BRASILIALAISEN RUNOILEVAN KUOLEMANPARTIOJOHTAJAN VIIMESANAT UNESTA YLLÄTETYLILLE KATULAPSILLE(aika pitkä nimi muuten runolle..HÄ?,noooooooo yritän enskerralla hiukan tiivistää)
Yli villin,vapaan pampaksen soi ylevän riemun kajahdus,vaan henkevän hersyvän runsauden ies airot,äyskärit,ämpärit.
Nuo patjana pelmahtavat kukkaset niitun
ryöpsähtää purppuran usvaan jo voi
Helleenien helmasta perhoinen käy
lapsoset,teitä ei aamunkoittees einäy.
Yli villin,vapaan pampaksen soi ylevän riemun kajahdus,vaan henkevän hersyvän runsauden ies airot,äyskärit,ämpärit.
Nuo patjana pelmahtavat kukkaset niitun
ryöpsähtää purppuran usvaan jo voi
Helleenien helmasta perhoinen käy
lapsoset,teitä ei aamunkoittees einäy.
Vastaukset 2
Vanhimmat
on tainnut pahvisimpassi nauttinut panaaneita liikaa kun pukkaa tollaisia runoja :)
Tämä runo avautuu lukijalle kuin kesä heittäen auringonpaisteen,sateen ja pilvet sielunsilmien eteen saaden lukijan tuntemaan itsensä osaksi luontoa, osaksi äiti maata. nyyhh...taas tarvitaan nessua...