Arja "arkunpäältä nakyy kauas" Saijonma lauloi tätä 1970 -luvulla
Koskahan ne alkaa taas lakkoon? Lopetettaisiin muutama tehdas lisää ja poalkat puoliksi...
Sisko se soitteli kasetilta ja oli niin atten omaa!
*Laulua kolmannella!*
http://kemppinen.blogspot.com/2005/12/lis-lauluja.html
*Varshavjanka*
Riistäjät ruoskaansa selkäämme soittaa,
vastassa valkoinen armeija on:
pakko on taistella, kuolla tai voittaa,
ratkaisu eessä on tuntematon,
mutta me nostamme purpppuravaatteen,
taistoon mi työläiset kutsua voi,
rohkeina puolesta veljeysaatteen
käymme ja kaikille laulumme soi.
:,:Aatteemme ainoan kalliin ja oikean
puolesta raatajat, esspäin mars.:,:
Veljemme vankila tyrmiinsä sulkee
kostaja kultakin kalleimman vei.
Ilkkuen roistot ja ryövärit kulkee
sellaista kauemmin sallita ei!
Vääryyttä vastaan me taistelun teillä
kuljemme: kostoa kalpamme soi.
Vaikkakin yksilöt sortuisi siellä
muistonsa konsana kuolla ei voi!
Aatteemme ainoan...
Valtikat, krunut me pirstoiksi lyömme
orjuuden kahlehet katkomme me.
Kauhea joskin on puhdistustyömme
ihmisten onnen on ehtona se.
Siksipä säälittä taistelun tielle
voitto on työväen — tiedämme sen.
Porvarit, keisarit — helvetti heille
olkoon nyt töistänsä armollinen!
Aatteemme ainoan...
- - -
Tämän laulun historia on erikoinen. — Laulujen, laulemien ja viisujen historia tunnetaan huonosti. Sävelmä ja sanat ovat Puolasta ja tämä suomennos vuodelta 1918. Kuitenkin omien havaintojeni ja Pekka Gronowin toteaman mukaan vanhoille punakaartilaisille laulu oli outo. Luultavasti se nousi asemaansa vasta "Lapualaisoopperassa", ja siitäkin liikkuu juttua, jonka mukaan tekstiä oli tarkoitus ruveta säveltämään ennen kuin joku keksi, että on se sävelletty aikaisemmin, on!
Ymmärrettävistä syistä tämä kaikista hurjista marsseista kenties komein on nykyisin unohtunut aika pahoin. Tuiki tuntematon se ei ole ollut maailmallakaan, koska ranskalaisella vallankumouslaulujen levylläni se on yhdessä punalippujen ja partisaanilaulujen kanssa. En ole koskaan kuullut, että sillä olisi ollut Neuvostoliitossa asemaa tahi sijaa. Neuvostoaikana puolalaisuus ei tainnut olla suositus.
Koskahan ne alkaa taas lakkoon? Lopetettaisiin muutama tehdas lisää ja poalkat puoliksi...
Sisko se soitteli kasetilta ja oli niin atten omaa!
*Laulua kolmannella!*
http://kemppinen.blogspot.com/2005/12/lis-lauluja.html
*Varshavjanka*
Riistäjät ruoskaansa selkäämme soittaa,
vastassa valkoinen armeija on:
pakko on taistella, kuolla tai voittaa,
ratkaisu eessä on tuntematon,
mutta me nostamme purpppuravaatteen,
taistoon mi työläiset kutsua voi,
rohkeina puolesta veljeysaatteen
käymme ja kaikille laulumme soi.
:,:Aatteemme ainoan kalliin ja oikean
puolesta raatajat, esspäin mars.:,:
Veljemme vankila tyrmiinsä sulkee
kostaja kultakin kalleimman vei.
Ilkkuen roistot ja ryövärit kulkee
sellaista kauemmin sallita ei!
Vääryyttä vastaan me taistelun teillä
kuljemme: kostoa kalpamme soi.
Vaikkakin yksilöt sortuisi siellä
muistonsa konsana kuolla ei voi!
Aatteemme ainoan...
Valtikat, krunut me pirstoiksi lyömme
orjuuden kahlehet katkomme me.
Kauhea joskin on puhdistustyömme
ihmisten onnen on ehtona se.
Siksipä säälittä taistelun tielle
voitto on työväen — tiedämme sen.
Porvarit, keisarit — helvetti heille
olkoon nyt töistänsä armollinen!
Aatteemme ainoan...
- - -
Tämän laulun historia on erikoinen. — Laulujen, laulemien ja viisujen historia tunnetaan huonosti. Sävelmä ja sanat ovat Puolasta ja tämä suomennos vuodelta 1918. Kuitenkin omien havaintojeni ja Pekka Gronowin toteaman mukaan vanhoille punakaartilaisille laulu oli outo. Luultavasti se nousi asemaansa vasta "Lapualaisoopperassa", ja siitäkin liikkuu juttua, jonka mukaan tekstiä oli tarkoitus ruveta säveltämään ennen kuin joku keksi, että on se sävelletty aikaisemmin, on!
Ymmärrettävistä syistä tämä kaikista hurjista marsseista kenties komein on nykyisin unohtunut aika pahoin. Tuiki tuntematon se ei ole ollut maailmallakaan, koska ranskalaisella vallankumouslaulujen levylläni se on yhdessä punalippujen ja partisaanilaulujen kanssa. En ole koskaan kuullut, että sillä olisi ollut Neuvostoliitossa asemaa tahi sijaa. Neuvostoaikana puolalaisuus ei tainnut olla suositus.
Vastaukset 1
Vanhimmat
http://www.susannahuovinen.net/Videot/Tarja_rap.wmv