Kun nyt täälläkin jatkuvasti toitotetaan sitä, kuinka seksin myyminen on ammatti siinä missä mikä tahansa muukin, niin ovatko tämän väitteen esittäjät todella miettineet tuota loppuun asti.
En oikein jaksa uskoa, että kovin moni mies osaisi suhtautua huoraamiseen kuin mihin tahansa ammattiin, kun vaimo tulisi työpäivän jälkeen kotiin ja kertoilisi normaaliin tapaan työpäivästä miehelleen: "olipas sillä viimeisellä panolla iso kalu, melkoinen sonni kaiken kaikkiaan. Ja ihan hyvin se jaksoi puskeakin, melkoinen kunto niinkin isoksi mieheksi".
Ja vähintään yhtä kiusallista/outoa mielestäni olisi, jos äiti kertoisili 7-vuotiaalle tyttärelleen ruokapöydässä juttuja siitä, kuinka tulla hyväksi huoraksi ja millaisia temppuja lapsen kannattaa harjoitella, jotta jonain päivänä voisi olla ensiluokkainen huora.
Mielestäni onkin melko naivia väittää, että seksin myyminen on ammatti siinä missä muutkin. Seksin myymisestä ei voi koskaan todella tulla arkista ammattia, johon ei liittyisi sen suurempia tunnelatauksia kuin muihinkaan ammatteihin, suhtautuisi yhteiskunta/lainsäädäntö asiaan kuinka neutraalisti tahansa.
En oikein jaksa uskoa, että kovin moni mies osaisi suhtautua huoraamiseen kuin mihin tahansa ammattiin, kun vaimo tulisi työpäivän jälkeen kotiin ja kertoilisi normaaliin tapaan työpäivästä miehelleen: "olipas sillä viimeisellä panolla iso kalu, melkoinen sonni kaiken kaikkiaan. Ja ihan hyvin se jaksoi puskeakin, melkoinen kunto niinkin isoksi mieheksi".
Ja vähintään yhtä kiusallista/outoa mielestäni olisi, jos äiti kertoisili 7-vuotiaalle tyttärelleen ruokapöydässä juttuja siitä, kuinka tulla hyväksi huoraksi ja millaisia temppuja lapsen kannattaa harjoitella, jotta jonain päivänä voisi olla ensiluokkainen huora.
Mielestäni onkin melko naivia väittää, että seksin myyminen on ammatti siinä missä muutkin. Seksin myymisestä ei voi koskaan todella tulla arkista ammattia, johon ei liittyisi sen suurempia tunnelatauksia kuin muihinkaan ammatteihin, suhtautuisi yhteiskunta/lainsäädäntö asiaan kuinka neutraalisti tahansa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei kai se kovin arkinen asia voi olla kun siitä ihan valtakunnan päättäjätasoa myöden pähkäillään.
"Ja vähintään yhtä kiusallista/outoa mielestäni olisi, jos äiti kertoisili 7-vuotiaalle tyttärelleen ruokapöydässä juttuja siitä, kuinka tulla hyväksi huoraksi ja millaisia temppuja lapsen kannattaa harjoitella, jotta jonain päivänä voisi olla ensiluokkainen huora. "
Kovin olisi omituista, jos yksinhuoltaja selittäisi 7-vuotiaalle lapselleen vaikkapa millaisia miehiä on tullut iskettyä baarista ja mitä kaikkea niiden kanssa on tullut tehtyä. Tai äiti yleensäkin selittäisi omia itsetyydytyksiään tyttärelleen (sille 7vuotiaalle). Jos minulla olisi 7vuotias tytär niin tuskin hänelle muutenkaan selittäisin omia työasioitani. Mahtaisiko liiemmalti kiinnostaa tai edes ymmärtää. "Katsos näitä piirustuksia"...Hmm..
"En oikein jaksa uskoa, että kovin moni mies osaisi suhtautua huoraamiseen kuin mihin tahansa ammattiin, kun vaimo tulisi työpäivän jälkeen kotiin ja kertoilisi normaaliin tapaan työpäivästä miehelleen: "olipas sillä viimeisellä panolla iso kalu, melkoinen sonni kaiken kaikkiaan. Ja ihan hyvin se jaksoi puskeakin, melkoinen kunto niinkin isoksi mieheksi". "
Seurustelin joskus kampaajan kanssa. Ei minua kiinnostanut hänen asiakkaiden hiuksetkaan vaikka hän niistä jaksoi pölistä ja paljon. Olen myös ollut ns. avoimessa suhteessa. Kyllä siinä vaihdeltiin kuulumisia puolin ja toisin näistä seksikumppaneista. Mikäs siinä. Ei se naisen värkki käytössä kulu. Seksi voi olla vain seksiä. Niiin.
