Kirjoitanpa minäkin. Olen transsukupuolinen, eli läpikäynyt sukupuolenvaihdoksen (miehestä naiseksi) eli minulla on kokemusta elämästä sekä miehenä että naisena, ja olen nähnyt asian molemmat puolet.
Aivan ensimmäisenä todettakoon, että Suomessa elämä miehenä on henkisesti ja sosiaalisesti monin verroin kovempaa, vaativampaa ja raskaampaa kuin naisena. Tämän sanon omakohtaisesta kokemuksesta. Miehen elämä on jatkuvaa taistelua, kilpailua, kamppailua ja koko ajan on stressi päällä. Lisäksi lähes jokainen mies elää jatkuvassa väkivallan pelossa, sillä miehiin kohdistuvaa väkivaltaa pidetään sosiaalisesti hyväksyttävänä ilmiönä. Mieheltä lisäksi odotetaan jatkuvaa aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta - niin ihmissuhteissa, työssä, yksityiselämässä kuin perheessäkin. Mies ei milloinkaan voi pysähtyä hetkeksi tielle nuuhkimaan kukkia. Sellainen mies sotketaan maan rakoon. Siksi elämä miehenä on äärimmäisen stressaavaa ja kuluttavaa, ja se näkyy itsemurha-, vankeus- ja päihdeväärinkäyttötilastoina.
Toiseksi todettakoon, että naisiin kohdistuvat paineet ovat toisenlaisia kuin miehillä. Siinä, missä miehiltä vaaditaan jatkuvaa menestymistä, etenemistä urallaan, aktiivisuutta ja alistumista vaikeuksiin sekä niiden sietämistä, naisilta ei edellytetä. Nainen saa olla heikko, hauras ja rikkimenevä. Naisille asetetut vaatimukset ovat toisenlaiset; ne ovat sosiaalisuus, menestyminen perheessä, menestyminen kulissientakaisessa verkostossa sekä ihmissuhteissa. Ulkonäkö- ja tyylivaatimukset ovat samoin naisille aivan toista luokkaa kuin miehille. Naisten vaatimukset ovat kovia, mutta eivät samalla tavalla stressaavia, repiviä ja ihmistä rikkovia kuin miesten vaatimukset.
Kolmanneksi todettakoon, että mies on yhteiskunnallisesti täysin toisen luokan kansalainen. Miehillä on asevelvollisuus, jota naisilla ei ole. Vain nainen saa päättää omasta ruumiistaan - naisilla on oikeus aborttiin, mutta miehen odotetaan asettavan henkensä ja ruumiinsa täysin ilmaiseksi silvottavaksi ja tapettavaksi kriisitilan tullen. Siviili- ja perheoikeudessa miesten oikeudet lähenevät nollaa. Samoin samasta rikoksesta miehet pääsääntöisesti ylittävät sekä tuomiokynnyksen useammin kuin naiset että saavat ankarampia rangaistuksia kuin naiset. Miesten elämä on paljon kovempaa ja kuluttavampaa kuin naisilla, ja miehet häviävät tuon kilpailun paljon useammin kuin naiset. Tämä myös näkyy sitten tilastoissa. Samoin tämän kovemman ja kuluttavamman taistelun ja heikomman yhteiskunnallis-sosiaalisen statuksen seurauksena miehet syrjäytyvät useammin kuin naiset ja joutuvat kodittomiksi useammin kuin naiset.
Kun aloin läpikäymään sukupuolenkorjausprosessia, se merkitsi sitä, että sain heittää hyvästit urahaaveille. Mutta lopultakaan en ole katunut. Se on myös merkinnyt sitä, ettei minun ole tarvinnut mennä mukaan repivään ja rikkovaan kilpailuun koko ajan rankemmista ja haastavammista tehtävistä, vaan olen voinut keskittyä siihen, missä olen hyvä ja tekemään työtä, josta pidän. Olen myös suhteuttanut kulutustasoni tulotasoon, enkä haikaile enemmän perään. Elintasokilpailu on arvovalinta, niin miesten kuin naistenkin osalta, ja siinä kilpailussa on paljon häviäjiä niin miesten kuin naistenkin joukossa.
