Kuinka kauaa sita viela jaksaa???
jos aina antaa vain toisille jotain positiivista.
Samalla saaden itse vain paskaa-kateen....
tarkoitan talla sita etta jaksaa hymyilla aamuis-iltaan ja tukea toisia elamassa eteenpain,vaikka oma elama polkeepaikallaan ja on menossa pain helvettia...
itse ihmettelen kuinka kauan riittaa virtaa...
Eras tavallinen "siais-karsia"
jos aina antaa vain toisille jotain positiivista.
Samalla saaden itse vain paskaa-kateen....
tarkoitan talla sita etta jaksaa hymyilla aamuis-iltaan ja tukea toisia elamassa eteenpain,vaikka oma elama polkeepaikallaan ja on menossa pain helvettia...
itse ihmettelen kuinka kauan riittaa virtaa...
Eras tavallinen "siais-karsia"
Vastaukset 30
Vanhimmat
En tiedä mutta mitta alkaa olemaan jo aika
täynnä...!
Olen jo antanut osaksi periksi ja siirtynyt
siihen suomalaisen miehen perus suhteeseen
lähikuppilan kanssa. Miten juuri minun nainen
sattuu olemaan näin itsekeskeinen, matkallakin
käytiin rentoutumassa jalat turvoksiin TOSI
KIVOJEN ostoksien parissa. Ei tullut kuuloonkaan
että olisimme välillä pysähtyneet nauttimaan
ruuasta ja juomasta kun pikaruokaketjut
tarjosivat tutun ja turvallisen lounaan.
sain juuri tanaan puhelimen valityksella tietaa ,epa onnistuneeni lasteni kasvatuksessa.....
Vai lapsia "" alkavat olla jo aikamiehen alkuja..
vanhempi rakentaa omaa pesaa..
ja nuorempi oli ollut viihteella "pitkan viikon lopun"..Tullen samalla kunnolla huijatuksi
Eli rahat meni mutta hauskaa oli..
Se on kuullemma minun vikani..
Olipa kyllä aikamoista tekstiä..toivottavasti
itsestä ei tuu ikinä samanlaista eukkoa. Oon
miettinyt kun miehet tuumii et vanhempana
naisista tulee semmosia jankuttajia, natisijoita
ym..niin että mistäkähän tuo johtuisi. En keksi
mitään muuta syytä kuin että nainen näkee vain
arjen ja on keksittävä jotain jolla helpottaa
omaa vitutusta ja sitten pitää repiä turpaa
miehelle. Aina jälkeen päin kun hermostuu sitä
aattelee että turhaan taisin napista, mutta
tiedänpä niitä naisia jotka napisevat ja
napisevat ja se käy koko perheen hermolle.
Minun mielestä miehen pitää silloin kysyä että
mikä tässä on todellisuudessa vikana, Jos siihen
ei saa kunnon vastausta sanoa että Minä häivyn
nyt, koska en kestä enää kuunnella. Tulee sitten
takaisin kun nainen alkaa arvostamaan..karkaa
vaikka vaan päivän, parin reissulle..ei
tietenkään vieraisiin, sehän ei auta vaikka osa
siihenkin pakenee.
Kenenkään ei tarvitse kuunnella ainaista
valitusta sillä todellisuudessa miehissä ei ole
sen enempää vikaa kuin naisissakaan, akat vain
purkaa itseään omalaatuisella tavalla..miehille
kiukutellen.
Sairasloma alkoi ja kestää,,, mihin lie lopulta.
Ei enää jaksa. Kymmenen vuotta jaksoin tehdä
pitkää päivää ja hymyillä, mutta nyt se loppui.
Tätä kai sanotaan burnoutiksi,,,
kyllä sitä jaksaa ihmeen kauan
kunnes huomaa ettei ole enään hermoja ollenkaan
vaan menee aivopestynä suu ymmyrkäisenä perässä
mihin akka määrää
Silla en puhu koskaan.. ja jos puhunkin niin saan kuulla::
-mita sina nyt meinaat, olet lukenut tuon jostakin!!!!!
Emannan sukulaiset ovat riidoissa keskenaan...
ja jos ehdotan,,,kaydaan moikkaamassa minun velipoikia
- Niin aina sina olet sinne menossa,,Olis han sita mukava keskustella kerrankin kahdestaan....Mutta ethan sina keskustele kuin heidan kansaan...Minulle et puhu koskaan.....
