Kiinanruusun nuppu on valtava, kohta se aukeaa. Upea punainen kerroksellinen kukka on tiedossa, kun se aukeaa se kerää ihmisiä luokseen. Sisäsyntyisesti ihminen tietää mikä on kaunista ja haluaa hetken viivähtää saadakseen iloa ja lohtua sydämelleen. Kaikkea kaunista jonka näkee ei tarvitse välttämättä omistaa, sitä voi katsoa ja tallentaa sen mieleensä voimaa antavaksi muistikuvaksi. Toista on omistaa, silloin on vastuu ylläpidosta, niinkuin tässä kirjoittajalla kiinanruusustaan, siihen tulee nuppuja, mutta ennen sitä on pitänyt löytää oikea kasvualusta, oikea ikkuna taivaallisen energian saannin suhteen. Kastelu, voi pojat, se tarvii paljon vettä. Lannoitusta joka viikko. Tätä rataa puolivuotta ja tulos kiittää, kunnia hoitajalle. Jatkanko vielä? entäs ihminen. Kuka saa olla hoitajasi?– kunnia hoitajalle.
Taavetti-vainaa sanoi että Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa. Hän virvoittaa minun sieluni. Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden. Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani; sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat. Sinä valmistat minulle pöydän minun vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet minun pääni öljyllä; minun maljani on ylitsevuotavainen. Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaiken elinaikani ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.
Ihan todellakin meille tässä elämässä tulee asioita jotka pelästyttävät meitä, mutta kokemuksesta voin kertoa, että kun elää liki Kristusta häneltä saa yllättäviin tilainteisiinkin rauhan kohdata rauhaton. Siunauksen suojan kohdata vihamielinen. Jopa vihamielinen tyyntyy, ihminen joka on tottunut pelottelemaan persoonallisuutensa mahtavuudella, hämmästelee tasapainoasi, menee vähän niinkuin konseptit sekaisin. Työelämässä tällaista joskus sattuu.
Meidän tehtävä on pysyä omassa ruukussamme siis Kristuksen ohjaamalla tiellä, sillä vain sillä tiellä, joka joskus vie meidät nielemään oman ylpeytemme me olemme tämän suojan alaisia. Hänen sauvansa erottaa meidät maailmasta, koska maailman ja Kristuksen tiet eroavat toisistaan. Hän todella valmistaa meille aterioita vihollisten silmien eteen ja antaa voiman ja rauhan voiteen jolla hän suojaa meidät. Saamme asua Herran esikartanoissa jossa on iloa on riemua on hyvyys ja laupeus – tasapaino – rauha ja rakkaus.
Taavetti-vainaa sanoi että Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa. Hän virvoittaa minun sieluni. Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden. Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani; sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat. Sinä valmistat minulle pöydän minun vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet minun pääni öljyllä; minun maljani on ylitsevuotavainen. Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaiken elinaikani ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.
Ihan todellakin meille tässä elämässä tulee asioita jotka pelästyttävät meitä, mutta kokemuksesta voin kertoa, että kun elää liki Kristusta häneltä saa yllättäviin tilainteisiinkin rauhan kohdata rauhaton. Siunauksen suojan kohdata vihamielinen. Jopa vihamielinen tyyntyy, ihminen joka on tottunut pelottelemaan persoonallisuutensa mahtavuudella, hämmästelee tasapainoasi, menee vähän niinkuin konseptit sekaisin. Työelämässä tällaista joskus sattuu.
Meidän tehtävä on pysyä omassa ruukussamme siis Kristuksen ohjaamalla tiellä, sillä vain sillä tiellä, joka joskus vie meidät nielemään oman ylpeytemme me olemme tämän suojan alaisia. Hänen sauvansa erottaa meidät maailmasta, koska maailman ja Kristuksen tiet eroavat toisistaan. Hän todella valmistaa meille aterioita vihollisten silmien eteen ja antaa voiman ja rauhan voiteen jolla hän suojaa meidät. Saamme asua Herran esikartanoissa jossa on iloa on riemua on hyvyys ja laupeus – tasapaino – rauha ja rakkaus.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kauniisti kirjoitit. Kiitos.
Elämä ei uskovallakaan ole aina pelkkää ihanuutta, sillä: "Monen ahdistuksen kautta meidän pitää menemän sisälle Jumalan valtakuntaan".
Kuitenkin voimme olla luottavaisia ja uskoa koko elämämme Jeesuksen huomaan, sillä näin Hän meille Sanassaan vakuuttaa: Room. 8:28
"Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut".
hieno kirjoitus,upea vertaus
minunkin kiinanruusussani on nyt taas nuppu..saan ootella vielä hetkisen ennen kuin sen -tässä tapauksessa-yksinkertainen,vaaleanpunainen kukka aukeaa
Mitä tarkoittaa, että Jumala valmistaa meille aterian meidän vihollistemme kasvojen eteen, vai mites se meni???
Entä mitä tulee sydämellesi aiheesta, että Jeeus tulee kanssamme aterioimaan?
Kaunista kevättä.
Kerroin miehelleni kirjoittamastasi kiinanruusujutusta. Tossa pihalla ne on kukassa, isot vaaleenpunaiset. Hän ilahtui kovasti siitä.