Muutama esimerkki syrjinnästä

Työehtosopimus antoi työnantajalle mahdollisuuden maksaa yksittäiselle työntekijälle enemmän palkkaa kuin muille samassa palkkaluokassa oleville joustavuuden perusteella. Ilmeni, että työnantaja maksoi samassa palkkaluokassa oleville naisille keskimäärin seitsemän prosenttia vähemmän palkkaa kuin miehille. Työnantaja perusteli palkkaeroa joustavuuspykälällä.

Euroopan Yhteisöjen Tuomioistuin katsoi, että kyse voi olla epäsuorasta syrjinnästä eli naisten syrjinnästä ryhmänä. Työnantajan tehtävänä on perustella, miksi miehet saivat keskimäärin enemmän palkkaa kuin naiset. Palkkaerojen syiden on oltava selvät, kaikkien tiedossa ja oleelliset työssä.

-

Nainen oli hakenut toimistotöihin ja työsopimus oli tehty, mutta ei allekirjoitettu. Mennessään allekirjoittamaan sopimusta nainen otti alle kaksivuotiaan lapsensa mukaan. Työnantaja ilmoitti, ettei naista palkata. Nainen ei ollut kertonut lapsestaan aiemmin.

Naisen mukaan työnantaja ilmoitti tilanteen muuttuneen lapsen takia. Työnantaja sanoi kiistaa syntyneen mm. palkasta.

Käräjäoikeuden mukaan työnantaja syyllistyi syrjintään. Sukupuolen tai perhesuhteiden takia työntekijää ei saa syrjiä työhönotossakaan.

-

Työvoimatoimiston johtajaksi oli valittu mies. Valitsematta jäänyt nainen valitti päätöksestä. Viran kelpoisuusehdoksi oli ilmoitettu korkeakoulututkinto tai ministeriön kelpoisuuskoulutus. Naisella oli vaadittu koulutus ja 22 vuoden kokemus työhallinnosta, miehellä korkeakoulututkinto ja yli kahden vuoden kokemus. Haastattelussa mies oli todettu henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopivammaksi.

Korkeimman oikeuden mukaan valintaan oli muu kuin sukupuolesta johtuva syy. Naista oli pidettävä tehtävään ansioituneempana, mutta syrjintää ei ollut tapahtunut, koska nimityksen perusteet olivat hyväksyttäviä. Johtajan tärkeimpänä ominaisuutena oli pidetty johtamiskykyä, ja mies oli katsottu tältä osin soveliaammaksi.

-

Kuluttajavirasto haki määräaikaista toimittajaa. Valitsematta jäänyt mies katsoi tulleensa syrjityksi, koska hänellä oli enemmän työkokemusta alalta. Nainen oli avustanut virastoa jo aiemmin. Valintaperusteina olivat soveltuva koulutus, kokemus ja sopiva kirjoitustaitoa.

Korkein oikeus katsoi, ettei miestä oltu syrjitty sukupuolen perusteella. Kummatkin hakijat olivat sen mukaan yhtä päteviä. Mies ei ollut osoittanut olevansa naista ansioituneempi. Työnantajalla oli tuomioistuimen mukaan oikeus arvioida ja painottaa hakijoiden ansioita tavalla, jonka se parhaiten arvioi edistävän omia tarpeitaan.

-
Nuorten työpajojen työnjohtajina olleille naiselle ja miehelle maksettiin palkkaa eri työehtosopimusten mukaan. Työnantajan mukaan miehelle maksettiin parempaa palkkaa, koska miehiä oli vaikea saada tehtävään.

Hovioikeus katsoi, että työnjohtajien työt olivat samanarvoiset. Työnantaja ei ollut näyttänyt toteen, että naisen palkka olisi määritelty miehen palkkaa alemmaksi miestyövoiman niukkuuden takia. Työnantaja ei liioin pystynyt osoittamaan, että palkkaero olisi johtunut muusta kuin sukupuolesta. Työnantaja joutui maksamaan syrjinnästä naiselle hyvitystä.

-
Koeajalla työskennelleen huoltamokahvilan työntekijän työsuhde purettiin, kun hän oli esittänyt sairaslomatodistuksen raskauspahoinvoinnin takia. Työnantajan mukaan työntekijä ei soveltunut muista syistä tehtäväänsä.

Hovioikeuden mukaan työnantajalla ei ollut oikeutta purkaa työsuhdetta. Työnantaja ei näyttänyt työsuhteen päättyneen muusta syystä kuin raskauden takia.

-

Työntekijä oli vanhempainloman jälkeen osoitettu töihin kassalle, vaikka hänen tehtäviinsä oli kuulunut palkkalaskenta, alustava kirjanpito ja laskutus. Työnantajan mukaan uusi tehtävä ei ollut vähempiarvoinen kuin aikaisempikaan.

Hovioikeuden mukaan työnantaja oli rikkonut tasa-arvolain syrjintäkieltoa ja oli velvollinen maksamaan työntekijälle hyvitystä. Kun työntekijä palasi töihin vanhempainlomaltaan, toimistotehtävien kokonaisuus oli edelleen olemassa
-