LAKI- JA ARMOLIITOSTA.
Totuus on tekevä teidät vapaaksi.
”Armo ja totuus on tullut Kristuksen kautta”, ja nimenomaan Kristuksen lunastustyön ja sovitusveren kautta.
Jumala on näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Poikansa kautta. Hänen jota kutsutaan nimellä Jumalan Sana. Siellä Sanassa kohtamme Kristuksen parhaiten.
On niin, että monilla tahoilla jotkut erityiskysymyksen ajavat ohi tuon veren- evankeliumin. Nousee erityis-oppikysymyksiä, ja niiden kohdalla on se suuri vaara, että niistä tulee eräänlainen ”opin puhtaus”, eräänlainen epäjumala, johon keskitytään tuon verenevankeliumin sijasta. Ja että noista asioista tulee herkästi myöskin toisenlainen evankeliumi; evankeliumi, joka ei sisällä tuota verenevankeliumia, vaikkakin Jeesus nimenä on esillä jollakin tapaa. Monesti jää tuntuma, ja on todellakin suuri vaara, että silloin pidetään ”epäpyhänä Liiton veri”.
Emme ole millään katoavaisella (esim opilla) lunastettuja, vaan Kristuksen kalliilla verellä. 1 Piet 1:19.
Kokonaisuus on tärkeä.
VAIN KOKONAISUUDEN HUOMIOON-OTTAMINEN ANTAA ASIOISTA OIKEAN KUVAN.
Siis jopa opista ja omasta yhteisöstä voi tulla tietynlainen ylitse verenevankeliumin käyvä asia, ja silloin on syntynyt ”epäjumala”, joka kylläkin pitää sisällään eräänlaisen evankeliumin. Evankeliumilla ja evankeliumilla on suurikin ero, ja varmaan sen olet havainnut.
Oman kirkkokunnan opista syntyy herkästi ”loukkaamaton” ja pyhä asia jota ei saa arvioida ja koetella, eikä ulkopuolinen saa julkituoda hänelle opista syntynyttä näkemystä. Kuitenkin on niin, että monissa asioissa ihminen ”ei näe metsää puilta”. Tuo sanonta on hyvin asiaa kuvaava. Asioita katselleen niin läheltä, että nähdään vain yksityiskohta, mutta ei kokonaisuutta. Ja monesti jäädään tuon yksityiskohdan vangiksi, lumoihin. Kun taasen joku joka katselee asioita kauempaa, niin sieltä hyvinkin näkee laajemmalla sektorilla ja näkee kokonaisuuden, koko ”metsän”.
Omaan oppiin asennoidutaan herkästi tyyliin: ”tämä on ainut oikea ja täydellinen oppi, aikanaan kaikki tulevat sen näkemään.” Kristillinen elämä siis saattaa keskittyä tuon ”oikeassa olemisen” ympärille ja varsinainen verenevankeliumi jää syrjään.
Kuvaavaa on esim tilanne karismaattisuudessa jossa huomio kiintyy lahjoihin, itse lahjan antajan, Kristuksen jäädessä syrjään. Asian kieroutuneisuuden ymmärtää kun vertaa sitä morsiamen suhteeseen Ylkään; morsian ihastuu ja kiintyy ainoastaan Yljän antamiin koruihin ja muihin lahjoihin, itse Yljän jäädessä sivuun.
Paljon kiistellään opeista ja oikeassa olemisesta.
Toisten, ulkopuolisten tahojen, arvostelu ja arviointi koetaan erityisellä tavalla hyökkäykseksi, vaikka tuo ulkopuolinen taho onkin perustanut arvionsa hänelle toimitetusta materiaalista.
Eli kaiken muun kestää, mm Raamatun, Jumalan ja muiden keskeisten asioiden arvostelun, mutta oman kirkkokunnan opin arvostelua ja arviointia ei vähääkään.
On yksi ”pyhä ja loukkaamaton” asia; ylitse kaiken käyvät oppipykälät. Ne edustavat tämänajan ”perinnäissääntöjä.” Tämä lienee kaikkien uskonsuuntien ja uskontojen ongelma.
Kyse on aika paljon itsetunnon kaltaisesta asiasta, ja nimenomaan heikon itsetunnon tapaisesta asiasta.
Näinhän on käynyt mm Luterilaisen kirkon kohdalla ja varmaan monien herätysliikkeiden kohdallakin. Toimitaan leimallisesti oman yhteisön menestymisen eteen, ja arvostelijat jopa erotetaan.
Tunnen tuollaisen erotetun papin ja toisen joka ei virkaa saanut ennekuin perui kriittisen kantansa.
Jotta on sitä ”herkkä-hipiäisyyttä” luterilaisuudessakin.
Viimeinen kutsu kaikille.
Siksi on äärimäisen tärkeää viedä kaikille vielä viimeinen kutsu seurata Jeesusta. On ”herättämällä heräteltävä”. Siitähän evankelioinnissa on kyse, pyritään ”herätykseen” nukkuvien osalta. Pakanamailla asia on toinen, siellä ei edes tietoa Jumalasta ole, siellä ”tiedon” vienti sisältyy evankelioimiseen.
On tehtävä kaikkensa ja koetettava ”herättämällä herätellä” apostolien tapaan, niitä jotka eivät Raamatusta muuta tunne kuin tuon kouluopetuksen verran. Kouluopetuksen, jossa kaikkia uskontoja opetetaan rinnan ja saman arvoisena ”yleis-tietona”.
Eli aivan ”mustia pakanoita” on Suomessakin tavattoman paljon, niitä jotka eivät ole sanomaa Jeesuksen veren sovitustyöstä kohdanneet.
Muuten ajatellaanpa tilannetta jossa Pietari helluntaina puhui ehkä parikymmentä minuuttia. Kuulijat uskoivat Jeesuksen olleen luvattu Messias, heille tuli hätä siitä, että heidän johtajansa olivat tappaneet Messiaan. Tuohon syntyneeseen hätään Pietari kehotti tekemään parannuksen ja ottamaan kasteen ja heidät kastettiin tuon asian uskottuaan. Eipä paljoa vaadittu.
Erityisten oppien, siis myös väärien oppien tehovoima on siinä, että niissä on niin hämmästyttävän paljon täysin oikeaa. Vihkosessani (sanalla tarkoitan jäljempänä “älkää jokaista henkeä uskoko” vihkosta) mainitsen jossakin, että jehovalaisuudessakin on kai 90% täysin oikeaa ja raamatullisuutta, kuitenkaan kyseessä ei ole edes kristinusko.
Juuri tuossa on suuri vaara kun siinä harhaopissakin on uskomattoman paljon täysin oikeaa Raamatun tekstiä, jopa pelastuksen-evankeliumia jossakin muodossa.
Tätä kuvaa myöskin Mt 7:22-23 jossa nuo kadotukseen joutuvat käyttivät Jeesuksen nimeä voimallisesti ja näyttävästi. Juuri tuonkaltaisissa se vaara on, uskovien kohdalla nimenomaan.
Eihän sillä ole väliä miten eksyksissä olevia viedään eksytyksestä toiseen. Helvettiin menevät kaikki ulkopuolella olevat, olivat lähempänä taikka kauempana, enemmän taikka vähemmän eksyksissä.
Kaikkein vaikeinta varmaan on pelastua ja tulla uskoon ”läheltä”, koska sellaiset luulevat jo olevansa sisällä. ”Lähelle” tuonti saattaa olalla siis hyvinkin vaarallista, puhumattakaan muusta kuin ahtaasta ovesta sisällevienti. Silloin tehdään käännynnäisiä, jotka luulevat että tuo riittää ja pitävät itseään sen jälkeen taivaaseen menijöinä. Sellaisten on vaikea pelastua, heille olisi todellakin parempi etteivät olisi koskaan tulleet totuuden tuntoon.
Ei jehovalaisuus taikka roomalaiskatolisuus ole uudestisyntyneille elävästi uskossa oleville mikään vaara. Ei niistä tarvi heitä edes kummemmin varoittaa. Ei niihin kukaan todella elävä uskova mukaan mene. Toki uskonsa menettäneet varmaan jotkut.
Toisaalta myöskin maailmanihmisten, eli saatanan omien, varoittaminen eksytyksestä on melko turhaa. Varottaa nyt eksyneitä eksytyksestä ja eksymästä. Kyllä kai eksyneille tulee viedä pelastuksen evankeliumia, verenevankeliumia, Sanomaa Jeesuksen sovitustyöstä, ei heitä eksytyksistä varoittaminen mitään auta. Saattaa jäädä vain koko kristinuskosta väärä kuva, jota kammotaan tekopyhänä. ”Tuollaiseen riitasakkiin en ainakaan lähde mukaan”.
Pelastussanoma, verenevankeliumi, on yksiselitteisen selkeä. Pelastus on vain Jeesuksen veren kautta. Ei siinä mitään oppirönsyilyä tarvi. Miksi yleensäkin touhuilla muun kuin pelastuskysymyksen kanssa?
Suuri kriittisyys kaikkiin oppikysymyksiin ja tulkintoihin ja tunnustuskirjoihin on ihan raamatullista, johon Raamatussa kehotetaan.
Jokaisen olisi hyvä pyyhkäistä kaikki oppi ja opetus pöydältä ja ottaa yksin Raamattu ja lukea sitä rukoillen, unohtaen kaikki ihmisten tulkinnat ja opetukset.
Lähtökohta tulisi olla kaikilla uskovilla se, että kyllä minussa oleva Pyhä Henki saa luvan näyttää ja opettaa minulle suoraan, eikä turvauduta toisten näkemyksiin.
”Te ette ole kenenkään opetuksen tarpeessa, vaan Pyhä Henki opettaa teitä”. Tuo on uskoville sanottu. Jokaisella on oma tehokas ja paras kotiopettaja.
Tuo Pyhän Hengen opetus tapahtuu yksinomaan Raamatun Sanan kautta. Ei tunnustuskirjojen ja oppisääntöjen kautta.
Apostolien kirjeethän ovat sitä opetusta jota alkuseurakunnan uskovat saivat, ei alkuseurakuntien uskovilla muuta opetusta ollut, miksi sitten nyt tarvittaisiin muuta?. Eikö tuo sama opetus riitä nykyaikanakin? Miksi selitellään lisää?
Ei niissä apostolien kirjeissä mitään ymmärtämisen vaikeutta ole, jos ihmisellä on Pyhä Henki , eikä selittämisen tarvetta; ne on jo selitetty kirjoitettaessa: ”eihän siinä mitä teille kirjoitamme, ole muuta kuin mitä siinä on luettavissa”.
Siinä Manna (=Sana) uskoville ruuaksi, ilman viiriäisiä ja Egyptin kurkkuja ja salaatteja. Sana selittää itseään.
Selittäminen ja opetus uskosta osattomille on paikallaan, heillähän ei ole tuota omaa ”kotiopettajaa”,- Pyhää Henkeä.
Jos sitten perusteellisen; yksinäisyydessä; Raamatun ääressä suoritetun tutkiskelun kautta tulee vakuuttuneeksi, että jokin tietty oppikunta vastaa täysin Raamatun ilmoittamaa totuutta, niin liittyköön siihen.
Objektiivinen,- ilman mitään ennekko-asennetta suoritettava Raamatun tutkiskelu lienee kuitenkin lähes mahdotonta. ”Rasitteet painaa” tavalla tai toisella.
Seurakunta määräytyy sen mukaan mihin kotiin on syntynyt, taikka siten minkä opin piirissä on uskoon tullut ja minkä oppisuunnan piirissä on.
Itse en muuten kenellekään uskoontulleelle suosittele mitään seurakuntaa, vaan kehoitan tutkiskelemaan itse ja käymään tutustumassa henkilökohtaisesti.
Mielellään varoitan kuitenkin menemästä kovin ”syvälle” mihinkään seurakuntaan , koska silloin törmää asioihin joita ei uskoisi uskovien keskuudesta löytyvä. Sellainen on tosi rankaa vasta uskoon tulleelle- tarkoitan siis: ”moni kakku päältä kaunis” tilannetta. Olen tuon suoraan sanonut etukäteen, että tulet pettymään jos otat liian paljon asioista selvää ja näet kaiken.
On tyrmistyttävää, että vain pieni osa uskovista lukee Raamattua säännöllisesti päivittäin. Tyrmäävää on myöskin se, että tunnutaan suositeltavankin ainoastaan muutaman minuutin Raamatunlukua päivässä. Miten noin laihalla ”vellillä” saattaa elää. Ei sillä eläkään, vaan kuihdutaan ja lopulta kuollaan..
Toki noita olematonta Raamatun sanan tuntemia on helppo hallita. Useimmat kristityt ovat valinneet helpon osan, ja turvaavat siihen, että kirkkokunta on asian hoitanut ja luotetaan siihen. Eihän minun puolestani voi kukaan syödä!
Juuri sen vuoksi olen tehnyt noita hakusanavihkoja, jotta kyseisistä aiheista olisi käytettävissä helposti KAIKKI Raamatunkohdat mitä kyseisestä asiasta.
Nimittäin totuus ja oikea asiantila tulee esille vasta kun otetaan huomioon KAIKKI Raamatunkohdat jossa asiasta mainitaan.
Oikea näkemys muodostuu siis vain kokonaisuudesta. Yksittäisistä jakeista, ja etenkin niistä joita saatetaan sadoista asiaa käsittelevistä jakeista muistaa, muodostuu helposti täysin vääristynyt kuva asiasta. Vain pienen osan huomioon-ottaminen antaa mahdollisuuden muodostaa minkälaisia oppeja tahansa.
Olenkin jossakin maininnut, että Raamatun jakeista saadaan muodostettu niin halutessa vaikka härski pornokertomus taikka raain väkivalta- kertomus jotka tuskin sensuurin läpäisisivät. Moninaisista opeista puhumattakaan.
Siksi vain kokonaisuus ja kokonaisuuden huomioonottaminen ja ymmärtäminen antaa oikean kokonaiskuvan. Kastekysymyshän lienee tyypillinen tällainen asia.
Monista asioista joku taho ottaa muutaman jakeen ja toinen taho taasen keskittyy muutamaan toiseen jakeeseen. Kun noita vertaa keskenään niin täysin vastakkaisesta ”kertomuksesta” on kyse. Jokaisen tarpeisiin löytyy perustelu muutamasta jakeesta. Mutta jos huomioidaan kaikki mitä Raamattu asiasta kirjoittaa niin silloin saattaa muodostua vielä kolmas kuva asiasta. Mikä näistä kolmesta on totuus?
Pimittikö Luther totuuden?
Lutheria syytetään ”kuvantekokiellon” kumoamisesta taikka tahallisesta salaamisesta. Entä Jeesus? Hänhän jätti paljon muutakin pois?(Mk 10:19)
Painattamaani vanhaan katekismukseen olen selvyyden vuoksi (ja riitojen välttämiseksi)liittänyt monisteen jossa on nuo käskykohdat sanasta sanaan niinkuin ne Raamatussa ovat. Pitkähän siitä käskyluettelosta luettelosta tulee muistettavaksi. (opiskelepa muuten käskyt täydellisenä niinkuin ne Raamatussa ovat. Eipä tuskin kukaan niitä sellaisenaan ulkoa osaa.)
Tosi paksu vihko siitä tulisi jos kaikkien katekismuksessa olleiden selitysten kohdalla olisi kyseinen Raamatunkohta täydellisenä kirjoitettuna asiayhteyksineen.
Jos Luther olisi tehnyt katekismuksesta yhtä paksun teoksen kuin nykyinen roomalaiskatolinen katekismus, niin uskonpuhdistusta olisi pitänyt siirtää satoja vuosia eteenpäin, kattavan lukutaidon aikaan.
Mutta oli toinenkin mahdollisuus. Esittää Raamatun totuudet mahdollisimman lyhyesti, ulkoa opittavassa muodossa.
Lutherin aikana oli ongelma todellakin se, että vain muutama prosentti kansalaisista osasi lukea. Ehkä siksi Luther yritti tuoda asiat katekismuksessa lyhyesti esille, koska ne jäivät lukutaidottomalla kansalle vain muistitiedon varaan. Tosi viisaasti Luther menetteli tilanteessa jossa Raamattua ei ollut kansankielellä olemassa. Katekismuksen hän kirjoitti ”pienoisraamatuksi”, jotta asia menisi ulkolukuna lukutaidottoman kansan tietoisuuteen. Tosi viisaasti tehty. Tuota ulkoalukuahan vaadittiin kinkereillä hyvinkin pitkään Suomessakin. Tosi viksu juttu tuo Katekismus aikoinaan Suomessakin. Ja olisi nykyäänkin, jopa uskovien parissa, jossa Raamattua hyvin vähän luetaan.
Kyky eläytyä aikalaisten asemaan auttaa tavattoman paljon tuossa Lutherinkin tapauksessa. Myöskin moni Raamatun tapahtuma tulee uudella tavalla ymmärrettävään muotoon kun eläytyy tuohon aikalaisten asemaan.
Ei Luther varmasti ajatellutkaan, että menettelytapaa ei kattavan lukutaidon aikana ymmärretä. Käsky-lyhenteet Luther varmasti kirjoitti aikalaisiaan varten kansan lukutaidottomuuden tietäen. Kyllä niissä lyhennettynäkin kaikki on, myöskin kuvan kumarrettavaksi tekemisen kielto.
”Minä olen Herra sinun Jumalasi, älä pidä muita jumalia” - kyllä varmasti jokainen ymmärtää tuosta ettei edes kuvaa saa pitää jumalana ja kuvaa jumalana kumartaa.
Lukutaidon kehittyessä ja kun Luther sai Raamatun käännettyä kansankielelle, tuli tuo täydellinen tekstikin sitten kansan ulottuville.
Aikaa kuitenkin kului satoja vuosia lukutaidon tullessa pikkuhiljaa kaikille.
Alussa Raamatun opetus oli siis ulkoalukua ja siinä katekismus oli verraton ja korvaamaton apu. Olisi siinä ollut tankkaamista kun Raamattua olisi ryhdytty ulkoa tankkaamaan.
Katekismus oli myöskin tarkoitettu oppikirjaksi kristinopin opettajilla, jotta osaisivat keskittyä oikeisiin asioihin ja niiden lyhyeen opettamiseen. Oppiminen perustui siis ulkoalukuun ja ulkomuistiin, koska valtaosa ei osannut lukea.
Hyvähän nyt on kattavan lukutaidon aikana olla viisaita, mutta tilanne oli 500 vuotta sitten tyystin toinen. Lyödä nyt lukutaidottomalle Raamattu käteen joka kaiken lisäksi oli latinankielinen ja maksoin ehkä maatilan hinnan.
Kyky asennoitua aikalaisten tilanteeseen eläytyminen puuttuu monesti tyystin.
Luther teki niinkuin teki. Mikä olisi ollut parempi menetelmä?
Jos Luther olisi laatinut katekismuksensa yhtä paksuksi eeppokseksi kuin roomalaiskatoliset, niin sitä ei olisi hallinnut kukaan. (siksikin kai roomalaiskatolisuus on niin vaivatta tulossa Luterilaiseen kirkkoon, koska kukaan ei jaksa tarkistaa roomalaista oppia mm tuosta heidän katekismuksestaa.)
Onhan kaikki Raamatussa.
Käänsihän Luther Raamatun saksankielelle ja kyllä siellä käskyt ovat täydellisinä esitettynä, myöskin kuvan tekeminen kumarrettavaksi-kieltoineen. Suureksi siunaukseksi tuo käännöstyö koko kansalle muutoinkin.
Kuvan tekeminen sinällään ei varmasti ole kiellettyä, olihan niitä patsaita ilmestysmajassakin, eikä Jeesuskaan repinyt temppelistä kuvia ja patsaita ulos, jotenka pelkästään kuvasta ja kuvan tekemisestä ei ole kyse, vaan kuvan Jumalaksi- ja Jumalana kumarrettavaksi tekemisestä..
Ajattelapa muuten: Luther kirjoittaessaan jostakin Raamatun aiheesta käsitteli asiaa tosi laajasti. Kuitenkin hän jätti aiheita käsitellessään mainitsematta lukuisia asiaa koskettavia Raamatun kohtia, mainiten ehkä vain muutamia..
Vuosisatoja myöhemmin kun asiaa tutkitaan niin sanotaan, että Luther salasi ja muutti Raamatun asioita kun ei tuosta ja tuosta Raamatunkohdasta maininnut mitään. Jätti kohtia pois, opetti väärin.
Mitenkä kävisikään esim vaikka tuon minun vihkoseni kohdalla, jos sitä viidensadan vuoden kuluttua käsiteltäisiin? Varmasti minua syytetäisiin Raamatun vääristelemisestä kun en tuota ja tuota eksytyksen aluetta käsitellyt. Syytetäisiin, että tahallaan halusi asian pimittää, jotta asia ei tulisi esille. ”Oli Ramulla vanhoja oppitaakkoja rasitteena” ym. tapaan.
Noin voisi kenen tahansa opetuksesta sanoa, kun ei täydellisesti käsitellyt kaikkia Raamatun kohtia kyseisen asian kohdalla, ”jätti tahallaan pois, salasi” ym.
Näinhän toki nykyään tapahtuu ikuisen riitakysymyksen, kasteopetuksen kohdalla. Jätetään käsittelemättä ne kohdat jotka eivät tue juuri kyseistä ”meidän” näkemystä. Käsitellään vain muutamaa näkemystämme puoltavaa Raamatunkohtaa ja loput jätetään käsittelemättä.
Kirkko itse on pettänyt koko Luterilaisuuden.
Kirjoitinkin kerran paikalliseen yleisönosastoon, että Luther kääntyisi haudassaan jos nykyisen menon näkisi, niin vähän Luterilaisuudesta on jäljessä, olisi kiireesti suoritettava uusi Luterilainen uskonpuhdistus.
Vanhasta uskonpuhdistuksesta lienee tuskin raameja jäljellä. Ja loputkin menee lähivuosina uuden vanhurskauttamisopin ym myötä .
Kuitenkin olen monille sanonut ja sanon mielellään vastakin, että pysykää mukana kirkossa niin kauan kuin pystytte olemaan. Siellä on vielä lukuisia raittiita julistajia joiden tärkeä paikka on siellä pitää Verenevankeliumia, -pelastuksen evankeliumia esillä.
