Sen tähden ihminen uskoo, kun ei voi kaikkea tietää!
yksi mietelauseeni
Trubaduuri
22640
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
...
! Just. :)
Mitä on olla olemassa? Sitä en tiedä, MUTTA mitäs minun tulisi siitä sitten 'uskoa'?
Koet sen jota on olla. Mutta asiat asioina, sillä tuosta on itse kunkin erittäin hyvä lähteä liikeelle ja eteenpäin.
Uskonnollisuus on ihmiselle luonnollinen ominaisuus, toiset vain ovat geeniperimältään, kasvatukseltaan tai esim. vastoinkäymisten johdosta sille alttiimpia. Ihmisen uskonnollisuus ei silti tarkoita, että uskonnon sisältämät asiat olisivat sellaisia, että niihin kannattaisi uskoa (lopullisen tosia). Ihminen vain tarvitsee uskontoja.
Ah, kuinka yksinkertaista.
Uskonnollisuudella on monet kasvot, julkikuvat ja ilmenemismuodot, kuten historiakin sen todistaa.
Mutta, ihmiskunta tarvitsee Luojaansa vieläkin.
Ja päätit sitten sen perusteella (kun et tiedä mitään), että Jumala on totta ?
No, olet toki osoittanut jo tietäväsi erityisen vähän - oikeastaan et tiedä yhtään mistään yhtään mitään, joten en ihmettele, että valitsit tietämättömyytesi täytteeksi yhteiskunnan ajaman hahmon ilman kritiikkiä (kun ei kaikilla ole kritiikkiin tarvittavia resursseja).
Viittasinkin tuossa avauksessa siihen uskoon jota tarvitaan jo valmiiksi todennetun ja varmennetun tiedon käsittelyssä ja tietämisen tiedostamisessa. Eli, ilman uskomista ei voi olla varma omista tiedoistaan tai toisten estittämistä tiedoista.
Luottamus Luojaa, taivaallista Isää kohtaan johtuu sitten jo paljon muustakin kuin pelkästä tiedosta.
Todennettu ja todistettu tieto pohjautuu loogiseen ajattelutapaan eli ns. konstruktivistisuuteen, johon usko ei sinänsä kuulu toisin kuin todistamattomien ja epäloogisten asioiden ottamiseen "todellisuuteensa".
Aina tietysti voi ilmaantua todisteita, jotka muuttavat jo todistettua tietoa, mutta olenkin aina puhunut dynaamisesta totuuskäsityksestä - absoluuttista totuutta ei ole.
Ei tieto perustu loogisuuteen, vaan siihen hankittuun todistusaineistoon, joka jäsennellään asiaan/aiheeseen, objektiin liittyväksi ja sitten se kirjataan sellaiseen ymmärrettävään muotoon, jota voidaan tarkastella jälkikäteen loogisesti, jotta sitä sitten voitaisiin joskus myöhemmin käsitellä uudelleen, myös niiden mahdollisten kaikkien uusien todisteiden valossa. Ja täyttä uskomista tietokin vaatii osakseen, vaikka epäilyksen häivä jäisikin jäljelle.
>>Ja täyttä uskomista tietokin vaatii osakseen, vaikka epäilyksen häivä jäisikin jäljelle.
Ei ole. Enkä ole niin sanonut olevankaan.
Kun tietää enemmän tarvitsee uskoa vähemmän.
Pitäisi sinunkin päästä maistamaan siitä "tiedonpuusta", mutta taisit pienenä pudota siitä ja jäit paitsi sen hedelmästä?
Eikös sekin ole pohjimmiltaan minun oma asiani.
Eikä tieto uskon määrää pienennä, vaan päinvastoin
, kannustaa ihmistä ottamaan vastaan vain oikeaksi varmennettua tietoa.
Mutta tässä yksi hyvä ja todellinen mietelause;
" Kaikilla on myös mahdollista olla oikeassa jonkun asian suhteen". Jopa siis sinullakin.
pistetään tuhon jatkoksi viellä yksi, Gandilta lähtöisin.
viisaat oppivat toisiltaan, keskinkertaiset kantapään kautta ja tyhmät eivät milloinkaan, sillä he luulevat tietävänsä kaiken, sen "Truban totuuden".
, kannustaa ihmistä ottamaan vastaan vain oikeaksi varmennettua tietoa.
kuten sinä teet Raamatusta vai mitä?
Ainoastaan tyhmä pitää naurua huumorina ja muotia tyylinä.
Jos lainaat rahaa ystävälle, unohda se. Sillä voit menettää rahat ja "ystävän".
Ei ole väliä kuka voittaa elämän paraatin, kun katsomot ovat täynnä ruumiita.
Voihan sitä itse kukin olla 'sinut' mietelausettensa kera ja elää siitä huolimatta kuin elämä olisi yhtä hekotusta lainatuilla sanoilla kuorrutettuna.
Tiedoilla ei voida korvata koskaan sitä luottamusta
joka vallitsee ihmisen ja taivaallisen Isän välillä.
Kaikkitietäviä on suhteellisesti ottaen enemmän kuin heitä, jotka eivät enää tiedä yhtään mitään. :)
Jos saa kaiken haluamansa, niin mitä sitten voi enää haluta.
yhestä kirjoituksesta sain vinkin tähän aforismiin.
" ateisti voi välttyä kohtaloltaan vain sattumalta "
>>" ateisti voi välttyä kohtaloltaan vain sattumalta "
ihan kiva, mutta ateistikaan ei välty tosiasioilta, mutta uskovainen kai uskoo välttyvänsä?
Kohtalo on siis lähinnä taikauskoisten ja uskovaisten ongelma?