Jos olisin saanut alusta saakka valita, syntyäkö mieheksi vai naiseksi, sen osalta mitä olen itse omakohtaisesti elämää kokenut, valitsisin empimättä naisen. Vaikka muodollisesti nainen onkin se "heikompi astia" ja vaikka naisen euro onkin 80 snt, miehen vuosi on 10 kk ja naisen elämä on kaikin puolin helpompaa kuin miehen tässä yhteiskunnassa.
Aivan ensimmäisenä todettakoon, että Suomessa elämä miehenä on henkisesti ja sosiaalisesti monin verroin kovempaa, vaativampaa ja raskaampaa kuin naisena. Tämän sanon omakohtaisesta kokemuksesta. Miehen elämä on jatkuvaa taistelua, kilpailua, kamppailua ja koko ajan on stressi päällä. Lisäksi lähes jokainen mies elää jatkuvassa väkivallan pelossa, sillä miehiin kohdistuvaa väkivaltaa pidetään sosiaalisesti hyväksyttävänä ilmiönä. Mieheltä lisäksi odotetaan jatkuvaa aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta - niin ihmissuhteissa, työssä, yksityiselämässä kuin perheessäkin. Mies ei milloinkaan voi pysähtyä hetkeksi tielle nuuhkimaan kukkia. Sellainen mies sotketaan maan rakoon. Siksi elämä miehenä on äärimmäisen stressaavaa ja kuluttavaa, ja se näkyy itsemurha-, vankeus- ja päihdeväärinkäyttötilastoina.
Toiseksi todettakoon, että naisiin kohdistuvat paineet ovat toisenlaisia kuin miehillä. Siinä, missä miehiltä vaaditaan jatkuvaa menestymistä, etenemistä urallaan, aktiivisuutta ja alistumista vaikeuksiin sekä niiden sietämistä, naisilta ei edellytetä. Nainen saa olla heikko, hauras ja rikkimenevä. Naisille asetetut vaatimukset ovat toisenlaiset; ne ovat sosiaalisuus, menestyminen perheessä, menestyminen kulissientakaisessa verkostossa sekä ihmissuhteissa. Ulkonäkö- ja tyylivaatimukset ovat samoin naisille aivan toista luokkaa kuin miehille. Naisten vaatimukset ovat kovia, mutta eivät samalla tavalla stressaavia, repiviä ja ihmistä rikkovia kuin miesten vaatimukset.
Kolmanneksi todettakoon, että mies on yhteiskunnallisesti täysin toisen luokan kansalainen. Miehillä on asevelvollisuus, jota naisilla ei ole. Vain nainen saa päättää omasta ruumiistaan - naisilla on oikeus aborttiin, mutta miehen odotetaan asettavan henkensä ja ruumiinsa täysin ilmaiseksi silvottavaksi ja tapettavaksi kriisitilan tullen. Siviili- ja perheoikeudessa miesten oikeudet lähenevät nollaa. Samoin samasta rikoksesta miehet pääsääntöisesti ylittävät sekä tuomiokynnyksen useammin kuin naiset että saavat ankarampia rangaistuksia kuin naiset. Miesten elämä on paljon kovempaa ja kuluttavampaa kuin naisilla, ja miehet häviävät tuon kilpailun paljon useammin kuin naiset. Tämä myös näkyy sitten tilastoissa. Samoin tämän kovemman ja kuluttavamman taistelun ja heikomman yhteiskunnallis-sosiaalisen statuksen seurauksena miehet syrjäytyvät useammin kuin naiset ja joutuvat kodittomiksi useammin kuin naiset.
Kun aloin läpikäymään sukupuolenkorjausprosessia, se merkitsi sitä, että sain heittää hyvästit urahaaveille. Mutta lopultakaan en ole katunut. Se on myös merkinnyt sitä, ettei minun ole tarvinnut mennä mukaan repivään ja rikkovaan kilpailuun koko ajan rankemmista ja haastavammista tehtävistä, vaan olen voinut keskittyä siihen, missä olen hyvä ja tekemään työtä, josta pidän. Olen myös suhteuttanut kulutustasoni tulotasoon, enkä haikaile enemmän perään. Elintasokilpailu on arvovalinta, niin miesten kuin naistenkin osalta, ja siinä kilpailussa on paljon häviäjiä niin miesten kuin naistenkin joukossa.