Olisi tyrmistyttävää jos kirkkoon kuuluvat miljoonat ihmiset tulisi jättää osattomiksi raittiista opetuksesta ja verenevankeliumista. Olisiko kirkkoon kuuluvat jätettävä ainoastaan hapantuneen opetuksen armoille?
Nimenomaanhan kirkkoon pitäisi mennä mahdollisimman paljon evankeliumin julistajia, silloin toimitaan Raamatun mukaan.
Ihmisiähän ne kirkon piirissä olevat ovat. Ei kai niitä pirun armoille saa jättää vain siitä syystä, että nimi on jossakin rekisterissä. Omasta halustaanhan ne ihmiset siellä ovat ja maksavat vielä rahaakin veroina.
Myöskin jehovalaisten keskuuteen olisi kiireesti mentävä verenevankeliumia julistamaan. Juuri äsken meillä kävi veli jota erään paikkakunnan jehovalaiseen yhteisöön kuuluvat rivijäsenet olivat pyytäneet pariinsa puhumaan pelastuksen evankeliumi, kun havaitsivat, että heille opetettiin omien johtajien toimesta väärin.
Olisi olut törkeää jättää menemättä, vedoten omaan ”saastumiseen”.
Ei käsketty lähetyskäskyssä karttamaan pakanatahojen, eikä toisuskoisten pariin menemistä, eikä käsketty vetäytymään pois synägoogasta, vaikka Jeesus nimitti sen ajan kirjanoppineita kyykäärmeen sikiöiksi, aika ”mollaavasti”. Ei Jeesus vetäytynyt pois pakanallisesta synägoogasta vaan meni nimenomaan sinne saarnaamaan, niin myös apostolit.
”Lähtekää sieltä ulos” ja jättäkää siellä oleva miljoonat ihmiset verenevankeliumista osattomiksi ja pedon armoille, ”pelasta vain oma nahkasi” tyyliin. Ei moinen perustu Raamatun opetukseen. Missä se välittäminen ja rakkaus on jos lähdetään ”hukkuvasta laivasta” vaikka muuta tekemistä ei olekaan.
Toki Luterilainen kirkko on hyljännyt verenevankeliumin ja elävän Kristuksen laitoksena. Kyse on kuitenkin paljolti henkilö-, eli pappikysymys. Sellainen paikallinen kirkko millainen papisto on. Eläviä Luterilaisia seurakuntia toki vielä on, vaikkakin vähemmän.
Mikä on kristinusko?
Kristinusko on Kristusta koroittava usko ja pelastusta ainoastaan Jeesuksen PYHÄN veren kautta opettava usko.
Rooma taasen on Mariaa korottava uskonto. Maria on Jeesuksen yläpuolella, todellakin ”taivaan kuningatar”. Monet pakanamailla olevat romalaiskatoliset eivät edes tiedä Jeesuksesta. Heille on opetettu Mariaa.
Ei siis Rooma ole uskoville mikään vaara. Toki uskovakin saattaa luopua uskostaan ja liittyä Roomaan. Mutta mitä väliä sillä on mihin laitokseen helvettiin menevä kuuluu?
Oletko nähnyt kenenkään elävässä uskossa olevan uudestisyntyneet kääntyvän Roomalaiskatolisuuteen taikka jehovalaisuuteen tai mormonismiin?
Ei sellaisia tapauksia ole. Toki kylmentymisen jälkeen, mutta elävästä uskosta suoraan, ei ,ei uskovien vaara ole siellä.
Ei Jeesus niistä varoittanut vaan noista taitavista, jotka omaavat lähes oikean raamatullisen julistuksen ja opin Jeesus nimineen, mutta niiden mukana kuljettavat sisälle turmiollista harhaoppia. Niihin uskovainen, joka ei osaa tutkia ja koetella lankeaa helposti. Ja aina helpommin lankeaa silloin jos oman ryhmän kanta on, että ei saa arvostella ja tutkia, on vain uskottava minkä oppisuunta on hyväksi nähneet ja mitä puhutaan.
Kaikkiaankin on turhaa keskittyä varoittamaana jostakin Roomasta maailman ihmisiä. Maailman ihmisille pitää viedä verenevankeliumia ja yrittää sillä heitä herätellä. Myöskin tulee voimavarat suunnata Roomalaisten käännyttämiseen kristinuskoon, sensijaan, että keskitettäisiin heistä varoittamiseen.
Suurin vaara on oikealta näyttävät.
Vaara on siis ne tahot jotka kääriytyvät taitavasti lammasten vaatteisiin ja esiintyvät valkeuden enkelinä. Sellaiseen tosi uskovatkin saattavat helposti eksyä.
Sellaisissa on todellinen vaara, niissä jotka esiintyvät lammasten vaatteissa, valkeuden enkeleinä ja toimivat kuten Mt 7:22 palvelijat toimivat, Jeesuksen nimeä hyvinkin näyttävästi esilläpitäen ja pelastuksestakin saatetaan mainita ohimennen.
Ei puheet mitään todista sinällään. Toki puhua osataan, eikä kykyä menetetä eksyessä mihinkään. Hedelmä on ainut tunniste ihmisellä ja opilla ja kirkkokunnallakin.
Tärkeää on nähdä mihin puheilla pyritään ja mitä asiaa noilla puheilla eteenpäin viedään, ja tärkein huomion kohde arvioitaessa puheita ja oppeja tulee olla se mistä ei puhuta.
Uskovien eksyttämiseen tarvitaan varmasti puheita ja toimintaa ja oppeja, jotka ovat ehkä 90% tai enemmän, jopa täysin raamatullisuutta sisältävää. Ei sitä muutoin uskova niele.
Itseä on tutkiskeltava.
On siis ymmärrettävä miten elintärkeää hengellisesti on tutkiskelu, arvostelu ja koetteleminen. Myös ja ennenkaikkea itsensä koetteleminen: ”koetelkaa itseänne oletteko uskossa”.
Ei niistä saa loukkaantua, kun joku koettelee minua taikka vaikka oppisuuntanikin oppia ja julistusta. Raamattu käskee tekemään niin.
Ei sellaista saa kieltää. Kyllä jokaisen kirkkokunnan tunnustuskirjan oppikappaleet tulee alistaa tuon Raamatun käskemän arvostelun alle.
Hirvittävä vaara on juuri tuossa jos nimetään jokin opinkappale niin pyhäksi ettei sitä saa arvostella, ja jos niin joku tekee, niin se loukkaantuen koetaan mollaamiseksi. Juuri noista opinkappaleista on suuri vaara muodostus ”perinnöissääntöjä” joiden varaan rakennetaan ja joita pidetään jopa epäjumalana, ohi kaiken muun.
On sellaistakin opetusta, jossa sanotaan: ”joka tätä vastaan nouse, käy niinkuin Ananiaan ja Safiran”. Pelolla hallitaan.
Kirjoittamani vihkosen ”älkää jokaista henkeä uskoko” -esipuheen lopussa on teksti: ”Älä usko tämän vihkosen asioita suoralta kädeltä, vaan tutki asiat kirjoituksista. Silloin toimit Raamatun sanan mukaisesti”
Jonkun painoksen takakannessa oli esittelytekstin lopuksi vielä lisäksi lause:
”Älä niele mitään pureksimatta, älä tämänkään vihkosen sanomaa” (sittemmin koko takakannen raskas teksti jätettiin pois ja sinne tuli tuo 1 Jh 4: 1 jakeen loppu- osa suurin kirjaimin, mutta kehoitus tutkimiseen jäi edelleen etukannen esipuheen loppuun)
Löydätkö sellaista kehoitusta tutkia esitettyä sanaa esim omasta yhteisöstäsi esitetyn opetuksen ja opin suhteen?
On siis puhujien, yhteisöjen ja muidenkin hengellisten tahojen itse varoitettava nielemästä oman yhteisön opetusta suoralta kädeltä. Sellainen on raamatullista vastuuntuntoa lampaista. Lampaita on opetettava itse omatoimisesti varomaan vaaroja ja tutkimaan opin- ja opetuksen raamattullisuutta.
Sokeasti ei saa luottaa edes omiin johtajiin ja kirkkokuntiin.
Minkälainen oli apostolien tunnustuskirjat ja opinkappaleet? Heillä oli vain Vanhantestamentin kirjoitukset käytössä.
Kehitysoppi ja kun myöskin ”tiede” on todellakin turmiollista.
Siksi korostankin, että Raamatun totuuksia ei vähäisessäkään määrin pidä ryhtyä selittämään noilla ”tieteen menetelmillä”. Siinä annetaan väärä malli ja väärä ”hakuteos” uskovillekin.
Tässä kohdin todellakin nuhtelen juuri siitä, että esim. sapatti-opissa niin paljon etsitään perusteluja ja puolusteluja ”tieteestä” ja ”historiasta” ja olettamuksistakin.
Raamattua tule selittää yksinomaan Raamatulla. Kaikki muu lähdeaineisto tulee heittää roskiin. Ei Jumala missään kehota tukeutumaan Raamatun totuuksien selittämisessä maalliseen ”tieteeseen ja maailman” ihmisiin. Tässä pysyn tiukkana ja olkoon Pyhä Henki ainut opettaja, eikä maailman ihmiset, jotka jokainen ovat tämän maailman ruhtinaan vallassa. ”Varmista tämä Raamatun-asia saatanalta”, tuntuu tosi ajattelemattomalta asenteelta. Miksi varmistaa Raamatun sanaa taholta josta Raamattu sanoo; ”tämän maailman viisaus on hullutus Jumalan silmissä.”
Eipä mennä toisen sumppuun kalaan.
Mitä tulee sitten eri ryhmiin kuuluvien uudestisyntyneiden uskovien käännyttämis-yrityksiin ”meidän oppiin”, niin työ on täysin turhaa.
Tosi harvinaista, että elävässä uskossa oleva ja tunnustava uudestisyntynyt siirtyy esim anventisteihin taikka sieltä luterilaisuuteen.
”Meillä pelastuu varmemmin kuin teillä” on utopiaa ja lahkolaisuutta.
Väärästä tulee toki varoittaa, mutta kalasteleminen omaan ryhmään on tuomittavaa.
Toki esim jehovalaisia tulee yrittää evankelioida, mutta että yritetään saada heitä nimenomaan oman ryhmään on väärää. Siinä pilataan muutoin hyvä yritys.
Voimavarat tulee suunnata ”itselle” kalastamisessa ”vapaisiin vesiin”, maailman ihmisiin, heitä kyllä riittää kaikille yllinkyllin. Siinä käy kuitenkin niinkuin metsämarjojen kanssa ; 95 % niistä jää metsiin mätänemään.
Täydellistä oppisuuntaa ei olekaan.
Rakkaudella sanon; Ei täydellistä oppia ja kirkkokuntaa ole olemassakaan. Ei myöskään yhtä ainutta oikeassa olevaa kirkkokuntaa. Jos joku omaansa sellaisena pitää, niin kirkkokunnasta on tullut epäjumala sellaiselle.
Ei taivaassa voi olla kerran ryhmää, joka saattaa siellä sanoa, niinkuin jotkut väittävät: ”meillä oli ainut oikea oppi”, olisitte uskoneet meitä.
Eräs suuri vaara on juuri täysin sokea luottaminen omaan kirkkokunnan oppiin. ”Meidän oppi, ainut täysin oikea oppi” on todella tuhoisa näkemys. Sellaiset ihmiset pystytään viemään opin mukana minne tahansa.
Ei Jeesus ja apostolit moisia menetelmiä käyttäneet. Raamattu korostaa ihmisen omaa valintaa. Koko kristinusko tältä kantilta perustuu ihmisen omaan ratkaisuun, ja vapaaseen valintaan, ei valmiiksi syötettyyn oppiin.
Menetelmällä saadaan aikaseksi kylläkin käännynnäisiä, joiden usko ei perustu omakohtaiseen oivaltamiseen ja valintaan, vaan valmiiksi syötettyyn näkemykseen. Sellainen perusta ei kestä koetuksen tullen.
Kyseisellä menetelmällä siis viedään ihminen ”sisälle” ikäänkuin pakolla, hänen itsensä huomaamatta. Ja joka tapauksessa muualta kuin ahtaasta portista.
Kyllä ”kyntötyö” pitää antaa tapahtua paljon syvemmältä.
Muualta kuin ovesta menevät ovat Raamatun mukaan varkaita, jotaka tulevat varastamaan ja ryöväämään.
Menetelmällä tehdään ihmisestä ”uskova” tavallaan hänen itsensä huomaamatta.
Ei sellainen ole uskoa ollenkaan, se on vain järjen päätelmää. Toki noin ”sisälle viedyistä” saadaan helposti hallittavia jäseniä.
Ihmisten tekemät rajat.
Kaikkiaankin jako Jumalan omien ja saatana omien välillä ei kulje minkään kirkkokunnan rajoja myöten. Jako kulkee hengen tasolla, mikä henki ihmisellä on sen oma tämä on. Muuta jakoa ei ole. Ei siis ole mitään erityistä Kristuksen seurakunta-organisaatiota, vaan on vain yksi ruumis.
Ei Kristus ole jaettu.. Tuon ruumiin jäseniä on kaikkialla, myös Roomalaisissa. Saattaa olla jopa jehovalaisissakin, ne jotka eivät ole omaksuneet heidän oppiaan, ovat esim lapsia, jotka ovat pysyneet aidossa lapsen uskossa, vaikka heidät onkin vanhempien mukana liitetty jehovalaisuuteen.
Ei viimeinen tuomio tapahdu jäsenrekisteri-periaalteella. Silloinhan se olisi helppoa, tarkistettaisiin vain jäsenrekisterit ja tuomittaisi sen mukaan.
Myös omaa oppia tulee arvioida.
Meidän tulee jopa pyrkiä siihen, että oppejamme ja käsityksiämme suoraan arvioidaan ja arvostellaan mieluummin tavalla joka tehoaa.. Pyydämmehän sitä Jumalaltakin; ”jos minun tieni on vaivaan vievä, niin ohjaa minut oikealle tielle”. Emmekö salisi tuota ohjaamista ja varoittamista toisilta ihmisiltä.
Sekö se paras kaveri on joka ei varoita näkemästään vaarasta vaan suhtautuu tapaan. ”omapa on asiansa, itsepä on tiensä valinnut”, ”en kehtaa varoittaa”, ”närkästyy vain turhaan” ”ystävyys vain menee”. Ei noin toimiva ole mikään ystävä, pikemminkin pahin vihollinen ja saatanan agentti.
Voiko minulla parempaa kaveria olla kuin se joka ”mollaa minua” moittien väärässä olemistani. Monessa olen väärässä, aivan takuulla. En kuitenkaan koe, että vain oikeassa olevat pelastuu.
”Mollasiko” Paavali Galatalaisia taikka Pietaria, taikka ympärileikauksen puolustelijoita, ”kumpa oikein silpoisivat itsensä nuo”, ym tapaan ja puhui ”isoisista apostoleista, mitä lienevätkään” ym. Oliko se tahdikasta ja hienotunteista julkisesti, vasten kasvoja Pieraria mollata?
Valvokaa toinen toisianne.
Miten kasvun käy jos kaikki hiljaa hyväksytään?. Esimerkkejä niistä on riittämiin.
Raamattu kehottamalla kehottaa, ”valvokaa toinen toistanne”. Mitä sellainen valvominen on jossa ollaan epäkohdista ja vaaroista vaiti, eihän se mitään hyödytä. Korkeintaan takaapäin puhutaan. Sekö on rakkautta kun nähdään toisen ajautuvan putoukseen, mutta ei varoiteta? Lukuisten luopumista olisi vältetty jos olisi joku varoittanut ajoissa. On vain oltu mieluiten hienotunteisesti hiljaa.
Koskaan ei viimeisellä tuomiolla kukaan syytä toista siitä, että tämä varoitti väärästä tiestä. Pelottavan suuri sitävastoin on niiden joukko, jotka ryntäävät ”päälle” syyttäen siitä että sinä tiesit ja näit väärän tieni, mutta et varoittanut. Kova kohtalo noille hienotunteisesti vaienneille.
Nyt on todellakin merkitsemisen aika, siis uskolliset merkitään Jumalan merkillä, ne jotka ”Huokaavat ja valottavat kaikkea sitä kauhistusta mitä temppelissä tehdään”, kaikissa temppeleissä. Laittomuus ottaa vallan hengellisella alueella, kaikissa kirkkokunnissa, valitettavasti. Minne laittomuus asettuu? Raamatun mukaan Jumalan temppeliin. Jumalan vaimosta tulee portto ( kuvattu Hes 16) Nyt on uskovilla itkun ja valituksen aika. Mutta myös katseen nostamisen aika; vapautus on oven edessä.
Laista ja armosta laajemmin.
Huomaa tässä, että se mitä tulen jäljempänä kirjoittamaan tuosta mitä Ylkä teki morsiamensa puolesta, on yhtäkuin se, että hän TÄYTTI lain vaatimuksen morsiamensa puolesta.
Ei edellistä lausetta heti ymmärrä oikealla tavalla.
Uskollisuutta on uskoa siihen mitä Ylkä teki puolestamme ,eikä täydennellä sitä.
Ei minun varsinaisesti tarvi sinua mistään opettaa, enkä mikään opettaja olekaan,- ehkä kuitenkin hieman tuuppoisin pienellä sysäyksellä Golgatalle ja verenevankeliumiin päin..
Tarpeellista tuo kenelle tahansa. Varmasti minullekin, enkä moisesta ”tuuppoomisesta” pahastuisi, jos huoli on todellakin aito eikä tuo ”tuuppoominne” ole jonkin opin taikka lahkon suuntaan tuuppoomista, tyyliin; ”täällä ainut oikea oppi ja tie”.
Mikään seuraavasta ei ole tarkoitettu ”mollaamiseksi” vaikka saatankin paikkapaikoin ankarastikin kirjoittaa. kuten Paavalikin tähdentää:.
” Kuitenkin olen paikka paikoin jotenkin rohkeasti teille kirjoittanut, uudestaan muistuttaakseni teille näitä asioita,” sen armon kautta, jonka Jumala on minulle antanut”
Siis ”hengellinen ihminen tutkiskelee kaikki”. Ihan kaikki jos Raamatun mukaan toimii. Omaa oppia ei suljettu pois tutkiskelulta, ei rivijäseniltäkään. Ei siis yhtään valmista sapluuna-tulkitaa tule suoralta kädeltä hyväksyä.
Lähes oikea on kavalin eksytys.
Kavalin eksytys on se kun puhutaan mahdollisimman paljon Raamatun tekstiä, mutta Jeesuksen sovintoverestä ei mainita mitään. Pelastuksentie jätetään ilmoittamatta.
Vaikka oikeaa, täysin Raamatun mukaista tekstiä olisi vaikka 100 %, niin kyse on silti eksytyksestä ja harhaopista, jos pelastuksen ydin, Jeesuksen sovintoveri on jätetty pois.
Eksytyksen tunnistaa siis helpoimmin siitä kun tarkkaa sitä mistä ei puhuta ja kirjoiteta. Kun Jeesuksen sovintoveri jätetään pois on kyse eksytyksestä oli muutoin miten raamatullista tahansa.
Oikeaa Raamatullisuutta ei ole se vaikka olisi Raamatun tekstiä kuinka paljoa, jos pelastuksensanoma, pelastuminen yksin Jeesuksen veren kautta puuttuu.
Jeesuksen sovintoverestä vaikeneminen on eksytystä ja pahinta ja vaarallisinta harhaoppia. Kaiken muun raamatullisuuden saatanakin täysin hyväksyy, mutta ei Jeesuksen sovintoverta.. Eli saatanakin saattaa puhua täysin Raamatun sanoilla, niinkuin se puhui Jeesukselle erämaassa. Mutta kun se jättää Jeesuksen sovintoveren sivuun, niin sillä se eksyttää.
Lakiliitosta ja armoliitosta
Seuraavassa en tule noudattamaan mitään johdonmukaista etenemistä (niinkuin en edelläkään) vaan kirjoitan asioita sitämukaan kun mieleen tulee, ikään kuin puhuisin; tapaan.
Vaikka en käsittelekään seuraavassa vanhurskauttamista laajemmin niin mainitsen, että Uudessa liitossa Kristus on meidän vanhurskautemme, ja vanhurskaus tulee uskosta Kristukseen, vanhurskaus on siis Jumalan vanhurskautta, lainatavaraa. Se saadaan lahjaksi, ei siis lain teoista.:
” Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi,”. Vanhassa Liitossa asia oli toinen. Silloin vanhurskauttamiseen tarvittiin usko Jumalaan sekä myöskin lainteot.( mm Jaakobin kirjeessä tästä enemmin.)
Nyt olemme vapaat noista lain teoista, koska Kristus täytti lain puolestamme, Hän on siis meidän vanhurskautemme. ” sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä”. Laki ja synti ei siis enää hallitse uskovaa. Synnin voima on laki, ( 1 Kr15:56) ja tuon voiman alla ei auta olla.
Paljonhan toki vanhurskauttamisesta voisi kirjoitta, mutta tässä kirjeessä en sitä käsittele paljoakaan.
On tahoja jotka asennoituvat Raamattuun ja kristinuskoon asiana joka pitää ”ratkaista” järjellisesti. Ja kun nuo salaisuudet on mielestään ratkaistu, niin silloin ollaan tyytyväisiä ja katsotaan, että se riittää; ”omataan oikea” ymmärrys Raamatun asioihin.
Ikuinen säädös.
Monessa kohdinhan (noin 20) VT:n puolella sanotaan monesta säädöksestä. ”tämä olkoon ikuinen säädös sukupolvesta sukupolveen”, mutta kuitenkin Kristus purki ”etummaisen majan” niin nuo säädökset päätyi siihen, vaikka olikin säädetty ”ikuiseksi säädökseksi”. Jumala on suvereeni muuttamaan omaa säätämystään ja sen Hän todellakin teki tuomalla alttarille kertakaikkisen Uhrin. Siirryttiin Vanhasta Liitosta Uuteen. Vanha oli tullut iälliseksi ja oli siirtymässä pois ja uusi oli tilalle tullut. Monet tahot kuitenkin juutalaisten tapaan pitäytyvät edelleen vanhassa.
