Olen löytänyt uskon jo kauan sitten. Aluksi kerroin uskosta ihmisille, mutta lopetin sen, kun huomasin, että se ei vaikuttanut mitään. Sain työpaikan, jossa työskentelen ronskien ja julkijumalattomien äijien joukossa. Tässä työssä ei uskon julistajia katsota hyvällä, yksi sellainen meillä on, ja hän saa todella härskiä käytöstä osakseen, eikä hänkään ole saanut ketään työkavereista evankelioitua uskoon. Päätin siis alusta asti töissä, etten kerro uskostani kenellekään, enkä vapaallakaan. Ei siitä ole edes mitään hyötyä, se on aikaisemmin monesti nähty. Olen siis piilouskovainen ja pelkuri. Joudunko helvettiin, kun Raamatun mukaan pelkurien osa on tulinen järvi?
Olen piilouskovainen.
Helvettiinkö?
13643
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
uskostasi, jollei kukaan kysy mitään. Käyttäydy kuitenkin aina kristityn arvolle sopivasti. Työpaikka ei ole evankelioimista varten, vaan työn tekoa varten. Et ole pelkuri, vaan realisti. Uskosta ei muutenkaan tarvitse missään puhua, vaan ainoastaan elää sen mukaisesti.
Kristinusko ja luterilaisuus on ihmisten kehittämä viitekehys joka kertoo miten pitäisi elää että saisi lunastettua paikan auringossa. Nyt, nämä maallikot ovatkin ottaneet ohjat omiin käsiin (pikkuisen niinkuin Paavalikin näki tilaisuuden tulleen) ja ohjailevat toisia uskovaisia sinne sun tänne ja keskailevat kuinka uskovaisia he ovat. Nämä kiihkouskovaiset elävät alati paineen (synnin) alla ja koettavat kaikin tavoin näyttäytyä niin lunastuskelpoisilta kun mahdollista.
Esim. miten uskonnosta tietämättömälle (autistiset, kehitysvammaiset, mielenterveyspotilaille ym) minten niille käy?
Tähän yksinkertaiseen kysymykseen yksikään uskovainen EI OSAA antaa vastausta.
Älä kuitenkaan kiellä uskoasi, jos joku sitä kysyy tai asia tulee puheeksi. Ehkä työkaverisi huomaavat, etteivät kaikki uskovat ole heidänkään mielestään vastenmielisiä (jos työpaikallasi oleva julistaja sellainen heistä on) vaan ihan tavallisia ja kunnollisia. Toisaalta tulee muistaa, että kristitylle ei ole luvattu helppoa elämää ja Saatana ja tämä maailma ei ole kristitylle helppo paikka eikä tämä maailma meitä rakasta.
Ole rohkeasti oma itsesi ja evankelioi, kun sellainen tilaisuus tulee. Ole kuitenkin esimerkkinä kristitystä muille. Rukoile työkavereittesi puolesta!
Kysymykseesi joudutko helvetiin en osaa vastata en voi tuomita kun minulla ei ole siihen lupaa.
Omasta kokemuksesta voin sanoa jotain olen ollut itsekkin piilouskovainen joskus,minulla oli tosi ristiriitainen olo kun piti tavallan näytellä muuta mitä oli,ja tuntui että saatana piti pelonkahleissa
niinkuin raamattu sanoo ihmispelko panee paulan.
Uskon ja jonkun verran kokeneenakin tiedän että kannataa tunnustaa uskonsa ihmisten edessä niinkuin
raamattu sanoo joka tunnustaa minut ihmisten edessä sen minäkin tunnustan Isäni edessä. Jeesuksen sanat.
Raamattu sanoo myös ihmispelko panee paulan saatana yritää pitää pelonkahleissa.
Itselleni oli helpotus kun tunnustin uskoni ja huomasin ettevät ihmiset voi mitään korkeintaan jotkut vierastavat jopa pelkäävät, mutta ei kannata saarnata ihmisille esim. työpaikalla jos Jumala ei erikoisesti siihen kehoita ,sanoohan raamattu älkää antako helmiä sijoille älkääkä pyhää koirille ettevät he tallaisi niitä jalkoihinsa ja repisi teitä. Eikä kannata kieltää esim.kiroilemasta eikä muistakaan synneistä nuhdella Jumalatonta se aiheutaa vaan vihaa.