Jos olisin saanut alusta saakka valita, syntyäkö mieheksi vai naiseksi, sen osalta mitä olen itse omakohtaisesti elämää kokenut, valitsisin empimättä naisen. Vaikka muodollisesti nainen onkin se "heikompi astia" ja vaikka naisen euro onkin 80 snt, miehen vuosi on 10 kk ja naisen elämä on kaikin puolin helpompaa kuin miehen tässä yhteiskunnassa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
En nyt ole varma, jaksaisinko uskoa täysin tarinaasi, mutta oletetaan nyt, että se on tosi, ja tarkastellaan muutamia seikkoja teksittäsi.
"Aivan ensimmäisenä todettakoon, että Suomessa elämä miehenä on henkisesti ja sosiaalisesti monin verroin kovempaa, vaativampaa ja raskaampaa kuin naisena. "
Ensinnäkin tämä käsitys pohjautuu vain ja ainoastaan sinun mielipiteeseesi. Käsittääkseni sukupuolenvaihdosoperaatioihin lähtevät kokevat vahvasti olevansa ns. vankina väärän sukupuolen ruumiissa. Näin ollen miehenä eläessäsi koko maailmankuvaasi olisi värittänyt melko vahvasti se tunne, että et koe olevasi mies vaan ainoastaan pakotettu naisena elämään miehen ruumiissa. Näin ollen tuntemuksesi eivät sinällään ole määriteltävissä keskivertomiehen tuntemuksiksi eikä kokemustasi "miehen elämästä" voida pitää kovin objektiivisena arviona.
"elämä on jatkuvaa taistelua, kilpailua, kamppailua ja koko ajan on stressi päällä. Lisäksi lähes jokainen mies elää jatkuvassa väkivallan pelossa, sillä miehiin kohdistuvaa väkivaltaa pidetään sosiaalisesti hyväksyttävänä ilmiönä. Mieheltä lisäksi odotetaan jatkuvaa aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta - niin ihmissuhteissa, työssä, yksityiselämässä kuin perheessäkin. Mies ei milloinkaan voi pysähtyä hetkeksi tielle nuuhkimaan kukkia."
En näe, miten tämä eroaa nykypäivänä naisen elämästä. Naisen elämä on aivan yhtälailla melkoista taistelua ja kilpailua työelämässä ja päälle tulee vielä päävastuu kodin ja lasten hoitamisesta. Eli samaan aikaan pitäisi olla hohdokas uraohjus ja maailman paras äiti ja vaimo. Ja aivan samoin tuota aktiivisuutta odotetaan naisilta, ellei enemmänkin. Naisen edellytetään yhä edelleen olevan taitavampi ihmissuhteissa, ja niinpä hänen niskaansa kaatuvat helposti niin yhteydenpito sukulaisiin, erilaiset vanhempainillat ja suhteet kouluun, samoin kuin parisuhteen hoitaminenkin. Ja uskoisin, että väkivallan pelko on huomattavasti tutumpaa naisille kuin miehille.
"Ulkonäkö- ja tyylivaatimukset ovat samoin naisille aivan toista luokkaa kuin miehille. Naisten vaatimukset ovat kovia, mutta eivät samalla tavalla stressaavia, repiviä ja ihmistä rikkovia kuin miesten vaatimukset."
Jos näin todella olisi, niin miten selität kaikki ne lukuisat etupäässä naisia vaivaavat syömishäiriöt, kauneusleikkaukset ja jatkuvat dietit?
"Kolmanneksi todettakoon, että mies on yhteiskunnallisesti täysin toisen luokan kansalainen."
Nykypäivänä ihmistä arvotetaan länsimaissa varsin pitkälle työn kautta, joten pikemminkin miehellä on useammin huomattavasti parempi yhteiskunnallinen ja sosiaalinen status kuin esim. matalapalkka-alojen naisilla.