Tosi vaikeaa monille tahoille ymmärtää mitä merkitsi kun siirryttiin Lakiliitosta-Armoliittoon. Siirryttiin lain kirouksen alta -armon alle, armon alle jossa Kristus on lain loppu jokaiselle joka uskoo. (mutta ei siis muille kuin niille jotka uskovat; tuo on tärkeää ymmärtää, eräänlainen avain sekin). Siirryttiin Jumalan Armotalouskauteen.
Toki tuo sana ”lain loppu” on merkitsee alkujaan: ”Kristus on lain täyttymys”, koska Kristus täytti lain meidän puolestamme.
Varmaan vieläkin vaikeampaa on ymmärtää tuo, että joku toinen,- Kristus,- teki tuon lain täyttämisen puolestamme. Eikä Jeesus täyttänyt lakia vain osittain vaan kaiken lain. Ei Hän jättänyt sitä morsiamensa tehtäväksi. Ajattele millaista huolenpitoa.
Ehkä asiaa auttaa ymmärtämään se, että Kristus maksoi syntivelkamme. Tuo syntivelkahan on juuri tuota lain täyttämättä jättämistä.
Synnin voima on laki, sanoo Raamattu. Tuo synnin voima kumottiin. (älä ymmärrä väärin).
Kristus ei siis tehnyt osittaista,- epätäydellistä työtä ristillä. Sovitus oli todellakin täydellinen. Ei siihen ihmisen ole tarvis mitään lisätä omia suorituksia.
Mitäköhän kuka tahansa ammattimies sanoisi jos hänen täydellisesti tekemäänsä työtä menisit vielä joltakin osin korjailemaan. Eli mitäköhän Jumala tykkää jos menet Hänen työtään vielä täydentelemään omalla suorituksellasi. Sellainen olisi Jumalan yläpuolelle nousemista ja Hänen työnsä halveksimista. Ihmisen ovat tekoineen kuin saastainen vaate Jumalan edessä.
Mutta ei siinä mitään, jos joku haluaa niin vapaa mahdollisuus on yrittää tulla vanhurskaaksi lain teoista. Silloin täytyy vain täyttää koko laki.
Toki työtä tekevälle luetaan palkka silloin ansioista eikä armosta, jotenka siitä vain, ei se kiellettyä ole. . Tosin Raamattu vakuutta että lakia ei kukaan pysty täyttämän, jotenka parasta uskoa yrittämättä. Ja vaikka pystyisikin, niin aina jää jäljelle tuo syntiinlangennut, perintönä kulkeva langennut veri. Sitä ei lain noudattamisellakaan pysty ihminen puhtaaksi pesemään. (Tästä jäljempänä enemmän.)
Itse kuitenkin uskon suosiolla Sanaa jonka mukaan: ”kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla, mutta saavat armosta anteeksi pahat teot, rikokset ja synnit”. Minä joudun turvautumaan yksinomaan Jumalan armoon, ja ottamaan pelastuksen vastaan armosta, Jeesuksen sovitustyön tähden ja -ansiosta. ”Sillä minussa, se on minun lihassani ei asu mitään hyvää, tahto minulla on mutta ei voimaa hyvän tekemiseen.”. Autuas se joka tuon tilansa tunnustaa.
Jos Paavali ei tarkoittanut mitä hän sanoi, niin miksi hän ei sanonut mitä hän tarkoitti? Jos lähdemme tulkitsemaan Raamattua tuolla perusteella, että siinä ei tarkoiteta sitä mitä siinä on sanottu ja keksimme toisen tarkoituksen, niin kyllä pohja on täysin poissa. Sanoohan Sana selvästi: ” Sillä eihän siinä, mitä teille kirjoitamme, ole muuta, kuin mikä siinä on luettavana ja minkä te myös ymmärrätte; ja minä toivon teidän loppuun asti ymmärtävän”. Miksi siis lisätä siihen kumoavaa kannanottoa: ”ei hän sitä tarkoittanut mitä sanoi, vaan tätä?”
Uusi- ja vanha Liitto.
Kiistatta on Raamattu ilmoittanut, että:
” Sanoessaan ”uuden” hän on julistanut ensimmäisen liiton vanhentuneeksi; mutta se, mikä vanhenee ja käy iälliseksi, on lähellä häviämistään.”
Valtavan ihana asia. Jumala vapautti Uudella Liitolla meidät lain kirouksesta.
Voiko sen selvemmin sanoa:.” Näin Pyhä Henki osoittaa, että tie kaikkeinpyhimpään vielä on ilmoittamatta, niin kauan kuin etumainen maja vielä seisoo”.
Miksi siis pitäisimme sitä vanhaa sitkeästi pystyssä vaikka se on jo purettu Jeesuksen toimesta ristillä? Golgata oli alttari jossa uhrattiin kaiken kattava Uhri ja etummainen maja kaadettiin maahan.
Edellinen kohta jatkuu:
”Tämä on nykyistä aikaa tarkoittava vertauskuva, ja sen mukaisesti uhrataan lahjoja ja uhreja, jotka eivät kykene tekemään täydelliseksi omassatunnossaan sitä, joka jumalanpalvelusta toimittaa,
vaan jotka, niinkuin ruuat ja juomat ja erilaiset pesotkin, ovat ainoastaan lihan sääntöjä, jotka ovat voimassa UUDEN järjestyksen aikaan asti.”
Eikä yhtään pitempään. Vaikka monet noita lihan sääntöjä sitkeästi erittävätkin ylläpitää.
Valtavan suuri Jumala, joka kumoaa säätämänsä vanhan, ja toi uuden tilalle, uuden joka on todellakin lain kirouksesta vapaa. Todellakin :” Vapauteen Kristus vapautti meidät”: Amen !
” Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.”
JA PISTE. (Taakse katsominen on katsomista Lakiliittoon ja lain vaatimuksiin.)
Eli siis käänteisesti sanottuna; niille jotka eivät usko, niin niille Kristus ei ole lain loppu, vaan sellaiset ovat yhä lain kirouksen alla. Tosi yksinkertaista ja selkeää. Sen ymmärtämiseen tosin tarvitaan lapsenkaltaiseksi tulemista. Ihmisviisaudella tuota on mahdotonta ymmärtää.
Synnin voima on LAKI. Mutta Jumalan voima on evankeliumi.
( 1 Kr 15:56) Miksi siis ruokkia sitä? Kyllä tuo voima muutoinkin elää liian vahvana.
”Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä:”
Käänteisesti asia on siis päinvastoin: eli jos ei olla Kristuksen kanssa kuoltu niin silloin ollaan ihmisten määrättävissä heidän säännöstensä alaiseksi. Tosi selkeää.
Nuo säädökset, joita ihmiset määräävät ovat noiden määrääjien oman lihan tyydyttämiseksi, ”saadakseen kerskata teidän lihastanne”. (lienee monilla melkoinen kokoelma ”esinahkoja” naruun pujotettuna ,vrt VT: kohta).
Omaa lihaansa tyydyttävät ne jotka sälyttävät ihmisten niskaan säädöksiä joista Raamattu mainitsee:
” Miksi te siis nyt kiusaatte Jumalaa ja tahdotte panna opetuslasten niskaan ikeen, jota eivät meidän isämme emmekä mekään ole jaksaneet kantaa?”
Noita Jumalan kiusaajia on todella paljon. Kokonaisia uskonnollisia liikkeitä.
Silloin kun rakkaus Kristukseen on kylmennyt tai sitä ei ole koskaan ollutkaan (vanha ei ole kuollut, eikä uusi ole syntynyt tilalle- siis uudestisyntyminen puuttuu), niin silloin ryhdytään tuomaan noilla lain säädöksillä ja salatiedoilla ja ihmisten niskaan sälytettäviä kuormia. Eli nuo ihmiset ja Kristus tekevät juuri päinvastoin. Kristus vapautti ihmiset noista taakoista, mutta ihmiset kasaavat niitä takaisin.
Miksi ei hyväksytä Kristuksen suorittamaa työtä?
Ehkä selkeämmin tuon lain asema Uudessa liitossa käy esille Rm 7 luvussa (ja koko Rm kirjeessä, kuin myös mm Gal kirjeessä, ja myöskin Kol ja Tim kirjeissä). Mahdotonta on kuitenkin ymmärtää niitä ihmisjärjellä ja - viisaudella.
Jumalan voimasta puhutaan Rm 1:16 ja 1 Kr 1:18.
Laki vallitsee koko eliniän, on siis kuoltava, jotta siitä pääsee eroon.
Room 7:1- 4
Vai ettekö tiedä, veljet - minä puhun lain tunteville - että laki vallitsee ihmistä, niin kauan kuin hän elää? (äläkä ymmärrä edellistä erillisenä, vaan seuraavaan kuuluvana, huomaa- kuolema vapauttaa laista, kuten seuraavassa käy ilmi)
2.Niinpä sitoo laki naidun vaimon hänen elossa olevaan mieheensä; mutta jos mies kuolee, on vaimo irti tästä miehen laista.
3.Sentähden hän saa avionrikkojan nimen, jos miehensä eläessä antautuu toiselle miehelle; mutta jos mies kuolee, on hän vapaa siitä laista, niin ettei hän ole avionrikkoja, jos menee toiselle miehelle.
4.Niin, veljeni, teidätkin on kuoletettu laista Kristuksen ruumiin kautta, tullaksenne toisen omiksi, hänen, joka on kuolleista herätetty, että me kantaisimme hedelmää Jumalalle”.
Selvemmin sitä ei voi sanoa. Kunhan vain ymmärtää kaikki edellä olevat jakeet.
Monet luulevat, että tuossa kohdin yksistään opetetaan uudelleen avioitumista vasta puolison kuoleman jälkeen. Toki näin on avioliiton kohdalla, ja uudelleen avioitumisen kohdalla, mutta tuossa nimenomaan käytetään tuota olemassa olevaan aviolitto-tilannetta vertauksena jolla saatetaan ihminen ymmärtämään lain alta armon alle siirtymistä ja ikeestä vapautumista. Eli sitä, että vasta kuoleman kautta ollaan vapaa meitä sitovasta laista. (eli vasta uudestisyntymisessä)
”Meidät on kuoletettu laista Kristuksen ruumiin kautta,”. Sitä ennen olimme myydyt synnin alaisuuteen ja sitä tilannetta hallitsi laki ja lain vaatimukset. Siis Kristus täytti lain puolestamme ja vapautti meidät lain orjuudesta. Uudestisyntymättömät ovat edelleen lain vaatimusten alla.
Tuossa edellä verrataan tuota vaimon ja miehen välisellä suhteella, ”lain alaisena olemista” ja sitä milloin vapaudutaan tuosta lain alta ja siirrytään TOISEN omaksi, vain siis ”kuoleman” kautta, eli laista kuoleman kautta.
”mutta nyt me olemme irti laista ja kuolleet pois siitä, mikä meidät piti vankeina, niin että me palvelemme Jumalaa Hengen uudessa tilassa emmekä kirjaimen vanhassa.”
”joka myöskin on tehnyt meidät kykeneviksi olemaan uuden liiton palvelijoita, ei kirjaimen, vaan Hengen. Sillä kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi”.
Valtava tuo Jumalan suunnitelma ja sen toteutus.
Kristus sen teki. Vapautti meidät vapauteen, vapaaksi lain kirouksesta. Miksi siis antaisimme uudestaan sitoa itseämme lain orjuuteen.
Siinä se on. Eipä tarvi selitellä. Mutta Henki siinä tarvitaan ymmärtämiseen.
Kirjain kuolettaa.
Todellakin kirjain kuolettaa. Peräti monen on kuolettuneet tuon lain kirjaimen noudattamisen kanssa painiskellessaan. Monet eivät ole tulleet kykeneviksi UUDEN LIITON palvelijoiksi ollenkaan, vaan palvelevat jääräpäisesti vanhaa, jääden lain kirouksen alle.
”Sillä kaikki, jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia; sillä kirjoitettu on: ”Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee”.
Siinä sitä on urakkaa ja äheltämistä niille jotka haluavat perustautua lain tekoihin.
Mutta kiitos Jumalalle, on toinen mahdollisuus olemassa:
”Ja selvää on, ettei kukaan tule vanhurskaaksi Jumalan edessä lain kautta, koska ”vanhurskas on elävä uskosta”. Amen!
” Oi te älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna?
Tämän vain tahdon saada teiltä tietää: lain teoistako saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta?
Niinkö älyttömiä olette? Te alotitte Hengessä, lihassako nyt lopetatte?”
Kovaa puhetta lain alle meneville. Noin surkeasti on monelle käynyt. Joutuneet takaisin lain alle, ja monet eivät lain alta ole vapautuneetkaan, sellaisten päällä on kaikki lain vaatimukset.
”Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista, elääkseni Jumalalle. Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu,
ja minä elän, en enää elä minä vaan Kristus elää minussa; ja minkä minä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni.
En minä tee mitättömäksi Jumalan armoa, sillä jos vanhurskaus on saavutettavissa lain kautta, silloinhan Kristus on turhaan kuollut”.
Vanhurskautemme yleensäkin on lahjaksi saatua; Jumalan omaa vanhurskautta.
Jumala on siis antanut meille Henkeään, kuin myöskin vanhurskauttaan lahjaksi.
Peräti monen kohdalla uhri ja lahja on annettu turhaan , koska erittävät sitkeästi pysytellä lain alla, vaikka Raamattu vakuuttaa, että lain kautta ollaan kuoltu pois laista. Lain ei pidä siis enää hallitseman uudestisyntynyttä uskovaa. Lain Täyttäjä hallitkoon. Pois siis synnin voiman alta, eli pois lain alta.
Eipä rakennella vanhaa, joka on hajotettu.
” jos minä uudestaan rakennan sen, minkä olen hajottanut maahan, osoitan minä olevani lain rikkoja.
Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista, elääkseni Jumalalle. Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu,”. (huomaa mikä ”osa” ihmisestä on ristiinnaulittu)
Valtavaa; lain kautta on kuoltu pois laista. Laista kuollut on vapaa Kristuksessa.
Yhtykäämme suosiolla seuraavaan päätökseen:
”Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja”.
” sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle.
Miksi ? Koska Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo”.
” ja minun havaittaisiin olevan hänessä ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, sitä, joka laista tulee, vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta, sen vanhurskauden, joka tulee Jumalasta uskon perusteella;”
Laista tulee siis omavanhurskaus ja sillä ei pärjää.
Eiköhän tyydytä Sanan lupauksiin vapaudesta: ne ovat mahtavat:
” Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.
Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin lihassa,
että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen.”
Näin on. Vaatii tosin ajatusta mukaan kun tuonkin lukee. Ja Pyhää Henkeä.
Olemme saaneet lapsioikeuden.
1.”Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: ”Abba! Isä!”
Tuo orjuuden henki on laki, ja laki tuo pelon.
Lapsi saa kaiken lahjana- ei lapsella mitään ansiota ole. On varottava kasvamasta tuosta lapsen asemasta ulos. Sylilapselta ei paljoa vaadita, yhtä vähän Taivaallinen Isä lapseltaan vaatii suorituksia. Kaikki tulee lahjaksi, vanhurskautta myöten. Kaikki on Isän omaa, vanhurskaudesta lähtien.
2.”Sillä minä todistan heistä, että heillä on kiivaus Jumalan puolesta, mutta ei taidon mukaan;”
Valitettavan totta monilla uskonnollisilla tahoilla.
3.”sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle.”
Paljon noita omia ”Baabeleita” pystytellään. Uskonnollisuus ja ihmisviisaus eivät alistu Jumalan vanhurskauden alle (eivätkä voikaan).
4.”Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.”
Tuohon valmiiseen työhön ei tahdota alista millään. Rakennellaan omia ehtoja ja tekoja ja ansioita. Todellakin vain lapset tuon saattavat ymmärtää.
”Kirjoittaahan Mooses siitä vanhurskaudesta, joka laista tulee, että ihminen, joka sen täyttää, on siitä elävä”.
Siinä sitä on äheltämistä kerrakseen. Siitä vaan, jos vain pystyy lain täyttämään niin taivas on taattu. Mitään Jeesusta ei sitten tarvi jos lain kautta yrittää vanhurskautumaan.
Kuitenkin: ”Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma.”
Siinä sitä tappelua piisaa, kenen päivä on parempi kun toisen.
Olisi hyvä muistaa, että:
” Minä tiedän ja olen varma Herrassa Jeesuksessa, ettei mikään ole epäpyhää itsessään; vaan ainoastaan sille, joka pitää jotakin epäpyhänä, sille se on epäpyhää”.
”mutta joka epäröi ja kuitenkin syö, on tuomittu, koska se ei tapahdu uskosta; sillä kaikki, mikä ei ole uskosta, on syntiä”. Koskee todellakin muutakin kuin syömistä.
Mitä varten sitten on laki?
Raamatun mukaan se on: ”rikkomusten tähden jäljestäpäin lisätty olemaan siihen asti, kunnes oli tuleva se siemen, jolle lupaus oli annettu; ja se säädettiin enkelien kautta, välimiehen kädellä.”
Luetun ymmärtämisen koe. Mihin asti laki oli? Mitä sen jälkeen on lain tilalla?
” Onko sitten laki vastoin Jumalan lupauksia? Pois se! Sillä jos olisi annettu laki, joka voisi eläväksi tehdä, niin vanhurskaus todella tulisi laista.”
Selvää tekstiä.
” Mutta ennenkuin usko tuli, vartioitiin meitä lain alle suljettuina uskoa varten, joka oli vastedes ilmestyvä.”.
Mahtavaa!
Alaikäinen on lain orja.
1.” Mutta minä sanon: niin kauan kuin perillinen on alaikäinen, ei hän missään kohden eroa orjasta, vaikka hän onkin kaiken herra;
2.vaan hän on holhoojain ja huoneenhaltijain alainen isän määräämään aikaan asti.
3.Samoin mekin; kun olimme alaikäisiä, olimme orjuutetut maailman alkeisvoimien alle.
4.Mutta kun aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa, vaimosta syntyneen, lain alaiseksi syntyneen,
5.lunastamaan lain alaiset, että me pääsisimme lapsen asemaan.
6.Ja koska te olette lapsia, on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen, joka huutaa: ”Abba! Isä!”
7.Niinpä sinä et siis enää ole orja, vaan lapsi; mutta jos olet lapsi, olet myös perillinen Jumalan kautta.”
Mahtavaa! TÄYDELLISTÄ ARMOA. ”SE ON TÄYTETTY”. Ylkä teki sen morsiamen puolesta.
Menepä sitten tuota täydellistä työtä vielä täydentelemään.
Kaikesta huolimatta monet uskonnolliset tahot kaipaavat orjuuttamaan itseään ja ennenkaikkea muita koska:
” Nyt sitävastoin, kun olette tulleet tuntemaan Jumalan ja, mikä enemmän on, kun Jumala tuntee teidät, kuinka te jälleen käännytte noiden heikkojen ja köyhien alkeisvoimien puoleen, joiden orjiksi taas uudestaan tahdotte tulla?”
Mikäköhän siinnä orjuuttamisessa kiehtoo? Valtahan se on ja valta turmelee aina.
Seuraavassahan se syy myös on:
”Eiväthän nekään, jotka ympärileikkauttavat itsensä, itse noudata lakia, vaan he tahtovat teitä ympärileikkauttamaan itsenne saadakseen kerskata teidän lihastanne.”.
Koskee todella muutakin lain tekoa kuin ympärileikkausta.
Todellakin; halu hallita ja ”kerskata toisten lihasta” on motiivi. Kai ylpeillään sillä kenellä on eniten ”esinahkoja” narussa roikkumassa.
Moniko esim sapattikiihkoilija itse sapattia noudattaa ja sen käsketyllä tavalla pyhittää? Ei kukaan.
Kyllähän Raamattu selvästi noista kiihkoilijoista varoittaa:
” Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen.”
Sitkeästi monet yrittävät noita perinnäisääntöjä kaivella historiankin kätköistä esille, ”tieteellisesti” todistellen niiden olemassaolosta.
Miksi ihmeessä Kristus ja sovintoveri aina yritetään sivuuttaa ja pidetään noita perinnäisääntöjä parempina?
Hullutus ei todellakaan kelpaa viisaille. Vaikka selvästi Kristus sen teki:
Jumalan pyyhekumi.
Hän nimittäin: ” pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin.”
Upeaa! Mahtavaa! ”SE ON TÄYTETTY” .
Laki kaikkine säädöksineen on pyyhitty pois. Synnin voima; LAKI, pyyhittiin pois. Jeesus teki sen mikä oli lain kautta mahdotonta saavuttaa.
Sekä kirjoituksen, että kirjoitusten säädökset Kristus pyyhki pois tieltämme. Ristille hän ne naulitsi. Ristillä niiden kirjoitusten paikka säädöksineen on. Ei niitä ole oikeutta ottaa sieltä alas ja asettaa ihmisten niskaan. Niin valitettavasti kuitenkin monet tekevät.
Mutta todellakin: järjen vastaista täysin. Aivan hullutusta. Siksi se ei kai kelpaa, vaan rakennellaan omia järjen päätelmiä; pyritään takaisin alaikäisten asemaan, jota ei missään eroa orjasta?
Missä on siis tuomio?
” Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta,
jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen.
Älköön teiltä riistäkö voittopalkintoanne kukaan, joka on mieltynyt nöyryyteen ja enkelien palvelemiseen ja pöyhkeilee näyistään ja on lihallisen mielensä turhaan paisuttama
eikä pitäydy häneen, joka on pää ja josta koko ruumis, nivelten ja jänteiden avulla koossa pysyen, kasvaa Jumalan antamaa kasvua.
Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä:
”Älä tartu, älä maista, älä koske!”
sehän on kaikki tarkoitettu katoamaan käyttämisen kautta - ihmisten käskyjen ja oppien mukaan?
Tällä kaikella tosin on viisauden maine itsevalitun jumalanpalveluksen ja nöyryyden vuoksi ja sentähden, ettei se ruumista säästä; mutta se on ilman mitään arvoa, ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi.”