Kunnes ehdotan no kaydaan tapaamassa veljeasi,,??.
-ja sinnehan me ei menna,,sen vaimokin on niin olevinaan,,eihan se edes soita koskaan..
muuta pois ja ala elää ja nauttii....
On se huonompi puoli vielä ettei naiselle saa
missään tilanteessa sanoa hänen
epäonnistumisistaan. Sitä ei ikinä saa anteeksi
ja paska-arki muuttuu helvetiksi... Mitä tässä
nyt sitte tekis. Helvetilliset elatusmaksut
odottaa jos eroa aikoo... Lapsia ei suomalainen
mies avioerossa saa... meikäläisen syyks se
erokin sitte leimataan... menee kertaheitolla
tutut, lapset ja vaimo... kaikki oikeestaan...
kyllä elämä on joskus aika surullista.
KOkeiltu on kaikenlaista muttn kun...
Sita kuuluu siihen ihmis-ryhmaan joita sanotaan (yksi-avioisiksi) Miin siinahan olet etka muuta voi...
MO nainhan siina kavi...
Juniori mokas kerran ja sai lahtea kotoa...
sai pelkan meno-lipun luokseni.....
Mika ihne sita ihmista vaivaa??????
En enaa jaksa ymmartaa.........
eli ei kauaa tolla elämänasenteella....raivoa
välillä ja pura tuntojasi..se auttaa
EN Osaa??? Olen kai Jollakin tapaa 'TUNNE-VAMMAINEN!?!'
En yksinkertaisesti osaa.....
Mainitsin jo aiemmin Etta olen aina hyvantuulisen maineessa ja aina valmis auttamaan muita parhaani mukaan......
Silla tama on varmaan ensikerta,kun puhun jostain Elamani arjesta....
silla kysyinkin KAUANKO RIITTAA VIRTAAA...
Olen aina ajatellut ensin muita ja minua on
haukuttu "polly annaksi vaaleanpunansilla
laseilla", mutta äitini kuolema muutti minut.
Äitini myös oli iloinen ja aina muita ajatteleva
ihminen, aina touhussa.Mielestäni hän kuoli aivan
liian aikaisin ja maksoi aivan liian kovan hinnan
sairauksina kaikesta siitä hyvästä minkä
teki.Olen murheellinen hänen vuokseen,itseni
vuoksi ja oikeastaan kaikkien kaltaistemme
vuoksi.Kukapa sen tietää kuinka kauan kukakin
kestää,mutta jossain se raja menee.Arvelisin
silloin rajan minulla tulleen vastaan.
Ja sanon edelleen::
Ei kai se elamamme muodostu suurista suruista vain pienista iloista.....
Isani antoi elaman ohjeeksi,,pienen sanan parren.
OLE REHELLINEN JA YRITA HYMYILLA......
Niinpa sita kai mennaan hamaan-loppuun saakka.
Sain taas pikkusen lisa virtaa..
Kun sain edes'autettua tuttavaani elamassaan eteepain...Han ainakin paasee lahemmaksi tavoitettaan...
Itse poljen viela paikoillani....
Ilman hymyä maailma on kestämätön paikka.Hymyile
siis vastakin,myrtyneitä naamoja kyllä
riittää.Siis jos jaksat!Minä hymyilen taas...ja
välillä itken ja sillä koitan sulattaa sisustani.
Vedän kivirekeäni edelleen,ehken ihan aina
hymyileväisenä ja joskus potkien aisoja,mutta
kuitenkin.En ole antanut periksi vaikka
kieltämättä monesti käy mielessä.Vierestä olen
katsonut kuinka ystävä toisensa jälkeen katkaisee
ikeensä,mutta itselläni ei ole riittävästi
rohkeutta siihen.Ehken haluakaan.
"Enää en odota mitään eikä unelmillani ole nimeä
ja äänettömiin hetkiin olen oppinut suhtautumaan
tyyneydellä:veistä ei kannata riuhtoa haavasta
väkisellä pois."(T.Taberman)
Kenties et polje paikallasi vaan on menossa
kypsyttelyvaihe...
Mutta eihan mies itke 'vai kuinkas se olikaan???