Raamattu sanoo älä nuhtele tyhmää ettei hän vihaisi sinua nuhtele viisasta eli uskonveljeä niin hän rakastaa sinua.Kannataa pyrkiä olemaan ihan tavallinen ihminen ihmisten joukossa kyllä ihmiset huomaavat uskosi sinusta käytöksesi saarnaa uskomattomille.Pyri täyttymään pyhällähengellä niin saat voimaa ja rohkeutta uskossa elämiseen,eikä uskosi jää hedelmättömäksi
vaan se tuotaa runsaan hedelmän.
Tässä on mielestäni hyvää tekstiä. Suurin piirtein näin minäkin koen, kun olen työpaikan ja uskonelämän välissä kipuillut.
Kaikella on aikansa, ja jos Herra haluaa minun jotakuta evankelioivan, niin Hän antaa sen tilanteen eteen niin että ymmärrän. Oli aika jolloin koin sisäistä pakkoa paasata ja nuhdella ketä tahansa. Mutta nyt ymmärrän, että se olisi tod. näk. ollut omaa evankeliumiani, eikä Herran.
Eli oikean tilaisuuden tullen evankeliointi on paikallaan. Pakkopullasta asiaa ymmärtämättömille on lähinä harmia, ja alkavat yhä enemmän inhota uskiksia.
niin ei uskosta silti tarvitse puhua muille mitään. Jo ruokarukouksen lukeminen on uskonsa tunnustamista. Jos joku kysyy uskosta pitää tietysti vastata, mutta muuten ei pidä puhua uskosta työpaikalla.
Se on elämän tarkoitus.
Vain työ antaa ihmiselle tarkoituksen ja palkitsee terveellä ruumiilla ja sielulla.
Kun pääset eläkkeelle voit nauttia tekemästäsi työstä muistelemalla sitä.
Uskonnot ovat täyttä huijausta. Siinä ei mikään pidä paikkaansa.
Kristinoppikin on vain entisiltä pakanauskonnoilta otettua lainaa Jeesusta eli vapahtajaa myöten.
Kaikki ovat pakanaoppeja. Toiset vain luulevat olevansa parempia kuin toiset vaikka lainaavat mallit suoraan toisiltaan.
On käsittämätöntä että jotkut hurahtavat uskoon, julistavat sitten omaa hurskauttaan ja tuomitsevat normaalia elämää eläviä ihmisiä.
Paavali on se suurin piru koko touhussa, sen ajan Markku Koivisto.
ps mistähän johtuu että uskontojen uhrit tuki ry kasvaa kasvamistaan, no siksi että hurahtaneillä menee päääääääääää sekaisin.
No mutta! Sehän on vanha "ystäväni" sielunvihollinen! Vetelemässä taas vanhasta kunnon "asiantuntijat sanoo"-narusta! Hah! Mene sinne mistä tulitkin! Valheesi ei enää tehoa, koska minut on kalliisti lunastettu!
Ovelaa!! Sielunvihollinen itse tuottaa uskonnon uhreja valheprofeettojen, harhauttajien ja hyväksikäyttäjien kautta, ennestään eksyttäen eksyneitä!! Ja sitten täälläkin osoittaa "hyvää hyvyyttään", "normaalina ihmisenä", syylliseksi uskoa ja oikeita uskovia! Suorastaan pirun ovelaa, näin se toimii, ja heikot menevät retkuun! Niin toimivat kuin sudet, raadellen eksyneitä lampaita, ja johdattaen pois hyvän paimenen luota.
näytä olevan, siis mielenterveyspotilas. Ei kai sitä voi kiistää että elämme darwinistisessa maailmassa jossa vahvemmat pärjäilee paremmin kuin heikot, jos ei omat eväät riitä onnellisen elämän elämiseen niin tottakai voi ruveta miettimää lunastusta ns toiselle kattaukselle, vaikeus tulee vain siitä miten tallustella uskohörhössä tämä jäljellä oleva aika loppuun.