Eipä kaipaa kommentteja. Tyydytystä monet hakevat, lihan tyydytystä.
Selvästi sanottu, mutta kuitenkin tuota voittopalkintoa lukuisat tahot yrittävät riistää pois, tarjoten tilalle lain orjuutta. Todellakin, ne ovat lihallisen mielensä paisuttamia sellaiset, ja niitä on valitettavan paljon. Pitäydytään omiin tekoihin eikä Kristuksen.
Jos on Kristuksen kanssa kuoltu, niin miksi todellakaan eletään niinkuin maailmassa ja sallitaan määrätä itselle noita orjuuttavia säädöksiä? Halu hallita on todellakin väkevä.
Miksi ei nähdä, ja uskota, että kyse on itsevalitusta jumalanpalveluksesta, jolla vain tyydytetään omaa lihaa. Itsensä kiduttamista moinen. Ja lisäksi Jeesuksen sovitustyön ja -uhriveren turhentamista.
Miksi touhuta noiden seuraavien kanssa jääräpäisesti:
” eivätkä puuttuisi taruihin ja loppumattomiin sukuluetteloihin, jotka pikemmin edistävät turhaa mietiskelyä kuin Jumalan armotaloutta, joka perustuu uskoon, niin kehoitan nytkin.”
Tunnutaan unohdettaman, että;
” käskyn päämäärä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä ja hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta.
Muutamat ovat hairahtuneet niistä pois ja poikenneet turhiin jaarituksiin,
tahtoen olla lainopettajia, vaikka eivät ymmärrä, mitä puhuvat ja minkä varmaksi väittävät.
Toki laki on hyvä, mutta seuraava on muistettava:
”. Mutta me tiedämme, että laki on hyvä, kun sitä lain mukaisesti käytetään
ja tiedetään, että lakia ei ole pantu vanhurskaalle, vaan laittomille ja niskoitteleville, jumalattomille ja syntisille, epähurskaille ja epäpyhille, isänsä tappajille ja äitinsä tappajille, murhamiehille,”
Jälleen luetun ymmärtämisen koe; Ketä varten laki on ja ketä varten ei?
Kuka ymmärtää mitä on se vapaus, johon Kristus lunastamansa vapautti.
Seuraavassa muistutus niille jotka yrittävät lain kautta pelastua:
” Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin.”
Siinä sitä urakkaa on kylläkseen. Jotenka kieli keskellä suuta jos lainnoudattamisen tien valitsee..
Yksinkertaisempi ratkaisukin on toki olemassa. Jumala sen keksi. Hän keksi hullutuksen:
”. Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat,” . Aamen!
Mahtavaa tuo Kristuksen oppi. Mahtavaa tuo hullutus. Mahtavaa tuo ristin hullutus.
Synnin voima on laki, mutta Jumalan voima on evankeliumi ja sanoma rististä. Kristus on Jumalan voima. Siinä synnin voima- laki- kalpenee. (Rm 1:16, 1 Kr 1:18 ja 24)
Vapautettu lain kirouksesta.
Edellä siis osa niistä sanan kohdista, joissa käy ilmi Jeesuksen työ jolla hän vapautti omansa lain kirouksesta. Laki on nautittu ristille.
Kristus vapautta omansa lain kirouksesta, Hän täytti lain omiensa puolesta. Kristus on lain loppu jokaiselle, joka uskoo, mutta uskosta osattomilla on niskassaan kaikki lain vaatimukset. Missä joukossa halutaan seisoa?
Mitä vielä minun pitäisi asiasta sanoman. Ei mitään. Jumala on sanonut kaiken.
Ja tosi selvästi.
Ei laista toki ole pieninkään piirto kadonnut. Voi kun tuo käsitetään väärin ja luullaan Jeesuksen tarkoittaneen lain noudattamista, eihän laki minneen ole kadonnut, siellähän se on lainkirjassa edelleen;
” Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään.”..
Jeesus TÄYTTI lain, ei Hän lakia kumonnut vaan TÄYTTI lain. SE ON TÄYTETTY. Lain vaatimus on TÄYTETTY, toisen toimesta, Jeesuksen toimesta.
Eikö tuota voisi jokainen uskoa todeksi kohdallaan? Kumoamisen ja täyttämisen välillä on suuri ero. (voi kun tuon saisi ymmärretyksi, ei sitä ymmärrystä ihminen voi rautakangellaan toiselle esiin vääntää).
Halullaan näihin ihaniin Raamatunkohtiin palaa yhä uudelleen. Palaa muistelemaan Jeesuksen täydellistä työtä. Muuta en haluaisi muistellakaan.
Jeesus teki sen mikä ennen oli ihmisten täytettäväksi säädetty. Ei auta mennä Jeesuksen ”reviirille”. Uskotaan lopultakin, että Jeesus teki täydellisen työn lain täyttämisen kohdalla. ”Se on täytetty”. Lain vaatimukset ja ihmisten tekemät lain rikkomukset- synnit- on sovitettu- laki on täytetty Jeesuksen toimesta.
Ei meidän tarvi hänen työhönsä mitään lisätä. Ei Hän meidän apua tuossa lain täyttämisessä tarvi.
Jos joku tyrkyttää ammattimiehelle amatööri-apua, valmiin työn kohdalla, niin mitenköhän siinä käy. Paljon noita ”amatööri mestareita” kuitenkin esiintyy, jotka omaa suoritustaan sitkeästi Mestarille tyrkyttävät.
Ken ymmärtää tuon ” se on täytetty”, on päässyt armon ymmärtämisen alkuun.
Laki uudestisyntyneeseen ihmiseen nähden ja lain tähtäävä hänen kohdallaan on muuttanut. Synnin voima, laki , on menettänyt otteensa ja voimansa.
Laki on kasvattaja Kristukseen.
Lain kautta tulee synnintunto ja laista on tullut kasvattaja Kristukseen. ”En enää elä min, vaan Kristus minussa”, se alkoi kerralla uudestisyntymisessä.
Laki patistaa lapseksi päässyttä Jeesuksen luo turvaan.
Olemme uudestisyntymisessä tulleet toisen omaksi. On siirrytty lain orjuuden alta Kristuksen omaksi. Olemme pääset lapsen asemaan.
Mistä lapsi on vastuussa? Se jonka alaisiksi on tultu, vastaa kaikesta. Olemme vanhu
Totuus on tekevä teidät vapaaksi.
”Armo ja totuus on tullut Kristuksen kautta”, ja nimenomaan Kristuksen lunastustyön ja sovitusveren kautta.
Jumala on näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Poikansa kautta. Hänen jota kutsutaan nimellä Jumalan Sana. Siellä Sanassa kohtamme Kristuksen parhaiten.
On niin, että monilla tahoilla jotkut erityiskysymyksen ajavat ohi tuon veren- evankeliumin. Nousee erityis-oppikysymyksiä, ja niiden kohdalla on se suuri vaara, että niistä tulee eräänlainen ”opin puhtaus”, eräänlainen epäjumala, johon keskitytään tuon verenevankeliumin sijasta. Ja että noista asioista tulee herkästi myöskin toisenlainen evankeliumi; evankeliumi, joka ei sisällä tuota verenevankeliumia, vaikkakin Jeesus nimenä on esillä jollakin tapaa. Monesti jää tuntuma, ja on todellakin suuri vaara, että silloin pidetään ”epäpyhänä Liiton veri”.
Emme ole millään katoavaisella (esim opilla) lunastettuja, vaan Kristuksen kalliilla verellä. 1 Piet 1:19.
Kokonaisuus on tärkeä.
VAIN KOKONAISUUDEN HUOMIOON-OTTAMINEN ANTAA ASIOISTA OIKEAN KUVAN.
Siis jopa opista ja omasta yhteisöstä voi tulla tietynlainen ylitse verenevankeliumin käyvä asia, ja silloin on syntynyt ”epäjumala”, joka kylläkin pitää sisällään eräänlaisen evankeliumin. Evankeliumilla ja evankeliumilla on suurikin ero, ja varmaan sen olet havainnut.
Oman kirkkokunnan opista syntyy herkästi ”loukkaamaton” ja pyhä asia jota ei saa arvioida ja koetella, eikä ulkopuolinen saa julkituoda hänelle opista syntynyttä näkemystä. Kuitenkin on niin, että monissa asioissa ihminen ”ei näe metsää puilta”. Tuo sanonta on hyvin asiaa kuvaava. Asioita katselleen niin läheltä, että nähdään vain yksityiskohta, mutta ei kokonaisuutta. Ja monesti jäädään tuon yksityiskohdan vangiksi, lumoihin. Kun taasen joku joka katselee asioita kauempaa, niin sieltä hyvinkin näkee laajemmalla sektorilla ja näkee kokonaisuuden, koko ”metsän”.
Omaan oppiin asennoidutaan herkästi tyyliin: ”tämä on ainut oikea ja täydellinen oppi, aikanaan kaikki tulevat sen näkemään.” Kristillinen elämä siis saattaa keskittyä tuon ”oikeassa olemisen” ympärille ja varsinainen verenevankeliumi jää syrjään.
Kuvaavaa on esim tilanne karismaattisuudessa jossa huomio kiintyy lahjoihin, itse lahjan antajan, Kristuksen jäädessä syrjään. Asian kieroutuneisuuden ymmärtää kun vertaa sitä morsiamen suhteeseen Ylkään; morsian ihastuu ja kiintyy ainoastaan Yljän antamiin koruihin ja muihin lahjoihin, itse Yljän jäädessä sivuun.
Paljon kiistellään opeista ja oikeassa olemisesta.
Toisten, ulkopuolisten tahojen, arvostelu ja arviointi koetaan erityisellä tavalla hyökkäykseksi, vaikka tuo ulkopuolinen taho onkin perustanut arvionsa hänelle toimitetusta materiaalista.
Eli kaiken muun kestää, mm Raamatun, Jumalan ja muiden keskeisten asioiden arvostelun, mutta oman kirkkokunnan opin arvostelua ja arviointia ei vähääkään.
On yksi ”pyhä ja loukkaamaton” asia; ylitse kaiken käyvät oppipykälät. Ne edustavat tämänajan ”perinnäissääntöjä.” Tämä lienee kaikkien uskonsuuntien ja uskontojen ongelma.
Kyse on aika paljon itsetunnon kaltaisesta asiasta, ja nimenomaan heikon itsetunnon tapaisesta asiasta.
Näinhän on käynyt mm Luterilaisen kirkon kohdalla ja varmaan monien herätysliikkeiden kohdallakin. Toimitaan leimallisesti oman yhteisön menestymisen eteen, ja arvostelijat jopa erotetaan.
Tunnen tuollaisen erotetun papin ja toisen joka ei virkaa saanut ennekuin perui kriittisen kantansa.
Jotta on sitä ”herkkä-hipiäisyyttä” luterilaisuudessakin.
Viimeinen kutsu kaikille.
Siksi on äärimäisen tärkeää viedä kaikille vielä viimeinen kutsu seurata Jeesusta. On ”herättämällä heräteltävä”. Siitähän evankelioinnissa on kyse, pyritään ”herätykseen” nukkuvien osalta. Pakanamailla asia on toinen, siellä ei edes tietoa Jumalasta ole, siellä ”tiedon” vienti sisältyy evankelioimiseen.
On tehtävä kaikkensa ja koetettava ”herättämällä herätellä” apostolien tapaan, niitä jotka eivät Raamatusta muuta tunne kuin tuon kouluopetuksen verran. Kouluopetuksen, jossa kaikkia uskontoja opetetaan rinnan ja saman arvoisena ”yleis-tietona”.
Eli aivan ”mustia pakanoita” on Suomessakin tavattoman paljon, niitä jotka eivät ole sanomaa Jeesuksen veren sovitustyöstä kohdanneet.
Muuten ajatellaanpa tilannetta jossa Pietari helluntaina puhui ehkä parikymmentä minuuttia. Kuulijat uskoivat Jeesuksen olleen luvattu Messias, heille tuli hätä siitä, että heidän johtajansa olivat tappaneet Messiaan. Tuohon syntyneeseen hätään Pietari kehotti tekemään parannuksen ja ottamaan kasteen ja heidät kastettiin tuon asian uskottuaan. Eipä paljoa vaadittu.
Erityisten oppien, siis myös väärien oppien tehovoima on siinä, että niissä on niin hämmästyttävän paljon täysin oikeaa. Vihkosessani (sanalla tarkoitan jäljempänä “älkää jokaista henkeä uskoko” vihkosta) mainitsen jossakin, että jehovalaisuudessakin on kai 90% täysin oikeaa ja raamatullisuutta, kuitenkaan kyseessä ei ole edes kristinusko.
Juuri tuossa on suuri vaara kun siinä harhaopissakin on uskomattoman paljon täysin oikeaa Raamatun tekstiä, jopa pelastuksen-evankeliumia jossakin muodossa.
Tätä kuvaa myöskin Mt 7:22-23 jossa nuo kadotukseen joutuvat käyttivät Jeesuksen nimeä voimallisesti ja näyttävästi. Juuri tuonkaltaisissa se vaara on, uskovien kohdalla nimenomaan.
Eihän sillä ole väliä miten eksyksissä olevia viedään eksytyksestä toiseen. Helvettiin menevät kaikki ulkopuolella olevat, olivat lähempänä taikka kauempana, enemmän taikka vähemmän eksyksissä.
Kaikkein vaikeinta varmaan on pelastua ja tulla uskoon ”läheltä”, koska sellaiset luulevat jo olevansa sisällä. ”Lähelle” tuonti saattaa olalla siis hyvinkin vaarallista, puhumattakaan muusta kuin ahtaasta ovesta sisällevienti. Silloin tehdään käännynnäisiä, jotka luulevat että tuo riittää ja pitävät itseään sen jälkeen taivaaseen menijöinä. Sellaisten on vaikea pelastua, heille olisi todellakin parempi etteivät olisi koskaan tulleet totuuden tuntoon.
Ei jehovalaisuus taikka roomalaiskatolisuus ole uudestisyntyneille elävästi uskossa oleville mikään vaara. Ei niistä tarvi heitä edes kummemmin varoittaa. Ei niihin kukaan todella elävä uskova mukaan mene. Toki uskonsa menettäneet varmaan jotkut.
Toisaalta myöskin maailmanihmisten, eli saatanan omien, varoittaminen eksytyksestä on melko turhaa. Varottaa nyt eksyneitä eksytyksestä ja eksymästä. Kyllä kai eksyneille tulee viedä pelastuksen evankeliumia, verenevankeliumia, Sanomaa Jeesuksen sovitustyöstä, ei heitä eksytyksistä varoittaminen mitään auta. Saattaa jäädä vain koko kristinuskosta väärä kuva, jota kammotaan tekopyhänä. ”Tuollaiseen riitasakkiin en ainakaan lähde mukaan”.
Pelastussanoma, verenevankeliumi, on yksiselitteisen selkeä. Pelastus on vain Jeesuksen veren kautta. Ei siinä mitään oppirönsyilyä tarvi. Miksi yleensäkin touhuilla muun kuin pelastuskysymyksen kanssa?
Suuri kriittisyys kaikkiin oppikysymyksiin ja tulkintoihin ja tunnustuskirjoihin on ihan raamatullista, johon Raamatussa kehotetaan.
Jokaisen olisi hyvä pyyhkäistä kaikki oppi ja opetus pöydältä ja ottaa yksin Raamattu ja lukea sitä rukoillen, unohtaen kaikki ihmisten tulkinnat ja opetukset.
Lähtökohta tulisi olla kaikilla uskovilla se, että kyllä minussa oleva Pyhä Henki saa luvan näyttää ja opettaa minulle suoraan, eikä turvauduta toisten näkemyksiin.
”Te ette ole kenenkään opetuksen tarpeessa, vaan Pyhä Henki opettaa teitä”. Tuo on uskoville sanottu. Jokaisella on oma tehokas ja paras kotiopettaja.
Tuo Pyhän Hengen opetus tapahtuu yksinomaan Raamatun Sanan kautta. Ei tunnustuskirjojen ja oppisääntöjen kautta.
Apostolien kirjeethän ovat sitä opetusta jota alkuseurakunnan uskovat saivat, ei alkuseurakuntien uskovilla muuta opetusta ollut, miksi sitten nyt tarvittaisiin muuta?. Eikö tuo sama opetus riitä nykyaikanakin? Miksi selitellään lisää?
Ei niissä apostolien kirjeissä mitään ymmärtämisen vaikeutta ole, jos ihmisellä on Pyhä Henki , eikä selittämisen tarvetta; ne on jo selitetty kirjoitettaessa: ”eihän siinä mitä teille kirjoitamme, ole muuta kuin mitä siinä on luettavissa”.
Siinä Manna (=Sana) uskoville ruuaksi, ilman viiriäisiä ja Egyptin kurkkuja ja salaatteja. Sana selittää itseään.
Selittäminen ja opetus uskosta osattomille on paikallaan, heillähän ei ole tuota omaa ”kotiopettajaa”,- Pyhää Henkeä.
Jos sitten perusteellisen; yksinäisyydessä; Raamatun ääressä suoritetun tutkiskelun kautta tulee vakuuttuneeksi, että jokin tietty oppikunta vastaa täysin Raamatun ilmoittamaa totuutta, niin liittyköön siihen.
Objektiivinen,- ilman mitään ennekko-asennetta suoritettava Raamatun tutkiskelu lienee kuitenkin lähes mahdotonta. ”Rasitteet painaa” tavalla tai toisella.
Seurakunta määräytyy sen mukaan mihin kotiin on syntynyt, taikka siten minkä opin piirissä on uskoon tullut ja minkä oppisuunnan piirissä on.
Itse en muuten kenellekään uskoontulleelle suosittele mitään seurakuntaa, vaan kehoitan tutkiskelemaan itse ja käymään tutustumassa henkilökohtaisesti.
Mielellään varoitan kuitenkin menemästä kovin ”syvälle” mihinkään seurakuntaan , koska silloin törmää asioihin joita ei uskoisi uskovien keskuudesta löytyvä. Sellainen on tosi rankaa vasta uskoon tulleelle- tarkoitan siis: ”moni kakku päältä kaunis” tilannetta. Olen tuon suoraan sanonut etukäteen, että tulet pettymään jos otat liian paljon asioista selvää ja näet kaiken.
On tyrmistyttävää, että vain pieni osa uskovista lukee Raamattua säännöllisesti päivittäin. Tyrmäävää on myöskin se, että tunnutaan suositeltavankin ainoastaan muutaman minuutin Raamatunlukua päivässä. Miten noin laihalla ”vellillä” saattaa elää. Ei sillä eläkään, vaan kuihdutaan ja lopulta kuollaan..
Toki noita olematonta Raamatun sanan tuntemia on helppo hallita. Useimmat kristityt ovat valinneet helpon osan, ja turvaavat siihen, että kirkkokunta on asian hoitanut ja luotetaan siihen. Eihän minun puolestani voi kukaan syödä!
Juuri sen vuoksi olen tehnyt noita hakusanavihkoja, jotta kyseisistä aiheista olisi käytettävissä helposti KAIKKI Raamatunkohdat mitä kyseisestä asiasta.
Nimittäin totuus ja oikea asiantila tulee esille vasta kun otetaan huomioon KAIKKI Raamatunkohdat jossa asiasta mainitaan.
Oikea näkemys muodostuu siis vain kokonaisuudesta. Yksittäisistä jakeista, ja etenkin niistä joita saatetaan sadoista asiaa käsittelevistä jakeista muistaa, muodostuu helposti täysin vääristynyt kuva asiasta. Vain pienen osan huomioon-ottaminen antaa mahdollisuuden muodostaa minkälaisia oppeja tahansa.
Olenkin jossakin maininnut, että Raamatun jakeista saadaan muodostettu niin halutessa vaikka härski pornokertomus taikka raain väkivalta- kertomus jotka tuskin sensuurin läpäisisivät. Moninaisista opeista puhumattakaan.
Siksi vain kokonaisuus ja kokonaisuuden huomioonottaminen ja ymmärtäminen antaa oikean kokonaiskuvan. Kastekysymyshän lienee tyypillinen tällainen asia.
Monista asioista joku taho ottaa muutaman jakeen ja toinen taho taasen keskittyy muutamaan toiseen jakeeseen. Kun noita vertaa keskenään niin täysin vastakkaisesta ”kertomuksesta” on kyse. Jokaisen tarpeisiin löytyy perustelu muutamasta jakeesta. Mutta jos huomioidaan kaikki mitä Raamattu asiasta kirjoittaa niin silloin saattaa muodostua vielä kolmas kuva asiasta. Mikä näistä kolmesta on totuus?
Pimittikö Luther totuuden?
Lutheria syytetään ”kuvantekokiellon” kumoamisesta taikka tahallisesta salaamisesta. Entä Jeesus? Hänhän jätti paljon muutakin pois?(Mk 10:19)
Painattamaani vanhaan katekismukseen olen selvyyden vuoksi (ja riitojen välttämiseksi)liittänyt monisteen jossa on nuo käskykohdat sanasta sanaan niinkuin ne Raamatussa ovat. Pitkähän siitä käskyluettelosta luettelosta tulee muistettavaksi. (opiskelepa muuten käskyt täydellisenä niinkuin ne Raamatussa ovat. Eipä tuskin kukaan niitä sellaisenaan ulkoa osaa.)
Tosi paksu vihko siitä tulisi jos kaikkien katekismuksessa olleiden selitysten kohdalla olisi kyseinen Raamatunkohta täydellisenä kirjoitettuna asiayhteyksineen.
Jos Luther olisi tehnyt katekismuksesta yhtä paksun teoksen kuin nykyinen roomalaiskatolinen katekismus, niin uskonpuhdistusta olisi pitänyt siirtää satoja vuosia eteenpäin, kattavan lukutaidon aikaan.
Mutta oli toinenkin mahdollisuus. Esittää Raamatun totuudet mahdollisimman lyhyesti, ulkoa opittavassa muodossa.
