erosin, koska en halua kummiksi lapsille heikon taloudellisen tilanteen takia.
Koska kirkkoon kuuluva on velvoitettu alkavan kummiksi, kun pyydetään, päätin erota kirkosta.
Toinen mikä mua tympii, on kirkon epävakaa tilanne. Toinen porukasta haluaisi kirkosta liberaalimman ja vanhoillinen porukka konservatiivisemman.
Jos kirkko liberalisoituu, konservatiivit lähtevät, ja jos kirkko tiukentaa sääntöjään, liberaalit lähtevät veks.
Minun mielestä olisi aika erottaa kirkko valtiosta.
Kirkko voi vielä vaikuttaa asioihin, kuten sunnuntaikauppaan.
Minun mielestä sunnuntaikauppa saisi vapauttaa.
On tekopyhää väittää, että uskovaiset menisivät kirkkojen sijasta kauppoihin.
Kirkoissa suomalaiset käyvät muutenkin niin mahdottoman harvoin.
Itse mieluusti käyttäisin sunnuntai-ajat kaupoissa kiertelyyn..
Kirkkoon en enää astu, erosin siitä ja näin on hyvä. Alkoi tympii niin että ei Persas sentään!
Koska kirkkoon kuuluva on velvoitettu alkavan kummiksi, kun pyydetään, päätin erota kirkosta.
Toinen mikä mua tympii, on kirkon epävakaa tilanne. Toinen porukasta haluaisi kirkosta liberaalimman ja vanhoillinen porukka konservatiivisemman.
Jos kirkko liberalisoituu, konservatiivit lähtevät, ja jos kirkko tiukentaa sääntöjään, liberaalit lähtevät veks.
Minun mielestä olisi aika erottaa kirkko valtiosta.
Kirkko voi vielä vaikuttaa asioihin, kuten sunnuntaikauppaan.
Minun mielestä sunnuntaikauppa saisi vapauttaa.
On tekopyhää väittää, että uskovaiset menisivät kirkkojen sijasta kauppoihin.
Kirkoissa suomalaiset käyvät muutenkin niin mahdottoman harvoin.
Itse mieluusti käyttäisin sunnuntai-ajat kaupoissa kiertelyyn..
Kirkkoon en enää astu, erosin siitä ja näin on hyvä. Alkoi tympii niin että ei Persas sentään!
Vastaukset 17
Vanhimmat
"erosin, koska en halua kummiksi lapsille heikon taloudellisen tilanteen takia.
Koska kirkkoon kuuluva on velvoitettu alkavan kummiksi, kun pyydetään, päätin erota kirkosta."
Ei kirkkoon kuuluvalla ole (ainakaan juridista) velvoitetta ryhtyä kummiksi. Kyseessä on täysin vapaaehtoinen asia. Toisaalta voi tietysti olla hankala kieltäytyäkin. Sanoihan jo vanha kansa, että kahdesta ei sovi kieltäytyä, pikkulapsen kummiudesta ja vainajan arkun kantamisesta. Kuten sanoin, mitään velvoitetta ei ole.
"Toinen mikä mua tympii, on kirkon epävakaa tilanne. Toinen porukasta haluaisi kirkosta liberaalimman ja vanhoillinen porukka konservatiivisemman."
Totta. Toisaalta tämä on merkki siitäkin, että kirkossa toimii sisäinen keskustelu. Diktatorisesti hallituissa kirkoissa ei ole sisäistä keskustelua, ei.
"Minun mielestä olisi aika erottaa kirkko valtiosta."
Näin on jo tehtykin.
"Kirkko voi vielä vaikuttaa asioihin, kuten sunnuntaikauppaan."
Käytännössä ei voi. Eihän kirkolla ole edes yhtenäistä kantaa sunnuntaiaukioloon. Eikä kirkolla muutenkaan ole mahdollisuuksia vaikuttaa tällaisiin asioihin.
"Minun mielestä sunnuntaikauppa saisi vapauttaa."
No niin minunkin mielestäni.
>>Minun mielestä olisi aika erottaa kirkko valtiosta.>>
>Näin on jo tehtykin.>
Eipä muistu mieleen, milloin tuo olisi Suomessa tapahtunut.
wikipediankin mukaan suomi on ainoita maita jossa on vielä valtionkirkko.
http://en.wikipedia.org/wiki/Separation_of_Church_&_State#Finland
Suomessa kirkko ja valtio on yhä naimisissa keskenään.
Kuten tietänetkin, wikipedia on avoin tietosanakirja, johon kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa. Sen asema tiedollisena auktoriteettina ei siis ole kovin korkea.
Vastaus kysymykseen, onko Suomessa valtiokirkko vai ei, riippuu tietysti pitkälti siitä, miten käsite 'valtionkirkko' määritellään. Vapaa-ajattelijoiden keskuudessa määritelmäksi tuntuu riittävän se, että ev.-lut.-kirkolla ja valtiolla ylipäänsä on jonkinlainen erityissuhde. Tällainen suhde tietysti onkin. Valtio kerää esimerkiksi verotuksen yhteydessä kirkollisverot, jotka se sitten tilittää kirkolle. Toisaalta palkanmaksun yhteydessä pidätetään myös ammattiliittojen jäsenmaksut, jotka tilitetään ammattiliitoille. (Nämä ovat vieläpä vähennyskelpoisia, kirkollisverot eivät...). Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Suomessa olisi valtionammattiliitto.