Tuskin seksiliikkeidenkään naiset selittävät tyttärilleen tekopeeniksistä ja dildoista tai nahkahupuista ja ruoskista...
"Kovin olisi omituista, jos yksinhuoltaja selittäisi 7-vuotiaalle lapselleen vaikkapa millaisia miehiä on tullut iskettyä baarista ja mitä kaikkea niiden kanssa on tullut tehtyä. Tai äiti yleensäkin selittäisi omia itsetyydytyksiään tyttärelleen (sille 7vuotiaalle). Jos minulla olisi 7vuotias tytär niin tuskin hänelle muutenkaan selittäisin omia työasioitani. Mahtaisiko liiemmalti kiinnostaa tai edes ymmärtää. "Katsos näitä piirustuksia"...Hmm.. "
Sitähän pyrin juuri sanomaan, että mielestäni seksin myymisestä ei ikipäivänä voi tulla tällaista ns. normaalia työtä, vaikka asian puoltajat kuinka näin yrittäisivät väittää.
Lapset ovat aina kiinnostuneita vanhempiensa ammateista ja haluavat tietää mitä heidän vanhempansa tekevät. Tällöin jos olisi mahdollista, että seksin myyminen olisi tällaista arkista ansiotyötä, tulisi siitä voida kertoa lapsille ihan kuin mistä tahansa työstä.
"Seurustelin joskus kampaajan kanssa. Ei minua kiinnostanut hänen asiakkaiden hiuksetkaan vaikka hän niistä jaksoi pölistä ja paljon. Olen myös ollut ns. avoimessa suhteessa. Kyllä siinä vaihdeltiin kuulumisia puolin ja toisin näistä seksikumppaneista. Mikäs siinä. Ei se naisen värkki käytössä kulu. Seksi voi olla vain seksiä. Niiin."
Siinä tapauksessa kuulut kyllä varsin pieneen vähemmistöön. Useimmimmat parisuhteet perustuvat uskollisuuteen, ja vieraissa käyminen ei ole vain ei-hyväksyttävää vaan usein myös syy suhteen loppumiselle.
Seksi voi olla vain seksiä, mutta useimmat eivät edes halua kuulla kovin tarkkoja selostuksia kumppaninsa entisistä hoidoista, saati sitten nykyisistä. Mitä tulee tuohon työasioista keskusteluun, niin mielestäni olisi kyllä melko turhauttavaa, jos en voisi työasioitani kertoa miehelleni. Ja toisinpäin, mielestäni hänellä on oikeus purkaa työhuoliaan minulle, vaikka ne eivät aina niin jaksaisi kiinnostaakkaan. Jos ajatellaan kuinka suuren osan päivästä viettää työssä, niin melkoinen osa elämästä jää suhteen ulkopuolelle, jos sitä ei voi millään tavoin toisen kanssa jakaa.
Minua ei kiinnosta selittää kenellekään työstäni työajan ulkopuolella. Enkä usko tämän ketään kiinnostavankaan. Se on työtä.
Seksi on joskus vain seksiä. Mitä sitten? Onko se kamalaa? Silloisessa suhteessa pelisäännöt olivat selvät muutenkin. Harmi että nainen muutti ulkomaille työn merkeissä. Minulle riitti kotoinen Suomi.
"Minua ei kiinnosta selittää kenellekään työstäni työajan ulkopuolella. Enkä usko tämän ketään kiinnostavankaan. Se on työtä."
No mikäs siinä. Monella nyt kuitenkin on tarve jakaa myös työssä tapahtuneita asioita kotonaan. Jos tuo ajatus on sinulle niin vieras, niin voit sitten kuvitella tuon esimerkkini tilalle vaikkapa yläasteella toimivan opon, joka kertoo ysiluokkalaisille huoraamisen vaatimuksista, palkkauksesta ja työsuhdeeduista.
"Seksi on joskus vain seksiä. Mitä sitten? Onko se kamalaa?"
Ei, mutta harvalla on halua/tarvetta retostella näillä seksikokemuksillaan toisille, saati sitten kuunnella toisten retosteluja, etenkin jos kyseessä on oma kumppani.