Lutherin aikana oli ongelma todellakin se, että vain muutama prosentti kansalaisista osasi lukea. Ehkä siksi Luther yritti tuoda asiat katekismuksessa lyhyesti esille, koska ne jäivät lukutaidottomalla kansalle vain muistitiedon varaan. Tosi viisaasti Luther menetteli tilanteessa jossa Raamattua ei ollut kansankielellä olemassa. Katekismuksen hän kirjoitti ”pienoisraamatuksi”, jotta asia menisi ulkolukuna lukutaidottoman kansan tietoisuuteen. Tosi viisaasti tehty. Tuota ulkoalukuahan vaadittiin kinkereillä hyvinkin pitkään Suomessakin. Tosi viksu juttu tuo Katekismus aikoinaan Suomessakin. Ja olisi nykyäänkin, jopa uskovien parissa, jossa Raamattua hyvin vähän luetaan.
Kyky eläytyä aikalaisten asemaan auttaa tavattoman paljon tuossa Lutherinkin tapauksessa. Myöskin moni Raamatun tapahtuma tulee uudella tavalla ymmärrettävään muotoon kun eläytyy tuohon aikalaisten asemaan.
Ei Luther varmasti ajatellutkaan, että menettelytapaa ei kattavan lukutaidon aikana ymmärretä. Käsky-lyhenteet Luther varmasti kirjoitti aikalaisiaan varten kansan lukutaidottomuuden tietäen. Kyllä niissä lyhennettynäkin kaikki on, myöskin kuvan kumarrettavaksi tekemisen kielto.
”Minä olen Herra sinun Jumalasi, älä pidä muita jumalia” - kyllä varmasti jokainen ymmärtää tuosta ettei edes kuvaa saa pitää jumalana ja kuvaa jumalana kumartaa.
Lukutaidon kehittyessä ja kun Luther sai Raamatun käännettyä kansankielelle, tuli tuo täydellinen tekstikin sitten kansan ulottuville.
Aikaa kuitenkin kului satoja vuosia lukutaidon tullessa pikkuhiljaa kaikille.
Alussa Raamatun opetus oli siis ulkoalukua ja siinä katekismus oli verraton ja korvaamaton apu. Olisi siinä ollut tankkaamista kun Raamattua olisi ryhdytty ulkoa tankkaamaan.
Katekismus oli myöskin tarkoitettu oppikirjaksi kristinopin opettajilla, jotta osaisivat keskittyä oikeisiin asioihin ja niiden lyhyeen opettamiseen. Oppiminen perustui siis ulkoalukuun ja ulkomuistiin, koska valtaosa ei osannut lukea.
Hyvähän nyt on kattavan lukutaidon aikana olla viisaita, mutta tilanne oli 500 vuotta sitten tyystin toinen. Lyödä nyt lukutaidottomalle Raamattu käteen joka kaiken lisäksi oli latinankielinen ja maksoin ehkä maatilan hinnan.
Kyky asennoitua aikalaisten tilanteeseen eläytyminen puuttuu monesti tyystin.
Luther teki niinkuin teki. Mikä olisi ollut parempi menetelmä?
Jos Luther olisi laatinut katekismuksensa yhtä paksuksi eeppokseksi kuin roomalaiskatoliset, niin sitä ei olisi hallinnut kukaan. (siksikin kai roomalaiskatolisuus on niin vaivatta tulossa Luterilaiseen kirkkoon, koska kukaan ei jaksa tarkistaa roomalaista oppia mm tuosta heidän katekismuksestaa.)
Onhan kaikki Raamatussa.
Käänsihän Luther Raamatun saksankielelle ja kyllä siellä käskyt ovat täydellisinä esitettynä, myöskin kuvan tekeminen kumarrettavaksi-kieltoineen. Suureksi siunaukseksi tuo käännöstyö koko kansalle muutoinkin.
Kuvan tekeminen sinällään ei varmasti ole kiellettyä, olihan niitä patsaita ilmestysmajassakin, eikä Jeesuskaan repinyt temppelistä kuvia ja patsaita ulos, jotenka pelkästään kuvasta ja kuvan tekemisestä ei ole kyse, vaan kuvan Jumalaksi- ja Jumalana kumarrettavaksi tekemisestä..
Ajattelapa muuten: Luther kirjoittaessaan jostakin Raamatun aiheesta käsitteli asiaa tosi laajasti. Kuitenkin hän jätti aiheita käsitellessään mainitsematta lukuisia asiaa koskettavia Raamatun kohtia, mainiten ehkä vain muutamia..
Vuosisatoja myöhemmin kun asiaa tutkitaan niin sanotaan, että Luther salasi ja muutti Raamatun asioita kun ei tuosta ja tuosta Raamatunkohdasta maininnut mitään. Jätti kohtia pois, opetti väärin.
Mitenkä kävisikään esim vaikka tuon minun vihkoseni kohdalla, jos sitä viidensadan vuoden kuluttua käsiteltäisiin? Varmasti minua syytetäisiin Raamatun vääristelemisestä kun en tuota ja tuota eksytyksen aluetta käsitellyt. Syytetäisiin, että tahallaan halusi asian pimittää, jotta asia ei tulisi esille. ”Oli Ramulla vanhoja oppitaakkoja rasitteena” ym. tapaan.
Noin voisi kenen tahansa opetuksesta sanoa, kun ei täydellisesti käsitellyt kaikkia Raamatun kohtia kyseisen asian kohdalla, ”jätti tahallaan pois, salasi” ym.
Näinhän toki nykyään tapahtuu ikuisen riitakysymyksen, kasteopetuksen kohdalla. Jätetään käsittelemättä ne kohdat jotka eivät tue juuri kyseistä ”meidän” näkemystä. Käsitellään vain muutamaa näkemystämme puoltavaa Raamatunkohtaa ja loput jätetään käsittelemättä.
Kirkko itse on pettänyt koko Luterilaisuuden.
Kirjoitinkin kerran paikalliseen yleisönosastoon, että Luther kääntyisi haudassaan jos nykyisen menon näkisi, niin vähän Luterilaisuudesta on jäljessä, olisi kiireesti suoritettava uusi Luterilainen uskonpuhdistus.
Vanhasta uskonpuhdistuksesta lienee tuskin raameja jäljellä. Ja loputkin menee lähivuosina uuden vanhurskauttamisopin ym myötä .
Kuitenkin olen monille sanonut ja sanon mielellään vastakin, että pysykää mukana kirkossa niin kauan kuin pystytte olemaan. Siellä on vielä lukuisia raittiita julistajia joiden tärkeä paikka on siellä pitää Verenevankeliumia, -pelastuksen evankeliumia esillä.
Olisi tyrmistyttävää jos kirkkoon kuuluvat miljoonat ihmiset tulisi jättää osattomiksi raittiista opetuksesta ja verenevankeliumista. Olisiko kirkkoon kuuluvat jätettävä ainoastaan hapantuneen opetuksen armoille?
Nimenomaanhan kirkkoon pitäisi mennä mahdollisimman paljon evankeliumin julistajia, silloin toimitaan Raamatun mukaan.
Ihmisiähän ne kirkon piirissä olevat ovat. Ei kai niitä pirun armoille saa jättää vain siitä syystä, että nimi on jossakin rekisterissä. Omasta halustaanhan ne ihmiset siellä ovat ja maksavat vielä rahaakin veroina.
Myöskin jehovalaisten keskuuteen olisi kiireesti mentävä verenevankeliumia julistamaan. Juuri äsken meillä kävi veli jota erään paikkakunnan jehovalaiseen yhteisöön kuuluvat rivijäsenet olivat pyytäneet pariinsa puhumaan pelastuksen evankeliumi, kun havaitsivat, että heille opetettiin omien johtajien toimesta väärin.
Olisi olut törkeää jättää menemättä, vedoten omaan ”saastumiseen”.
Ei käsketty lähetyskäskyssä karttamaan pakanatahojen, eikä toisuskoisten pariin menemistä, eikä käsketty vetäytymään pois synägoogasta, vaikka Jeesus nimitti sen ajan kirjanoppineita kyykäärmeen sikiöiksi, aika ”mollaavasti”. Ei Jeesus vetäytynyt pois pakanallisesta synägoogasta vaan meni nimenomaan sinne saarnaamaan, niin myös apostolit.
”Lähtekää sieltä ulos” ja jättäkää siellä oleva miljoonat ihmiset verenevankeliumista osattomiksi ja pedon armoille, ”pelasta vain oma nahkasi” tyyliin. Ei moinen perustu Raamatun opetukseen. Missä se välittäminen ja rakkaus on jos lähdetään ”hukkuvasta laivasta” vaikka muuta tekemistä ei olekaan.
Toki Luterilainen kirkko on hyljännyt verenevankeliumin ja elävän Kristuksen laitoksena. Kyse on kuitenkin paljolti henkilö-, eli pappikysymys. Sellainen paikallinen kirkko millainen papisto on. Eläviä Luterilaisia seurakuntia toki vielä on, vaikkakin vähemmän.
Mikä on kristinusko?
Kristinusko on Kristusta koroittava usko ja pelastusta ainoastaan Jeesuksen PYHÄN veren kautta opettava usko.
Rooma taasen on Mariaa korottava uskonto. Maria on Jeesuksen yläpuolella, todellakin ”taivaan kuningatar”. Monet pakanamailla olevat romalaiskatoliset eivät edes tiedä Jeesuksesta. Heille on opetettu Mariaa.
Ei siis Rooma ole uskoville mikään vaara. Toki uskovakin saattaa luopua uskostaan ja liittyä Roomaan. Mutta mitä väliä sillä on mihin laitokseen helvettiin menevä kuuluu?
Oletko nähnyt kenenkään elävässä uskossa olevan uudestisyntyneet kääntyvän Roomalaiskatolisuuteen taikka jehovalaisuuteen tai mormonismiin?
Ei sellaisia tapauksia ole. Toki kylmentymisen jälkeen, mutta elävästä uskosta suoraan, ei ,ei uskovien vaara ole siellä.
Ei Jeesus niistä varoittanut vaan noista taitavista, jotka omaavat lähes oikean raamatullisen julistuksen ja opin Jeesus nimineen, mutta niiden mukana kuljettavat sisälle turmiollista harhaoppia. Niihin uskovainen, joka ei osaa tutkia ja koetella lankeaa helposti. Ja aina helpommin lankeaa silloin jos oman ryhmän kanta on, että ei saa arvostella ja tutkia, on vain uskottava minkä oppisuunta on hyväksi nähneet ja mitä puhutaan.
Kaikkiaankin on turhaa keskittyä varoittamaana jostakin Roomasta maailman ihmisiä. Maailman ihmisille pitää viedä verenevankeliumia ja yrittää sillä heitä herätellä. Myöskin tulee voimavarat suunnata Roomalaisten käännyttämiseen kristinuskoon, sensijaan, että keskitettäisiin heistä varoittamiseen.
Suurin vaara on oikealta näyttävät.
Vaara on siis ne tahot jotka kääriytyvät taitavasti lammasten vaatteisiin ja esiintyvät valkeuden enkelinä. Sellaiseen tosi uskovatkin saattavat helposti eksyä.
Sellaisissa on todellinen vaara, niissä jotka esiintyvät lammasten vaatteissa, valkeuden enkeleinä ja toimivat kuten Mt 7:22 palvelijat toimivat, Jeesuksen nimeä hyvinkin näyttävästi esilläpitäen ja pelastuksestakin saatetaan mainita ohimennen.
Ei puheet mitään todista sinällään. Toki puhua osataan, eikä kykyä menetetä eksyessä mihinkään. Hedelmä on ainut tunniste ihmisellä ja opilla ja kirkkokunnallakin.
Tärkeää on nähdä mihin puheilla pyritään ja mitä asiaa noilla puheilla eteenpäin viedään, ja tärkein huomion kohde arvioitaessa puheita ja oppeja tulee olla se mistä ei puhuta.
Uskovien eksyttämiseen tarvitaan varmasti puheita ja toimintaa ja oppeja, jotka ovat ehkä 90% tai enemmän, jopa täysin raamatullisuutta sisältävää. Ei sitä muutoin uskova niele.
Itseä on tutkiskeltava.
On siis ymmärrettävä miten elintärkeää hengellisesti on tutkiskelu, arvostelu ja koetteleminen. Myös ja ennenkaikkea itsensä koetteleminen: ”koetelkaa itseänne oletteko uskossa”.
Ei niistä saa loukkaantua, kun joku koettelee minua taikka vaikka oppisuuntanikin oppia ja julistusta. Raamattu käskee tekemään niin.
Ei sellaista saa kieltää. Kyllä jokaisen kirkkokunnan tunnustuskirjan oppikappaleet tulee alistaa tuon Raamatun käskemän arvostelun alle.
Hirvittävä vaara on juuri tuossa jos nimetään jokin opinkappale niin pyhäksi ettei sitä saa arvostella, ja jos niin joku tekee, niin se loukkaantuen koetaan mollaamiseksi. Juuri noista opinkappaleista on suuri vaara muodostus ”perinnöissääntöjä” joiden varaan rakennetaan ja joita pidetään jopa epäjumalana, ohi kaiken muun.
On sellaistakin opetusta, jossa sanotaan: ”joka tätä vastaan nouse, käy niinkuin Ananiaan ja Safiran”. Pelolla hallitaan.
Kirjoittamani vihkosen ”älkää jokaista henkeä uskoko” -esipuheen lopussa on teksti: ”Älä usko tämän vihkosen asioita suoralta kädeltä, vaan tutki asiat kirjoituksista. Silloin toimit Raamatun sanan mukaisesti”
Jonkun painoksen takakannessa oli esittelytekstin lopuksi vielä lisäksi lause:
”Älä niele mitään pureksimatta, älä tämänkään vihkosen sanomaa” (sittemmin koko takakannen raskas teksti jätettiin pois ja sinne tuli tuo 1 Jh 4: 1 jakeen loppu- osa suurin kirjaimin, mutta kehoitus tutkimiseen jäi edelleen etukannen esipuheen loppuun)
Löydätkö sellaista kehoitusta tutkia esitettyä sanaa esim omasta yhteisöstäsi esitetyn opetuksen ja opin suhteen?
On siis puhujien, yhteisöjen ja muidenkin hengellisten tahojen itse varoitettava nielemästä oman yhteisön opetusta suoralta kädeltä. Sellainen on raamatullista vastuuntuntoa lampaista. Lampaita on opetettava itse omatoimisesti varomaan vaaroja ja tutkimaan opin- ja opetuksen raamattullisuutta.
Sokeasti ei saa luottaa edes omiin johtajiin ja kirkkokuntiin.
Minkälainen oli apostolien tunnustuskirjat ja opinkappaleet? Heillä oli vain Vanhantestamentin kirjoitukset käytössä.
Kehitysoppi ja kun myöskin ”tiede” on todellakin turmiollista.
Siksi korostankin, että Raamatun totuuksia ei vähäisessäkään määrin pidä ryhtyä selittämään noilla ”tieteen menetelmillä”. Siinä annetaan väärä malli ja väärä ”hakuteos” uskovillekin.
Tässä kohdin todellakin nuhtelen juuri siitä, että esim. sapatti-opissa niin paljon etsitään perusteluja ja puolusteluja ”tieteestä” ja ”historiasta” ja olettamuksistakin.
Raamattua tule selittää yksinomaan Raamatulla. Kaikki muu lähdeaineisto tulee heittää roskiin. Ei Jumala missään kehota tukeutumaan Raamatun totuuksien selittämisessä maalliseen ”tieteeseen ja maailman” ihmisiin. Tässä pysyn tiukkana ja olkoon Pyhä Henki ainut opettaja, eikä maailman ihmiset, jotka jokainen ovat tämän maailman ruhtinaan vallassa. ”Varmista tämä Raamatun-asia saatanalta”, tuntuu tosi ajattelemattomalta asenteelta. Miksi varmistaa Raamatun sanaa taholta josta Raamattu sanoo; ”tämän maailman viisaus on hullutus Jumalan silmissä.”
Eipä mennä toisen sumppuun kalaan.
Mitä tulee sitten eri ryhmiin kuuluvien uudestisyntyneiden uskovien käännyttämis-yrityksiin ”meidän oppiin”, niin työ on täysin turhaa.
Tosi harvinaista, että elävässä uskossa oleva ja tunnustava uudestisyntynyt siirtyy esim anventisteihin taikka sieltä luterilaisuuteen.
”Meillä pelastuu varmemmin kuin teillä” on utopiaa ja lahkolaisuutta.
Väärästä tulee toki varoittaa, mutta kalasteleminen omaan ryhmään on tuomittavaa.
Toki esim jehovalaisia tulee yrittää evankelioida, mutta että yritetään saada heitä nimenomaan oman ryhmään on väärää. Siinä pilataan muutoin hyvä yritys.
Voimavarat tulee suunnata ”itselle” kalastamisessa ”vapaisiin vesiin”, maailman ihmisiin, heitä kyllä riittää kaikille yllinkyllin. Siinä käy kuitenkin niinkuin metsämarjojen kanssa ; 95 % niistä jää metsiin mätänemään.
Täydellistä oppisuuntaa ei olekaan.
Rakkaudella sanon; Ei täydellistä oppia ja kirkkokuntaa ole olemassakaan. Ei myöskään yhtä ainutta oikeassa olevaa kirkkokuntaa. Jos joku omaansa sellaisena pitää, niin kirkkokunnasta on tullut epäjumala sellaiselle.
Ei taivaassa voi olla kerran ryhmää, joka saattaa siellä sanoa, niinkuin jotkut väittävät: ”meillä oli ainut oikea oppi”, olisitte uskoneet meitä.
Eräs suuri vaara on juuri täysin sokea luottaminen omaan kirkkokunnan oppiin. ”Meidän oppi, ainut täysin oikea oppi” on todella tuhoisa näkemys. Sellaiset ihmiset pystytään viemään opin mukana minne tahansa.
Ei Jeesus ja apostolit moisia menetelmiä käyttäneet. Raamattu korostaa ihmisen omaa valintaa. Koko kristinusko tältä kantilta perustuu ihmisen omaan ratkaisuun, ja vapaaseen valintaan, ei valmiiksi syötettyyn oppiin.
Menetelmällä saadaan aikaseksi kylläkin käännynnäisiä, joiden usko ei perustu omakohtaiseen oivaltamiseen ja valintaan, vaan valmiiksi syötettyyn näkemykseen. Sellainen perusta ei kestä koetuksen tullen.
Kyseisellä menetelmällä siis viedään ihminen ”sisälle” ikäänkuin pakolla, hänen itsensä huomaamatta. Ja joka tapauksessa muualta kuin ahtaasta portista.
Kyllä ”kyntötyö” pitää antaa tapahtua paljon syvemmältä.
Muualta kuin ovesta menevät ovat Raamatun mukaan varkaita, jotaka tulevat varastamaan ja ryöväämään.
Menetelmällä tehdään ihmisestä ”uskova” tavallaan hänen itsensä huomaamatta.
Ei sellainen ole uskoa ollenkaan, se on vain järjen päätelmää. Toki noin ”sisälle viedyistä” saadaan helposti hallittavia jäseniä.
Ihmisten tekemät rajat.
Kaikkiaankin jako Jumalan omien ja saatana omien välillä ei kulje minkään kirkkokunnan rajoja myöten. Jako kulkee hengen tasolla, mikä henki ihmisellä on sen oma tämä on. Muuta jakoa ei ole. Ei siis ole mitään erityistä Kristuksen seurakunta-organisaatiota, vaan on vain yksi ruumis.
Ei Kristus ole jaettu.. Tuon ruumiin jäseniä on kaikkialla, myös Roomalaisissa. Saattaa olla jopa jehovalaisissakin, ne jotka eivät ole omaksuneet heidän oppiaan, ovat esim lapsia, jotka ovat pysyneet aidossa lapsen uskossa, vaikka heidät onkin vanhempien mukana liitetty jehovalaisuuteen.
Ei viimeinen tuomio tapahdu jäsenrekisteri-periaalteella. Silloinhan se olisi helppoa, tarkistettaisiin vain jäsenrekisterit ja tuomittaisi sen mukaan.
Myös omaa oppia tulee arvioida.
Meidän tulee jopa pyrkiä siihen, että oppejamme ja käsityksiämme suoraan arvioidaan ja arvostellaan mieluummin tavalla joka tehoaa.. Pyydämmehän sitä Jumalaltakin; ”jos minun tieni on vaivaan vievä, niin ohjaa minut oikealle tielle”. Emmekö salisi tuota ohjaamista ja varoittamista toisilta ihmisiltä.
Sekö se paras kaveri on joka ei varoita näkemästään vaarasta vaan suhtautuu tapaan. ”omapa on asiansa, itsepä on tiensä valinnut”, ”en kehtaa varoittaa”, ”närkästyy vain turhaan” ”ystävyys vain menee”. Ei noin toimiva ole mikään ystävä, pikemminkin pahin vihollinen ja saatanan agentti.
Voiko minulla parempaa kaveria olla kuin se joka ”mollaa minua” moittien väärässä olemistani. Monessa olen väärässä, aivan takuulla. En kuitenkaan koe, että vain oikeassa olevat pelastuu.
”Mollasiko” Paavali Galatalaisia taikka Pietaria, taikka ympärileikauksen puolustelijoita, ”kumpa oikein silpoisivat itsensä nuo”, ym tapaan ja puhui ”isoisista apostoleista, mitä lienevätkään” ym. Oliko se tahdikasta ja hienotunteista julkisesti, vasten kasvoja Pieraria mollata?
Valvokaa toinen toisianne.
Miten kasvun käy jos kaikki hiljaa hyväksytään?. Esimerkkejä niistä on riittämiin.
Raamattu kehottamalla kehottaa, ”valvokaa toinen toistanne”. Mitä sellainen valvominen on jossa ollaan epäkohdista ja vaaroista vaiti, eihän se mitään hyödytä. Korkeintaan takaapäin puhutaan. Sekö on rakkautta kun nähdään toisen ajautuvan putoukseen, mutta ei varoiteta? Lukuisten luopumista olisi vältetty jos olisi joku varoittanut ajoissa. On vain oltu mieluiten hienotunteisesti hiljaa.
