalta, mikä kenellekki on tärkeää. mutta jospa koetettais katsoa ihan asiallisesti asioita.

Ydinvomasta aiheutuvan säteilyn haitallisia vaikutuksia terveydelle ja luonnolle ei kukaan pysty kiistämään, vain vähättelemään.

fossiilisten polttoaineiden vastaavia haittoja ei enää edes yritetä vähätellä.

ydinvoima ei poista fossiilisten polttoaineiden haittoja, vaan lisää niitä. samalla kun lisäämme ydinvoimaa, lisäämme muun energian kulutusta.
tuloksena on, että sekä säteily että hiukkashaitat kasvavat (itsehän myös kerroit, että fossilisten aineiden poltossakin syntyy säteilyä). samalla ihmisten sairastuminen kasvaa ja terveydenhoitokulut sen mukana.

jos sanon tuon tiiviimmin: energian kulutus on ratkaisevaa päästöjen kannalta, ei tuotanto. tyypillinen esimerkki saastuttavasta kulutuksesta on liikenne ja suuret prosessilaitokset.

asteittaisella tuulivoimaan siirtymisellä voidaan saavuttaa, jos niin halutaan, tilanne, jossa energiantuotantoa voidaan jopa lisätä jonkin verran ilman suuria kustannuksia, jotka koko ajan vain pienenesivät. näin myös uusimisprosessi nopeutuu.


yksi asia, josta tällä palstalla ei ole puhuttu kuin pari sanaa, on lämpöhuolto. ydinvoimaloista on periaatteessa saatavana hukkalämpöä vaikka kuinka paljon. kysymys vain kuuluukin: kuka sitä haluaa? ja kuka sitä uskaltaa edes tarjota?

tuulivoimalla ei lämpöä saada kuin sähkön kautta.

aurinkovoimalla lämpöä voisi saada, en tiedä.

vielä näillä näkymin lämpöhuolto olis paljolti fossiilisten polttoaineiden varassa. vai onko sinulla jotain parempaa tietoa/ideaa?

no, sähkölämmitys tietysti pientaloissa sellaisena varmistavana lämmityksenä. merkitys taitaa olla vähäinen.

läpi näitä sanojasi.

"Ydinvomasta aiheutuvan säteilyn haitallisia vaikutuksia terveydelle ja luonnolle ei kukaan pysty kiistämään, vain vähättelemään."

Miten ydinvoima on vaikuttanut MINUN terveyteeni? Entä sinun? Entä Jocun? Uskallan väittää ettei mitenkään. Onko se vähättelyä?

Entä suomalainen ydinvoima? Vielä vähemmän. Otetaan pahin tapaus: Tsernobyl. YK:n raportin mukaan

"Tiedeyhteisössä vallitsevan käsityksen mukaan väestön elinikäisannokset eivät tule aiheuttamaan tilastollisesti havaittavaa muutosta sairastuvuudessa, lukuun ottamatta lasten ja nuorten kilpirauhassyöpä. Alun perin uudelleen asuttamisen rajana pidettiin 350 mSv elinikäisannosta, mikä vastaisi 5 mSv keskimääräisenä vuosiannoksena. Myöhemmin rajat tiukennettiin yhden millisievertin vuosiannokseen ja 70 millisievertin elinikäisannokseen. Tähän verrattuna altistuneiden väestöryhmien todelliset keskiannokset ovat alhaisia. Ainoastaan tiukan kontrollin alueilla esiintyy rajan ylittäviä keskiannoksia."

Ja tässä välissä saanen huomauttaa, että suomessa saa LUONNOSTA vuodessa sätelyä keskimäärin 3,7 mSv. Siihen verrattuna tuo "saastuneiden" alueiden kokonaisannos 5 mSv/vuosi ei ole mitenkään dramaattinen.

Sivulta
http://www.euphin.dk/
tein etsinnän kuinka suuri prosentti väestöstä sairastui pahanlaatuisiin (kuolettaviin?) kasvaimiin vuonna 1990 eri maissa.

"DENMARK","3.26","1990"
"FINLAND","2.01","1990"
"FRANCE","0.89","1990"
"ITALY","2.16","1990"
"RUSSIA","1.13","1990"
"UKRAINE","1.30","1990"

Kuten näemme, syöpään sairastuvuus ei mitenkään korreloi taustasätelyn määrään - Tanskahan ei ole peruskalliomaastoa kuten ei Italiakaan. Samassa huomaamme, että Ukrainassa on vähemmän syöpiä kuin Suomessa. Sama piti paikkansa myös vuonna 1986, vuosi Tsernobylin jälkeen:

"FINLAND","1.76","1986"
"UKRAINE","1.27","1986"

"ydinvoima ei poista fossiilisten polttoaineiden haittoja, vaan lisää niitä. samalla kun lisäämme ydinvoimaa, lisäämme muun energian kulutusta."