"
Mitä tulee tuohon työasioista keskusteluun, niin mielestäni olisi kyllä melko turhauttavaa, jos en voisi työasioitani kertoa miehelleni. Ja toisinpäin, mielestäni hänellä on oikeus purkaa työhuoliaan minulle, vaikka ne eivät aina niin jaksaisi kiinnostaakkaan.
"
Kuules tuota. Meillä on oma yritys, jossa minulla ja rouvalla on omat tehtävämme. Ja vaikka on oma, niin hyvin harvoin keskustelemme tai puutumme toistemme töihin. Minä käsitän sen, että rouvaa ei tekniset ratkaisut juuri kiinnosta ja minua taas ei talouspuolen asiat kiinnosta kunhan vain rahaa on.
Noin kerran viikossa pidämme pikkukatsauksen kioskin tilanteeseen ja se riittää. Olisi aika raskasta tuhlata harvat yhteiset hetket työ-/yritysasioiden vatvomiseen.
voi hyvänen aika ko on joillekin iso asia , keskustella miehensä kanssa työ asioista, vähäksi on mennyt parisuhteen jutut jos ei oo muuta juttelemista kuintyö tapahtumat, niitähän on monia ammatteja joissa on osattava pitää suunsa kiinni, vai olisiko sinusta oikein/hyväksyttävää jos emim,;asianajaja puolisosi kertoisi päivän asiakkaidensa jutut
monesti sitä huomaa ettei päätä ei häntää monestikkaan näissä jutuissa
Niin, työskentelette samassa puljussa, joten jaatte työelämän jo sitä kautta. Hän tietää suurin piirtein mitä siellä touhuat ja toisinpäin. Voisitko kuvitella, että teillä olisi yhteinen seksin-myynti-toimisto, jossa teillä olisi omat huoneet ja vastaanottaisitte tahollanne asiakkaita. Vaikea uskoa.
Kun taas puhutaan pareista, joissa ollaan eri työpaikoissa, niin käsittääkseni on varsin yleistä, että työpäivän jälkeen kysytään, "miten töissä meni" tai "millainen päivä oli". Se ei tarkoita sitä, että kerrottaisiin vain yksityiskohtaisia tietoja itse työasioista, vaan myös muusta työhön/työpaikkaan liittyvästä, kuten esim. mitä jollekin työkaverille oli tapahtunut tai millaisia uusia projekteja on tulossa jne. jne.
Varmaan useimmat suomalaiset ovat kanssasi samaa mieltä, ettei seksin myymisestä pitkään aikaan, jos koskaan, tule kaikissa suhteissa sellaista arkista ammattia, kuten esim. opettaja tai kaupan kassa. Tästä pitänee huolen jo kristillismoraalinen arvopohja. Ihan eri asia kuitenkin on, pitäisikö seksinosto säätää rangaistavaksi em. perusteella.
Feministit mielellään heittävät ilmaan kysymyksen: hyväksyisitkö sen, että vaimosi tai tyttäresi olisi huora. No, useimmat eivät varmaan pitäisi sellaisesta, mutta on paljon muitakin asioita, joista ei pidä, ja jotka silti eivät ole rangaistavia (esim. tupakointi, työttömyys, alkoholismi). Pahin puute tällaisessa retoriikassa on kuitenkin se, että siinä aikuiselta ihmiseltä (itse kohteelta) viedään sanavalta omista asioistaan ja joku toinen määrää hänen puolestaan hänen asioistaan ja moraalistaan. Asioita projisoidaan jonkun toisen ihmisen kautta.
Elämässä täytyy tehdä valintoja. Joko etsii sellaisen miehen, joka ei pahastu seksin myymisestä, tai sitten lopettaa seksin myymisen.
Pitääkö aina lähteä siitä, että prostituoitu on aviossa oleva perheenäiti. Eikö sellainen työ luontevammin sopisi sinkulle, kun ei ole (vielä) vakiintunut. Prostituutio voi olla lyhytaikaista, voi tavata vain muutamaa miestä. Miten se raha tekee asiasta niin erilaisen, jos vertaa vaikka riehakkaaseen sinkkuelämään.