Koskaan ei viimeisellä tuomiolla kukaan syytä toista siitä, että tämä varoitti väärästä tiestä. Pelottavan suuri sitävastoin on niiden joukko, jotka ryntäävät ”päälle” syyttäen siitä että sinä tiesit ja näit väärän tieni, mutta et varoittanut. Kova kohtalo noille hienotunteisesti vaienneille.
Nyt on todellakin merkitsemisen aika, siis uskolliset merkitään Jumalan merkillä, ne jotka ”Huokaavat ja valottavat kaikkea sitä kauhistusta mitä temppelissä tehdään”, kaikissa temppeleissä. Laittomuus ottaa vallan hengellisella alueella, kaikissa kirkkokunnissa, valitettavasti. Minne laittomuus asettuu? Raamatun mukaan Jumalan temppeliin. Jumalan vaimosta tulee portto ( kuvattu Hes 16) Nyt on uskovilla itkun ja valituksen aika. Mutta myös katseen nostamisen aika; vapautus on oven edessä.
Laista ja armosta laajemmin.
Huomaa tässä, että se mitä tulen jäljempänä kirjoittamaan tuosta mitä Ylkä teki morsiamensa puolesta, on yhtäkuin se, että hän TÄYTTI lain vaatimuksen morsiamensa puolesta.
Ei edellistä lausetta heti ymmärrä oikealla tavalla.
Uskollisuutta on uskoa siihen mitä Ylkä teki puolestamme ,eikä täydennellä sitä.
Ei minun varsinaisesti tarvi sinua mistään opettaa, enkä mikään opettaja olekaan,- ehkä kuitenkin hieman tuuppoisin pienellä sysäyksellä Golgatalle ja verenevankeliumiin päin..
Tarpeellista tuo kenelle tahansa. Varmasti minullekin, enkä moisesta ”tuuppoomisesta” pahastuisi, jos huoli on todellakin aito eikä tuo ”tuuppoominne” ole jonkin opin taikka lahkon suuntaan tuuppoomista, tyyliin; ”täällä ainut oikea oppi ja tie”.
Mikään seuraavasta ei ole tarkoitettu ”mollaamiseksi” vaikka saatankin paikkapaikoin ankarastikin kirjoittaa. kuten Paavalikin tähdentää:.
” Kuitenkin olen paikka paikoin jotenkin rohkeasti teille kirjoittanut, uudestaan muistuttaakseni teille näitä asioita,” sen armon kautta, jonka Jumala on minulle antanut”
Siis ”hengellinen ihminen tutkiskelee kaikki”. Ihan kaikki jos Raamatun mukaan toimii. Omaa oppia ei suljettu pois tutkiskelulta, ei rivijäseniltäkään. Ei siis yhtään valmista sapluuna-tulkitaa tule suoralta kädeltä hyväksyä.
Lähes oikea on kavalin eksytys.
Kavalin eksytys on se kun puhutaan mahdollisimman paljon Raamatun tekstiä, mutta Jeesuksen sovintoverestä ei mainita mitään. Pelastuksentie jätetään ilmoittamatta.
Vaikka oikeaa, täysin Raamatun mukaista tekstiä olisi vaikka 100 %, niin kyse on silti eksytyksestä ja harhaopista, jos pelastuksen ydin, Jeesuksen sovintoveri on jätetty pois.
Eksytyksen tunnistaa siis helpoimmin siitä kun tarkkaa sitä mistä ei puhuta ja kirjoiteta. Kun Jeesuksen sovintoveri jätetään pois on kyse eksytyksestä oli muutoin miten raamatullista tahansa.
Oikeaa Raamatullisuutta ei ole se vaikka olisi Raamatun tekstiä kuinka paljoa, jos pelastuksensanoma, pelastuminen yksin Jeesuksen veren kautta puuttuu.
Jeesuksen sovintoverestä vaikeneminen on eksytystä ja pahinta ja vaarallisinta harhaoppia. Kaiken muun raamatullisuuden saatanakin täysin hyväksyy, mutta ei Jeesuksen sovintoverta.. Eli saatanakin saattaa puhua täysin Raamatun sanoilla, niinkuin se puhui Jeesukselle erämaassa. Mutta kun se jättää Jeesuksen sovintoveren sivuun, niin sillä se eksyttää.
Lakiliitosta ja armoliitosta
Seuraavassa en tule noudattamaan mitään johdonmukaista etenemistä (niinkuin en edelläkään) vaan kirjoitan asioita sitämukaan kun mieleen tulee, ikään kuin puhuisin; tapaan.
Vaikka en käsittelekään seuraavassa vanhurskauttamista laajemmin niin mainitsen, että Uudessa liitossa Kristus on meidän vanhurskautemme, ja vanhurskaus tulee uskosta Kristukseen, vanhurskaus on siis Jumalan vanhurskautta, lainatavaraa. Se saadaan lahjaksi, ei siis lain teoista.:
” Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi,”. Vanhassa Liitossa asia oli toinen. Silloin vanhurskauttamiseen tarvittiin usko Jumalaan sekä myöskin lainteot.( mm Jaakobin kirjeessä tästä enemmin.)
Nyt olemme vapaat noista lain teoista, koska Kristus täytti lain puolestamme, Hän on siis meidän vanhurskautemme. ” sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä”. Laki ja synti ei siis enää hallitse uskovaa. Synnin voima on laki, ( 1 Kr15:56) ja tuon voiman alla ei auta olla.
Paljonhan toki vanhurskauttamisesta voisi kirjoitta, mutta tässä kirjeessä en sitä käsittele paljoakaan.
On tahoja jotka asennoituvat Raamattuun ja kristinuskoon asiana joka pitää ”ratkaista” järjellisesti. Ja kun nuo salaisuudet on mielestään ratkaistu, niin silloin ollaan tyytyväisiä ja katsotaan, että se riittää; ”omataan oikea” ymmärrys Raamatun asioihin.
Ikuinen säädös.
Monessa kohdinhan (noin 20) VT:n puolella sanotaan monesta säädöksestä. ”tämä olkoon ikuinen säädös sukupolvesta sukupolveen”, mutta kuitenkin Kristus purki ”etummaisen majan” niin nuo säädökset päätyi siihen, vaikka olikin säädetty ”ikuiseksi säädökseksi”. Jumala on suvereeni muuttamaan omaa säätämystään ja sen Hän todellakin teki tuomalla alttarille kertakaikkisen Uhrin. Siirryttiin Vanhasta Liitosta Uuteen. Vanha oli tullut iälliseksi ja oli siirtymässä pois ja uusi oli tilalle tullut. Monet tahot kuitenkin juutalaisten tapaan pitäytyvät edelleen vanhassa.
Tosi vaikeaa monille tahoille ymmärtää mitä merkitsi kun siirryttiin Lakiliitosta-Armoliittoon. Siirryttiin lain kirouksen alta -armon alle, armon alle jossa Kristus on lain loppu jokaiselle joka uskoo. (mutta ei siis muille kuin niille jotka uskovat; tuo on tärkeää ymmärtää, eräänlainen avain sekin). Siirryttiin Jumalan Armotalouskauteen.
Toki tuo sana ”lain loppu” on merkitsee alkujaan: ”Kristus on lain täyttymys”, koska Kristus täytti lain meidän puolestamme.
Varmaan vieläkin vaikeampaa on ymmärtää tuo, että joku toinen,- Kristus,- teki tuon lain täyttämisen puolestamme. Eikä Jeesus täyttänyt lakia vain osittain vaan kaiken lain. Ei Hän jättänyt sitä morsiamensa tehtäväksi. Ajattele millaista huolenpitoa.
Ehkä asiaa auttaa ymmärtämään se, että Kristus maksoi syntivelkamme. Tuo syntivelkahan on juuri tuota lain täyttämättä jättämistä.
Synnin voima on laki, sanoo Raamattu. Tuo synnin voima kumottiin. (älä ymmärrä väärin).
Kristus ei siis tehnyt osittaista,- epätäydellistä työtä ristillä. Sovitus oli todellakin täydellinen. Ei siihen ihmisen ole tarvis mitään lisätä omia suorituksia.
Mitäköhän kuka tahansa ammattimies sanoisi jos hänen täydellisesti tekemäänsä työtä menisit vielä joltakin osin korjailemaan. Eli mitäköhän Jumala tykkää jos menet Hänen työtään vielä täydentelemään omalla suorituksellasi. Sellainen olisi Jumalan yläpuolelle nousemista ja Hänen työnsä halveksimista. Ihmisen ovat tekoineen kuin saastainen vaate Jumalan edessä.
Mutta ei siinä mitään, jos joku haluaa niin vapaa mahdollisuus on yrittää tulla vanhurskaaksi lain teoista. Silloin täytyy vain täyttää koko laki.
Toki työtä tekevälle luetaan palkka silloin ansioista eikä armosta, jotenka siitä vain, ei se kiellettyä ole. . Tosin Raamattu vakuutta että lakia ei kukaan pysty täyttämän, jotenka parasta uskoa yrittämättä. Ja vaikka pystyisikin, niin aina jää jäljelle tuo syntiinlangennut, perintönä kulkeva langennut veri. Sitä ei lain noudattamisellakaan pysty ihminen puhtaaksi pesemään. (Tästä jäljempänä enemmän.)
Itse kuitenkin uskon suosiolla Sanaa jonka mukaan: ”kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla, mutta saavat armosta anteeksi pahat teot, rikokset ja synnit”. Minä joudun turvautumaan yksinomaan Jumalan armoon, ja ottamaan pelastuksen vastaan armosta, Jeesuksen sovitustyön tähden ja -ansiosta. ”Sillä minussa, se on minun lihassani ei asu mitään hyvää, tahto minulla on mutta ei voimaa hyvän tekemiseen.”. Autuas se joka tuon tilansa tunnustaa.
Jos Paavali ei tarkoittanut mitä hän sanoi, niin miksi hän ei sanonut mitä hän tarkoitti? Jos lähdemme tulkitsemaan Raamattua tuolla perusteella, että siinä ei tarkoiteta sitä mitä siinä on sanottu ja keksimme toisen tarkoituksen, niin kyllä pohja on täysin poissa. Sanoohan Sana selvästi: ” Sillä eihän siinä, mitä teille kirjoitamme, ole muuta, kuin mikä siinä on luettavana ja minkä te myös ymmärrätte; ja minä toivon teidän loppuun asti ymmärtävän”. Miksi siis lisätä siihen kumoavaa kannanottoa: ”ei hän sitä tarkoittanut mitä sanoi, vaan tätä?”
Uusi- ja vanha Liitto.
Kiistatta on Raamattu ilmoittanut, että:
” Sanoessaan ”uuden” hän on julistanut ensimmäisen liiton vanhentuneeksi; mutta se, mikä vanhenee ja käy iälliseksi, on lähellä häviämistään.”
Valtavan ihana asia. Jumala vapautti Uudella Liitolla meidät lain kirouksesta.
Voiko sen selvemmin sanoa:.” Näin Pyhä Henki osoittaa, että tie kaikkeinpyhimpään vielä on ilmoittamatta, niin kauan kuin etumainen maja vielä seisoo”.
Miksi siis pitäisimme sitä vanhaa sitkeästi pystyssä vaikka se on jo purettu Jeesuksen toimesta ristillä? Golgata oli alttari jossa uhrattiin kaiken kattava Uhri ja etummainen maja kaadettiin maahan.
Edellinen kohta jatkuu:
”Tämä on nykyistä aikaa tarkoittava vertauskuva, ja sen mukaisesti uhrataan lahjoja ja uhreja, jotka eivät kykene tekemään täydelliseksi omassatunnossaan sitä, joka jumalanpalvelusta toimittaa,
vaan jotka, niinkuin ruuat ja juomat ja erilaiset pesotkin, ovat ainoastaan lihan sääntöjä, jotka ovat voimassa UUDEN järjestyksen aikaan asti.”
Eikä yhtään pitempään. Vaikka monet noita lihan sääntöjä sitkeästi erittävätkin ylläpitää.
Valtavan suuri Jumala, joka kumoaa säätämänsä vanhan, ja toi uuden tilalle, uuden joka on todellakin lain kirouksesta vapaa. Todellakin :” Vapauteen Kristus vapautti meidät”: Amen !
” Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.”
JA PISTE. (Taakse katsominen on katsomista Lakiliittoon ja lain vaatimuksiin.)
Eli siis käänteisesti sanottuna; niille jotka eivät usko, niin niille Kristus ei ole lain loppu, vaan sellaiset ovat yhä lain kirouksen alla. Tosi yksinkertaista ja selkeää. Sen ymmärtämiseen tosin tarvitaan lapsenkaltaiseksi tulemista. Ihmisviisaudella tuota on mahdotonta ymmärtää.
Synnin voima on LAKI. Mutta Jumalan voima on evankeliumi.
( 1 Kr 15:56) Miksi siis ruokkia sitä? Kyllä tuo voima muutoinkin elää liian vahvana.
”Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä:”
Käänteisesti asia on siis päinvastoin: eli jos ei olla Kristuksen kanssa kuoltu niin silloin ollaan ihmisten määrättävissä heidän säännöstensä alaiseksi. Tosi selkeää.
Nuo säädökset, joita ihmiset määräävät ovat noiden määrääjien oman lihan tyydyttämiseksi, ”saadakseen kerskata teidän lihastanne”. (lienee monilla melkoinen kokoelma ”esinahkoja” naruun pujotettuna ,vrt VT: kohta).
Omaa lihaansa tyydyttävät ne jotka sälyttävät ihmisten niskaan säädöksiä joista Raamattu mainitsee:
” Miksi te siis nyt kiusaatte Jumalaa ja tahdotte panna opetuslasten niskaan ikeen, jota eivät meidän isämme emmekä mekään ole jaksaneet kantaa?”
Noita Jumalan kiusaajia on todella paljon. Kokonaisia uskonnollisia liikkeitä.
Silloin kun rakkaus Kristukseen on kylmennyt tai sitä ei ole koskaan ollutkaan (vanha ei ole kuollut, eikä uusi ole syntynyt tilalle- siis uudestisyntyminen puuttuu), niin silloin ryhdytään tuomaan noilla lain säädöksillä ja salatiedoilla ja ihmisten niskaan sälytettäviä kuormia. Eli nuo ihmiset ja Kristus tekevät juuri päinvastoin. Kristus vapautti ihmiset noista taakoista, mutta ihmiset kasaavat niitä takaisin.
Miksi ei hyväksytä Kristuksen suorittamaa työtä?
Ehkä selkeämmin tuon lain asema Uudessa liitossa käy esille Rm 7 luvussa (ja koko Rm kirjeessä, kuin myös mm Gal kirjeessä, ja myöskin Kol ja Tim kirjeissä). Mahdotonta on kuitenkin ymmärtää niitä ihmisjärjellä ja - viisaudella.
Jumalan voimasta puhutaan Rm 1:16 ja 1 Kr 1:18.
Laki vallitsee koko eliniän, on siis kuoltava, jotta siitä pääsee eroon.
Room 7:1- 4
Vai ettekö tiedä, veljet - minä puhun lain tunteville - että laki vallitsee ihmistä, niin kauan kuin hän elää? (äläkä ymmärrä edellistä erillisenä, vaan seuraavaan kuuluvana, huomaa- kuolema vapauttaa laista, kuten seuraavassa käy ilmi)
2.Niinpä sitoo laki naidun vaimon hänen elossa olevaan mieheensä; mutta jos mies kuolee, on vaimo irti tästä miehen laista.
3.Sentähden hän saa avionrikkojan nimen, jos miehensä eläessä antautuu toiselle miehelle; mutta jos mies kuolee, on hän vapaa siitä laista, niin ettei hän ole avionrikkoja, jos menee toiselle miehelle.
4.Niin, veljeni, teidätkin on kuoletettu laista Kristuksen ruumiin kautta, tullaksenne toisen omiksi, hänen, joka on kuolleista herätetty, että me kantaisimme hedelmää Jumalalle”.
Selvemmin sitä ei voi sanoa. Kunhan vain ymmärtää kaikki edellä olevat jakeet.
Monet luulevat, että tuossa kohdin yksistään opetetaan uudelleen avioitumista vasta puolison kuoleman jälkeen. Toki näin on avioliiton kohdalla, ja uudelleen avioitumisen kohdalla, mutta tuossa nimenomaan käytetään tuota olemassa olevaan aviolitto-tilannetta vertauksena jolla saatetaan ihminen ymmärtämään lain alta armon alle siirtymistä ja ikeestä vapautumista. Eli sitä, että vasta kuoleman kautta ollaan vapaa meitä sitovasta laista. (eli vasta uudestisyntymisessä)
”Meidät on kuoletettu laista Kristuksen ruumiin kautta,”. Sitä ennen olimme myydyt synnin alaisuuteen ja sitä tilannetta hallitsi laki ja lain vaatimukset. Siis Kristus täytti lain puolestamme ja vapautti meidät lain orjuudesta. Uudestisyntymättömät ovat edelleen lain vaatimusten alla.
Tuossa edellä verrataan tuota vaimon ja miehen välisellä suhteella, ”lain alaisena olemista” ja sitä milloin vapaudutaan tuosta lain alta ja siirrytään TOISEN omaksi, vain siis ”kuoleman” kautta, eli laista kuoleman kautta.
”mutta nyt me olemme irti laista ja kuolleet pois siitä, mikä meidät piti vankeina, niin että me palvelemme Jumalaa Hengen uudessa tilassa emmekä kirjaimen vanhassa.”
”joka myöskin on tehnyt meidät kykeneviksi olemaan uuden liiton palvelijoita, ei kirjaimen, vaan Hengen. Sillä kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi”.
Valtava tuo Jumalan suunnitelma ja sen toteutus.
Kristus sen teki. Vapautti meidät vapauteen, vapaaksi lain kirouksesta. Miksi siis antaisimme uudestaan sitoa itseämme lain orjuuteen.
Siinä se on. Eipä tarvi selitellä. Mutta Henki siinä tarvitaan ymmärtämiseen.
Kirjain kuolettaa.
Todellakin kirjain kuolettaa. Peräti monen on kuolettuneet tuon lain kirjaimen noudattamisen kanssa painiskellessaan. Monet eivät ole tulleet kykeneviksi UUDEN LIITON palvelijoiksi ollenkaan, vaan palvelevat jääräpäisesti vanhaa, jääden lain kirouksen alle.
”Sillä kaikki, jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia; sillä kirjoitettu on: ”Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee”.
Siinä sitä on urakkaa ja äheltämistä niille jotka haluavat perustautua lain tekoihin.
Mutta kiitos Jumalalle, on toinen mahdollisuus olemassa:
”Ja selvää on, ettei kukaan tule vanhurskaaksi Jumalan edessä lain kautta, koska ”vanhurskas on elävä uskosta”. Amen!
” Oi te älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna?
Tämän vain tahdon saada teiltä tietää: lain teoistako saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta?
Niinkö älyttömiä olette? Te alotitte Hengessä, lihassako nyt lopetatte?”
Kovaa puhetta lain alle meneville. Noin surkeasti on monelle käynyt. Joutuneet takaisin lain alle, ja monet eivät lain alta ole vapautuneetkaan, sellaisten päällä on kaikki lain vaatimukset.
”Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista, elääkseni Jumalalle. Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu,
ja minä elän, en enää elä minä vaan Kristus elää minussa; ja minkä minä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni.
En minä tee mitättömäksi Jumalan armoa, sillä jos vanhurskaus on saavutettavissa lain kautta, silloinhan Kristus on turhaan kuollut”.
Vanhurskautemme yleensäkin on lahjaksi saatua; Jumalan omaa vanhurskautta.
Jumala on siis antanut meille Henkeään, kuin myöskin vanhurskauttaan lahjaksi.
Peräti monen kohdalla uhri ja lahja on annettu turhaan , koska erittävät sitkeästi pysytellä lain alla, vaikka Raamattu vakuuttaa, että lain kautta ollaan kuoltu pois laista. Lain ei pidä siis enää hallitseman uudestisyntynyttä uskovaa. Lain Täyttäjä hallitkoon. Pois siis synnin voiman alta, eli pois lain alta.
Eipä rakennella vanhaa, joka on hajotettu.
” jos minä uudestaan rakennan sen, minkä olen hajottanut maahan, osoitan minä olevani lain rikkoja.
Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista, elääkseni Jumalalle. Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu,”. (huomaa mikä ”osa” ihmisestä on ristiinnaulittu)
Valtavaa; lain kautta on kuoltu pois laista. Laista kuollut on vapaa Kristuksessa.
Yhtykäämme suosiolla seuraavaan päätökseen:
”Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja”.
” sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle.
Miksi ? Koska Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo”.
” ja minun havaittaisiin olevan hänessä ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, sitä, joka laista tulee, vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta, sen vanhurskauden, joka tulee Jumalasta uskon perusteella;”
Laista tulee siis omavanhurskaus ja sillä ei pärjää.
Eiköhän tyydytä Sanan lupauksiin vapaudesta: ne ovat mahtavat:
” Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.
Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin lihassa,
että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen.”
Näin on. Vaatii tosin ajatusta mukaan kun tuonkin lukee. Ja Pyhää Henkeä.
Olemme saaneet lapsioikeuden.
1.”Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: ”Abba! Isä!”
Tuo orjuuden henki on laki, ja laki tuo pelon.
Lapsi saa kaiken lahjana- ei lapsella mitään ansiota ole. On varottava kasvamasta tuosta lapsen asemasta ulos. Sylilapselta ei paljoa vaadita, yhtä vähän Taivaallinen Isä lapseltaan vaatii suorituksia. Kaikki tulee lahjaksi, vanhurskautta myöten. Kaikki on Isän omaa, vanhurskaudesta lähtien.
2.”Sillä minä todistan heistä, että heillä on kiivaus Jumalan puolesta, mutta ei taidon mukaan;”
Valitettavan totta monilla uskonnollisilla tahoilla.
3.”sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle.”
Paljon noita omia ”Baabeleita” pystytellään. Uskonnollisuus ja ihmisviisaus eivät alistu Jumalan vanhurskauden alle (eivätkä voikaan).
4.”Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.”
Tuohon valmiiseen työhön ei tahdota alista millään. Rakennellaan omia ehtoja ja tekoja ja ansioita. Todellakin vain lapset tuon saattavat ymmärtää.
