Boikotoin Vasa(Wasa)- alkuiset firmat vierasperäisinä, vaikeasti lausuttavina!
Vasa tarkoittaa esimerkiksi hirven jälkeläistä, EI SUOMALAISEN KAUPUNGIN NIMEÄ!
Sana muistuttaa myös entisestä siirtomaaisännästä, Suomi-syöjästä Ruotsista.
Vasa tarkoittaa esimerkiksi hirven jälkeläistä, EI SUOMALAISEN KAUPUNGIN NIMEÄ!
Sana muistuttaa myös entisestä siirtomaaisännästä, Suomi-syöjästä Ruotsista.
Vastaukset 10
Vanhimmat
No jos sieltä muuttaa pois niin ei niitä niin erikoisen paljoa näy eikä kuule ruotsinkieltäkään missään.
esimerkiksi sonera ja mtv3, elisa, dna ja nelonen ja canal eivät ole.
va'sa on myös kuinka!
Sun kande muuttaa Savoon, jos venäläiset ei syöneet
Suomea, moni niin sanottu teikäläinen, haukkuu esim.
Ahvenanmaata, ja heidän olemista/kieltä,
ja nämä ei lue historia, kuka mitäkin on määränyt ja koska!!!
ei taitaisi menestyä saarivaltakunta jollei jostain kumman syystä olisi lupa myydä verotonta viinaa kovaan hintaan
...siinä toimeen tulis kuin esim. Fäärsaarelaiset tai Islantilaiset.
Jos olis oma tai ruotsiin liitetty kuten he sen halusivat,
kun Suomi itsenäisyyden sai. Venäjästä!
Myös senkin (toisten puolesta) asian päätti aikoinaan.
Erehdyt jos luule affenisten haluavan eroon Suomesta. Eihän tuon veroista lypsylehmmä - juotikassuhdetta ole missään maailmassa! Tutkimusten mukaan suomalaisten suuri enemmistö olisi valmis luopumaan tuosta IILIMADOSTA, nimeltä AHVENANMAA!
Siinä VASAN lisäksi toinen boikottikohde, emme halua tukea verorahoillamme tuollaista RASISTIYHTEISÖÄ!
Lahjoitetaan venäläisille mokoma!
Miten on mahdollista, että näin pienellä kansalla on niin laaja itsehallinto?
Niin kauan kuin tiedetään, ahvenanmaalaiset ovat puhuneet ruotsia ja heidän kulttuurinsa on muistuttanut ruotsalaista kulttuuria. Ahvenanmaa kuuluikin Ruotsin valtakuntaan, ajoittain melko itsenäisine hallintoineen, aina 1808-1809 sotaan asti, jonka seurauksena Ruotsin oli pakko luovuttaa Suomi ja Ahvenanmaa Venäjälle. Ahvenanmaasta tuli näin osa Suomen suurruhtinaskuntaa.
Kun Venäjän tsaarivaltakunta alkoi hajota, pidettiin Ahvenanmaan kansanopistolla elokuussa 1917 kaikkien ahvenanmaalaisten kuntien edustajien kesken salainen neuvottelu. Siellä päätettiin vaatia maakunnan uudelleenyhdistämistä vanhaan emämaahan, Ruotsiin. Tämän toivomuksen esittivät Ahvenanmaan edustajat Ruotsin kuninkaalle ja toivomuksen tueksi esitettiin muun muassa joukkoadressi, jonka allekirjoittajina oli valtaenemmistö kotona olevasta aikuisväestöstä.
Joulukuussa 1917 Suomi julistautui itsenäiseksi tasavallaksi vedoten samaan kansojen itsemääräämisoikeusperiaatteeseen kuin mihin ahvenanmaalaisetkin viittasivat tukeakseen uudelleenliittymistään Ruotsiin. Suomi ei kuitenkaan ollut valmis suostumaan ahvenanmaalaisten uudelleenliittymisvaatimukseen, vaan maakunnalle haluttiin antaa eräänlainen sisäinen itsehallinto. Sen tähden Suomen eduskunta sääti vuonna 1920 itsehallintolain, jota ahvenanmaalaiset eivät kuitenkaan olleet valmiita hyväksymään.