ITSEKKIN PESEN VAIN SIELUANI KYYNELEITTEN KAUTTA..
on se vaan kummallista millaiseksi sita onkaan muodostunut...
Aika on raapinut arpiaan, ja maailma potkinut paahan...
siltikin sita vain jaksaa porskuttaa eteen pain..
ja toivonkin etta virtaa riittaa viela joksikin-aikaa...
Siispa yrita viela HYMYILLA vastakin....
ja joustava otus tuo ihminen,vai mitä...
Akkuja on ladattava jos virran haluaa
riittävän,se on varma.Mutta...se on kullakin
omanlaisensa prosessi.Itse aikoinani pahimmillaan
olin pysähtyneessä tilassa:en pystynyt kuin
tuijottamaan yhteen paikkaan ja päässä oli kuin
kusiaispesä,kuin joku olisi vallannut koko nupin
(ajatella ettei kukaan sanonut mitään,vaikka
heidän täytyi huomata etten ollut ollenkaan oma
itseni moneen kuukauteen!)Ja kuitenkin siinä
juuri tapahtui ratkaiseva käänne,ikäänkuin
ravistauduin irti kaikesta sillä seisahtaneella
tilalla;katselin itseäni ulkoapäin.Jossain
vaiheessa sain sen verran irti itsestäni että
tilasin solariumin ja kävin ne 10 kertaa.Niiden
käyntien aikoihin kaiken liikenevän ajan kasasin
palapeliä - ei mitään muuta.Ajatukset lähtivät
kasailemaan päässäni ja lopuksi huomasin
ajattelevani niin että savu varmasti nousi
korvista.
Noista päivistä,siitä on jo pari vuotta,olen
pikku hiljaa palannut omaksi itsekseni,en kyllä
sellaiseksi kuin olin ennnen mutta kuitenkin jo
tunnen olevani sinut itseni kanssa ja hyväksyn
tämän minän.
Toivottavasti Sinäkin löydät jonkin keinon ladata
virtaa.Se keino odottaa vain nurkan takana jotta
keksisit sen.
Mukavaa syysviikkoa!
PS. itkeä voi ilman että kyyneleet valuu
poskilla...se on jäätä sisällä...
Uskoa parempaan huomiseen,ja kunnioitan Kohtaloani...
valilla vain ihmetyttaa olenko liian erikoinen tanan maailman aikaan....
vai onko minussa tosiaankin jotain vikaa??..
No olen taas saanut (vara-virtaa) Poikani muutettua tanne..
On ne vaan Lapset elaman-suola..
Joten eikoha sita taas kuljeta etiapain...
Kuulostaa hyvälle!Kait se on niin,että lapset
pakottavat katsomaan huomiseen.Eikä jää niin
aikaa vatvoa kaiken maailman juttuja,on tehtävä
ja mentävä.Ja poika aina tarvitsee isää!
Mikäpä vika Sinussa olisi sen enmpää kuin meissä
muisskaan,elämässä on ylä ja alamäkiä.Juuri
yhtenä päivän ajattelin,että jos ei olisi
murheita ja kurjia päiviä niin totta tosiaan ei
huomaisi hyvien päivien kimallusta!
Varavirralla tai millä tahansa akulla,eteenpäin
elävän mieli!Mukavat viikonloput Sinulle ja
pojalle!
taidan ruveta pikkuhiljaa uskomaan . taitaa se tasta taas alkaa uusi ponnistus etiapain.
onhan minun tahtimerkilla taipumusta painua alamaihin aina valilla...
Kiitokset kuitenkin sinulle osan-otosta,,
tama oli oikein antoisaa keskutelua nain sahkoisesti...
Yritellaan sulatella jaata niin sisalta kuin ulkoakin..
mina olen loppujen-lopuksi taas virtaa taynna (tuli jotain haastavaa tyoni puolesta ,katsotaan kuinka kay)
ILOISTA JOULUN ODOTUSTA KAIKILLE SIELLA KOTIMAASSA...
uusille haasteille!Minä puolestani taidan siirtyä
oloneuvokseksi,sillä tuntuu kuin olisin jo
riittävästi raatanut.Tekee mieli vain istua
kiikkustuolissa ja katsella ja ihmetellä maailman
pyörintää.Annahan pyöriä!
Sina sita onkin opettelua..
nain ajattelisin omalla kohdallani????