”Kirjoittaahan Mooses siitä vanhurskaudesta, joka laista tulee, että ihminen, joka sen täyttää, on siitä elävä”.
Siinä sitä on äheltämistä kerrakseen. Siitä vaan, jos vain pystyy lain täyttämään niin taivas on taattu. Mitään Jeesusta ei sitten tarvi jos lain kautta yrittää vanhurskautumaan.
Kuitenkin: ”Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma.”
Siinä sitä tappelua piisaa, kenen päivä on parempi kun toisen.
Olisi hyvä muistaa, että:
” Minä tiedän ja olen varma Herrassa Jeesuksessa, ettei mikään ole epäpyhää itsessään; vaan ainoastaan sille, joka pitää jotakin epäpyhänä, sille se on epäpyhää”.
”mutta joka epäröi ja kuitenkin syö, on tuomittu, koska se ei tapahdu uskosta; sillä kaikki, mikä ei ole uskosta, on syntiä”. Koskee todellakin muutakin kuin syömistä.
Mitä varten sitten on laki?
Raamatun mukaan se on: ”rikkomusten tähden jäljestäpäin lisätty olemaan siihen asti, kunnes oli tuleva se siemen, jolle lupaus oli annettu; ja se säädettiin enkelien kautta, välimiehen kädellä.”
Luetun ymmärtämisen koe. Mihin asti laki oli? Mitä sen jälkeen on lain tilalla?
” Onko sitten laki vastoin Jumalan lupauksia? Pois se! Sillä jos olisi annettu laki, joka voisi eläväksi tehdä, niin vanhurskaus todella tulisi laista.”
Selvää tekstiä.
” Mutta ennenkuin usko tuli, vartioitiin meitä lain alle suljettuina uskoa varten, joka oli vastedes ilmestyvä.”.
Mahtavaa!
Alaikäinen on lain orja.
1.” Mutta minä sanon: niin kauan kuin perillinen on alaikäinen, ei hän missään kohden eroa orjasta, vaikka hän onkin kaiken herra;
2.vaan hän on holhoojain ja huoneenhaltijain alainen isän määräämään aikaan asti.
3.Samoin mekin; kun olimme alaikäisiä, olimme orjuutetut maailman alkeisvoimien alle.
4.Mutta kun aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa, vaimosta syntyneen, lain alaiseksi syntyneen,
5.lunastamaan lain alaiset, että me pääsisimme lapsen asemaan.
6.Ja koska te olette lapsia, on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen, joka huutaa: ”Abba! Isä!”
7.Niinpä sinä et siis enää ole orja, vaan lapsi; mutta jos olet lapsi, olet myös perillinen Jumalan kautta.”
Mahtavaa! TÄYDELLISTÄ ARMOA. ”SE ON TÄYTETTY”. Ylkä teki sen morsiamen puolesta.
Menepä sitten tuota täydellistä työtä vielä täydentelemään.
Kaikesta huolimatta monet uskonnolliset tahot kaipaavat orjuuttamaan itseään ja ennenkaikkea muita koska:
” Nyt sitävastoin, kun olette tulleet tuntemaan Jumalan ja, mikä enemmän on, kun Jumala tuntee teidät, kuinka te jälleen käännytte noiden heikkojen ja köyhien alkeisvoimien puoleen, joiden orjiksi taas uudestaan tahdotte tulla?”
Mikäköhän siinnä orjuuttamisessa kiehtoo? Valtahan se on ja valta turmelee aina.
Seuraavassahan se syy myös on:
”Eiväthän nekään, jotka ympärileikkauttavat itsensä, itse noudata lakia, vaan he tahtovat teitä ympärileikkauttamaan itsenne saadakseen kerskata teidän lihastanne.”.
Koskee todella muutakin lain tekoa kuin ympärileikkausta.
Todellakin; halu hallita ja ”kerskata toisten lihasta” on motiivi. Kai ylpeillään sillä kenellä on eniten ”esinahkoja” narussa roikkumassa.
Moniko esim sapattikiihkoilija itse sapattia noudattaa ja sen käsketyllä tavalla pyhittää? Ei kukaan.
Kyllähän Raamattu selvästi noista kiihkoilijoista varoittaa:
” Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen.”
Sitkeästi monet yrittävät noita perinnäisääntöjä kaivella historiankin kätköistä esille, ”tieteellisesti” todistellen niiden olemassaolosta.
Miksi ihmeessä Kristus ja sovintoveri aina yritetään sivuuttaa ja pidetään noita perinnäisääntöjä parempina?
Hullutus ei todellakaan kelpaa viisaille. Vaikka selvästi Kristus sen teki:
Jumalan pyyhekumi.
Hän nimittäin: ” pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin.”
Upeaa! Mahtavaa! ”SE ON TÄYTETTY” .
Laki kaikkine säädöksineen on pyyhitty pois. Synnin voima; LAKI, pyyhittiin pois. Jeesus teki sen mikä oli lain kautta mahdotonta saavuttaa.
Sekä kirjoituksen, että kirjoitusten säädökset Kristus pyyhki pois tieltämme. Ristille hän ne naulitsi. Ristillä niiden kirjoitusten paikka säädöksineen on. Ei niitä ole oikeutta ottaa sieltä alas ja asettaa ihmisten niskaan. Niin valitettavasti kuitenkin monet tekevät.
Mutta todellakin: järjen vastaista täysin. Aivan hullutusta. Siksi se ei kai kelpaa, vaan rakennellaan omia järjen päätelmiä; pyritään takaisin alaikäisten asemaan, jota ei missään eroa orjasta?
Missä on siis tuomio?
” Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta,
jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen.
Älköön teiltä riistäkö voittopalkintoanne kukaan, joka on mieltynyt nöyryyteen ja enkelien palvelemiseen ja pöyhkeilee näyistään ja on lihallisen mielensä turhaan paisuttama
eikä pitäydy häneen, joka on pää ja josta koko ruumis, nivelten ja jänteiden avulla koossa pysyen, kasvaa Jumalan antamaa kasvua.
Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä:
”Älä tartu, älä maista, älä koske!”
sehän on kaikki tarkoitettu katoamaan käyttämisen kautta - ihmisten käskyjen ja oppien mukaan?
Tällä kaikella tosin on viisauden maine itsevalitun jumalanpalveluksen ja nöyryyden vuoksi ja sentähden, ettei se ruumista säästä; mutta se on ilman mitään arvoa, ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi.”
Eipä kaipaa kommentteja. Tyydytystä monet hakevat, lihan tyydytystä.
Selvästi sanottu, mutta kuitenkin tuota voittopalkintoa lukuisat tahot yrittävät riistää pois, tarjoten tilalle lain orjuutta. Todellakin, ne ovat lihallisen mielensä paisuttamia sellaiset, ja niitä on valitettavan paljon. Pitäydytään omiin tekoihin eikä Kristuksen.
Jos on Kristuksen kanssa kuoltu, niin miksi todellakaan eletään niinkuin maailmassa ja sallitaan määrätä itselle noita orjuuttavia säädöksiä? Halu hallita on todellakin väkevä.
Miksi ei nähdä, ja uskota, että kyse on itsevalitusta jumalanpalveluksesta, jolla vain tyydytetään omaa lihaa. Itsensä kiduttamista moinen. Ja lisäksi Jeesuksen sovitustyön ja -uhriveren turhentamista.
Miksi touhuta noiden seuraavien kanssa jääräpäisesti:
” eivätkä puuttuisi taruihin ja loppumattomiin sukuluetteloihin, jotka pikemmin edistävät turhaa mietiskelyä kuin Jumalan armotaloutta, joka perustuu uskoon, niin kehoitan nytkin.”
Tunnutaan unohdettaman, että;
” käskyn päämäärä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä ja hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta.
Muutamat ovat hairahtuneet niistä pois ja poikenneet turhiin jaarituksiin,
tahtoen olla lainopettajia, vaikka eivät ymmärrä, mitä puhuvat ja minkä varmaksi väittävät.
Toki laki on hyvä, mutta seuraava on muistettava:
”. Mutta me tiedämme, että laki on hyvä, kun sitä lain mukaisesti käytetään
ja tiedetään, että lakia ei ole pantu vanhurskaalle, vaan laittomille ja niskoitteleville, jumalattomille ja syntisille, epähurskaille ja epäpyhille, isänsä tappajille ja äitinsä tappajille, murhamiehille,”
Jälleen luetun ymmärtämisen koe; Ketä varten laki on ja ketä varten ei?
Kuka ymmärtää mitä on se vapaus, johon Kristus lunastamansa vapautti.
Seuraavassa muistutus niille jotka yrittävät lain kautta pelastua:
” Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin.”
Siinä sitä urakkaa on kylläkseen. Jotenka kieli keskellä suuta jos lainnoudattamisen tien valitsee..
Yksinkertaisempi ratkaisukin on toki olemassa. Jumala sen keksi. Hän keksi hullutuksen:
”. Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat,” . Aamen!
Mahtavaa tuo Kristuksen oppi. Mahtavaa tuo hullutus. Mahtavaa tuo ristin hullutus.
Synnin voima on laki, mutta Jumalan voima on evankeliumi ja sanoma rististä. Kristus on Jumalan voima. Siinä synnin voima- laki- kalpenee. (Rm 1:16, 1 Kr 1:18 ja 24)
Vapautettu lain kirouksesta.
Edellä siis osa niistä sanan kohdista, joissa käy ilmi Jeesuksen työ jolla hän vapautti omansa lain kirouksesta. Laki on nautittu ristille.
Kristus vapautta omansa lain kirouksesta, Hän täytti lain omiensa puolesta. Kristus on lain loppu jokaiselle, joka uskoo, mutta uskosta osattomilla on niskassaan kaikki lain vaatimukset. Missä joukossa halutaan seisoa?
Mitä vielä minun pitäisi asiasta sanoman. Ei mitään. Jumala on sanonut kaiken.
Ja tosi selvästi.
Ei laista toki ole pieninkään piirto kadonnut. Voi kun tuo käsitetään väärin ja luullaan Jeesuksen tarkoittaneen lain noudattamista, eihän laki minneen ole kadonnut, siellähän se on lainkirjassa edelleen;
” Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään.”..
Jeesus TÄYTTI lain, ei Hän lakia kumonnut vaan TÄYTTI lain. SE ON TÄYTETTY. Lain vaatimus on TÄYTETTY, toisen toimesta, Jeesuksen toimesta.
Eikö tuota voisi jokainen uskoa todeksi kohdallaan? Kumoamisen ja täyttämisen välillä on suuri ero. (voi kun tuon saisi ymmärretyksi, ei sitä ymmärrystä ihminen voi rautakangellaan toiselle esiin vääntää).
Halullaan näihin ihaniin Raamatunkohtiin palaa yhä uudelleen. Palaa muistelemaan Jeesuksen täydellistä työtä. Muuta en haluaisi muistellakaan.
Jeesus teki sen mikä ennen oli ihmisten täytettäväksi säädetty. Ei auta mennä Jeesuksen ”reviirille”. Uskotaan lopultakin, että Jeesus teki täydellisen työn lain täyttämisen kohdalla. ”Se on täytetty”. Lain vaatimukset ja ihmisten tekemät lain rikkomukset- synnit- on sovitettu- laki on täytetty Jeesuksen toimesta.
Ei meidän tarvi hänen työhönsä mitään lisätä. Ei Hän meidän apua tuossa lain täyttämisessä tarvi.
Jos joku tyrkyttää ammattimiehelle amatööri-apua, valmiin työn kohdalla, niin mitenköhän siinä käy. Paljon noita ”amatööri mestareita” kuitenkin esiintyy, jotka omaa suoritustaan sitkeästi Mestarille tyrkyttävät.
Ken ymmärtää tuon ” se on täytetty”, on päässyt armon ymmärtämisen alkuun.
Laki uudestisyntyneeseen ihmiseen nähden ja lain tähtäävä hänen kohdallaan on muuttanut. Synnin voima, laki , on menettänyt otteensa ja voimansa.
Laki on kasvattaja Kristukseen.
Lain kautta tulee synnintunto ja laista on tullut kasvattaja Kristukseen. ”En enää elä min, vaan Kristus minussa”, se alkoi kerralla uudestisyntymisessä.
Laki patistaa lapseksi päässyttä Jeesuksen luo turvaan.
Olemme uudestisyntymisessä tulleet toisen omaksi. On siirrytty lain orjuuden alta Kristuksen omaksi. Olemme pääset lapsen asemaan.
Mistä lapsi on vastuussa? Se jonka alaisiksi on tultu, vastaa kaikesta. Olemme vanhu
Vastaukset 1
Vanhimmat
JATKUU:
Miksi orjuus kuitenkin kiehtoo niin monia? Miksi halutaan palata alaikäisiksi?
Miksi Jeesuksen tekemä vapautus ei kelpaa? Miksi joillakin tahoilla on tarve lisätä omasta takaa taakkoja ihmisten kannettavaksi vaikka Uusi Liitto Jeesuksen toimesta ihmiset nimenomaan niistä vapautti? Etumainen maja on purettu, miksi touhuta kuitenkin sen kanssa ja pystytellään sitä uudellaan? Miksi Jeesuksen sovitustyö ja lain täyttäminen ei kelpaa ja sitä täydennellään ja tuodaan tilalle laintekoja ja halutaan palata vanhaan?
Miksi ”tieto” ja oppi nostetaan armon edelle?
Etummainen maja on kertakaikkiaan purettu. ”Hän poisti ensimmäisen pystyttääkseen toisen. Ja tämän tahdon perusteella me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kertakaikkiaan”.
Muuta tietä ei ole kuin veren viitoittama tie:
”meillä on Jeesuksen veren kautta pääsy kaikkeinpyhimpään”.
Ei siis laintekojen kautta. Selkeää ja mahtavaa tuo Heb-kirjeen opetus Vanhasta Uuteen siirtymisen kohdallakin.
Todellakin:
”jos ensimmäinen liitto olisi olut moitteeton, ei olisi etsitty sijaa toiselle” Vaan eipä ollut: Vaan: ”Sanoesaan ”uuden” hän on julistanut ensimmäisen liiton vanhentuneeksi”.
Mahtava Jumala, ei Hän ollut sidottu edes omiin säätämiinsä säädöksiin vaan Hänellä oli kanttia repiä ne maahan ja perustaa Uuden.
” laissa on vain tulevan hyvän varjo, ei itse asian olemusta”.
Itse asian olemus on Kristuksen antamassa veri-uhrissa, ei siis laissa.
Laki on vain varjo siitä tulevasta, mitä meille Kristuksessa annettiin.
Tuo ; ”ei itse olemusta” on tärkeä avain asian ymmärtämiseen.
Näin se muuttui:
”pappeuden muuttuessa tapahtuu välttämättä myöskin lain muutos”
”entinen säädös kumotaan, koska se oli voimaton ja hyödytön- sillä laki ei tehnyt mitään täydelliseksi- mutta sijaan tulee parempi toivo, jonka kautta me lähestymme Jumalaa”.
” Älkää antako monenlaisten ja vieraiden oppien itseänne vietellä; sillä on hyvä, että sydän saa vahvistusta armosta eikä ruuista, joista ne, jotka niitä menoja ovat noudattaneet, eivät ole mitään hyötyneet”.
Eivätkä hyödy nytkään.
Voi kun tästä voisi paljon kirjoittaa, mutta löytyyhän ne Raamatusta. Kunhan vain pidämme huolen ja muistamme että:
”Sentähden tulee meidän sitä tarkemmin ottaa vaari siitä, mitä olemme kuulleet, ettemme vain kulkeutuisi sen ohitse.”
Paljon noita ohitse kulkijoita valitettavasti on..
”Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä KRISTUKSEEN”.
Miten se taas olikaan?:
”tahtoen olla lainopettajia, vaikka eivät ymmärrä, mitä puhuvat ja minkä varmaksi väittävät.”.
Tosi paljon on asioita mistä vain on arveluja, mutta kuitenkin noita arveluja väitetään varmoiksi. Miksi näin?
Onkohan kyse vain ihmisen halusta omistaa ainut ”oikeaa tietoa”. Halu olla Jumalan kaltainen - kaikkitietävä, ihmisten silmissä viisas.
Mikäs se syntiinlankeemuksen motiivi olikaan? :”te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan”.
Eiköhän ole parasta antaa Jumalalle yksin oikeus tietää kaikki, eikä syödä tuosta ”hyvän - ja pahantiedon puusta”. Onhan tätä muutakin syötävää yllinkyllin. Paljon jää vielä tähteeksikin ja täysin koskemattomaksi.
Miksi kaikki salattu niin kiehtoo? Miksi järkeisoppi on niin kiehtovaa? Miksi järkeily on niin lumoavaa? Miksi oikeassa oleminen on niin ylevää?
Todellakin lukuisat ovat hengellisesti kuolleet syötyään tuosta ”kaiken tiedon antavasta” hyvän- ja pahantiedon puusta.. Rakkaus Kristukseen on kuollut ja ”tieto”- järkeisoppi on tullut tilalle.
Paljon ovat saalista saaneet nuo järkeisopin levittäjät. Näin käy kun ”Jumalan saarnauttama hullutus ei kelpaa”. Miksi ei sanouduta irti ”järjen päätelmistä” niinkuin Raamattu kehottaa?
”Me hajotamme maahan järjen päätelmät ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan, ja vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle”.
On menty hyvän- ja pahantiedon puulle, halutaan olla Jumalan kaltainen ja tietää kaikki.
Hämmästyttävän moni asia, ja nimenomaan tuon toisenlaisen evankeliumin kohdalla, koristellaan Jeesus nimellä tosi makeaksi kuorrutettuna.
Eikö ole parasta alistua siihen, että Jumala on jättänyt meille paljon ilmoittamatta. Syyn ilmoittamatta jättämisestä voi silloin huoletta jättää Jumalan harteille. Miksi etsisimme Jumalan ilmoitukselle vahvistusta maailmanihmisten kirjoituksista? Edellyttääkö Jumala Sanansa vahvistamista maailman viisaiden taholta? Eiköhän tuollainen Jumalan ilmoituksen ”varmentamisen” etsiminen ole Jumalan arvovallan loukkaamista ja ennenkaikkea epäuskoa. Emme usko Jumalan Sanaa, vaan etsimme sille vahvistusta, ja ennenkaikkea TÄYDENNYSTÄ maailman viisailta? Miksi emme tyytyisi Jumalan Sanaan?
Ajattelepa mitä vaikka presidentti tykkäisi jos tiedustelisimme joltakin muulta taholta, että pitääkö presidentin puhe paikkansa, taikka etsisimme puhelle vahvistusta ja täydennystä joltakin muilta taholta, taikka alkaisimme selittelemään mitä presidentti tosiasiassa sanoi. Emme taitaisi olla senjälkeen aikanaan Itsenäisyyspäivän kutsulistalla (jos ei muutoinkaan), vaan meidät pudotettaisiin presidenttiä loukkaavan käytöksen takia pois listoilta, jos olisimme sellaisella olleet.
Mitenköhän Jumala menettelee hääkutsun kanssa ”täydentelijöiden” kohdalla?
Miten sellaista ehdotonta kantaa saatetaan julkituoda mm Ilmestyskirjan tulkintojen kohdalla? Tuo lisäämiskielto koskee ainakin Ilmestyskirjaa ja varmasti muutakin Raamatussa.
Eipä selitellä.
Peräti köykäisesti monet lähtevät selittämään sitä mitä Jumala todellisuudessa sanoi ja tarkoitti, tyyliin: ”Lisäksi Jumala tarkoitti tätä ja tätä ja ei tarkoittanut sitä ja tätä, vaan tätä, ja Jumala teki ja sanoi tämän ja tämän tuon ja tuon sen ja sen tähden.”
Paljon noita mestareina esiintyjiä on jotka tuntuvat tietävän miksi Jumala mitäkin teki ja sanoi ja minkätähden.
Todellakin. ”tieto paisuttaa”. Lienee joku maallinenkin ihminen osunut sanoissaan oikeaankin, kai se oli Napoleon joka sanoi aikanaan: ”valta turmelee aina”.
Niin tuntuu ”tietokin” turmelevan. Peräti tehokkaasti ”tieto” korvaa rakkauden ja Vapahtajan lunastustyön.
Halu olla erinomainen lienee ihmisen helmasynti. Alemmuuskompleksi on melkoisen tuhoisa ominaisuus hengelliselläkin alueella.
Tiedon suhteen tunnutaan olevan kaiken lisäksi uskomattoman mustasukkaisiakin. Kateudesta puhumattakaan. ”Etummaiset sijat” tuntuvat olevan todellakin kiihkeän hamuamisen kohteena ”tiedonkin” alueella..
Miksi haluaisimme tietää muutakin kuin mitä Raamattu ilmoittaa ja turvautua noihin kiellettyihin järjen päätelmiin? Eihän siitä järjen päätelmistä mihinkään kuitenkaan tule koska Jumala on Sanassaankin niin paljon ihmisiä ylempänä, niinkuin Sana sanookin, että ”ihmisten viisaus on hulluutta Jumalan silmissä”.
Miksi siis askaroida tuon ihmisviisauden varassa kun kerta Jumala sitä hulluudeksi vertaa
Miksi siis tekisimme niin kun tarjolla on Jumalan viisaus, jonka hän meille sanassaan on ilmoittanut? Myöskin tarjolla on nimenomaan tuo ”Jumalan saarnauttama ristin hullutus.” Jolla Hän päätti ihmiset pelastaa.
Job 38-41 olisi hyvä lukea ja muistaa kun yritämme olla viisaita ja kaikkitietäviä Jumalan viisauden edessä.
Job nöyrtyi tunnustamaan Jumalan Kaikkiviisauden, eikö meidän nykyajan ”viisaiden” olisi tehtävä Jobin tavoin:
”Minä teidän, että sinä voit kaikki ja ettei mikään päätöksesi ole sinulle mahdoton toteuttaa. ”Kuka peittää minun aivoitukseni taitamattomasti”?
