Sotamarsalkka Erich von Mansteinilla oli matriisi, jota hän käytti upseerien ylentämisessä. Abskissana siinä oli tyhmä-fiksu -akseli, ja ordinaattana ahkera-laiska -akseli. Näin saatiin neljä kategoriaa:
fiksu ja ahkera
fiksu ja laiska
tyhmä ja ahkera
tyhmä ja laiska.
Aina kun von Mansteinin yhtymään tuli uusi upseeri, hän otti selvää, mikä tämä oli miehiään ja mihin näistä kategorioista hän kuului.
Arvokkainta ainesta von Mansteinille olivat ne upseerit, jotka olivat fiksuja ja laiskoja. Eli ne, joista armeija pyrkii rauhan aikana hankkiutumaan eroon. Syy on siinä, että tällaiset ihmiset ovat kekseliäitä, pyrkivät aina tuloksiin vähimmin ponnisteluin, pyrkivät itsenäisiin ratkaisuihin ja osaavat käyttää omia aivojaan. He eivät haaskaa miehiä saadakseen tuloksia. He olivat selkeää eversti- ja kenraaliainesta.
Seuraavaksi arvokkaimpia olivat älykkäät ja ahkerat. He sopivat mainiosti pataljoona- ja rykmenttitason kenttätehtäviin. He tunsivat ohjesäännöt, ovat kurinalaisia ja vievät annetut tehtävät loppuun tippaakaan tinkimättä.
Tyhmät ja laiskat von Manstein jätti joukkueenjohtajiksi ja komppanianpäälliköiksi. He eivät saaneet juuri mitään aikaan, mutteivät saaneet mitään vahinkoakaan.
Ne, kenestä von Manstein hankkiutui eroon, olivat tyhmät ja ahkerat upseerit. Sellaisista hänen mukaansa oli pelkkää riesaa. Heille yleensä määrättiin joku itsemurhatehtävä, että he pääsivät sankarivainajiksi tai sitten heidät lähetettiin maitojunalla kotiin. Tyhmät ja ahkerat upseerit tekivät paljon - ja saivat paljon vahinkoa aikaiseksi.
On mielenkiintoista, miten armeija pyrkii rauhan aikana hankkiutumaan eroon kaikista niistä, joita se sodan aikana etsii kissojen ja koirien kanssa joka paikasta. Meidän vänrikkimmekin voisi miettiä, mihin näistä neljästä ryhmästä hän mahtaa kuulua.
fiksu ja ahkera
fiksu ja laiska
tyhmä ja ahkera
tyhmä ja laiska.
Aina kun von Mansteinin yhtymään tuli uusi upseeri, hän otti selvää, mikä tämä oli miehiään ja mihin näistä kategorioista hän kuului.
Arvokkainta ainesta von Mansteinille olivat ne upseerit, jotka olivat fiksuja ja laiskoja. Eli ne, joista armeija pyrkii rauhan aikana hankkiutumaan eroon. Syy on siinä, että tällaiset ihmiset ovat kekseliäitä, pyrkivät aina tuloksiin vähimmin ponnisteluin, pyrkivät itsenäisiin ratkaisuihin ja osaavat käyttää omia aivojaan. He eivät haaskaa miehiä saadakseen tuloksia. He olivat selkeää eversti- ja kenraaliainesta.
Seuraavaksi arvokkaimpia olivat älykkäät ja ahkerat. He sopivat mainiosti pataljoona- ja rykmenttitason kenttätehtäviin. He tunsivat ohjesäännöt, ovat kurinalaisia ja vievät annetut tehtävät loppuun tippaakaan tinkimättä.
Tyhmät ja laiskat von Manstein jätti joukkueenjohtajiksi ja komppanianpäälliköiksi. He eivät saaneet juuri mitään aikaan, mutteivät saaneet mitään vahinkoakaan.
Ne, kenestä von Manstein hankkiutui eroon, olivat tyhmät ja ahkerat upseerit. Sellaisista hänen mukaansa oli pelkkää riesaa. Heille yleensä määrättiin joku itsemurhatehtävä, että he pääsivät sankarivainajiksi tai sitten heidät lähetettiin maitojunalla kotiin. Tyhmät ja ahkerat upseerit tekivät paljon - ja saivat paljon vahinkoa aikaiseksi.
On mielenkiintoista, miten armeija pyrkii rauhan aikana hankkiutumaan eroon kaikista niistä, joita se sodan aikana etsii kissojen ja koirien kanssa joka paikasta. Meidän vänrikkimmekin voisi miettiä, mihin näistä neljästä ryhmästä hän mahtaa kuulua.
Vastaukset 1
Vanhimmat
"On mielenkiintoista, miten armeija pyrkii rauhan aikana hankkiutumaan eroon kaikista niistä, joita se sodan aikana etsii kissojen ja koirien kanssa joka paikasta."
Missä Puolustusvoimien tehtävässä tämä von Manstein toimii?