Vaikkakin kylla sita jotain keksisi Tekemisiksi,,en ainakaan osaa ajatella,etta olisin tekematta mitaan...
Keksin muuten sen harrastuksen,,,
Ostin puolivalmiin Poydan ja aion veistaa sen loppuun,,olenaina halunnut kokeilla kynsiani koriste-veistossa..
saas nahda saanko sen koskaan loppuun..
Oikein antoisaa yritysta OLONEUVOKSENA..
PS.Virrassa tuntuu loytyvan.(toistaiseksi).
taas kerran...mutta ainahan voi haaveilla...
sain siis loparit ja haen uutta työpaikkaa, mutta
vasta kevään puolella. Aion ottaa joulun aivan
lunkisti ja lomailla ja silleen.
Vai virtasta löytyy taas!Hauska kuulla!
Minäkin ajattelin että kuolen jos saan
loparit,mutta yllätys,yllätys tunnenkin jotenkin
virkistyneeni. Taisin kaivata vaihtelua.
Nyt on hirmu vauhti päällä!
...kylmyys on sulamaan päin...
Niin siella kuin taallakin,
Lastut lentelee taalla ainakin pikkuhiljaa,,
mita taas tyohon tulee niin tahtoo pukata kiireita..
Ja nain joulun aikaan kaipaus lumesta nostaa paataan..
Kuinka sita ihminen voikaan kaivata "Kuulaita kuutamo-hiihtoja"...............
Kun maasa on lunta ja jaata,,niin koetetaan pitaa sisaista liekkia ylla.....
Ja uskotaan etta tehdaan huomisesta elamamme paras paiva,,, Niinkuin kerroin virrassa loytyy...
Harrasteesi kuulostaa haasteelliselle ja varmasti
sellaista terapeuttista hommaa,voi upottautua
siihen.Minulla sukankutimet nököttää korissa,kun
on niin paljon menoa kaikenlaista,mutta
joulunpyhinä aion istua istumalla lämmössä ja
nauttia vain hiljaisuudesta ja kutoa.
Lumi on ihana elementti.Rakastan lumessa
kierimistä ja maata öisen talvitaivaan alla
hangessa ja katsella tähtiä.Täällä
koti/syntymäseudullani ei ole lunta oikeastaan
koskaan,joten hiihto on jäänyt itselleni melko
tuntemattomaksi lajiksi.Kuutamossa on kyllä
taikaa varmasti suksillakin....
Synttärikakun valmistelua lähden
jatkamaan,keskimmäisellä pojallani on
syntymäpäivät.Vaikka iso jo onkin niin kylläpä
vain kakku piti tehdä.
Mukavaa itsenäisyyttä ja leppoisaa joulun
odotusta siellä lastujen keskellä!
Kannattaa joskus kokeilla,myos suksilla..
Taysikuu ja pakkasta joku parikymmenta astetta,,
Hiihtoretki nuoreen mannikkoon/koivikkoon. varmaan kauneampaa nakya saa hakea,kaikki on niin pehmeaa ja sinista.....
Sita tassa taas kaipailen..
muutenkin joulu tunnelmaa hakien.
taalla ei lunta tosiaankaan ole missaan lahin loytyy joatai 2000.km paasta..
Veistaminen etenee tasaiseen tahtiin,ei vain tahtonut loytya kunnollisia talttoja miataan,
onneksi eraalla tyokaverilla oli isansa vanhatraudat,joita olen teroitellut sita mukaa kun olen tarvinnut..
Iloista joulun ododusta sinne.
ja onnellista alkavaa vuotta!
Vai on niin pitkä matka lumille.No eipä
täälläkään ole juuri näkynyt lunta eikä ole
yleensä koko talvena,mutta poikkeuksellisesti
viime yönä pyrytti kunnolla ja tänään on pakkasta
joten ehkäpä lumi pysyy joulun ajan.Sillä tosin
ei ole väliä koska menemme pohjoiseen
ystäväperheen mökille joulun viettoon.Vietämme
aivan poikkeavan joulun.
Saattaapa olla että vähän hiihtelenkin,jos vielä
osaan monen vuoden jälkeen.Ainakin peuhaan
lumessa lasten kanssa ja käyn saunasta enkeleitä
tekemässä.Keskityn kuitenkin joulunajan lähinnä
rauhoittumaan,syön hyvin ja vain olen,lataan
akkuja.Aloitan työnhaun sitten vuoden vaihteen
jälkeen uusin voimin.
