Ei nyt oikeastaan kuulu tänne, muttakun täällä on useita hyvin biologiaa tuntevia ni aattelin kysyä.
Mitkä lajit voivat sekoittua? Muutamia tietän, mutta onko josain listaa niistä lajeista?
Hevonen aasi, metso teeri, varis harakka ja koira susi yhdistelmistä on puhuttu. Tarinoita olen kuullut että jossain metsälaitumilla ammoisina aikoina hirvi olisi astonu jonku SK. lehmän, ja siit olisi keisarinleikkauksella syntynyt jonkinmoinen elävä olento.
Hybridi aina steriili? wikipedia kertoo toista. Kommentteja? "Muulit ja muuliaasit ovat steriilejä, kuten useimmat lajiristeymät, tosin joskus harvoin on dokumentoitu tapauksia, joissa muuli- tai muuliaasitamma on tuottanut jälkeläisen." Eli mikä ihmeen otus se on ku on 1/4 aasia ja 3/4 hevosta, tai toisinpäin. Onko hevosroduila vaikutusta asiaan?
Mitkä lajit voivat sekoittua? Muutamia tietän, mutta onko josain listaa niistä lajeista?
Hevonen aasi, metso teeri, varis harakka ja koira susi yhdistelmistä on puhuttu. Tarinoita olen kuullut että jossain metsälaitumilla ammoisina aikoina hirvi olisi astonu jonku SK. lehmän, ja siit olisi keisarinleikkauksella syntynyt jonkinmoinen elävä olento.
Hybridi aina steriili? wikipedia kertoo toista. Kommentteja? "Muulit ja muuliaasit ovat steriilejä, kuten useimmat lajiristeymät, tosin joskus harvoin on dokumentoitu tapauksia, joissa muuli- tai muuliaasitamma on tuottanut jälkeläisen." Eli mikä ihmeen otus se on ku on 1/4 aasia ja 3/4 hevosta, tai toisinpäin. Onko hevosroduila vaikutusta asiaan?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tiikoni - uros tiikerin ja naarasleijonan jälkeläinen
Liikeri - uros leijonan ja naarastiikerin jälkeläinen
Metson ja teeri risteytyvät keskenään. Jälkeläinen,korpimetso, on lisääntymiskyvytön.
*Harmaahylje ja norppa ovat lajiutuneet eri lajeiksi: Norppa on eriytynyt neljäksi alalajiksi: Saimaannorppa (Phoca hispida saimensis),laatokannorppa (P. h. ladogensis),itämerennorppa (P. h. botnica) ja jäämerennorppa (P. h. hispida).
Harmaahylkeestä eli hallista tavataan kolme erillistä kantaa: Länsi-Atlantin kanta, Itä-Atlantin kanta sekä Itämeren kanta.
*Valkoinen suopuhveli ja jokipuhveli voivat lisääntyä ja tuottaa elinvoimaisia jälkeläisiä,vaikka emot omaavat eri määrän kromosomeja.
*Amerikkalaisen leopardisammakon pohjoinen ei saa elinkelpoisia jälkelaisiä edes 1.sukupolvessa eteläisen muotonsa kanssa. Ne kuuluvat siis eri lajiin. Niiden välillä on kuitenkin katkeamaton sarja välimuotoja, joista jokainen risteytyy naapurinsa kanssa: täten ne olisivat saman lajin eri rotuja.
*Sudet ja koirat saavat keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Silti koirarotujenkin kesken on jo havaittavissa lisääntymisvaikeuksia: pienirotuista naarasta ja suurirotuista urosta ei voida lisäännyttää keskenään ilman suuria vaikeuksia raskaudessa ja etenkin synnytyksessä.
*Rusakko ja metsäjänis voivat lisääntyä keskenään, jälkeläinen on steriili.
*Metsämyyrä ja punamyyrä voivat lisääntyä keskenään. Jos jälkeläinen on koiras,on se lisääntymiskyvytön. Jos jälkeläinen on naaras,voi se lisääntyä normaalisti sekä punamyyrä-,kuin metsämyyräurosten kanssa.
*Lumikko ja isolumikko lisäntyvät keskenään: Lumikko vaihtaa talviturkin,isolumikko ei. Alalajien populaatioiden alueet rajautuvat sen mukaan esiintyykö alueella lunta.
*Eurooppalainen Talitiaisrotu vaihtuu Persiassa etelä-aasialaiseksi roduksi ja tämä taas Etelä-Kiinassa kiinalaiseksi. Mutta Amurin varsilla eurooppalainen ja kiinalainen rotu elävät rinnan risteytymättä, kuin erilliset lajit ainakin.
*Varis ja nokivaris ovat toistensa alalajeja. Kuitenkin niin,että välimuotopoikaset pärjäävät huonommin kuin kumpikaan emolajeistaan erikseen.
*Miekkapyrstö ja platy risteytyvät kotiakvaarioissakin. Poikaset steriilejä.
*Aasi voi risteytyä seepran kanssa, jolloin jälkelästä kutsutaan sebrioidiksi. Myös hevonen voi risteytyä seepran kanssa.
*Villisika,Sika ja minipossu saavat keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Koko ja käytöserot kuitenkin aiheuttavat minipossun ja villisian lisääntymiselle vaikeuksia.
Mutaatio villisian geenissä IGF2(insuliininkaltainen kasvutekijä)selittää suurimman osan sian ja villisian välisistä eroista. Mutaatio sian kasvun säätelyssä taas on johtanut minipossun syntyyn.
{Kaikkea siellä ammattikorkeassakin oppii... :j }
*Metsäpeura ja poro kuuluvat samaan lajiin. Ainoastaan rotujen eläminen eri ympäristöissä on lisääntymisen esteenä.
*Särki ja lahna voivat risteytyä. Särkilahnan elinkyky ja lisääntymiskyky ovat heikentyneet,mutta ovat lisääntymiskykyisiä.
*Lontoon metrotunneleita alettiin kaivaa 1800-luvun puolivälissä. Huomattiin,että tunneleihin oli "muuttanut" joitakin Culex pipiens -hyttysiä. Näistä pioneereista kehittyi tunneleissa nykyisin mellastavat Culex molestus -hyttyset, jotka eivät enää lisäänny C.pipiensien kanssa.
*Lajipari harmaalokki-selkälokki esiintyvät molemmat Suomessakin. Lajien risteytymisen estää ulkonäkö, ekologinen lokero,sekä ennenkaikkea erot pariutumisajoissa soidinkäyttäytymisessä. Risteytettynä näiden jälkeläiset ovat kuitenkin lisääntymiskykyisiä.
Täällä on kiinnostavia hybridejä todella monimuotoisen Hawaijilaisen kasviryhmän sisältä:
http://www.botany.hawaii.edu/FACULTY/CARR/hybrid_list.htm
Täältä löytyy eläinhybridejä:
http://www.messybeast.com/genetics/hybrid-cats.htm
Kameli-laama -risteymä on erikoisimmasta päästä.
"Hybridi aina steriili?"
Ei, vaikka yleensä lajin määritelmä tulee lisääntymiskykyisiä yksilöitä tehtailevista eliöistä, jolloin eri lajiin kuuluvat yksilöt eivät voi saada keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Lajistatus perustuu yleensä pehmeästi luonnonvalinnan kautta hybridien evolutiiviseen asemaan.
Kun keskustelun avaus on tällainen, joka käsittelee lajien yhtä monista muuntautumiskeinoista. Missä on ne jotka ovat kiistämässä tätä, perustellen sitä jollain muinaisilla kirjoituksilla?