ongelmat on tuotu nyt valoon Irakin sodan aikana, jossa jopa kolmasosalla sotilaista on ollut psyykkisiä ongelmia, ja lukuisia on jouduttu kotiuttamaan pimahtamisen takia.
Mielestäni tämä kertoo pikemminkin siitä, miten palkka-armeijan moraali ja henkinen selkäranka on kovempi kuin asevelvollisarmeijalla. USA:n armeija on kykenyt ongelmistaan huolimatta pysymään kurinalaisena ja taistelukuntoisena. Näin voi olettaakin, sillä taistelujoukot on kuitenkin valikoitu psyykkisen soveltuvuuden mukaan, ja tiedossa on jo etukäteen, että psyykkisiä ongelmia tulee. Asevelvollisarmeijoissa ei mitään tällaista filtteriä ole, ja ainoa tapa hoitaa psyykkisiä ongelmia on kiristää kuriruuvia tiukemmalle.
Vastaavaan tilanteeseen joutunut asevelvollisarmeija olisi täysin kapinatilassa, ja karkuruus sekä murhat, pahoinpitelyt ja siviileihin kohdistuvat julmuudet olisivat päivittäisiä. Todennäköisesti kuria jouduttaisiin ylläpitämään teloituksin.
Teloitukset ovatkin tärkeä tapa hoitaa asevelvollisarmeijan psykologisia ongelmia. Suomen armeija ampui noin viitisensataa asevelvollista viime sodan aikana. USA:n armeija ampui täsmälleen yhden, sotamies Eddie Slovikin. Britannian armeija ei yhtään. Lukumääriin suhteutettuna Suomen ja Saksan armeijoissa teloitettiin omia suunnilleen yhtä paljon, kuitenkin paljon vähemmän kuin Neuvostoliiton ja Japanin armeijoissa.
Olen varma siitä, että sodan tullen myös Suomen armeijassa aletaan ampumaan omia, jos pojat alkavat hajoamaan ja heidän psyykkinen kanttinsa ei kestä. Teloitus merkitsee sotilaan asettamista edestä tulevan todennäköisen ja takaa tulevan varman kuoleman väliin, ja teloitus osoittaa sotilaalle, ettei hänen elämällään ole kokonaisuuden kannalta tippaakaan arvoa. Vaikka teloitukset sinänsä eivät saakaan kenenkään psyykeä ehjäksi, sillä saadaan kuitenkin pimahtamisen vaikutuksia siirrettyä siihen saakka, kunnes sota päättyy; suomalaiset sotilaat pimahtavat vasta sodan jälkeen, eivät sen aikana.
Tuntemattomassa sotilaassa on kuvattu kahden sotilaan teloitus. Tämä perustuu tositapahtumiin; kyseisiltä sotilailta oli yksinkertaisesti hyökkäyssodassa mennyt hermot, ja he olivat pitäneet pitkää vankeusrangaistusta kieltäytymisestä parempana kuin joutumista taas etulinjaan. Niinpä heidät teloitettiin, ettei kenellekään tulisi mieleen kuvitella pääsevänsä vankilaan.
Olen varma, että tännekin palstalle kirjoittelevista moni toivoisi pääsevänsä sodan tullen pyöveliksi, ampumaan omia.
Mielestäni tämä kertoo pikemminkin siitä, miten palkka-armeijan moraali ja henkinen selkäranka on kovempi kuin asevelvollisarmeijalla. USA:n armeija on kykenyt ongelmistaan huolimatta pysymään kurinalaisena ja taistelukuntoisena. Näin voi olettaakin, sillä taistelujoukot on kuitenkin valikoitu psyykkisen soveltuvuuden mukaan, ja tiedossa on jo etukäteen, että psyykkisiä ongelmia tulee. Asevelvollisarmeijoissa ei mitään tällaista filtteriä ole, ja ainoa tapa hoitaa psyykkisiä ongelmia on kiristää kuriruuvia tiukemmalle.
Vastaavaan tilanteeseen joutunut asevelvollisarmeija olisi täysin kapinatilassa, ja karkuruus sekä murhat, pahoinpitelyt ja siviileihin kohdistuvat julmuudet olisivat päivittäisiä. Todennäköisesti kuria jouduttaisiin ylläpitämään teloituksin.
Teloitukset ovatkin tärkeä tapa hoitaa asevelvollisarmeijan psykologisia ongelmia. Suomen armeija ampui noin viitisensataa asevelvollista viime sodan aikana. USA:n armeija ampui täsmälleen yhden, sotamies Eddie Slovikin. Britannian armeija ei yhtään. Lukumääriin suhteutettuna Suomen ja Saksan armeijoissa teloitettiin omia suunnilleen yhtä paljon, kuitenkin paljon vähemmän kuin Neuvostoliiton ja Japanin armeijoissa.
Olen varma siitä, että sodan tullen myös Suomen armeijassa aletaan ampumaan omia, jos pojat alkavat hajoamaan ja heidän psyykkinen kanttinsa ei kestä. Teloitus merkitsee sotilaan asettamista edestä tulevan todennäköisen ja takaa tulevan varman kuoleman väliin, ja teloitus osoittaa sotilaalle, ettei hänen elämällään ole kokonaisuuden kannalta tippaakaan arvoa. Vaikka teloitukset sinänsä eivät saakaan kenenkään psyykeä ehjäksi, sillä saadaan kuitenkin pimahtamisen vaikutuksia siirrettyä siihen saakka, kunnes sota päättyy; suomalaiset sotilaat pimahtavat vasta sodan jälkeen, eivät sen aikana.
