Kääntymys, katumus, syntien tunnustaminen

KATUMUS, KÄÄNTYMYS JA SYNTIEN TUNNUSTAMINEN

Ihmisen synnintunnon herääminen on aina Jumalan työ, kun Jeesuksen (Joh 20:22) Pyhä Henki puhuttelee jokaista syntistä. (Job 33:14-18, 27-30, Apt 17:30, Ilm 2:21, Room 2:4) Kaikki ihmiset ovat syntiä tehneet, (Room 3:23, San 20:9, Ps 14:3, 1 Kun 8:46) ja kadotettuja ilman syntien anteeksiantoa. (Room 6:23, 2 Moos 32:33)

Syntisen kääntymykseen tarvitaan aina ihmisen oma suostumus, ja yhteistyö Jumalan kanssa. (Jes 55:7, Hes 18:32, Apt 2:38, Luuk 15:7,10) Kaikki eivät vastaa Jumalan kutsuun, vaan paatuvat yhä enemmän. (Hebr 10:29, Apt 7:51, Ef 4:30, Mark 3:29)

Katumus on aina ensimmäinen asia, kun ihminen haluaa lähestyä Jumalaa. (Matt 21:32, 2 Kor 12:21, Room 2:5, Jes 66:2, 45:22, 55:7, Jer 3:22) Jokaisen on itse henkilökohtaisesti kaduttava pahat tekonsa. Kun ihminen tekee voitavansa katumuksessa ja synnin hylkäämisessä, ihminen voi huomata että Jumala lähestyy ihmistä armollaan. (Jaak 4:8)

Jeesus voi antaa synnit anteeksi. Jumala puhdistaa kaikesta vääryydestä. (Luuk 24:47, Apt 2:38, 13:38, 10:43, 1 Joh 1:7-9, Jes 66:2)
Jeesus tuli maailmaan syntisiä pelastamaan. (1 Tim 1:15, Hebr 7:25, Matt 1:21)
Jeesus antoi ainutkertaisen syntiuhrin katuvan syntisen armahtamiseksi. (Matt 26:28, Ilm 1:5, 1 Joh 1:7, Hebr 9:11-28, 10:10-14,19-20)

Syntien anteeksianto edellyttää myös syntien tunnustamista. (3 Moos 5:5, Jer 3:13-14)
Täydellinen ja vilpitön syntien tunnustaminen auttaa ihmistä ymmärtämään synnin vakavuuden. (Ps 51:5-7, 106:6) Oikeaan synnintunnustukseen liittyy oleellisesti murhe, (Ps 38:19) nöyryys, (Jer 23:25) alistuminen Herralle, anteeksiannon pyyntö (Ps 25:11, 51:3) ja usko. (Apt 26:18, 1 Joh 5:4, Room 5:2, Ef 2:8)

Ihmisen kääntymys on ihmisen kokonainen muutos. Ihminen syntyy uudesti ylhäältä. (Tiit 3:5, Room 6:4, Joh 3:3-21) Kääntyneen koko luonne muuttuu. Vanha minä kuolee, ja arvostukset muuttuvat yhä lähemmäksi kohti esikuvaansa Jeesusta Kristusta. (Joh 1:29) Ihminen iloitsee uudistumisestaan, ja synnin taakka putoaa pois. (Joh 16:24, Luuk 10:20, Room 15:13, Gal 5:22, Ps 5:12, 90:14, 31:8, 32:7) Omantunnon rauha valtaa mielen. (Apt 24:16, 1 Tim 1:19, Hebr 10:22)

On tärkeätä ymmärtää että syntien katumus ja hylkääminen ovat välttämättömiä ehtoja Jumalan anteeksiannolle. (1 Joh 1:9, Ps 32:5) Jumala kehottaa ihmistä katumaan. (Jer 8:6, Mark 2:17, Room 3:9) Tunteisiin vetoavat hurmokset eivät ole merkkejä ihmisen kääntymyksestä. Kun Jumala antaa anteeksi, Hän edellyttää tahallisen syntielämän hylkäämistä. (Ps 32:5, Apt 14:15, 2 Kor 12:21, Hebr 6:1) Usein ihminen on kovin paholaisen vankina, vajonneena esim. alkoholismiin, tupakkaan, huumeisiin, rikollisuuteen, seksuaaliseen hurjasteluun, ylensyömiseen. Katuva joutuu usein taistelemaan ankarastikin päästäkseen irti tavoistaan. (Juud 3, 1 Piet 5:8, Jaak 4:7, Ef 6:12, Joh 16:33) Muutos ei aina tapahdu “yhdessä yössä.”

On turvallista tietää, että Jumala tukee heikkoa taistelussaan, antaa enkeleitään avuksi, kun kääntyvä haluaa edetä vilpittömästi uskon tiellä, ja tahtoo vakavissaan luopua synnillisistä tavoistaan. ( 2 Kor 7:1, 1 Kor 6:19-20, Kol 1:9-11, Ef 3:16-19)

Jos ihminen on rikkonut lähimmäistään vastaan, tulee hänen tunnustaa syntinsä hänellekin, ja esittää anteeksipyyntönsä. (Jaak 5:16, 4 Moos 5:6-7, Luuk 15:18)
Joskus synti voi vaatia julkistakin tunnustamista. (Apt 19:18)

Ihminen kääntyy koska tahtoo pelastua. (2 Kor 7:10, Hes 18:32) Taivaassa iloitaan jokaisesta kääntyneestä. (Luuk 15:7, Mark 1:15) Taivaaseen ei pääse mitään epäpyhää. (Ilm 21:27)


Katso myös muita opetuskirjeitä:
http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli
“Kun Jumala kutsuu ihmistä parannukseen” “Uudesti syntyminen” “Iankaikkinen elämä” “Miten saan syntini anteeksi. Lain ja evankeliumin suhde” “Jumalan lapseus”
“Mitä on Pyhän Hengen pilkka?” “Mikä on syntiä?”


Jumalan siunausta
jari laurila