Siis on niin: minä puhuin ymmärtämättömästi, asioista jotka ovat ylen ihmeellisiä minun käsittää. Kuule siis, niin minä puhun; minä kysyn, opeta sinä minua.. Korvakuulolta vain olin sinusta luullut, muta nyt on silmin sinut nähnyt. Sentähden minä perun puheeni ja kadun tomussa ja tuhassa.”
On parasta tunnustaa, että Jumala on suurempi kuin mielipiteemme ja tulkintamme ja oppimme koukerot ja viisautemme ja ymmärryksemme.
Yleensäkin olisi varmasti hyvä omaksua sekin Raamatun kohta jossa todetaan, että:
”monet sitä tutkivat ja ymmärrys lisääntyy”. Moni lukittu sanankohta avautuu aikaa myöten ja tutkiskelun myötä.
Eiköhän viimeisen sadanvuoden aikana ole ihan raamatullinenkin ymmärrys lisääntynyt, ja on ihan raamatullista että nyt monet asiat ovat avautuneet toisi kuin satavuotta sitten. Ei siis suinkaan ole mikään häpeä jos jopa jonkun oppisuunnan virallinenkin oppitulkinta muuttuisi virallisestikin toiseksi kuin mitä se satavuotta sitten on ollut.
Sana ei suinkaan muutu, mutta ymmärrys sanan ymmärtämiseen Raamatun mukaan lisääntyy.
Itse en vetoa monestikaan toisten ihmisten kirjoituksiin. Raamattua pidän ainoana tiedon lähteenä.
Löytyykö uskoa?
”Kun Ihmisen Poika tulee löytäneekö Hän uskoa maan päältä”.
”Oikeassa olijoita” sitäkin enemmän omine oppeineen. Ei Hän varmaan ”oikeaa” tieto ja ymmärrystä ja viisautta ja ihmisjärkeä tule täältä noutamaan.
Taitaa helvetin peräseinä olla viisaita täynnä.
”Sun ristis olkoon ainoa, tienviittaajana matkallain”. Itse en muuta tarvitse kuin Jeesuksen sovitustyön, verenevankeliumin.. On epäuskoa muuta edellyttää ja etsiä.
Eräs nuorimies oli sairaalassa tullut uskoon ja oli kuolemassa syöpään. Paikallinen pappi meni tuon kuultuaan opettamaan tälle ”opin alkeita”. Aikansa kuunneltuaan tuo kuoleva mies sanoi: ”En minä noista mitään ymmärrä, eikö se riitä, että olen saanut syntini anteeksi”.
Peräti paljon on noita jotka tekevät juuri niin mistä Raamattu varoittaa:
”kaiken vanhurskauden vihollinen, etkö lakkaa vääristelemästä Herran suoria teitä?”
Eiköhän tyydytä Jumalan ilmoittamaan pelastuksen tiehen, tuohon ristin hullutukseen.
Minulle riittää Jumalan armoteko, enkä ryhdy Jeesuksen sovitustyöhön mitään omaa suoritustani lisäämään. Uskon että Jeesus teki täydellisen sovitustyön kohdallani. Eikä minun tarvi sitä yrittääkään omalla pinnistämisellä täydentää. Vain Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään, ei laintekojen kautta.
Filippuksen Kandaken hoviherralle esittämä kysymys on monesti hyvä esittää vaikka itselle. Monesti ihmiset lukee ymmärtämättä asiaa.
Verestä.
Pelastukseen sisälle pitää mennä Kristuksen sovintoveren kautta. Jeesus on ainoa ovi. Vain veri puhdistaa synnistä, ei mitkään opit ja konstit ja erityistiedot.
Raamattu selvästi sanoo, että
- ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantamista.”.Hb 9:22
- Jeesus on ”päästänyt meidät verellään synneistämme” Ilm 1:5
- Jeesus on verellään ansainnut itselleen seurakunnan Apt 20:28
- olemme vanhurskautuneet Jeesuksen veressä Rm 5:9
- meillä on lunastus Jeesuksen veren kautta Ef 1:7
- me kaukana olleet olemme päässeet lähelle Kristuksen veressä Ef 2:3
- Jumala teki rauhan Poikansa veren kautta Kol 1:20
- Jeesus meni oman verensä kautta kaikkeinpyhimpään ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen Hb 9:12
- Kristuksen veri puhdistaa meidän omantuntomme kuolleista teoista Hb 9:14
- ensimmäinenkin liitto vihittiin verellä (Hb 9:18, ja 20)
- vain Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään Hb 10:19
- pitävät epäpyhänä liiton veren (Hb 10:29)
- jo VL:n aikana veri antoi suojan Jumalan vihalta (Hb 11:28)
- olemme käyneet uuden liiton välimiehen, Jeesuksen tykö ja vihmontaveren tykö Hb 12:24
- Jeesus pyhitti omalla verellään kansan Hb 13:12
- iankaikkisen liiton veren kautta Jeesus on suuri lammasten paimen Hb 13:20
-uskovat ovat tulleet Jeesuksen kuuliaisuuteen ja hänen verellänsä vihmottaviksi
1 Piet 1:2
- emme ole millään katoavaisella opilla lunastettuja vaan Kristuksen kalliilla verellä 1 Piet 1:19
-Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä
1 Jh 1:7
- Jeesus on tullut veden ja veren kautta 1 Jh 5:6
- Henki ja vesi ja veri pitävät yhtä 1 Jh 5:8
- Jeesus on verellään ostanut Jumalalle ihmiset Ilm 5:9
- taivaassa ovat ne jotka ovat valkaisseet vaatteensa Karitsan veressä Ilm 7:14
- pelastetut ovat voittaneet lohikäärmeen Karitsan veren kautta Ilm 12:11
- Kristus ratsastaa lopussa valkoisella hevosella ja hänellä on yllään vereen kastettu vaippa Ilm 19:13
Näin paljon Raamattu puhuu lunastusverestä. Keskeisestä asiasta on siis kyse.
Mikä oppi se on joka jättää kaiken tuon lunastusveren mainitsematta keskittyy nippelitietoihin ja muihin asioihin. Verenevankeliumia kartetaan monesti kuin ruttoa. Tuollaista veren karttamista ja pelkäämistä saattaa tehdä vain pimeyden henki.
Ei se vielä kadottavaa ole jos Jeesuksen veren perustukselle rakentaa oljesta. Mutta kun perustaa ei ole ollenkaan, rakennetaan hiekalle.
Opin puolesta kiivailu syrjäyttää moninaisilla touhuiluilla kaiken tuon Kristuksen Lunastusveren. Veren joka ainoa on lunastus synneistämme.
- pelastusoppi ilman Kristuksen uhriverta on törkeää halveksuntaa, ja Liitonveren epäpyhänäpitämistä
- Vanhurskauttamisopetus on karmeaa ilman Kristuksen uhriverta
- pyhitysoppi on eksytystä ilman Jeesuksen sovintoverta
Harhaopin tunniste.
Harhaopin tunniste on yksinkertainen, Lunastusveren elementit puuttuu tyystin. Pelastuksesta sivumennen kierrellen mainitaan. Mutta kun pelastusta ei ole muutoin kuin Kristuksen veren kautta! Muuta pelastustietä ei ole.
Saatanan henki kammoaan Kristuksen verta. Lähelle se tule ja selittelee ja kaartelee tehdäkseen hämäten asiasta oikealta näytävän, mutta ydin puuttuu.
”Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki”.
Pelastus on vain Jeesuksen veressä.
Ilman verenvuodatusta ei ole syntien anteeksisaamista. Sisälle yritetään monesti ihmistä viedä ahtaanportin ohi. Sieltä muualta kuin ovesta Raamatun mukaan tulee vain varkaat varastamaan ja murhaamaan.
Tarjotaan pelastusta ja syntien anteeksisaamista ilman Sovintoverta. Mitä se on?
Suurin eksytys on siinä, että pelastus veren kautta syrjäytetään. Ohjataan touhuilemaan muiden tekojen ja erityistiedon parissa. Ohjataan ihmiset verettömään evankeliumiin ja siitä Sana sano, että se ei ole mikään evankeliumi.
Ei uudestisyntyminen ole esim jotain kiinnostuksen muuttumista ja suuntautumista toiseen asiaan.
Kyse on kuolemasta ja uuden syntymisestä. Mikä kuolee jotta syntyy jotain uudesti ja mikä on se joka syntyy ?
Tuo mikä väitetään ruumiillisessa kuolemassa kuolevan, kuoli jo silloin kun syntyi uutta, eli uudestisynnyttiin.
Se joka/mikä uudestisyntyy ei ikinä kuole, tuo uudestisyntynyt ”osa ihmisen olemusta” kuoli siis, jotta se voisi syntyä uudesti HENGESTÄ. Se joka on Hengestä syntynyt ei koskaan kuole. Mikä siis syntyy Hengestä? Ei se ruumis ole, vaan ihmisen henki syntyy uudesti ja se ei koskaan sitten kuole.
Jeesus sanoi hänelle: “Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. (Joh.11:25)
Edellä olevaa on mahdoton ymmärtää ellei ole kokenut. Se joka on uudestisyntynyt, niin silloin syntyi sellaista joka ei koskaan kuole, ja se mikä on uudestisyntynyt ei myöskään koskaan tee syntiä (lue moniste” Ei kukaan Jumalasta syntynyt tee syntiä” ( 1 Jh 3:9, 1 Jh 5:18) niin ymmärrät mikä uudestisyntyy ja mikä ”osa” ihmisessä ei tee syntiä.)
Lk 16:5 kertoo myöskin selkeästi, että erossa Jumalasta oleva on kuollut.
Sinä vaiheessa kun hän palajaa Isän tykö hän/ jokin ihmisessä virkoaa oloon. Hänen tahtoelämänsä kuolee ja tuo henki syntyy uudesti ylhäältä ja herää eloon: (vaatisi laajemman selittämisen)
- ”sinun veljesi oli kuollut, mutta hän virkosi eloon”,
- ”Mikä lihasta on syntynyt on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt on henki”(Jh 3:6) - ”teidän täytyy syntyä uudesti ylhäältä” (Jh 3:7),
- ” niin on jokainen joka on Hengestä syntynyt” (Jh 3:8)
- ” jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta, eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta” ( Jh 1:13).
Onko ihmisessä ”kaksi”?
Ei uudestisyntymää oikein voi toiselle selittää vaikka kuinka yrittäisi. Kokenut sen ymmärtää.
Selkeästi kuitenkin uudestisyntyminen on kerrottu Jeesuksen puheesta Nikodemukselle Jh 1. Luvussa.
Joku oppi opettaa, että ihmisessä ei ole ”osaa” joka ei tee syntiä.
Ei uudestisyntymättömässä olekaan, mutta uudestisyntyneessä on ja se mikä uudestisyntyy on ihmisen HENKI, josta Paavali käyttää moninaisia nimiä, ”tahto”, ”mieli”, ”uusi luomus” .
Tuo mikä uudestisyntyy jää iankaiken elämään, sillä se on Jumalasta syntynyt. Ruumis ja veri sensijaan on syntynyt miehen tahdosta (miehen spermasta), kuten Raamattu sanoo ( Jh 1:13). Ruumis ja veri palaavat tomuun mistä ovat tulleetkin, mutta henki palajaa Jumalan tykö ( Saar 12:7).
Ei Jumalasta syntynyt koskaan kuole. Ei Jumala niin huonoa synnytä, eikä synnyttää kuolemaa varten.
Ruumis saa kirkastetun muodon ylösnousemisessa. Mikä on se joka pukeutuu katoamattomaan pukuun, niinkuin Paavali sanoo. Jokuhan se on joka pukeutuu.
Jos paneudutaan asiaan niin toki ymmärretään, mutta ei saa olla minkään värisi ”silmälasia” silloin. Ei mitään oppia rasitteena rasitteina.
Jos hengelliset tahot eivät usko kirjoitettua sellaisenaan, niin pohja koko Raamatun sanoman pakanoille levittämisessä on poissa. Kuinka sitten pakanat saattavat uskoa mitä on kirjoitettu, jos nuo samat ”käänyttäjät” eivät siihen itsekään usko vaan selittävät toiseksi.
Yhdytään siis samaan ”viisaiden” kuoroon jossa selitettään mm teologisen tiedekunnan ”viisaiden” tapaan, että ei ole niinkuin on kirjoitettu.
Niistähän raamattukäänös -komitean puheenjohtaja on sanonut, että Raamattu on vain paimenien nuoriotarinoita, ja olisi kristikunnalle eduksi, että ne sellaisina ymmärrettäisiinkin.
Tuollaiselta asenteelta on siis nykyinen käännös tehty. ”Nuotitotarinoita” joissa oleva ajatus on nyt kirjoitettu nykysuomeksi.
On vain yksi ainut oikea tapa tutkia Raamattua ja se on: ”Kirjoitettu on” ,näin Jeesus vetosi, eikä selittänyt yhtään kirjoitusta tarkoittavan toista kuin mikä oli kirjoitettu.
Eikö olisi syytä aloittaa omasta temppelistä. Sieltähän Jumalakin käski aloittaa ”aloittakaa minun temppelistäni ”(Hes 9:9).
Jos oma yhteisö on väärässä yhdessä oppikohdassa, eikä ole mahdollista että niin on muissakin! ”Tutkisit ensin”.
On suuri vaara tehdä omasta oppikunnasta ja opista erehtymätön epäjumala, johon uskotaan sokeasti niinkuin suomalaisetkin kommunistit uskoivat sosialismin aatteisiin sokeasti viimeiseen hengenvetoon saakka.
Ihminen on Jumalan kuva.
Siksi ihmisestä tuli Jumalan kuva, koska ihmiselle Jumala antoi osan itseään. Osan omaa kaltaisuuttaan, ja tuo Jumalankaltaisuus on ihmiseen lainaksi annettu henki.
Tuolla ”Jumalan kuvaksi ” luomisella ei siis tarkoiteta suinkaan ulkoista muotoa. Jumala ei siis ole olemukseltaan ihmisen muotoinen.
Sielun käsitettä on vaikea ymmärtää, mutta kun ymmärtää mitä uudestisyntymässä tapahtuu, mikä on se ihmisessä joka uudestisyntyy, niin ymmärtää sielu-kysymyksenkin. Ja kun ymmärtää sen mitä Jumala ihmiseen puhalsi luodessaan tämän.
Ihmisen sielu on veri ja vasta kun Jumala puhalsi luomaansa ihmiseen omaa kuolematonta henkeään, niin silloin ihmisestä tuli elävä sielu. Sielusta tuli silloin elävä. Tuo saattaa kuitenkin kuolla niinkuin tuhlaajapojan vertauksessa sanotaan: ”tämä sinun veljesi oli kuollut, mutta on herännyt eloon”. Mutta todellakin tuo uudestisyntyminen herättää tuon hengen jälleen eloon.
Liha ja henki on kaksi eri asiaa. Olemme ”kaksi”.
Sielu (veri) kuulu ”lihaan”, eli ruumiiseen, eikä se peri Jumalan valtakuntaa, ”ei liha ja veri (=sielu) peri Jumalan valtakuntaa”.
Mutta ihmisen uudestisyntynyt henki kuuluu Jumalalle ja se on Jumalasta syntynyt, se ei tee syntiä, eikä koskaan kuole.
”se joka usko minuun ei koskaan kuole”,
Tuo on Jeesuksen sanoma totuus eikä valhe. Eikä semmoinen joka uskoo ikinä kuole.
On tärkeää ymmärtää sielun ja hengen tarkoittavan eri asiaa. On ymmärrettävä, että Jumala toimii ihmisen uudestisyntyneen hengen kautta ja hengessä;
saatana taasen toimii ihmisen sielun kautta ja sielussa. Sielu on saatanan ”omaisuutta” ja sielussa , eli veressä, joka on ruumista, asuu synti.
”he ovat sielullisia, Henkeä heillä ei ole”.
Myöskin on viisautta joka on : ”se on sielullista, riivaajien viisautta”.
Viisautta on siis Jumalalta lähtevää ja se on hengellistä ja sijaitsee ihmisen hengessä. Ja on saatanasta lähtevää ”viisautta, joka on sielullista ja sijaitsee ihmisen sielussa.
Jumala toimii ihmisen uudestisyntyneen hengen kautta ja hengessä.
Saatana toimii ihmisen sielussa ja sielussa.
Jumala toimii ihmisen hengen kautta.
Ihmisen henki on otettu Jumalan käyttöön, ja siellä ihmisen uudestisyntyneessä hengessä ei syntiä ole , vaan sillä siellä asuu Jumalan Pyhä Henki , jos ihminen on uudestisyntynyt.
Ihmisen henki on puhdas, koska se on jumallallista alkuperää, ja -luontoa.
.”sillä hän ei saata syntiä tehdä, sillä hän on Jumalasta syntynyt”. Ihmisessä on siis Jumalasta lähtenyttä vain tuo häneen aikanaan puhallettu henki- osa Jumalaa- tuo Jumalasta lähtenyt henki ei saata koskaan tehdä syntiä niinkuin ei Jumalakaan saata syntiä tehdä.
Tuohon sisältyy saatanan kavala yritys selittää, että Jumalasta lähtenyt jokin osa Jumalaa, tekisi syntiä. Jos saatana onnistuu tämän selittää niin se on yhtä kuin, että Jeesus ei ollut synnitön. Onnistuessaan tuon sellaiseksi selittämään saatana onnistuu osoittamaan, että Jeesuksen antama uhri oli mitätön ja turha, koska ei syntiä sisältävä Jeesus todellakaan voi kenenkään syntejä sovittaa.
Sielu ja henki on siis laaja ja syvällinen asia.
Täten oli myöskin välttämätöntä, että Jeesus sikisi Pyhästä Hengestä, eikä Joosefin syntisestä siemenestä. Syntiinlangenneen syntisen veren perintö piti katketa, muutoin Jeesus olisi saanut syntiinlangenneen ja syntisen veren. Ja Jeesuksen antama uhri olisi ollut tyystin turha, eikä Jeesus verensä vuodattamalla olisi pystyttänyt lunastamaan edes omaa pelastustaan. Huomaa, että miehen sperman kautta ihmisen ihminen saa veren, veri siirtyy sikiöön siis sperman kautta. Täten veren perintö jatkuu katkeamattomana perintönä. Jotta Jeesuksen antama veriuhri olisi ollut PYHÄ, tarvittiin tuo neitseestä sikiäminen ja langenneen veren perinnön katkeamien Jeesuksen kohdalla. Näinollen tuleekin kaikkiin kohtiin jossa olen maininnut Jeesuksen veren liitää eteen maininta PYHÄ, sillä totisesti Jeesuksella oli PYHÄ veri. Vain tuo PYHÄ veri riitti uhriksi ihmisten edestä.
Edellisen ymmärtäen avautuu huikeat näköalat. Jätän sinulle pohdittavaksi.
Siellä missä saatana onnistuu selittämään Jeesuksen veren olleen langennut, Joosefin kautta saatu veri, sellainen usko on riivaajien uskoa.
Missä Jeesuksen neitseestä syntyminen kielletään niin se on liitonveren epäpyhänä pitämistä ja on myöskin Pyhän Hengen pilkkaamista:
Heb 10:29. ”kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä!.”
Tosi karmeaa.
Kysymys ihmisessä olevasta kuolemattomasta, Jumalalta saadusta hengestä, ja Jumalalle palaavasta hengestä on siis kyse koko lunastus-asian kannatta keskeisen tärkeästä asiasta.
Siksi saatana tekee kaikkensa yrittääkseen kumota ja selittää turhaksi tuon Jumalasta lähtöisin olevan hengen kuolemattomuuden.
Uskova ei kuole koskaan, ei edes ”väliaikaisesti”.
”Jeesus sanoi hänelle: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. ”Jh 11:25-26.
Eikä yksikään, joka elää ja uskoo Jeesukseen , ikinä kuole. Uskotko sinä sen?”
Todellakin. Uskotko tuon, että Jeesukseen uskova jatkaa elämää vaikka olisi kuollut.
Räjähtävän voimakas dokumentti siitä, että kuoleman jälkeen on elämää. Ihmisen Jumalalta saama henki jää siis iankaiken elämään. Henki palajaa kuollessa Jumalan tykö. Siis Jeesukseen uskova ei todellakaan ikinä kuole, eikä vaivu myöskään ”tiedottomaan” tilaan kuollessakaan.
Kun veri ja risti puuttuu, silloin puuttuu kaikki. Jeesus-sanat sanoina eivät korvaa sovintoverta ja ristiä.
Paljon olen ihmetellyt juutalaisten silmillä olevaa peitevaatetta, miten he eivät saata käsittää sitä, että Messias tuli jo kaksituhatta vuotta sitten ja suoritti tehtävänsä.
Ei juutalaiset tätä käsitä, vaan odottajat Messiasta tulevaksi ensimmäistä kertaa. En ole tahtonut tuota pimeyttä millään käsittää. Hyvin ”perustellusti” ja taitavasti Raamatun tekstillä puolustelevat näkemystään.
Perusteellisella todistelulla ja Raamatun selkeällä ilmoituksella juutalaisia ei saa käsittämään että Messias on jo tullut.
Voi surkeus ihmisen raadollisuutta oppeineen.! Miten opista voi tulla epäjumala jota ainoana oikeana palvotaan.
Opeilla hallitaan ihmisiä. Sopiva määrä kylvetään pelkoa joukkoon ja omaa suoritusta niin hallinta on helppoa.
SANA on KRISTUS:
”Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.”
Mitä Jumala meiltä vaatii?
” mitä muuta Herra sinulta vaatii, kuin että teet sitä, mikä oikein on, rakastat laupeutta ja vaellat nöyrästi Jumalasi edessä?”
Oma uskoni saa vahvistusta. Usko saa vahvistusta armosta, ja Jumalan Sanasta.
Siis yksin Mannaruokintaan (Sanaan) muuta evästä ei erämaavaellukselle Jumala ole tarkoittanut. Ne ”lisukkeet” mitä siihen lisätään ovat myrkkyä.
Meille tarjottavat ”viiriäiset” ovat saatanasta, vaikka ne olisivatkin Jumalan lähettämiä. Niillä Jumala seuloo seurakuntaansa ja koettelee uskollisuutta.
Voitto Ramu