Eikö olisikin jänskää jos sitä toista kattausta ei tulisikaan? mitä tuhlausta se tallustelu täällä maanpäällä olisikaan ollut, koko ajan synnin kanssa painiskelua ja taakankantoa.
Ilo irti elämästä, olkaa rohkeita ja nauttikaa tästä ja nyt. Carpe diem!
Lue antaumuksella ja ajatuksella!
Tarinat ihmiseksi tulleista jumalista ovat vanhoina aikoina olleet yleisiä pakanakansojen uskonnoissa. Graves luettelee 20 Messiasta, Vapahtajaa ja Jumalan Poikaa, jotka ovat polveutuneet taivaasta, ottaneet päälleen ihmisen muodon ja jumaluutensa osoittamiseksi suorittaneet monia ihmetekoja. Nämä vapahtajat ovat laskeneet perustan ihmiskunnan pelastukselle ja pelastustyönsä suoritettuaan nousseet takaisin taivaaseen. Useat ovat syntyneet neitseellisesti ja monet on ristiinnaulittu. Jumalien, vapahtajien ym. neitseellinen syntyminen on ennen vanhaan ollut yleinen ilmiö.
Muinaisessa Egyptissä mainitaan jumala Horuksen syntyneen neitseellisesti. Muita samalla tavalla syntyneitä ovat Krishna, Buddha, Attis, Romulus, Herkules, Persaeus, Eskulapius, Dionysos, Qetzalcoatl, Mithra, Zoroaster, Osiris, Konfutse, Fo-Hi, Platon, Pythagoras ja Ptolemaeus. Oma Kalevalammekin kertoo Väinämöisen syntyneen neitseellisesti. Primitiiviset kansat eivät yleensä ajattele lapsen syntyvän sukupuoliyhteyden seurauksena, vaan otaksuvat naisen tulevan raskaaksi »hengen» vaikutuksesta.
Samanlaisia ennustuksia Messiaasta kuin vanhassa testamentissa on monissa egyptiläisten, kreikkalaisten, roomalaisten, meksikolaisten ym. kansojen pyhissä kirjoituksissa.
Tavallista on edelleen, että enkelit, paimenet ja tietäjät esiintyvät vapahtajien syntyessä ja että heidän tähtensä silloin ilmestyy taivaalle. Esim. Konfutsen syntyessä »viisi viisasta miestä tuli kaukaa paikalle, pilvistä kuului taivaallista musiikkia ja enkelit näyttäytyivät». — Vanhoilla kansoilla oli yleinen usko — eikä tämä usko ole vieläkään kokonaan hävinnyt — että taivaankappaleet tai niiden asukkaat vaikuttivat ihmisten syntymään ja elämään maan päällä. Ihmisen hyvän tai huonon onnen uskottiin riippuvan hyvien tai huonojen tähtien esiintymisestä hänen syntymähetkellään. Esim. Zoroaster ilmoittaa »viisaille miehille», että »tulee syntymään vapahtaja, josta tähti ilmoittaa iltapäivällä».
Jo kauan ennen Jeesuksen syntymää monien pakanallisten, Jumalien ja vapahtajien syntymäpäivänä pidettiin joulukuun 25 päivää. Sinä päivänä syntyivät Egyptin Bacchus, Kreikan Bacchus, Adonis, Krishna, Changti, Chris, Horus, Osiris, Buddha, Mithra, Sakia ym. Keisari Aurelius (270–275 jKr.) julisti v. 1274 joulukuun 25. päivän »voittamattoman auringon» syntymäpäivänä yleiseksi roomalaiseksi juhlapäiväksi ja neljänneltä vuosisadalta lähtien tämä pakanallinen juhlapäivä sitten vähitellen tuli kristillisen kirkon joulupäiväksi. Kuten edellä mainittiin, v. 534 paavi määräsi Jeesuksen syntymäpäiväksi joulukuun 25. päivän.
