Ajatelma tämäkin!

Tuo lause "Harjoita sattumanvaraista kiltteyttä ja järjettömiä kauniita tekoja" löytyy Sley-kirjojen "Hedelmä-salaattia" kirjasta. Kertomuksen nimi on "Järjettömän kauniita tekoja".

>>>Hauska haaste. Ongelmana on kuitenkin tämä: "Voiko etiopialainen muuttaa ihonsa ja pantteri pilkkunsa? Yhtä vähän te voitte tehdä hyvää, te pahantekoon tottuneet" [Jeremia 13:23]. >>>>

- Mitähän tuolla tarkoitat? Etkös juuri sinä tee näitä hyviä asioita? Ainakin sellaisen kuvan olen saanut puheistasi. Hyvät teot ovat hyviä tekoja vaikka ne eivät tee tekijätään täydelliseksi.

- Käykö sinulle joskus niin että kun olet halunnut auttaa jotakin ihmistä tai olet häntä auttanut - hän alkaa käyttäytymään sinua kohtaan inhottavasti? Minulla on muutamia tällaisia kokemuksia - vaikka en vertaa omia "hyviä tekojani" sinun hyviin tekoihisi, koska ne minun tekoni ovat yhtä vähäiset "kuin itikka kusisi Itämereen". Tarkoitan vaan sitä, että minua järkyttää monta kertaa se, miten suuri tarve joillakin ihmisillä on loukata ja hyväksikäyttää.
Jos olet huolissasi ihmisestä ja kysyt voisitko auttaa häntä jotenkin, niin tuo ihminen suorastaan haluaa raadella sinut - onko tuttua?

sun-glasses kirjoitti:

Tuo lause "Harjoita sattumanvaraista kiltteyttä ja järjettömiä kauniita tekoja" löytyy Sley-kirjojen "Hedelmä-salaattia" kirjasta. Kertomuksen nimi on "Järjettömän kauniita tekoja".

>>>Hauska haaste. Ongelmana on kuitenkin tämä: "Voiko etiopialainen muuttaa ihonsa ja pantteri pilkkunsa? Yhtä vähän te voitte tehdä hyvää, te pahantekoon tottuneet" [Jeremia 13:23]. >>>>

- Mitähän tuolla tarkoitat? Etkös juuri sinä tee näitä hyviä asioita? Ainakin sellaisen kuvan olen saanut puheistasi. Hyvät teot ovat hyviä tekoja vaikka ne eivät tee tekijätään täydelliseksi.

- Käykö sinulle joskus niin että kun olet halunnut auttaa jotakin ihmistä tai olet häntä auttanut - hän alkaa käyttäytymään sinua kohtaan inhottavasti? Minulla on muutamia tällaisia kokemuksia - vaikka en vertaa omia "hyviä tekojani" sinun hyviin tekoihisi, koska ne minun tekoni ovat yhtä vähäiset "kuin itikka kusisi Itämereen". Tarkoitan vaan sitä, että minua järkyttää monta kertaa se, miten suuri tarve joillakin ihmisillä on loukata ja hyväksikäyttää.
Jos olet huolissasi ihmisestä ja kysyt voisitko auttaa häntä jotenkin, niin tuo ihminen suorastaan haluaa raadella sinut - onko tuttua?

Minut ymmärsit väärin, jos käsitit viestini ylempänä tarkoittaneen sitä, että ei pitäsi olla kiltti ja tehdä järjättömän kauniita tekoja. Sehän on hienoa sellaisia tehdä.

Tarkoitin sitä, että ihmisluonto on kykenemätön toimimaan olemuksensa ytimen vastaisesti (joka on niin täydellisesti pelkästään paha, että lainaamaani Jeremian 13:23 kohtaa ankarammin Jumala sanoi, "ettei ole ketään joka tekee sitä, mikä hyvää on, ei yhden yhtäkään" Rm.3:12).

Jokainen ahkeroikoon hyvissä töissä. Meidät on luotu Kristuksessa Jeesuksessa niitä tekemään ja Jumala on ne edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme (Ef.2:10). Hyvät teot rakentuvat Lunastuksen perustukselle. Vastaukseni ajatus aloitukseen oli se, että niin hienoa kuin olisikin alkaa tehdä järjättömän kauniita tekoja, se luontomme puolesta on toivoton yritys ellei ensin sismpäämme ole tullut Jumalan elämä ja perimä (luonto).

Mitä sitten tulee esille ottamaasi, että halutessamme auttaa ihmistä tulemmekin autettavan taholta väärin ymmärretyksi, ivatuksi ja hyväksikäytetyksi, niin se lienee jokaisen kokemus, joka on lähimmäistään auttanut. Ne voivat toisinaan olla hyvin kipeitä kokemuksia, mutta "rakkaus peittää paljon syntejä". Jeesus on kulkenut edellämme ja rakastaessaan meitä ja auttaessaan pyyteettömästi meitä Isänsä tahtoa toteuttaessaan, tullut hyljätyksi, väärin ymmärretyksi ja pahutemme sekä halpamaisuutemme nöyryyttämäksi -aina kuolemaan saakka- eikä pidä kuitenkaan mitään meitä vastaan. Tämän saman luonnon Hän on antanut sydämiimme Henkensä kautta ja kasvattaa nyt meitä arkemme keskellä juuri kohtaamiemme ihmisten kautta. Tämä tekee varsin kipeää, mutta on meille tarpeellista voidaksemme kasvaa Hänen itsensä tuntemisessa ja tullaksemme Hänen tavoin murretuksi leiväksi ja puserretuksi viiniksi lähimmäistemme parhaaksi.