Se, että valtion ja enemmistökirkon suhde on järjestetty erityisellä tavalla, ei ole sama asia kuin valtionkirkko. Valtionkirkkoon kuuluu yleisen määritelmän mukaan se, että kirkko ja valtio ovat 'yhtä', siis että kansalaiset kuuluvat kirkkoon enemmän tai vähemmän automaattisesti, että valtion ja kirkon päättävät elimet ovat yhtenevät jne. Tällaista järjestelmää Suomessa ei ole ollut enää vuosikymmeniin.
Suomalaista järjestelmää kutsutaan yleensä 'kansankirkoksi', ja tämä on mielestäni osuva määritelmä. Kansankirkkohan se on, jos kansasta kuuluu kirkkoon n. 85 %. Tämän valossa on myös loogista, että valtion ja enemmistökirkon suhteet ovat erityiset, ja että enemmistökirkon asemaa säätelee erityinen laki.
tuossa taas nähdään uskovaisen "moraali".
Rehellinen mies olisi suoraan myöntänyt erehtyneensä, tehneensä virheen.
Mutta tyyppisuskis ei kun kiemurtelee. Taitaa lisäksy kuulua kepuun.
En tiedä kuka tässä on edellisen kirjoittajan mukaan uskis tai erehtynyt ja ja missä asiassa erehtynyt, mutta Suomessa ei todellakaan ole valtionkirkkoa, vaan kansankirkko.
Kun Ruotsi muutti _valtiokirkko_järjestelmänsä jokseenkin Suomen oloja vastaavaksi, puhuttiin, että Suomessakin täytyy erottaa valtio ja kirkko. Kuitenkin siis Ruotsi tuli aika lailla samoille viivoille Suomen kanssa.
Usein valtiokirkossa seurakuntien työntekijät ovat valtion tai kunnan työntekijöitä, ts. palkka tulee valtiolta tai kunnalta (näin esim. Tanskassa), kun taas Suomen kansankirkossa työntekijät ovat seurakuntien ja kirkon työntekijöitä ja palkan maksaa seurakunta.
Ratkaiseva ero on mm. lainsäädännössä. Suomessa, kansankirkon suhteen, eduskunta vahvistaa kirkolliskokouksen laatiman lain. Eduskunta voi joko vahvistaa sen tai palauttaa kirkolliskokoukselle, jolloin vanha laki jää edelleen voimaan. Ruotsin valtiokirkossa (siis ennen noita muutoksia) valtiopäivät saattoi vahvistamisen ja palauttamisen lisäksi _muuttaa_ lakia haluamallaan tavalla ja hyväksyä sen muutettuna, jolloin siis itse asiassa valtio eikä kirkko määräsi viime kädessä kirkkolain sisällön.
Ruotsin valtiokirkkojärjestelmässä kirkkoon kuuluvan äidin lapsi liitettiin automaattisesti kirkkoon, kastettiinpa lasta tai ei. Suomessa vanhemmat päättävät, kastavatko lapsen, ja vain kasteen kauttaa liitytään kirkkoon. Toisin sanoen kirkko tai valtio ei liitä ketään kirkkoon Suomessa, vaan valinta on vanhempien. (Niinpä kaikki, jotka väittävät, että heidät on pakolla liitetty kirkkoon, voivat syyttää siitä vanhempiaan...)
Kiitos hyvästä ja täydentävästä vastauksesta! Juuri tätä yritin vastauksessani tuoda esille.
"Rehellinen mies olisi suoraan myöntänyt erehtyneensä, tehneensä virheen."
Jos joku myöntää erehtyneensä, vaikkei ole erehtynyt, hän ei ole rehellinen, vaan epärehellinen.
Valtionkirkko, kansankirkko - samapa tuo.
Tosiasia on se, että lut. kirkko on Suomessa aivan eri asemassa kuin mikä muu yhdistys tahansa. (Ei viitsitä mainita piskuista ortodoksikirkko ollenkaan.)
Verotusoikeus pois, kirkkolaki pois jne., "uskonnonvapauden" sijalle "vakaumuksenvapaus" - SITTEN VASTA voimme alkaa väittää, että Suomen valtio ja kirkko eivät ole naimisissa keskenään.
"Valtionkirkko, kansankirkko - samapa tuo."
No ei se nyt ihan sama ole, perehdypä vielä ajatuksella annettuihin vastauksiin.
"Tosiasia on, että lut. kirkko on Suomessa aivan eri asemassa kuin mikä muu yhdistys tahansa."
Toisaalta sinulla tuskin on osoittaa mitää toista "yhdistystä", johon kuuluisi sama määrä kansalaisia kuin lut. kirkkoon?
