Uppokastaja sanoi tuossa 'minun mielestäni'-säikeessä,
että kaste on hänelle vain rituaali, joka ei
merkitse yhtään mitään.
Miksi se sitten tehdään? Mitä se antaa? Miksi
vaaditte upotuskasteelle meitä luterilaisia
uskovia, jos se ei vaikuta yhtään mitään se teidän kaste?
Jos se olisi joku seurakunnan edessä tunnustautumistoimi,
niin miksi Apostolien Teoissa vanginvartijan
perhekunta kastettiin Filippissä keskellä yötä?
Miksei odotettu, että olisi paljon seurakuntaa
paikalla?
että kaste on hänelle vain rituaali, joka ei
merkitse yhtään mitään.
Miksi se sitten tehdään? Mitä se antaa? Miksi
vaaditte upotuskasteelle meitä luterilaisia
uskovia, jos se ei vaikuta yhtään mitään se teidän kaste?
Jos se olisi joku seurakunnan edessä tunnustautumistoimi,
niin miksi Apostolien Teoissa vanginvartijan
perhekunta kastettiin Filippissä keskellä yötä?
Miksei odotettu, että olisi paljon seurakuntaa
paikalla?
Vastaukset 9
Vanhimmat
10:47."Ei kai kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän hengen niin kuin mekin."
Pyhää henkeä ei siis saada kasteen seurauksena: nämä kastettavat olivat jo kokeneet Pyhän Hengen läsnäolon ENNEN vedellä kastamistaan.
Uskoontullut OTTAA KASTEEN TIETOISESTI. Kaste on hyvän omantunnon pyytämistä, jonka saa se joka haluaa hyvää ja puhdasta elämää elää.
Siksi koska Raamattu käskee niin:
Ap22:16
Ja mitä viivyttelet. Nouse, huuda avuksesi hänen
nimeään ja ANNA KASTAA ITSESI ja pestä pois syn-tisi.
Jos Paavali ja muut Raamatun uskovat tarvitsivat
kastetta uskoontulonsa jälkeen, niin eikö meidän
tulisi toimia samalla tavalla, vai halveksitko
heidän esimerkkiään.
Apostolien teoissa kerrotaan, miten SEURAKUNTA
ALKOI eri paikkakunnilla. Se ALKOI TIETYSTI siten,
että tultiin julistamaan evankeliumia, AIVAN UUTTA
SANOMAA sillä paikkakunnalla, ja sanan vastaanottaneet
kastettiin. (Ja heidän perhekuntansa.)
ON ERI ASIA, miten toimittiin sitten, kun seurakunta oli
jo syntynyt, ja sen jäsenille sitten SYNTYI LAPSIA
USKOVILLE VANHEMMILLE. Tästä ei Apostolien Teot
eivätkä UT:n kirjeet kerro. EI SANOTA, ETTÄ MYÖS
HEILLÄ JÄRJESTYS TULISI OLLA ENSIN USKO JA SITTEN
KASTE! (Eikä se välttämättä ollut sitä noissa
UT:n kuvaamissa tapauksissakaan, koska kastettiin
perhekuntia, siis myös todennäköisesti pikkulapsia,
joille uskon sisältö selvisi vasta myöhemmin.)
Ei ole lainkaan varmaa, että olisi jotenkin
raamatullisempaa, että jo kauan olemassaolleessa
seurakunnassa olisi jatkettava samaa käytäntöä
kuin siinä tilanteessa, jossa evankeliumi tuodaan
aivan uutena sanomana ja syntyy uusi seurakunta.
Silloin on luonnollista, että seurakuntaan otetaan
ne, jotka ottavat sanan vastaan, ja totta ihmeessä
heidät tämän jälkeen kastetaan, kun eihän heitä
taatusti ole aikaisemmin Jeesuksen omiksi kastettu.
Sinä siis ajattelet, että on KAKSI erilaista kas-
tekäytäntöä. Kuitenkin Raamatun mukaan on vain
yksi (yhdenlainen) kaste. Se on kaste uskootul-
leille.
Viimeiset Uuden-Testamentin kirjat kirjoitettiin
n 50 vuotta seurakunnan syntymisen jälkeen ja kyl-
lä kai uskoville sinä aikana syntyi lapsia. Kui-
tenkaan Raamattu ei mainitse, että näitä olisi
kastettu, vaan käytäntö oli aina SAMA: Jotka nyt
ottivat Sanan vastaan, ne kastettiin.
