Eilinen dokumentti oli ehkäpä ensimmäinen dokumentti jossa Suomea ei ollut kuvattu pelkästään ottavana osapuolena sodassa. Tervetullut näkökanta, olimmehan samalla puolella sentään natsi-Saksan kanssa, joka oli koko WW2:n masinoija, jotain tekoa sentään oli Suomellakin, kun yhdessä hyökättiin...rehellisyys kunniaan tuossakin asiassa.
Suomen teot sodassa.
law & order
191487
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Sitten voi tietysti jossitella ettei tiedetty miten nämä miinat tehoisivat..eikä sitä voi tietää tietysti.
Sen sijaan kuitenkin voisi myös ajatella miten monta kuoli suomen keskitysleireissä jatkosodan aikana.
Kysy tätä Suomalaisuuden liitolta.;-DDD
Aika vähän, sanotaan että se on turhin tieto listalla "Toisen Maailmansodan synnit".
Jos kyseinen lista olisi olemassa , ykkös paikasta kilpailisi neukku ja saksa.
Paljonko ne neukut lahtas niitä virolaisia pelkästään leireillä? 150.000?
Millä perusteella Suomen synnit oli "pakon sanelemia"? Onko siihen jokin faktatieto olemassa? Millä perusteella, vaikkapa verrattuna Suomen synteihin, ei taas muiden synnit olleet pakon sanelemia, faktat?
Kaikki virolaiset jotka eivät kuolleet Suomenlahteen lahdattiin Stalingradissa tai tapettiin työleireillä.
Jos bolsut keräsivät mukaan virolaisia ihmiskilviksi, vastuu on bolsujen.
Sinne Tallinan edustallehan ne suomalaiset sukellusveneet kävivät niitä "puolustusaseita" laskemassa 22.6.1941 alkaen... 16000 kuollutta Viron rannikolla ja Suomi pelastui.
Sodassa on tapana, että vihollisen sotakalustolle tms. aiheutetaan vahinkoa eri keinoilla. Mm. ammutaan tykillä kohti ja laitetaan miina siihen mistä vihollinen aikoo kulkea.
Talvisodassa tapettiin väkeä vielä enemmän. Sure välillä niitä.
Mitenkä Saksa masinoi toisen maailmansodan?
...jota Churchill oli yllyttänyt uhittelemaan Saksalle. Sitten Englanti ja Ranska moittivat Saksaa. Saksan diplomaatit kysyivät, onko kyseessä uhkavaatimus jossa uhtataan sodalla jos Puolasta ei vetäydytä?
Englanti ja Ranska ilmoittivat, että "ei ole uhkavaatimus". Kun Saksa jätti protestit huomiotta, se olikin uhkavaatimus, ja maailmansota alkoi.
Sen pituinen se.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Winston_Churchill
Huom katso virkakausi,jolloin hän oli pääministerinä.
Vasta 10. toukokuuta 1940 alkaen,joten churchillillä ei ollut mitään sanomista tai ylipäätään vaikutusta puolan painostamiseen jne...
...edellisessä hallituksessa, ja hän oli tärkeä poliittinen vaikuttaja.
Tällä palstalla tosin on yleistä näköjään, että maailman historian kirjoitus on kovasti väärässä...:)
NL antoi Saksalle vapaat kädet Puolaan ja yhtyi sitten itsekin jakoon hyökkäämällä Puolaan, myöhemmin liittämällä itseensö Baltian ja hyökkäämällä Suomeen.
itsensäkin kanssa. Jos NL ei pystynyt estämään/antanut turvatakeita Saksan Puolan valloitusta vastaan, ei se tee siitä sodan aloittajaa. Sitten yhtä syyllisiä ovat myös länsivallat. Saksan hyökkäyspolitiikka taas oli jo nähty tuossa vaiheessa lännenkin suunnalla, ja katse oli käännetty itään. Se taas sitten taas on jo pitkälti näköjään Saksan hyökkäysten jälkeen sodan aloittamista, jos NL omalta näkökulmaltaan katsoen koittaa pitää sodan mahdollisimman kaukana rajoiltaan. Realismia historian tarkasteluun.
