Ehtoollisen vietto

UPDATE_7129034 kirjoitti:

EHTOOLLINEN JA JALKOJEN PESU

Jeesus asetti ehtoollisen muistoateriaksi. Ehtoollisessa Kristus on läsnä kohdatakseen ja vahvistaakseen seurakuntaansa. (Matt 26:18-29, Mark 14:12-25, Luuk 22:7-20, Joh 13:1-30, 1 Kor 11:23-29) Ristinkuolemalla Jeesus hankki uskovalle pelastuksen, syntien anteeksiannon ja ikuisen elämän. (Joh 3:14-16)

Ehtoolliseen liittyy Kristuksen muisto, sekä tunnustus ja julistus Kristuksen kuolemasta, uhriveren syntien sovituksesta ja pelastuksesta Jeesuksen veressä. Ehtoolliseen liittyy hyvä riemullinen iloinen mieli, kiitos ja ylistys, Jeesuksen tulon odotus ja kuulutus, sekä ystävien yhdistäminen Kristuksessa.
Syntien itsetutkistelu, katuminen, tunnustaminen, erimielisyyksien sopiminen ja anteeksianto toiselle, sekä parannuksen teko ovat oleellinen osa ehtoollista.

Ehtoollisella Jeesus antoi uuden liiton. (Luuk 22:20) Uuden liiton kautta jokainen Kristuksen vastaanottava tulee Jumalan lapseksi. Uuden liiton uskovalla on Jumalan laki kirjoitettuna kivitaulujen sijasta “sydämen lihatauluihin.” (Hebr 8:10, Jer 33:31-33) Ehtoollisella Jumalan Henki on läsnä, ja uskova saa hengellistä voimaa. (Joh 14:26-27)

Ehtoollisen juuret ovat jo Vanhassa Testamentissa.
Ateriayhteys on vanha tapa, jolla vahvistettiin liittoja. Israelilainen näkemys ateriayhteydestä oli luonnollinen liittyminen yhteen. Pyhiä aterioita vietettiin. (2 Moos 24:11, 3 Moos 7:15-16) Ehtoollisen vieton perinteisiin liittyy läheisesti VT:n kiitosuhri, ja pääsiäisateria. Yhdessä syöminen merkitsi lämmintä suhdetta ateriakumppaneihin. (Matt 9:11, Luuk 15:2, 1 Kor 5:11) Ateria on myös pelastuksen vertauskuva. (Ilm 3:20, 19:9, Matt 22:4, Luuk 14:15-24) Ehtoollinen on muisto, että Jumala on vapauttanut hengellisestä Egyptistä, synnin orjuudesta. (2 Moos 12:1-28)
Vapahtajan kuollessa ristillä pääsiäisen merkitys orjuudesta vapautumisen muistoksi lakkasi, ja Herran ehtoollinen asetettiin saman tapahtuman muistoksi jota pääsiäinen oli esikuvannut.

Jeesus asetti ehtoollisen viimeisellä yhteisellä aterialla opetuslapsiensa kanssa. Juutalaisen tavan mukaan pääsiäislammas teurastettiin temppelissä 14 niisankuuta iltahämärissä. Ennen puolta yötä syötiin pääsiäisateria Egyptistä lähdön muistoksi.

Jeesus tahtoo että ehtoollista vietetään uudessa liitossa seurakunnissa Hänen muistokseen. Alkuseurakunta “mursi leipää” eli vietti ehtoollista usein. Ehtoollisen viettoa ei ole sidottu mihinkään tiettyyn aikaan. (Apt 2:42,46, 1 Kor 11:26)

Ehtoollisessa ihminen osallistuu yhteydestä Kristuksen vereen ja ruumiiseen. (1 Kor 10:16-17, Matt 26:26-28-29) Viini ja leipä ovat vertauskuvia. Opetetaan toisinkin, että viini muuttuisi kirjaimellisesti vereksi? (Matt 6:32-35, 50-58)
Leipä kuvaa uskoa Jeesukseen “elämän leipänä. Viini kuvaa osallisuutta uskossa Kristuksen syntiä sovittavasta verestä. Kirjaimellisesti viini ei toki muutu Jeesuksen vereksi, kuten voimme visuaalisestikin havaita. Jeesus vertauskuvasi itseään myös esim. “ovena, porttina“ ” (Joh 10:7) “tienä” (14:6) sekä “viinipuuna” (15:1) Jeesus ei kuitenkaan muuttunut oveksi, tieksi tai viinipuuksi.