Tuntemattomassa sotilaassa on kuvattu kahden sotilaan teloitus. Tämä perustuu tositapahtumiin; kyseisiltä sotilailta oli yksinkertaisesti hyökkäyssodassa mennyt hermot, ja he olivat pitäneet pitkää vankeusrangaistusta kieltäytymisestä parempana kuin joutumista taas etulinjaan. Niinpä heidät teloitettiin, ettei kenellekään tulisi mieleen kuvitella pääsevänsä vankilaan.
Olen varma, että tännekin palstalle kirjoittelevista moni toivoisi pääsevänsä sodan tullen pyöveliksi, ampumaan omia.
Vastaukset 7
Vanhimmat
...on aikamoista venäläistä rulettia, jos oikea sotilaallinen konflikti sattuu kohdalle.
Aidosta maanpuolustustahdosta, silloin kun on "tilanne päällä", ei ole suomalaisten osalta muuta tietoa kuin hatarat mielipidemittaukset. Kukaan ei tiedä, millaista mielialaa oikea konflikti herättäisi nykypäivän, 30-40-luvun kansalaisiin verrattuna huomattavasti individualistisemmassa, oppineemmassa ja postmoralistisemmassa väestössä.
Yleinen asevelvollisuus ajaa sotakoneiston rattaiksi myös "partisaanit" (eli siviilipalvelusmiehet/totaalikieltäytyjät yms.), joista osassa on jo nyt havaittavissa erittäin vahvaa katkeruutta ja vihamielisyyttä voimassaolevaa asevelvollisuusjärjestelmää ja sitä ylläpitämää valtiota kohtaan. Itse olen nähnyt, ja tiedän, että osa kiivaista asevelvollisuuden vastustajista käy kaikesta huolimatta asepalveluksen, ja olen todennut myös sen, että PV:llä on taipumus "siivota" huonosti sopeutuvat yksilöt kauemmaksi armeijan hierarkisesta järjestyksestä, mm. huollon tehtäviin. Kriisitilanteessa tällaisissa tehtävissä pakkokeinoin värvätty, vastentahoinen ja katkera henkilö voi saada verraten helposti massiivista tuhoa aikaan, esim. myrkyttämällä komppanian ruuan.
Kun USA:nkin palkka-armeijaan eksyy seulontatoimenpiteistä huolimatta "sisäisesti vaarallista" henkilömateriaalia jonkin verran (näitä "käsikranaatti omien telttaan"-tapauksiahan on lähi-idän konflikteissa ollut), niin paljonko niitä on Suomen asevelvollisuusarmeijassa, johon pyritään ehdoin tahdoin tuomaan koko ikäluokka?
Kumpikaan edellisistä kirjoittajista ei ota huomioon tärkeintä seikkaa, joka vaikuttaa sotilaitten taistelumoraaliin. Nimittäin sitä kuinka oikeutetuksi sotilaat tuntevat sodan. On ihan eri asia puolustaa maataan ja itsensä, sekä perheensä hyvinvointia ja elämää hyökkäävää vihollista vastaan, kuin hyökätä johonkin kaukaiseen maahan itselle täysin vieraitten syitten vuoksi.
Venäjän käymät sodat todellakin osoittavat, että perusteettomaksi koettu hyökkäyssota aiheuttaa asevelvollisuusarmeijassa kurinpidollisia ongelmia palkka-armeijaa enemmän, mutta se ei sinällään kosketa meitä, koska Suomella ei käsittääkseni ole mitään aikomusta lähteä perusteettomaan hyökkäyssotaan yhtään minnekään.
Jos Suomen armeijan taistelumoraali kuitenkin jostain ihmeen syystä rapistuisi niin pahasti, niin todennäköisesti täällä aivan kuten Venäjälläkin pääsääntöisesti ongelmat hoidettaisiin vankeusrangaistuksilla, eikä teloituksilla.
Toisen maailmansodan jälkeen on kaikissa edes puolittain demokraattisissa valtioissa ankarin kurinpidollinen rangaistus muusta, kuin omien joukkojen murhaamisesta, ollut vankeusrangaistus. Ihan varma tästä en kuitenkaan voi olla, joten korjata saa, jos tietää paremmin.
että miten väkisin sotaan raahaaminen muuttaa asenteen maanpuolustusta kohtaan positiivisemmaksi sellaisella henkilöllä, joka ei ennen sotaakaan välittänyt paskaakaan Suomesta ja vihasi asevelvollisuusjärjestelmää?
Jos kokee maansa lait ja käytännöt epäoikeudenmukaisiksi, niin ei sen maan puolustaminenkaan varmasti kovin oikeutetulta tunnu.
semmonen välikysymys, että keksiiköhän kukaan jonkun syyn, miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen?
Voisiko syy olla niinkin tyhmä, että kun täällä on niin olematon armeija, että parempi täyttää tämäkin sotilaallinen tyhjiö ihan vaan turvallisuussyistä?
Ei Venäjä välttämättä hyökkääkkään enää koskaan, mutta mistäs sen tietää. Konflikteja on aloitettu niin monista syistä, ettei niitä välttämättä kykene edes luettelemaan. Mainitsemasi esimerkki ei ole mitenkään utopistinen tämän asian suhteen.
..mutta katsokaa hyvät ihmiset nyt PERKELE ne utopia/utopistinen-sanojen merkitykset sanakirjasta, tai älkää käyttäkö niitä ollenkaan, VITTU!
Homma hoidossa. Lakkaa rehaamasta. Muista verenpainettasi.