Ahvenanmaan kysymyksen kansainvälisen luonteen takia asia siirrettiin vastaperustetulle Kansainliitolle. Sen neuvosto teki kesäkuussa 1921 kompromissipäätöksen, jossa mikään konfliktin osapuolista, ei Suomi, Ruotsi eikä Ahvenanmaakaan jäänyt kokonaan osattomaksi.
Kun Suomen pääministeri Rafael Erich oli esitellyt Maarianhaminassa uuden itsehallintolain, ahvenanmaalaiset poistuivat kokouksesta.Koska Ahvenanmaan kansan edustajat olivat vaatineet, että ahvenanmaalaisten olisi itse kansanäänestyksellä saatava päättää siitä, mihin valtioon he halusivat kuulua, eivät ahvenanmaalaiset halunneet ottaa vastaan itsehallintoa, jota he eivät olleet pyytäneet.
Suomi sai Ahvenanmaan saaret hallintaansa, mutta sen tuli taata Ahvenanmaan saarten väestölle sen ruotsinkieli, kulttuuri, paikalliset tavat ja se itsehallintojärjestelmä, jota Suomi oli tarjonnut Ahvenanmaalle vuonna 1920. Päätöstä täydennettiin Suomen ja Ruotsin välisellä sopimuksella, joka määräsi takuiden toteuttamisesta. Samalla Kansainliitto päätti Ahvenanmaan demilitarisointia ja puolueettomuutta koskevan sopimuksen solmimisesta, jottei Ahvenanmaa jatkossa muodostaisi sotilaallista uhkaa Ruotsille.
Sen jälkeen kun itsehallintolakia oli täydennetty maanhankintaa ja äänioikeutta koskevilla määräyksillä, pidettiin ensimmäiset maakuntapäivävaalit vuonna 1922. Maakuntapäivät kokoontui ensimmäiseen täysistuntoonsa kesäkuun 9. päivänä. Tätä päivää juhlitaan nykyään Ahvenanmaan itsehallintopäivänä. Itsehallintolaki on sittemmin uudistettu kokonaisuudes-
saan kaksi kertaa, nimittäin vuosina 1951 ja 1993.
Tässä Jussi Kankaan, näkemys: Wasasta
http://www.porstuakirjastot.fi/files/51/vaasa_nousi_savuna_ilmaan.htm
Nikolainkaupunki syntyy
Lääninarkkitehdiksi 1853 nimitetty ruotsalainen Carl Axel Setterberg (1812-71) sai nimityksen myös Vaasan kaupunginarkkitehdiksi. Hän sai 19.7.1854 valmiiksi lopullisen ehdotuksen asemakaavaksi Klemetsölle. Sen perusteella kaupunkialueen raivaustyöt aloitettiin elokuun 1854 lopulla. Keisari Aleksanteri II vahvisti asemakaavan 1.8.1855. Kaupungin nimi oli jo tuolloin Nikolainkaupunki. Sen keisari oli vahvistanut 27.4.1855 Vaasan läänin kuvernööri Alexander von Rechenbergin professori Sakari Topeliuksella kirjoituttaman esityksen perusteella. Anomukseen yhtyi 15 kaupungin johtavaa porvaria. Asiasta nousi sen julkitultua hirmuinen äläkkä. Topelius kuuli kunniansa ja sairastui mielipahasta. Kukaan porvareista ei polemiikin jälkeen halunnut käyttää kaupungin virallista nimeä, vaan nikolainkaupunkilaiset olivat sitkeästi vaasalaisia. Vain sensuurille alistettava kirjallisuus oli painettu Nikolainkaupungissa, samoin päivättiin viralliset asiapaperit.
ÄÖ ruukkukasvin tasolla?
Onko "ruukkukasvin" toinen merkitys yhtä kuin ÖSTERPOTSI?