Itse en ymmärtänyt viestistäsi sitä, että oliko se jonkinlainen minuun itseeni suunnattu piiskan lyönti -kuin pitäisin tekojani veljien ja siskojen tekoja parempina- mutta toivon ainakin, etten syvimmältänikään sydämestäni niin ajattele, kun koen, etten koskaan onnistu ketään auttamaan niin kuin tulisi auttaa.

Olkoon nyt niin tai näin, niin toivotan Sinulle hyvää jo alkanutta sunnuntaita ja Jumalan armollista apua ja tukea kaikessa, mihin juuri nyt inhimillisessä arkielämässäsi sitä tarvitsetkaan. Hän ei suinkaan Sinua hylkää eikä jätä ja siksi saat rohkeasti sano: Jumala on turvani ja tukeni, mitä voi ihmiset minulle tehdä.

Hyvää yötä, Jeesus myötä.

old_profile_20123 kirjoitti:

Minut ymmärsit väärin, jos käsitit viestini ylempänä tarkoittaneen sitä, että ei pitäsi olla kiltti ja tehdä järjättömän kauniita tekoja. Sehän on hienoa sellaisia tehdä.

Tarkoitin sitä, että ihmisluonto on kykenemätön toimimaan olemuksensa ytimen vastaisesti (joka on niin täydellisesti pelkästään paha, että lainaamaani Jeremian 13:23 kohtaa ankarammin Jumala sanoi, "ettei ole ketään joka tekee sitä, mikä hyvää on, ei yhden yhtäkään" Rm.3:12).

Jokainen ahkeroikoon hyvissä töissä. Meidät on luotu Kristuksessa Jeesuksessa niitä tekemään ja Jumala on ne edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme (Ef.2:10). Hyvät teot rakentuvat Lunastuksen perustukselle. Vastaukseni ajatus aloitukseen oli se, että niin hienoa kuin olisikin alkaa tehdä järjättömän kauniita tekoja, se luontomme puolesta on toivoton yritys ellei ensin sismpäämme ole tullut Jumalan elämä ja perimä (luonto).

Mitä sitten tulee esille ottamaasi, että halutessamme auttaa ihmistä tulemmekin autettavan taholta väärin ymmärretyksi, ivatuksi ja hyväksikäytetyksi, niin se lienee jokaisen kokemus, joka on lähimmäistään auttanut. Ne voivat toisinaan olla hyvin kipeitä kokemuksia, mutta "rakkaus peittää paljon syntejä". Jeesus on kulkenut edellämme ja rakastaessaan meitä ja auttaessaan pyyteettömästi meitä Isänsä tahtoa toteuttaessaan, tullut hyljätyksi, väärin ymmärretyksi ja pahutemme sekä halpamaisuutemme nöyryyttämäksi -aina kuolemaan saakka- eikä pidä kuitenkaan mitään meitä vastaan. Tämän saman luonnon Hän on antanut sydämiimme Henkensä kautta ja kasvattaa nyt meitä arkemme keskellä juuri kohtaamiemme ihmisten kautta. Tämä tekee varsin kipeää, mutta on meille tarpeellista voidaksemme kasvaa Hänen itsensä tuntemisessa ja tullaksemme Hänen tavoin murretuksi leiväksi ja puserretuksi viiniksi lähimmäistemme parhaaksi.

Itse en ymmärtänyt viestistäsi sitä, että oliko se jonkinlainen minuun itseeni suunnattu piiskan lyönti -kuin pitäisin tekojani veljien ja siskojen tekoja parempina- mutta toivon ainakin, etten syvimmältänikään sydämestäni niin ajattele, kun koen, etten koskaan onnistu ketään auttamaan niin kuin tulisi auttaa.

Olkoon nyt niin tai näin, niin toivotan Sinulle hyvää jo alkanutta sunnuntaita ja Jumalan armollista apua ja tukea kaikessa, mihin juuri nyt inhimillisessä arkielämässäsi sitä tarvitsetkaan. Hän ei suinkaan Sinua hylkää eikä jätä ja siksi saat rohkeasti sano: Jumala on turvani ja tukeni, mitä voi ihmiset minulle tehdä.

Hyvää yötä, Jeesus myötä.

Kiitos vastauksestasi. En tarkoittanut että sinä pitäisit tekojasi parempana kuin muiden tekoja. En myöskään tarkoittanut vähätellä hyviä tekojasi joita teet lähimmäistesi hyväksi. Kiitän Jumalaa niistä hyvistä teoista joissa Hän on sinua kuljettanut ja kuljettaa edelleen.

>>>Itse en ymmärtänyt viestistäsi sitä, että oliko se jonkinlainen minuun itseeni suunnattu piiskan lyönti -kuin pitäisin tekojani veljien ja siskojen tekoja parempina- mutta toivon ainakin, etten syvimmältänikään sydämestäni niin ajattele, kun koen, etten koskaan onnistu ketään auttamaan niin kuin tulisi auttaa.>>>

Toistan taas aiemmin sanomiani asioita, mutta sanon vielä että muista levätä ja ottaa myös omaa aikaa itsellesi ja rakkaillesi. Väsynyt ja loppuunpalanut auttaja ei jaksa kovin kauaa ja mielestäni ei ole Jumalan tahdon vastaista pitää itseään kunnossa.

Ei ollut tarkoitettu piikiksi kun sanoin omien tekojeni vähäisyydestä. Eipä kai sitäkään puolta pitäisi liikaa korostaa, mutta joskus iskee sellainen voimattomuuden tunne juuri noista syistä, kun haluaisi auttaa ja on tullut niin monta kertaa torjutuksi tai väärin ymmärretyksi, ettei oikein enää uskalla tarjota apuaan. Mutta rukouksessahan voimme aina apua pyytää ja Jumala tavalla tai toisella johdattaa erilaisissa tilanteissa.

Siunattua uutta viikkoa jokaiselle