Mitä tuohon subjektiivisuuteen tulee, tuossa on tosiaan, teillä molemilla mielestäni, subjektiivisuutta asioitten käsittelyssä.
Siis on ilmeistä että naisilla ja miehillä on hirveitä ongelmia, yhteisiä ja omia ongelmia, mielestäni siinä voi kuitenkin olla selittämistä mistä ne ovat lähtöisin.
Esim.naisten ulkonäköongelmat, kuten miesten ulkonäköongelmat, tämä on kai johdettavissa asenteisiin.
Kuitenkin sitten on pointteja, kuten miesten asevelvollisuus tai oikeusistuimien ankaruus, jotka ovat suorastaan VALTIOLLINEN TOTUUS,VALTION PROPAGANDAA. :I
Tunnutte olevan niin hyvin selvillä tuosta miesten ankarammista rangaistuksista, itse en kuitenkaan juuri ole nähnyt tätä selkeästi tukevaa aineistoa. Jos siis tiedät jotain lähdettä, jossa tämä seikka kävisi ilmi, olisin kiitollinen.
Noihin rangaistusaikoihinhan vaikuttaa moni muukin seikka kuin itse teko. Esim. rikoksentekijöistä miesten joukosta löytyy huomattavasti useammin rikoksenuusijoita (joilla tuomiot ovat ensikertalaisia huomattavasti ankarammat) kuin mitä naisia.
nyt tuota tapausta, jossa ex-vaimo pahoinpiteli ex-miehensä neliraajahalvaantuneeksi. 4 kk ehdollista, vaikka törkeän pahoinpitelyn lakisääteinen minimi on vuosi.
Jos tekijä olisi ollut mies ja uhri nainen, tuomio olisi ollut vähintään 2 v ehdotonta.
..tuo oli vain teidän naisvastaisten kirjoittajien tyypillistä yleistämistä??? Yksi naikkonen pääsee vähällä joten kaikkien naisten täytyy päästä vähällä.
"The days of soft sentences are over," Judge Chettle said. "I should treat her the same way I should treat a male in the same situation."
http://www.heraldsun.news.com.au/common/story_page/0,5478,18385310^661,00.html
Nainen löi miehensä pään seinään, mies oli teholla kuukausia ja sai neliraaja-halvauksen. Tuomio: 3 kuukautta ehdollista. Mitäs luulet jos sukupuoli olisi ollut toinen, mikä olisi tuomio. Ja vastaa objektiivisesti, kiitos.
Mitä tulee aloittajan tekstiin, vaihtaisin sukupuolta empimättä jos palaisin aikakoneella hedelmöittymisen hetkeen ja saisin mahdollisuuden valita. Naisilla on oikeuksia ja vapaaehtoisia velvollisuuksia, miehillä pelkkiä velvollisuuksia.
Voi olla, en muista tarkkaan ja lehti on jo roskissa, pointti on kuitenkin edelleen sama. Lisäisin vielä esimerkkinä huoltajuuskiistat, nämähän naiset voittavat käytännössä aina, tämä asia nyt lienee jopa feministinkin tiedossa.
Koska tämä 4kk tuomio neliraajahalvauksen tuottamuksesesta on kuitenkin yksittäis tapaus niin kerro nyt sitten mikä olisi mielestäsi yksittäistapuksessa oikean mittainen tuomio ns. lievän raiskauksen kysessä olellessa - yhdessä yksittäisessä tapuksessa jossa xlieventävät asianhaarat olisivat samankaltaiset kuin tässä halvaannuksen aiheuttamisessa.
Kiinnostaa tietää miten feministit(tai itseään sellaiseksi kutsuvat) rinnastavat raiskauksen halvaantumisen tuottamiseen?
"En nyt ole varma, jaksaisinko uskoa täysin tarinaasi, mutta oletetaan nyt, että se on tosi, ja tarkastellaan muutamia seikkoja teksittäsi."
Se on totta.
"Ensinnäkin tämä käsitys pohjautuu vain ja ainoastaan sinun mielipiteeseesi."
Kyllä, se perustuu mielipiteeseeni, joka perustuu sekin omakohtaiseen kokemukseeni elämästä sekä miehenä että naisena; elämästä molemmissa yhteiskunnallisissa sukupuolirooleissa. Pyrin silti olemaan niin objektiivinen kuin kykenen; tuokin mielipiteeni oli hyvin vahvan suodattimen läpi sanottu. Voisin hyvin pitää miehen elämää paljon karmeampana kuin mitä kuvasin, mutta yritin kuitenkin suhteuttaa oman subjektiivisen kokemukseni yhteiskunnan yleiseen menoon.
"Käsittääkseni sukupuolenvaihdosoperaatioihin lähtevät kokevat vahvasti olevansa ns. vankina väärän sukupuolen ruumiissa. Näin ollen miehenä eläessäsi koko maailmankuvaasi olisi värittänyt melko vahvasti se tunne, että et koe olevasi mies vaan ainoastaan pakotettu naisena elämään miehen ruumiissa. "
Kyllä, ja olisin halutessani voinut pitää miehen elämää vielä karmeampana - jos olisin antanut subjektiivisten tuntemuksieni värittää tekstiäni.
On kuitenkin muistettava, että minulla on kokemusta molemmista, mitä useimmilla ihmisillä ei ole. Siksi kykenen myös tarkastelemaan molempien sukupuolten elämää objektiivisesti ja suhteuttamaan havaintoni omiin subjektiivisiin kokemuksiini molemmista.
"En näe, miten tämä eroaa nykypäivänä naisen elämästä."
Omakohtaisen kokemukseni mukaan naisille tuo kilpailu on lähinnä nappulaliigaa verrattuna siihen, mitä se on miehille. Kyse on skaalaerosta. On totta, että naisen elämä on melkoista taistelua ja kilpailua työelämässä ja päälle tulee vielä päävastuu kodin ja lasten hoitamisesta, muttei lainkaan yhtä kovaa, väkivaltaista ja veristä kuin miehillä. Tämä on asia, joka on tullut yllätyksenä monille naisesta mieheksi -transsukupuolisille; he eivät ole varautuneet siihen, että miesten keskinäinen kilpailu on paljon kovempaa ja julmempaa kuin mihin he ovat tottuneet.
"Naisen edellytetään yhä edelleen olevan taitavampi ihmissuhteissa, ja niinpä hänen niskaansa kaatuvat helposti niin yhteydenpito sukulaisiin, erilaiset vanhempainillat ja suhteet kouluun, samoin kuin parisuhteen hoitaminenkin."
Tuota en ole havainnut itse, tai sanoisinko, että tuon osalta ei ole eroja miesten ja naisten suhteen. Ero on lähinnä siihen, että kehen pidetään suhteita. Miehet ovat taitavampia niissä suhteissa, jotka vaativat organisointia ja suunnittelua; naiset taas niissä, jotka vaativat ylläpitoa ja kontakteja. Parisuhteen hoitaminen kuuluu molemmille.
"Ja uskoisin, että väkivallan pelko on huomattavasti tutumpaa naisille kuin miehille."
Ei ole. Naisena en ole koskaan joutunut pelkäämään väkivaltaa. Tiedän, että miehet oletusarvoisesti kunnioittavat naisia ja pyrkivät tekemään kaikkensa välttääkseen väkivallan naisia kohtaan. Toisten miesten lyömiseen ja potkimiseen miehillä ei ole mitään muuta estoa kuin se, että naapuri sattuu olemaan itseään isompi. Väitän, ettei tässä maassa ole yhtään miestä, jota ei kerran elämässään olisi vedetty turpaan.
"Jos näin todella olisi, niin miten selität kaikki ne lukuisat etupäässä naisia vaivaavat syömishäiriöt, kauneusleikkaukset ja jatkuvat dietit?"