Miksi meille pitäisi olla eri käytäntö? Suomes-
sahan on selvästi nähty, mihin tällainen kaikkien
kastaminen johtaa. Suurin osa kastetuista elää täysin jumalatonta elämää. Ei raamatullinen seurakunta käsitä koko kaupungin asukkaita, vaan
he olivat ns uloskutsuttuja, "ulkopuolella lei-
rin" olevia.
Portti on ahdas ja tie kaita vielä tänäkin päivä-
nä ja HARVAT sen löytävät.
>Sinä siis ajattelet, että on KAKSI erilaista kas-
>tekäytäntöä.
En. On vain yksi käytäntö. Ihminen kastetaan
vedellä Jeesuksen Kristuksen opetuslapseksi.
(Ja seurakunnassa häntä myös opetetaan pitämään
kaikki, mitä Jeesus on käskenyt seuraajiensa pitää.)
Minusta ratkaisevaa siinä, että kaste on oikea,
on se, että kastetaan Jeesuksen Kristuksen
yhteyteen, ja vedellä. En viilaa pilkkua siitä,
onko usko ennen vai jälkeen kasteen, tai onko
upotettu kokonaan veteen. Pidän ihan oikeana
kasteena vapaiden suuntienkin kastetta. Silloin
se tehdään vain turhaan, jos kastetaan uudelleen
joku, joka on jo kastettu.
Kastamalla ja opettamalla tehdään kaikki kansat
opetuslapsiksi. Niin määräsi Jeesus. Minusta
lapsikin voi olla opetuslapsi.
Jos haluatte väkisin tulkita, että uskoisin muka
kahteen kastekäytäntöön, niin siitä vaan sitten
ihan vapaasti. Minulla ei sentään ole kahta
pelastuskäytäntöä: aikuisten ja lasten, kuten
joillakin...
>Viimeiset Uuden-Testamentin kirjat kirjoitettiin
>n 50 vuotta seurakunnan syntymisen jälkeen ja
>kyllä kai uskoville sinä aikana syntyi lapsia.
>Kuitenkaan Raamattu ei mainitse, että näitä
>olisi kastettu...
Varmasti oli syntynyt. Löydätkös kohdan, joka
kertoo, että näiden lasten kohdalla ODOTETTIIN
YMMÄRTÄVÄÄN IKÄÄN TULEMISTA? Miten voit olla
varma, milloin heidät kastettiin?
>Suurin osa kastetuista elää täysin jumalatonta
>elämää. Ei raamatullinen seurakunta käsitä koko
>kaupungin asukkaita, vaan he olivat ns
>uloskutsuttuja,
Ja evankeliumi kuuluu vain hyville ihmisille,
jotka ansaitsevat armon? Joo, luterilaisessa
seurakunnassa on usein aika huono tilanne, se
on totta. Ilmestyskirjassakin oli Sardeen
seurakunta, jossa oli vain vähän oikeita
uskovia. Mikä oli Herran sanoma sille? 'Lähtekää
pois maallistuneesta syntisten seurakunnasta ja
menkää te tosi uskovat vaikka Filadelfiaan kaikki. Siellä on parempi meno'? Näinkö Hän sanoi?
Ei sanonut, vaan 'Herää valvomaan!'
Ei uskovien kaste takaa sitä, että seurakuntaan
tulisi vain 'tosiuskovia.' Ihminen ei myöskään ole
Jumala, että hän osaisi erottaa varmasti, kuka
kuuluu seurakuntaan ja kuka ulkopuolelle.
Yritykset saada aikaan 'tosikristittyjen' yhteys
johtavat helposti hengelliseen ylpeyteen, jota
ei ole vaikea vapaista suunnistamme havaita. Ja
helposti tekopyhyyteen, omavanhurskauteen ja
lakihenkisyyteen. Nämä ovat tärkeimpiä syitä,
miksi olen mieluummin luterilainen. Ja evankeliumi
tavoittaa mielestäni parhaiten hukkuvat luterilaisetkin,
kun uskovat eivät pakene kirkosta.
Kirkkokin voi muuttua. Sinnekin voi tulla
herätyksiä, ja on tullut jo usein tähän
mennessäkin.
jee
Olen aikanaan käynyt uudestikasteella, mutta nykyään kadun sitä. Jos uudestikasteelle haluaa etsiä sisältöä, niin mielestäni sitä voisi jollakin tapaa verrata konfirmaatioon. Tietoinen ja julkinen kasteella käyminen tottakai vahvistaa identiteettiä yhteisössä.
He eivät tiedä sitä jota tekevät, vastaa Kristus, ja siksi anna sinäkin heille anteeksi heidän tekonsa.