Minä taas kaipailisin vieläkin sitä vähennysoikeutta kirkollisverolle, joka ammattiyhdistysten jäsenmaksuilla on. :-)
Niin, ei se ole tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa.
Mutta - mihin oikein yrität vedota, kun vetoat lut.kirkon "suureen jäsenmäärään"?
Kun ottaa huomioon, mihin jäsenyys perustuu (ei suinkaan kunkin jäsenen omaan, harkittuun elämänkatsomukseen vaan todella usein perinteiseen vauvojen pakkokastamiseen ja pelkkään eroamislaiskuuteen) ja senhän sinäkin tiedät varsin hyvin, niin en ymmärrä, miksi vedät numeroita mukaan tällaiseen keskusteluun alkuunkaan.
Onko niin, että mikä tahansa kelpaa perusteluksi luterilaiselle, kunhan kirkko on saamapuolella? Hpmh.
Mihin _pakko_kastamiseen? Vanhemmat _valitsevat_ kastavatko lapsensa vai ei. Jos meillä olisi valtionkirkko, niin ehkäpä voisi puhua pakosta: lapsi liitettäisiin kirkkoon automaattisesti, jos vanhemmat kuuluvat kirkkoon, mutta näinhän ei ole.
En kutsuisi vanhempien tekemää valintaa pakoksi. Tietysti se lapsen kannalta voi olla sitä - mutta pakottaja on siinä tapauksessa omat vanhemmat, ei kirkko.
Ja kyllä, ev.lut. JA ort. kirkoilla on eri asema kuin millään muulla yhdistyksellä tai järjestöllä, mutta ei se silti niistä kummastakaan valtionkirkkoa tee. Niiden molempien asema taas on juridisesti sama, eli molemmat ovat virallisesti kansankirkkoja. Koska niiden asema on sama, eikö jo se osoita, että kyse ei ole valtionkirkosta? Valtionkirkkoja kun ei yhdessä valtiossa voi olla kahta.
Kirkko ja valtio olivat yhtä 1860-luvun lopulle saakka. Silloin valtio ja kirkko syntyivät erillisinä, mutta niitä ei erotettu toisistaan, vaan silloin nimenomaan syntyi valtiokirkko. Ja tätä sidettä ei vielä tänäkään päivänä ole purettu.
Mielenkiintoista on se ettei kirkkouskovaisia lainkaan häiritse se että valtiovallalla on täysi oikeus puuttua yksityiskohtaisesti uskonnonharjoitukseen.
Esim.jouduin kertausharjoituksissa osallistumaan hartauteen koska olin kirkon jäsen vaikka uskonnonvapaus antaa minulle täyden oikeuden päättää miten uskon ja miten ilmennän uskontoani.
Ehkä on turhaa väitellä, onko valtion- vain kansankirkko, jos itse noita käsitteitä ei kyetä määrittelemään niin, että kaikki käyttävät samaa määritelmää.
_Juridiselta_ näkökulmalta Suomen lut. kirkon asema on aivan eri kuin muiden pohjoismaiden, joissa kaikissa on _juridisessa_ merkityksessä valtionkirkko, paitsi siis nykyään Ruotsissa, joka on siirtynyt Suomen kanssa samoille linjoille. ratkaiseva ero on tässä näkökulmassa nimenomaan 1) lainsäädännössä ja 2) siinä, kenen palveluksessa kirkon työntekijät - kirkon/seurakunnan vai valtion/kunnan.
Sinänsä tietysti on mm. opetuksen, hartauden jne suhteen aivan sama, kumpaa nimitystä käytetään. Itse olen kuitenkin huomannut, että esim. vapaa-ajattelijoiden argumentit eivät oikein vakuuta minua, koska monista krijoituksista näkyy, että kirjoittajalla ei ole ollut todellista tietoa siitä, mitä tekstissään väittää. Vakuuttavammalta kuulostaisi, jos faktat pitäisivät paikkansa ja termit olisivat oikeita.
Väitteeni perustuu nimenomaan siihen faktaan, että kirkkoon kuuluu vielä n. 85 % suomalaisista. Tämä on tosiseikka, jonka kanssa jokaisen on vain tultava toimeen, piti siitä eli ei.
Kuten sinulle jo vastattiinkin, lapsen kastaminen ei ole "pakollista", vaan se perustuu vanhempien tahdonilmaisuun. Kastetilaisuudessa nimenomaan kysytään, tahtovatko vanhemmat kastattaa lapsensa kristilliseen uskoon. Tilanne oli aivan toinen esimerkiksi Ruotsissa ennen vuotta 2000, jolloin jokainen vastasyntynyt ruotsalainen liitettiin Ruotsin kirkon jäseneksi, elleivät hänen vanhempansa nimenomaan tätä kieltäneet. (Edes kastetta ei edellytetty kirkon jäsenyyteen.) Tätä minä kutsuisin valtionkirkoksi.
Tietänet myös, että kirkosta eroaminen on nykyään nimenomaisen helppoa - senhän voi tehdä jo netissäkin. Kirkon jäsenmäärä siis tuskin perustuu eroamisen vaikeuteen.
samalla tavalla kuin kirkkoon?