Se ettei asiasta voi/halua kertoa kumppanilleen tai lapselleen, ei sekään voi olla riittävä peruste kriminalisoinnille. Pitäisikö sitten kriminalisoida: käy salaa tupakilla ulkona, katselee salaa nettipornoa, on kiinnostunut saatananpalvonnasta, pettää vaimoaan naapurin Leenan kanssa jne.
Yksi vakavimmista feminismiin liittyvistä vaaroista on se, että rikoksia aletaan taas määrittelemään tietyistä tunnepohjaisista moraalikäsityksistä käsin. Muut pakotetaan omiin (naisten) moraalikäsityksiin. Niin kauan tällä tiellä on kiva kulkea, kun mennään oman moraalin mukaan. Mutta auta armias, jos joku toinen ryhmä pääseekin niskan päälle. Silloin kyllä huudetaan: Millä oikeudella yhteiskunta puuttuu asioihini, eihän tällainen voi olla rikollista!
"Pitääkö aina lähteä siitä, että prostituoitu on aviossa oleva perheenäiti. Eikö sellainen työ luontevammin sopisi sinkulle, kun ei ole (vielä) vakiintunut. "
Pointti on siinä, että jos huoraamisen sanotaan olevan ammatti siinä missä mikä tahansa muukin, tulisi sitä voida harjoittaa, oli siviilisääty mikä tahansa. Jos huoraamisen katsotaan sopivan vain sinkuille, kertoo se siitä, että se ei ole ammatti siinä missä mikä tahansa muukin.
"Se ettei asiasta voi/halua kertoa kumppanilleen tai lapselleen, ei sekään voi olla riittävä peruste kriminalisoinnille. Pitäisikö sitten kriminalisoida: käy salaa tupakilla ulkona, katselee salaa nettipornoa, on kiinnostunut saatananpalvonnasta, pettää vaimoaan naapurin Leenan kanssa jne."
No esim. tuo toisen salaa pettäminen onkin varsin tuomittavaa toimittavaa ja siksi siitä ei puhuta. Aivan samoin kuin seksin ostaminen on tuomittavaa toimintaa ja siitä ei siksi puhuta. Ja noista muista esimerkeistä: sinänsä mielenkiintoista, että valitsit esimerkkejä, joista pyritään nimenomaan pääsemään eroon. Aivan kuten tupakanpoltto on varsin vahingollista yksilölle, niin on myös seksin myyminen/ostaminenkin, joten yhtä älytöntä kuin olisi tehdä tupakan polttamisesta ammatti on sama tilanne myös seksin myynnin suhteen.
Sinuhen palvelija Kaptah myönsi varastavansa, mutta vain kohtuullisesti. Tämä Kaptahin sääntö on käyttökelpoinen moneen asiaan. Kun prostituutiota ei kuitenkaan voi kitkeä pois kokonaan, niin harjoitettakoon sitä hiljaisesti ja vaivihkaa huonolla omallatunnolla. Kaksinaismoralismi voi osoittautua varsin tehokkaaksi hillitsijäksi ja järjestyksenpitäjäksi - sen tiedämme ajalta ennen kuin seksikauppa tuli avoimesti kadulle.
En ymmärrä niitä, jotka eivät halua lisätä ammattimaisesta parituksesta tulevia rangaistuksia. Järjestäytynyt rikollisuus on yhteiskunnan uhka, eivät nämä seksiä kaipaavat miehet.
Tuossa katselin Saksan TV:stä jotakin raporttia
taannoin prostituoiduista ja kyllä heillä kaikilla tuntui olevan poikaystävä tai aviomies.
Yhdessä kohtauksessa jopa aviomies nouti ja haki
vaimonsa työpaikaltansa.
Heillä ainakin tuntui olevan varsin suvaitsevia
elämänkumppaneita.Ohjelman oli teettänyt arvostettu saksalainen aikakauslehti Der Spiegel.
Ohjelman otsikko oli "Melkein normaali ammatti huonolla imagolla.
http://www.spiegel.de/sptv/tvthema/0,1518,398692,00.html
Mitenköhän sitten menee asiat, kun riidellään? Kuka uskaltaa veikata sen puolesta, että ihana tyttöystävä on riitatilanteessa pelkkä saatanan huora?
Mutta eihän se mitään, kyseessähän on ihan tavallinen ammatti, joten tuskinpa tyttis siitä pahastuu sen kummemmin.... Ero saattaa tulla ihan toisenlaisesta syystä, kuten vaikkapa parin selvittämättömistä ristiriidoista eli kaksinaismoralismista.