Kristus itse ei kastanut vedellä, vaan antoi hengen kasteen, eli vuodatti Pyhää Henkeä ihmisten osaksi.
Johannes kastaja, Kaikkivaltiaan yksi uskollinen palvelija todistaa tuosta asiasta omakohtaisesti ja niin suorasanaisesti ettei siitä jää yhtään mitään epäselväksi.
Joku sanoi!
"Sanot: ”Eihän sitä tarvitse Raamatulla todistaa !” Lisäksi vetoat minun järkeeni. Onhan nyt aikoihin eletty, ettei Raamattuun vedota, vaan turmeltuneeseen järkeen."
No kyllä pitää ymmärtää ilman Raamattuakin,että imeväinen ei osaa puhua,eikä ymmärrä puhetta jos hänelle asioita puhuu!
Ei Raamattu voi tuota luonnonlakia lapsen kehityksestä muuksi muutta.
Tai sanotaan nyt näin,että Jumalalle ei ole tietenkään sekään mahdotonta,mutta ei se nyt vaan sitä tee !
"6 Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.
7 Voi maailmaa viettelysten tähden! Viettelysten täytyy kyllä tulla; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta viettelys tulee!"
Kysyn,miten nämäkin kaksi jaetta liittyy sylilapsen uskomiseen,tai että he kuulevat ja uskovat,minä vaan en saa tuosta mitään asiaan kuuluvaa todistetta,asia on aivan jotain muuta,ei lapsikasteesta sanaakaan!
Jeesus varoittaa tuossa,asettamsta lankeemuksia ja kompastuksia uskovaiselle,hänen langettamisekseen syntiin ja houkutella pois uskosta,siitä,miten vakavaa on johtaa ihmisiä harhaan,vaaransa on siinäkin,kun väitetään vastoin Raamattua lapsikaste Raamatulliseksi,sopii siis miettiä,millä perusteella opettaa vastoin Raamatun opetusta,on harhauttamista,väittää lapsikasteen kautta tapahtuvaa uudestisyntymistä Raamatulliseksi.
"Matteus 18
1 Sillä hetkellä opetuslapset tulivat Jeesuksen tykö ja sanoivat: "Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?"
2 Niin hän kutsui tykönsä lapsen, asetti sen heidän keskellensä
3 ja sanoi: "Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan.
4 Sentähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa.
5 Ja joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut."
Kaunista Raamatun Sanaa,mutta miten tämä liittyy lapsikasteeseen,tai että sylilapsi osaisi uskoa?
Jeesushan opettaa meille paksunahkaisille jäärille,että tarttis tulla lapsen mieliseksi,kaltaiseksi.
Voidaan kysyä,että millä tavalla lasten kaltaisiksi?
No varmaankin Jeesus tarkoitti lasten viattomuutta vilpittömyyttä,jota he ovat luonnostaan,ei ole kyse lapsen omasta uskosta Jumalaan tietenkään.
Vaan lapsen OMINAISUUKSISTA,SIITÄ,MITÄ LAPSI ON,EIKÄ SUINKAAN SIITÄ,MITÄ HÄN USKOO,ESM. USKOSTA JUMALAAN,SIITÄ EI VOI OLLA KYSYMYS!
Lapsi on onnellien, tietämätön hyvästä ja pahasta,
lapsi on herkkä,
lapsi on viaton,
lapsi uskoo kaikki mitä sille sanotaan,
lapsi on vilpitön,ilman epäilystä,
lapsi on kuuliainen vanhemmilleen (tietyssä iässä jokainen lapsi on kuuliainen)
lapsi on rakastettava,suloinen,
lapsi ei vihaa,
lapsi ei voi vastustaa,jonka myös perustelisi,
ja varmaan paljon muutakin hyvää ja sellaista,mistä me aikuiset voisimme ottaa opiksemme.
Eikä tässä ole kyse lapsen uskosta Jumalaan,Jeesus ei sitä tarkoittanut,vaan mitä lapsi on itsessään! Toistan,OMINAISUUDESTA,siitä mitä lapsi on itsessään,eikä suinkaan hänen uskostaan Jumalaan!
"36 Ja hän otti lapsen ja asetti sen heidän keskellensä; ja otettuaan sen syliinsä hän sanoi heille:
37 "Joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut; ja joka minut ottaa tykönsä, se ei ota tykönsä minua, vaan hänet, joka on minut lähettänyt"."