Neuvostoliitto ja Saksa solmivat hyvässä ystävyydessä Molotovin-Ribbentropin-sopimuksen, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa mainitut alueet jaettiin "kavereiden kesken".
http://www.histdoc.net/historia/nichtang.html
Neuvostoliitto halusi laajentua kuten Saksakin.
tuota sopimusta oli nähty ympäri Eurooppaa, myös Moskovassakin, millaiset tarkoitukset Hitlerillä on. Tuohon mennessä oli Saksa miehittänyt jo Reininmaan, Tsekkoslovakian ja Itävallan ja osia Liettuasta. Moskovan näkökulmasta ajan pelaamisen, halun pitää omat rajat rauhallisena ja Hitlerin mielistelyn tuossa vaiheessa ymmärtää. Ei Stalinilla ollut tekoa Hitlerin sodan aloitusten kanssa esim. lännessä.
hautoi samanlaisia suunnitelmia Venäjän sotaa edeltäneiden alueiden palautuksesta. NL halusi laajentua samalla tapaa kuin Saksa, molemmilla oli intressit jakaa mainitut alueet.
"Ei Stalinilla ollut tekoa Hitlerin sodan aloitusten kanssa esim. lännessä."
Etkö sinä tiedä mitään II ms:stä?? Sota lännessä alkoi juuri Puolaan hyökkäämisestä, kun Iso-Britannia ja Ranska julistivat sen seurauksena sodan Saksalle: Saksa EI aloittanut sotaa lännessä, vaan nämä maat aloittivat sen sitä vastaan vastalauseena sen laajentumiselle.
Ja Saksan sotaretken Puolaan Neuvostoliitto nimenomaan oli siunannut ja liittyi kohta itsekin siihen mukaan ja otti Puolan itäiset osat ja mm. järjesti siellä Katynin joukkomurhan, jossa murhattiin yli 20 000 puolalaista siviiliä ja reservinupseeria.
Eli Molotov-Ribbetrop-sopimuksella NL oli nimenomaan edistämässä sodan lännessä ja ylipäänsä II ms:n alkua, sillä se hyväksyi Puolaan hyökkäämisen ja hyökkäsi sitten sinne itsekin.
sodan syistä. Euroopassa kun oli tapahtunut Saksan toimesta jo paljon ennen Puolan tapaustakin. Kuten mainittiin, oli ennen Molotov-Ribbentrop sopimusta miehitetty osat Liettuasta, Tsekkoslovakia ja Itävalta Saksan toimesta. Nuo Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelmat ja hautomiset ovatkin jo tuttua tasoa, jotka täällä on jo useasti näköjään kommentoitu.
Samaa aihetta tuollakin jauhetaan:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000014818567
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=kielipolitiikka&t=31111&p=11
Listan perusteella pidätettiin 45 henkilöä, joista lopulta keväällä 1947 vapausrangaistukseen tuomittiin 14 ja yhdelle määrättiin sakkoja. Tämä ensimmäinen lista jäi myös viimeiseksi valvontakomission lähettämäksi sotarikollisluetteloksi.
*Suuri osa ilmiannoista tuli suomalaisilta, venäläisten ilmoitukset vähenivät selvästi kesään 1945 mennessä.
Kovat tuomiot harvassa
Hyvin usein ilmiantojen tiedot olivat puutteellisia tai huhupuheisiin perustuvia, eivätkä ne johtaneet syytteisiin. Yleensä ilmiantaja oli yksityinen henkilö, toisinaan vain nimimerkkikin.*
Koska sotavankeja oli sijoitettu myös tavallisten vankiloiden yhteyteen, paljastivat entiset vangit vankilan vartijoiden sotavankeihin kohdistamia rikkomuksia. Ilmoituksia tekivät myös muut valtiolliset tutkimuselimet: valtiollinen poliisi, sisäministeriön tutkintaelin ja vankiloiden tutkintatoimisto.
Vuoden 1947 syyskuun loppuun mennessä sotavankileirien tutkimuskeskus oli tutkinut kaikkiaan 4 059 syytettä, joista annettiin 694 tuomioita, eli 17 prosenttia syytteistä johti rangaistukseen.