Kenties. Mutta kysymyshän on nimenomaan, lisääkö ydinvoima energian kulutusta, vai onko ydinvoima vain yksi mahdollinen tapa tyydyttää kasvava energian kulutus.

Mietitäänpä vaihtoehtoja suurten sähkömäärien tuottamiseen: Ydinvoima, vesivoima ja hiilivoima. Kosket on jo valjastettu, kumman jäljelle jäävistä vaihtoehdoista valitsisit?

"energian kulutus on ratkaisevaa päästöjen kannalta, ei tuotanto. tyypillinen esimerkki saastuttavasta kulutuksesta on liikenne ja suuret prosessilaitokset."

Jos "suuri prosessilaitos" tarvitsee energiaa, niin se voi aivan varmasti käyttää sähköä siihen mikäikinäonkaan-tarkoitukseen. Sähköllä voidaan tehdä mitä vain. Jos se sähkö tulee ydinvoimaloista, niin se ei saastuta sen enempää kuin ydinvoimalat. Mikä tässä nyt on niin hankala käsittää?

Heittona vielä, että saasteiden käsittely vaarattomaan muotoon (tai talteen ottaminen) kuluttaa energiaa. Sähköä voidaan käyttää siihenkin tarkoitukseen.

"asteittaisella tuulivoimaan siirtymisellä voidaan saavuttaa, jos niin halutaan, tilanne, jossa energiantuotantoa voidaan jopa lisätä jonkin verran ilman suuria kustannuksia, jotka koko ajan vain pienenesivät. näin myös uusimisprosessi nopeutuu."

Mutta kun juuri kustannukset ovat se ongelma tuulivoimassa. Toinen, vielä suurempi, on se hurja määrä myllyjä jotka tarvittaisiin vaikkapa vain yhden ydinreaktorin sijaan sähköä tuottamaan. Vai ruvetaanko vain mahtikäskyllä säännöstelemään sähköä ja sulkemaan tehtaita?

"ydinvoimaloista on periaatteessa saatavana hukkalämpöä vaikka kuinka paljon. kysymys vain kuuluukin: kuka sitä haluaa? ja kuka sitä uskaltaa edes tarjota?"

Kukaan ei sitä tarjoa, koska ydinvoimalan rakennusprosessi on niin massiivisen byrokraattinen. Kun sitten vihdoin saadaan se byrokratia kahlattua läpi, halutaan tuottaa mahdollisimman paljon sähköä - yhdistetty sähkön ja lämmön tuottohan pienentää sähköturbiinin ja siis generaattorin hyötysuhdetta.

Sitä paitsi kyseessä on myös psykologinen asia: ydinvoima on esitetty sellaisen mörkönä, etteivät suuret massat halua asua niiden lähellä. Lämpöä taas ei ole taloudellista kuljettaa pitkiä matkoja.

"tuulivoimalla ei lämpöä saada kuin sähkön kautta.

aurinkovoimalla lämpöä voisi saada, en tiedä."

Saahan aurinkovoimallakin, mutta silloin kun stä eniten täällä Pohjolassa tarvittaisiin aurinkoa ei pahemmin ole tarjolla.

"vielä näillä näkymin lämpöhuolto olis paljolti fossiilisten polttoaineiden varassa. vai onko sinulla jotain parempaa tietoa/ideaa?

no, sähkölämmitys tietysti pientaloissa sellaisena varmistavana lämmityksenä. merkitys taitaa olla vähäinen."

Onhan niitä parempia ideoita jo nytkin. Vaikkapa lämpöpumppu. Pumpataan ulkoa lämpöä sisälle. Siinä vain on yksi huono puoli: tuo pumppu tarvitsee toimiakseen sähköä, se ei toimi öljyllä eikä haloilla. Eli siis kun kokonaisenergian kulutus vähenee, niin sähkön käyttö lisääntyy.
Toinen hyvä puoli tuossa on, että kaikki "käytetty" sähkö muuttuu loppujen lopuksi lämmöksi - kitkan ja vastuksen vaikutuksesta. Mitä ikinä sähkölaitetta käytätkin, niin se tekee työnsä ja loppujen lopuksi se "hukkaan" menevä energia lämmittää kotiasi. Talvella hyvä, kesällä ehkä ei :)

nuclear hope kirjoitti:

