Kysymys nimimerkille "Alakarppi"

Oma liittymiseni kirkkoon tapahtui vasta kolmen vuoden harkinnan jälkeen, joten perheellä on onneksi ollut aikaa totutella ajatukseen. Lapseni ovat vielä niin pieniä, etteivät he (onneksi) vielä osaa miettiä koko asiaa. Mieheni taas - hmm... vaikka taisinkin kirjoittaa alempana, että hänellä on tämän jutun kanssa sulattelemista, niin itse asiassa ajattelen, että hän on suhtautunut ihan hämmästyttävän hyvin. Kyllä hän varmasti tavallaan olisi toivonut, että olisin pysynyt edelleen luterilaisen kirkon jäsenenä, mutta ymmärtää kyllä hyvin perusteluni kirkkokunnan vaihtamiselle. Hänen kohdallaan vastustus on lähinnä tuollaista "mitä ihmiset ajattelevat" -tyyppistä.

Eli siis periaatteessa kaikki on mieheni suhteen ok, mutta ongelmia tulee ehkä juuri tuollaisista käytännön asioista. Esim. juuri kovin jyrkkää paastoamista hän tuskin ymmärtäisi. Tai ikoneita ja lampukoita olohuoneen seinällä. Ja nyt on noussut ongelmaksi mihin uskontoon kastamme tämän keväällä syntyvän kuopuksemme... Itselleni olisi TODELLA vaikeaa alkaa järjestää jotain luterilaisia ristiäisiä ihan vain mieheni ja muun suvun painostuksen takia. Mutta toisaalta ymmärrän miehenikin kannan, olisihan mukavaa, että lapset kuuluisivat samaan seurakuntaan jne.

Niin, eli vaikka ajattelenkin olevani siunattu harvinaisen ymmärtäväisellä aviomiehellä, niin onhan tämä perheelle varmasti aina vaikea paikka. Olen huomannut monen läheisen kohdalla, että he eivät jotenkin halua edes puhua koko asiasta. Esim. oma äitini suhtautuu näin. Tuntuu, että tämä on heille jotenkin niin pelottava ja outo juttu, että he eivät halua olla sen kanssa missään tekemisissä.

Luulenkin, että harkitsin liittymistäni noin pitkään osittain siksi, että ihmisille kertominen oli niin tosi vaikeaa. Olin vuosikausia "kaappiortodoksi". Toivottavasti sinulla asiat menevät helpommin ja saat perheesikin ymmärtämään. Nyt kun olen vihdoin tullut ulos "kaapista", ajattelen, että loppujen lopuksi ei pitäisi antaa niin suurta merkitystä sille mitä muut ihmiset ajattelevat. Tämä on ainakin itselleni niin tärkeä asia, että en voi antaa muiden ihmisten ennakkoluulojen vaikuttaa liikaa omaan valintaani.

Toivon sinulle menestystä perheen "hoitamisen" suhteen. Olisi kiinnostavaa lukea myös sinun kokemuksistasi ja ajatuksistasi!