Tässä Jeesus opettaa,miten tulee suhtautua uskon sisariin ja veljiin,lastenkaltaisen uskovaisen,silloin ottaa tykönsä itse Herran,ja Herran ottaminen on aivan sama,kuin ottaa JUmalan,tässäkin Jeesus rinnastaa itsensä Jumalan kanssa samalle tasolle.
Paavalikin sanoi,että jotkut teistä olette saaneet pitää enkeleitä vieraananne,tietämättänne,tätä Jeesus opetti,että pitää rakastaa ,ja varsinkin niitä jotka julistavat evankeliumia ja näkevät vaivaa Herran työssä. Jeesus sanoi,se,"joka antaa maljallisen raikasta vettä opetuslapsille,hän ei jää palkkaansa vaille."
Ei siis mistään lapsen uskosta Jumalaan ole tässäkään kyse, vaan lapsesta itsestään,miten he ovat totuudellisia ja rehellisiä ja vastaan ottvaisia,itsessään,ei uskossaan Jumalaan,se on heillä edessä sitten kun ikä tulee siihen vaiheeseen että ymmärtävät evankeliumin !
"Markus 10
13 Ja he toivat hänen tykönsä lapsia, että hän koskisi heihin; mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia.
14 Mutta kun Jeesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.
15 Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle."
16 Ja hän otti heitä syliinsä, pani kätensä heidän päällensä ja siunasi heitä."
Ei tässäkään ole kyse lapsen uskosta Jumalaan,vaan lapsen KALTAISUUDESTA,siitä minkälainen lapsi on OMINAISUUDELTAAN.
Tähänkin sopii jo edellä todettu asiayhteys siitä,mitä lapsi on,eikä siitä,että lapsi uskoisi Jumalaan,lapsi ei vielä tuossa iässä usko mihinkään,lapsi vaan on uskollinen ja rehellien itsessään.
Ellemme mekin pääse omistamaan lapsen ominaisuuksia,emme pääse taivaan valtakuntaan.
opetus on se,ettemme itsessämme ole taivaskelpoisia,vaan täytyy uudestisyntyä,tullakseen lapsenkaltaiseksi.
Ja sitten pitää muistaa,että Jeesus puhui lainalaisille vanhemmille,he kun luulivat pääsevänsä sellaisenaan taivaaseen,muuttumattomina,kunhan jotain ulkonaisia lainvaatimuksia täyttää,kuten sapatin,pukeutumis säännöt,ja mitä niitä lainpykäliä sitten onkaan juutalaisten lain toorassa.
Oli siis kyse paljon suuremmista asioista ,kuin mitä täällä me kinaamme.
Jeesus valmisti tietä USKON evankeliumille,lahja vanhurskaudelle,joka olisi tuleva Hänen jälkeensä,kunhan Hän on ensin kulkenut ristin tiensä päätökseen. Näin Jeesus tiesi miten kovia ja lainalaisia juutalaiset olivat silloin,ja ovat yhä,harva heistä tunnustaa vieläkään Jeesusta Messiaakseen. Jeesus tahtoi opettaa heille lasten kautta,miten ihmisen tulee muuttua täydelliseti,päästäkseen taivasten valtakuntaan,ja lapsi oli oivallinen esimerkki lapsenomaisesta uskota Jumalaan,ei lapsen uskosta Jumalaan,vaan lapsen ominaisuudesta ,kaltaisuudeta,niinhän Jeesuskin sanoi,ei Hän puhunut lapsen uskosta sanaakaan,vaan lapsen kaltaisuudesta,ominaisuudesta,siitä mitä lapsi on itsessään.
Anteeksi että toistan ja jankutan,mutta haluan jokaisen ymmärtävän,mistä ja mitä Jeesus opetti lasten välityksellä.
Ei siis näissä "lapsi kertomuksissa" lainkaan ole kyse mistään lapsikasteesta,enempää kuin mistään kasteista,eikä voinutkaan olla,koska Kristus ei vielä ollut täyttänyt Vapahtajan tehtäväänsä loppuun asti.
Apostolit vasta toivat ilmoille Jeesuksen lähetyskäskyn merkityksen, ja kastetotuuden,joka on uskovien kaste upottamalla.!
Sitten vielä pitää muistaa,että Raamattu ei missään eikä koskaan ole antanut viittaustakaan siihen,että Hänen verensä olis kastevedessä,ei missään kasteessa!
Vesi ei muutu vereksi ,vaikka kuinka joku haluaa niin uskoa,se ei muuta Raamatun Sanaa uskomuksien mieleiseksi,niin,että meistä kenenkään uskomukset ja olettamukset olisvat Jumalan sanaa!