Poikalasten surmaaminen vapahtajan tuhoamiseksi on sekin todettu yleiseksi myytiksi monilla vanhoilla kansoilla. Esim. intialainen kuningas Kansa saadakseen Krishnan surmatuksi antoi käskyn: »Etsikää kaikki pikkulapset, mitä on, ja surmatkaa armotta jokainen poikalapsi, jossa ilmenee joitakin suuruuden merkkejä». Ja samoin kuin Joosef pakeni perheineen Egyptiin, samoin kerrotaan mm. Krishnan vanhempien vapahtajalapsensa kanssa paenneen Gokuliin.
Samaan tapaan kuin kerrotaan saatanan kiusanneen Jeesusta, kiusasi hän myöskin mm. Buddhaa, Zoroasteria ja meksikolaista Quetzalcoatlia. Buddhalle saatana lupasi kaikki maailman valtakunnat, mutta Buddha sanoi saatanalle kuten Jeesus »mene pois minun luotani». Muissa taruissa saatana epäonnistuu samalla tavalla. Saatana-käsitteen heprealaiset saivat Persiasta ja enkelit Babyloniasta sekä Persiasta. Kuten Jeesuksen, kerrotaan mm. Quetzalcoatlin paastonneen 40 päivää. Luku 40 on, kuten edellä jo mainittiin, yleinen mystinen luku vanhoissa kirjoituksissa.
Uudessa testamentissa mainituista ihmeistä on tuskin yksikään sellainen, josta ei jo ennen olisi jossakin muodossa kerrottu muissa uskonnoissa.
Kuolleita ovat herättäneet eloon Krishna, Horus, Marduk, Eskulapius ym. Samat jumalat ovat suorittaneet monenlaisia muita ihmetekoja, parantaneet sairaita, sokeita, kuuroja ym. Kreikkalainen Bacchus muutti veden viiniksi. Dionysos samoin muutti hänkin veden viiniksi ja ratsasti kahdella aasilla Dodonan temppeliin kuten Jeesus Jerusalemiin. Poseidon käveli veden pinnalla, Buddha lensi erään joen poikki, Pythagoras kulki ilmassa ja veden pinnalla, »heitti ulos perkeleitä» ja herätti eloon muutamia kuolleita. Hindujen Sakiasta (n. 600 vuotta eKr.) kerrotaan, että hän alkoi opettaa ja parantaa sairaita 28 vuoden ikäisenä. »Sokeaa näkivät, kuurot kuulivat, mykät puhuivat, halvaantuneet kävelivät ja rammat tervehtyivät», aivan niin kuin Jeesuksenkin aikaan.
"Ei kaupunki voi pysyä piilossa, jos se on vuorella."
"Olkaa aina valmiit vastaamaan jokaiselle, joka kysyy mihin teidän toivonne perustuu."
Sinä olet itse Kristuksen kirje. Juuri sinua tarvitaan työpaikalla. Olet juuri sitä, miksi Jumalan armo on sinut tehnyt.
Pitäisin tärkeimpinä näitä seikkoja:
- Hoida työsi hyvin
- Esirukoile ihmisten puolesta
- Elämän todistus
Eikö tuossa ole todistusta riittämiin. Ja jos joku kysyy, että olet joku hihhuli tai uskovainen tai kristitty, niin vastaa: "Jo vain!" Tai: "Kyllä, kyllä." Tai: "Juu." Tai: "Joo." Ihan miten itse parhaalta tuntuu.
Älä pakota itseäsi mihinkään. Vapauteen Kristus meidät vapautti. Älä sido itseäsi uudelleen orjuuden ikeeseen. Pelastus on armosta. Uskosta todistaminen on pelastuksen seuraus. Ei Jumala ole laittanut arkkienkeliä sinua vartiomaan ja tekemään muistiinpanoja milloin evankelioit ja milloin et. Tärkeintä on, että et kiellä Jeesusta julkisesti ihmisten edessä. Ja jos niinkin käy, niin ota mallia Pietarista.
Siunausta :)