Siis eipä muuta kuin rauhaisaa joulunaikaa
Sinullekin!
Tosiaankin joulu tuli ja meni,
Niinpa rynnataan uuteenvuoteen.ja katsellaan
mita se tuo tullessaan.
Kulunut vanhavuosi ei ollut paras mahdollinen .
Toivotaan tasta uudesta ,edes pikkuisen parempaaa.
Toivottavasti sinuakin lykastaa?..
Ja loydat unelmiesi tyopaikan..
Minulla jatkuu entiseen tahtiin,,,?..
hyva etta perassa pysyy,
ja kaipaus kotimaahan tuntuu vain yltyvan..
Jospa tana vuonna,
kerkiaisi kayda katselemassa tuttuja paikkoja.
kuitenkin 4.v pitka-aika
Joten oikein antoisaa vuotta 2002.
Heissan!
Kiitosta,kyllä tämä oikeastaan alkaa tuntua aivan mukavalle.Voi mennä lenkille kun on kaunis päivä,ei tarvitse homehtua toimistossa.Siinä vaiheessa kun rahat ilmoittavat loppumisesta voi olla että mielelläni menen töihin.
Vai on Sinulla niin kauan mennyt muilla mailla vierahilla.Mikäpäs täällä olisi muuttunut tuossa ajassa,mitä nyt valuutta vaihtui.Suomea vielä puhumme,kenties arvot ovat koventuneet entisestään ja aivan varmasti oravanpyörän vauhti on hurjempi.Mutta kuinkas se nakertelusi sujuu?Vieläkö olet yhtä innostunut?
Tämä meidän keskustelu on kuulemma liian pitkä,joten saapa nähdä mihin tämä vastaukseni menee.Mikäli haluat joskus suoraan mailailla,osoitteeni on [email protected]
Joo alkaa olla jo puolivalissa,
ja vihdoin loysin itselleni ihan ikiomat taltat.
olen niita halunnut jo vaikka kuinka kauan.
suomessa en raskinut ostaa ja taalta en meinannut loytaa
tahtoo vain olla toissa niin kiiretta,etta ei meinaa
kereta harrastaa.noin 9,h/vrk..
Etta tammosta huisketta taalla..
Vai on keskustelumme liian pitka,,
kuinkas pohjoisen reissusi meni ???
Tervehdys!
Vai haittaa työ harrasteluasi!Se on aika paha!Minullahan ei haittaa vieläkään.Kieltämättä on kiireempää kuin töissä ollessa.Se johtuu ilmeisesti siitä,että helposti suostuu vaikka mimmosiin kissanristiäisiin.Lisäksi kerrankin on aikaa olla ystävien kanssa,olen tavannut mm. ystäviä,joita viimeksi nähnyt joskus vuosia sitten.Arvaa onko ollut kivaa!Kyllä!
Muistahan ettei se ihminen pelkästä leivästä elele.Olen katsellut rauhassa paikkoja,jotain hakenutkin,mutta jostain kumman syystä ei paniikki iske vaikka kait muiden mielstä pitäisi,rauhassa vain katselen maailman menoa-siis aamuisin mielelläni katselen uutiset,töissä ollessa en katsonut väliin viikkoonkaan uutisia tai yleensäkään mitään mokomasta toosasta eli tv:stä.
No se alkoi tämä keskustelu ikään kuin tuonpuoleinen eli uusiojonona,hehee!
Jaa pohjoisen reissu,sehän oli mahtava!Muistaakseni aiemmin kerroinkin jotain,vai enkö?No en jaksa rassata posteja taapäin.Eli luntahan siellä oli ihanan paljon,puut kuin patsaat.Reissasin ristiin rastiin ja nautin omasta vapaudesta täysin rinnoin.Kuten aina,rahaa meni liikaa,mutta olihan se sen väärti.Tässä jo suunnittelen uutta pohjoisen reissua,parantumaton lomailija kun olen.
Ja kuinkas virtapiirit tällä hetkellä?Taitavat voida hyvin?.Niin että töitä teet 9h/vrk vai nakertelet?:)
Työn ja nakertelun iloa joka tapauksessa!