Jeesus itse jakoi ehtoollisen Hänen seuraajiksi tunnustautuville. Herran ehtoollinen on siksi tarkoitettu vain uskoville kristityille. Ehtoollisen viettoon kuuluu asianmukainen tilaisuutta arvostava asenne. Asenne on vakava kysymys; (1 Kor 11:27-29)
Kristus ei kuitenkaan torjunut Juudastakaan pois ehtoolliselta, vaan pesi Juudaksenkin jalat. (Matt 26:23) Jeesus opetti vehnän ja rikkaviljan kasvavan yhdessä, eikä ihmisellä ole oikeutta tehdä tätä jakoa. (Matt 13:24-30) Tahallinen syntielämän vietto kuitenkin ilman katumusta aiheuttaa ehtoollisen ulkopuolelle jäämisen. (1 Kor 5:11)
Sydämen tila on ehtoolliselle osallistumisen mittari. Ei esim. tehtävät seurakunnassa.

Jeesuksen esimerkki jalkojen pesusta:

Jeesuksen aikana käytettiin jalkineina sandaaleja. Jalat pölyyntyivät ja likaantuivat.
Vieraiden jalkojen pesu oli tavallista, ja kuului palvelijoiden työhön. (1 Sam 25:41)
Jalkojen pesumahdollisuus aina järjestettiin. (Luuk 7:44, 1 Moos 18:1-4)

Opetuslapset kiistelivät kuka heistä oli suurin, (Luuk 22:24-27, Mark 9:33-37) mutta Jeesus pesi opetuslastensa jalat! (Joh 13:1-17)
Jeesus oli korkea-arvoisempi, mutta menetteli nyt näin normaalia käytäntöä vastaan. Miksi? Jeesus itse sanoi: ”Minä annoin teille esimerkin, jotta tekisitte saman, minkä minä tein teille.” (Joh 13:15-16) jalkojen pesuun näin suoritettuna liittyy autuaaksi tulemisen lupaus. (17) Jalkojen pesu on Jeesuksen antama esimerkki. Autuaaksi tulemiseen toki liittyy paljon muitakin asioita. (Matt 5:1-12)
Jalkojenpesu on nöyryyden koetin. Kun ihminen näin tutkii itseään, hän pääsee selvyyteen hengellisestä tilastaan. Oikeaan hengelliseen tilaan kuuluu nöyryys ja veljesrakkaus.

Ehtoollisviini ensimmäisellä ehtoollisella oli puhdasta viinirypäleen mehua.
Alkoholista on ankarat varoitukset Jumalan omassa sanassa. (San 20:1)
Paholainen kiusaa ihmistä käyttämään nautintoaineita, ja siihen ei pidä ehtoollisviinilläkään yllyttää. Jokainen alkoholisti on mieltynyt ensimmäiseen alkoholiannokseensa. Nautintoaineet eivät ole sovussa Jumalan sanan kanssa.
On selvää ettei Jeesuksen ehtoollisella ollut alkoholipitoista viiniä. (Jes 65:8)

Kts. myös
http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli
Raamattuopetukset:
“Viini Raamatussa. Hyväksyykö Raamattu alkoholinkäytön?”
“Raittius. Mitä raittiudella tarkoitetaan?”
“Ylipappimme Jeesus Kristus. Johdanto aikaprofetian 2300 vuotta ymmärtämiseen”
“Jeesuksen tulo, Herran päivä, II adventti”
“Vapahtajamme Jeesus, puolustajamme tuomiolla”
“Lähimmäisrakkaus”
“Jumalan lapseus”
“Pyhitys maailmassa”
“Seurakuntayhteyden tarpeellisuus”
“Pilkkaajat lopunaikana”
“Tutkiva tuomio. Taivaallinen oikeudenkäynti”


Jumalan siunausta
jari laurila

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä