Seuraavat luvut ovat peräisin ortodoksisesta kalenterista 2006 (Suluissa vastaava luku edellisestä kalenterista). Luvut ovat vuodelta 2003 ja 2004:
Avioliittoon vihityt
Ort. 211 (175) Muuten 64 (47)
Siviiliavioliittoja
Mors. ort. 57 (53) Sulh, ort. 43 (37)
Avioliittoja purettu
312 (314)
Kastetut
rekisteröidyt ort 553 (532)
Äiti ort. 391 (384) Isä ort 162 (148)
Kuolleita 774 (715)
Liittyneitä 1 018 (923)
Luopuneita 355 (362)
Väkiluku 57 111 (57 891)
Tarkoittaako tämä sitä, että avioliittoja, joista ainakin toinen oli ortodoksi solmittiin yhteensä 365 (211 64 57 43=365) ja avioliittoja purettiin 312. Edellisenä vuonna avioliittoja solmittiin 312 ja eroja tuli 314. Ortodoksisia avioliittoja näytetään purettavan lähes yhtä paljon kuin niitä solmitaan. Luterilaisessa kirkossa jokaista purettua avioliittoa kohden solmitaan yli kaksi. Tilanne oli samanlainen jo 1990-luvun lopulla. Osaako kukaan selittää, mistä tämä johtuu.
Vuonna 2004 sekä luterilaisesta että ortodoksisesta kirkosta erosi 0,6 % (Viime vuonna eronneita oli 440 eli eronneiden määrä kasvoi 24 %), mutta ortodoksiseen kirkkoon liittyi lähes kaksi kertaa niin paljon kuin erosi ja luterilaiseen kirkkoon liittyi vain kolmannes eronneista. Suuri liittyneiden määrä tarkoittaa sitä, että yhä useampi meistä on maahanmuuttaja. 1990-luvun lopulla runsas kolmannes liittyneistä tuli muista uskonnollisista yhteisöistä (elikkä luterilaisesta kirkosta) ja loput väestörekisteristä (eli maahanmuuttajia, jotka kirjataan väestörekisteriin automaattisesti). Huolimatta jäsenmäärän kasvusta kirkkokunnan väkiluku (= läsnäolevat) laski vuoden 2004 aikana 780 (1,3%, kun luterilaisen kirkon väkiluku laskee 0,3%!). Tämä tarkoittanee sitä, että yhä useampi ortodoksi työskentelee ulkomailla tai on opiskelemassa, mutta se tarkoittaa myös, että pienimmissä seurakunnissa väestö vähenee edelleen ja yhä useampi ortodoksi ei toimi omassa seurakunnassa.
Luterilaisia lapsia kastettiin 1,13 % ja ortodokseja 0,97 % väkiluvusta. Kastettujen ero merkitsee lähes sataa lasta, joten kyse ei ole sattumasta. 90-luvun lopussa jokaista kuollutta kohden kastettiin yli 0,8 lasta, nykyään 0,7. Läheskään kaikki ortodoksit eivät ole ortodoksisessa uskonnonopetuksessa, joten ei ole ihme, että tämän vuoden ylioppilaskirjoituksessa kirjoittaa ortodoksista uskontoa 41 (en muista luterilaisten kirjoittajien määrää, mutta tässäkin häviämme luterilaisille).
Pessimistinä sanoisin, että kirkko on tilastollisessa kriisissä: seurakuntien väkiluku vähenee, avioliitot eivät kestä, lapsia ei kasteta ja nuoriso ei ole kiinnostunut uskonnosta. Tähän on reagoitu höllentämällä kirkkokuria (sanaa ei taideta käyttää enää edes luterilaisessa kirkossa) ja/tai kieltämällä ongelma ja siitä keskustelu kuten täällä. (Joku viritteli keskustelua kirkkokunnan tai seurakunnan vaihdosta, mutta eipähän asiasta saanut täällä puhua.) En tiedä mihin tilastoja käytetään, mutta minulle niistä tulee mieleen Kuolleet sielut. 31.12.2003 jäsenmäärä oli 60 383 ja 1.1.2004 jäsenmäärä oli 59818 eli vuoden vaihteessa katosi 565.
Uusimpia lukuja löytyy
http://www.ort.fi/fi/uutispalvelu/uutiset.php?we_objectID=1698
Juttu on otsikoitu "Suomen ortodoksisen kirkon myönteinen jäsenmäärän kehitys jatkui vuonna 2005" eikä siinä luonnollisestikaan käsitellä mitään ongelmia. Erityisen myönteinen on Kuopion seurakunnan kehitys, sillä heidän jäsenmääränsä kasvoi 571 verrattuna kalenterin tietoihin ;-o
Tilastoilla ei uskonnon kannalta merkitystä. Perinteisen ajatuksen mukaan oikea usko synnyttää oikean moraalin ja moraalissa tapahtuvat muutokset näkyvät tilastoissa. Minusta ongelma tulisi tiedostaa ja asialle tehdä jotain.
Avioliittoon vihityt
Ort. 211 (175) Muuten 64 (47)
Siviiliavioliittoja
Mors. ort. 57 (53) Sulh, ort. 43 (37)
Avioliittoja purettu
312 (314)
Kastetut
rekisteröidyt ort 553 (532)
Äiti ort. 391 (384) Isä ort 162 (148)
Kuolleita 774 (715)
Liittyneitä 1 018 (923)
Luopuneita 355 (362)
Väkiluku 57 111 (57 891)
Tarkoittaako tämä sitä, että avioliittoja, joista ainakin toinen oli ortodoksi solmittiin yhteensä 365 (211 64 57 43=365) ja avioliittoja purettiin 312. Edellisenä vuonna avioliittoja solmittiin 312 ja eroja tuli 314. Ortodoksisia avioliittoja näytetään purettavan lähes yhtä paljon kuin niitä solmitaan. Luterilaisessa kirkossa jokaista purettua avioliittoa kohden solmitaan yli kaksi. Tilanne oli samanlainen jo 1990-luvun lopulla. Osaako kukaan selittää, mistä tämä johtuu.
Vuonna 2004 sekä luterilaisesta että ortodoksisesta kirkosta erosi 0,6 % (Viime vuonna eronneita oli 440 eli eronneiden määrä kasvoi 24 %), mutta ortodoksiseen kirkkoon liittyi lähes kaksi kertaa niin paljon kuin erosi ja luterilaiseen kirkkoon liittyi vain kolmannes eronneista. Suuri liittyneiden määrä tarkoittaa sitä, että yhä useampi meistä on maahanmuuttaja. 1990-luvun lopulla runsas kolmannes liittyneistä tuli muista uskonnollisista yhteisöistä (elikkä luterilaisesta kirkosta) ja loput väestörekisteristä (eli maahanmuuttajia, jotka kirjataan väestörekisteriin automaattisesti). Huolimatta jäsenmäärän kasvusta kirkkokunnan väkiluku (= läsnäolevat) laski vuoden 2004 aikana 780 (1,3%, kun luterilaisen kirkon väkiluku laskee 0,3%!). Tämä tarkoittanee sitä, että yhä useampi ortodoksi työskentelee ulkomailla tai on opiskelemassa, mutta se tarkoittaa myös, että pienimmissä seurakunnissa väestö vähenee edelleen ja yhä useampi ortodoksi ei toimi omassa seurakunnassa.
Luterilaisia lapsia kastettiin 1,13 % ja ortodokseja 0,97 % väkiluvusta. Kastettujen ero merkitsee lähes sataa lasta, joten kyse ei ole sattumasta. 90-luvun lopussa jokaista kuollutta kohden kastettiin yli 0,8 lasta, nykyään 0,7. Läheskään kaikki ortodoksit eivät ole ortodoksisessa uskonnonopetuksessa, joten ei ole ihme, että tämän vuoden ylioppilaskirjoituksessa kirjoittaa ortodoksista uskontoa 41 (en muista luterilaisten kirjoittajien määrää, mutta tässäkin häviämme luterilaisille).
Pessimistinä sanoisin, että kirkko on tilastollisessa kriisissä: seurakuntien väkiluku vähenee, avioliitot eivät kestä, lapsia ei kasteta ja nuoriso ei ole kiinnostunut uskonnosta. Tähän on reagoitu höllentämällä kirkkokuria (sanaa ei taideta käyttää enää edes luterilaisessa kirkossa) ja/tai kieltämällä ongelma ja siitä keskustelu kuten täällä. (Joku viritteli keskustelua kirkkokunnan tai seurakunnan vaihdosta, mutta eipähän asiasta saanut täällä puhua.) En tiedä mihin tilastoja käytetään, mutta minulle niistä tulee mieleen Kuolleet sielut. 31.12.2003 jäsenmäärä oli 60 383 ja 1.1.2004 jäsenmäärä oli 59818 eli vuoden vaihteessa katosi 565.
Uusimpia lukuja löytyy
http://www.ort.fi/fi/uutispalvelu/uutiset.php?we_objectID=1698
Juttu on otsikoitu "Suomen ortodoksisen kirkon myönteinen jäsenmäärän kehitys jatkui vuonna 2005" eikä siinä luonnollisestikaan käsitellä mitään ongelmia. Erityisen myönteinen on Kuopion seurakunnan kehitys, sillä heidän jäsenmääränsä kasvoi 571 verrattuna kalenterin tietoihin ;-o
Tilastoilla ei uskonnon kannalta merkitystä. Perinteisen ajatuksen mukaan oikea usko synnyttää oikean moraalin ja moraalissa tapahtuvat muutokset näkyvät tilastoissa. Minusta ongelma tulisi tiedostaa ja asialle tehdä jotain.
Vastaukset 3
Vanhimmat
murheet. Voisit keskittyä suureen paastoon sen sijaan että viilaat pilkkuja.
Entäs sitten nämä tilastot? Auttavatko nämä osoittamasi epäkohdat sinut taivaaseen kenties?
Tilastosi on oikein namipala meikäläiselle.
jäsenmäärä oli vuoden 2005 lopussa 60 761 henkeä. Kirkkoon liittyi uusia jäseniä 912. Jäsenten lapsia kastettiin ortodokseiksi 522. Kirkosta eronneita oli 440 ja kuolleita 689. Kirkon väkiluku lisääntyi siis 315 henkilöllä. (Lähde Aamun Koitto/ OT)