Jos maapallo olisi pallokartta, niin se kerros ilmakehästä, jossa ihminen pystyy hengittämään ilman happipulloja, olisi yhtä ohut kuin lakkakerros pallokartan pinnassa. Siihen me kuitenkin, hiukkasten lisäksi tuppaamme vuosittain myös lähes 100 miljoonaa tonnia rikkidioksidia. Kaikki mitä maailman piiput puhaltavat ulos, lakkakerros hengittää sisään. Rikkidioksidi muodostaa muutamassa tunnissa tai vuorokaudessa ilman hapen ja kosteuden kanssa rikkihappoa, hoo-kaks-es-oo-nelosta, kuten koulussa opetettiin. Se laskeutuu sateen mukana takaisin maan päälle, metsiin ja järviin. Ihminen viisaudessaan tuottaa 70 kertaa enemmän rikkidioksidia kuin sen ainoa suoranainen luonnollinen lähde, tulivuoret. Välillisesti rikkidioksidia muodostuu kylläkin myös maatumis- ja lahoamisprosesseissa. Syyllisiä ovat liikenne, teollisuus ja energiatuotanto, pahinta hiilen ja öljytuotteiden eli fossiilisten polttoaineiden polttaminen. Ilmakehän säilymistä ajatellen hiili on öljyä pahempi peikko, sillä öljy loppuu ajoissa, mutta hiiltä uhkaa riittää vielä vuosisatoja. Ihmiskunta ei kuitenkaan tyydy tähän sottaamiseen vaan tuppaa ilmakehään hiukkasten ja rikin lisäksi muutakin. Ohut lakkakerros saa vastaanottaa vuosittain myös 60 miljoonaa tonnia typpioksideja, jotka syntyvät, kun ilman typpi ja happi yhtyvät palamisprosessissa. Ja kun nämä typpioksidit puolestaan takertuvat ilman vapaaseen happeen ja reagoivat auringon ultraviolettisäteiden kanssa syntyy otsonia. Otsoni on äkäinen aine, joka iloisesti reagoi muiden aineiden kanssa. Liian suurina pitoisuuksina se pystyy vaurioittamaan niin erilaisia pintamateriaaleja kuin metsiä ja kasveja, neulasia ja lehtiä. Fossiilisten polttoaineiden käytön vuoksi on myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuus viime vuosisadan aikana kasvanut vähintään neljänneksellä. Tonneissa mitattuna ihminen tuottaa sata kertaa enemmän hiilidioksidia kuin kaikkia edellä mainittuja ilmansaasteita yhteensä. Pitkällä tähtäimellä tällä voi olla vaikutuksia ilmastoon. Puhutaan ns. kasvihuoneilmiöstä. Mutta mitä tekemistä tällä kaikella on ydinvoiman kanssa? Siinäpä se ei yhtään mitään...

ps. Yhdysvaltain kestävä energia politiikkahan ei enää rakenna ydinvoimaloita vaan uusia öljy- ja hiilivoimaloita...

"nuclear hope"

Pieni tarkennus, et muistanut mainita tämän "lakkakerroksen" massaa. Se on noin 5,1 x 10E15 tonnia. Mainitsemasi 160 miljoonaa tonnia rikkidioksidia ja typpidioksidia muodostavat noin yhden 30 miljoonasosan siitä. Olen kuitenkin samaa mieltä kanssasi siitä että niitä ei pitäisi päästää ilmakehään.

-.-

besserwi kirjoitti:

"nuclear hope"

Pieni tarkennus, et muistanut mainita tämän "lakkakerroksen" massaa. Se on noin 5,1 x 10E15 tonnia. Mainitsemasi 160 miljoonaa tonnia rikkidioksidia ja typpidioksidia muodostavat noin yhden 30 miljoonasosan siitä. Olen kuitenkin samaa mieltä kanssasi siitä että niitä ei pitäisi päästää ilmakehään.

-.-

löytyi asia josta olemme samaa mieltä!

"Mainitsemasi 160 miljoonaa tonnia rikkidioksidia ja typpidioksidia muodostavat noin yhden 30 miljoonasosan siitä. Olen kuitenkin samaa mieltä kanssasi siitä että niitä ei pitäisi päästää ilmakehään."

Seuraava kysymys onkin, että miten saamme tuon yhteisen tavoitteemme toteutettua?