Samoin, että naisille on omat vaatimuksensa, mutta ne eivät ole lainkaan niin kovia kuin yhteiskunnan miehille asettamat vaatimukset. Tiedän kyllä nuo ulkonäkövaatimukset oikein mainiosti - ja ne ovat transsukupuolisille vielä kovemmat kuin synnynnäisille naisille - aina narsismia lähenevään perfektionismiin saakka. Moni transsukupuolinen on todella kuvankaunis, mutta omasta mielestään hänelle ei mikään kelpaa eikä mikään riitä. Nuo syömishäiriöt, kauneusleikkaukset ja dieetit ovat transyhteisössä jokapäiväisiä ilmiöitä.
On kuitenkin muistettava, että yhteiskunta suhtautuu naisten ongelmiin paljon ymmärtävämmin ja positiivisemmin kuin miesten. Niinpä syömishäiriöihin, bulimiaan jne löytyy yhteiskunnan apua ja naisten ongelmiin kiinnitetään huomiota, kun taas ongelmista kärsivät miehet joko jätetään täysin oman onnensa nojaan, tai yhteiskunnalla on heille tarjota vain rangaistuksia.
"Nykypäivänä ihmistä arvotetaan länsimaissa varsin pitkälle työn kautta, "
Kyse olikin yhteiskunnallisesta ja sosiaalisesta kohtelusta. Miehellä ei ole esim. oikeutta päättää omasta ruumiistaan, ja miehiä rangaistaan samasta rikoksesta ankarammin kuin naisia. Samoin perhe- ja siviilioikeudessa mies häviää aina. Avioliitto on miehelle valtavan taloudellisen riskin ottamista.
Mitä taas matalapalkka-aloihin tulee, matalapalkka-aloilla toimivat miehet elävät jatkuvassa hengen ja terveyden vaarassa: palomiehet, poliisit, vartijat, sotilaat jne; ja valitettavasti heidänkin palkkatasonsa heijastuu heidän yhteiskunnallisessa arvostuksessaan.
Poliisin,palomiehen ja vartijan työ on epäilemättä riskialtista, mutta suomalaiset sotilaat joutuvat työssään vaaraan melkoisen harvoin. Sodan aikana tilanne olisi toki ihan toinen.
Nuo ovat kieltämättä kaikki miesvaltaisia aloja, mutta uusista poliiseista jo 20-25% on naisia eikä naispuolinen vartijakaan ole enää mitenkään harvinainen näky. Nämä naiset ovat samanlaisessa vaarassa kuin vastaavissa paikoissa työskentelevät miehetkin.
Toisaalta sairaanhoitajan työkään ei välttämättä ole vaaratonta. Esim. väkivaltaiset potilaat voivat olla isokin ongelma, riippuen tietysti ihan työpaikasta ja -vuorosta. Toisaalta nykyään sairaanhoitajakoulutukseen taitaa mennä paljon entistä enemmän miehiä, en tiedä sitten pyritäänkö heitä saamaan noihin vaarallisempiin paikkoihin. Tavallaan typerää jos näin on, hoitajanhan pitäisi saada tehdä omaa työtään eikä toimia siinä sivussa vartijana.
Ja mitä ajan takaa tällä jutulla? En kai mitään erityistä. Olen ehkä vähän yliherkkä huomaamaan vastakkainasettelua (hoitajat naisia - poliisit miehiä, vaarallinen työ -turvallinen työ) ja halusin vähän sekoittaa sitä.
Tuomioistuimet, joista enemmistö vielä on miesvaltaisia, nääs määräävät lapset sille vanhemmalle, joka on niitä lapsia tähänkin asti hoitanut ja todistettavasti osaa hoitaa. Lapsetkin valitsevan valinnanpaikan edessä sen huoltajan, joka tekee parasta ruokaa (niin myös koirat ja kissat). Että vähän valaistusta pimeyteen.
Tässä jotain vastauksia mitä sain toiselta foorumilta:
"The average Jail time you will recieve for killing one of the following:
Unemployed person: 9.3 years
Known Violent Offender: 9.6 years
Child under 12: 11.4 years
A Black Man: 11.6 years
A white Man: 14.7 years
A black woman 17.1 years
Person over 65: 18.6 years
A white woman: 19.0 years
Easy to see who the most protected people in the USA are isn't it?"
http://www.the-niceguy.com/forum//index.php?showtopic=16073
Vaatii rekisteröinnin.