Revonlahdella, noin 15-20 km jokisuulta ylöspäin on joen lähistöllä useitakin vanhoja kaivantoja, noin 0,5 * 1,5 m, jotak on täytetty päänkokoisilla kivillä. Maaperä on tiivistä moreenia ja todella kovaa kaivaa. Kaivannot lienevät syviä; joku paikallinen kertoi kaivaneensa yhtä puolitoista metriä syvälle (valehteli puoli metriä?) ja kivitäyte jatkui vielä. Yhteistä näille kaikille on, että kaivantojen pitkät sivut osoittivat joelle päin.
Onko tietoa tai valistunutta arvausta, mitä nämä voisivat olla? Kirjallisuusviitteitä?
Ovat tulleet esiin pääasiassa rakennusten perustuksia tehdessä.
Onko tietoa tai valistunutta arvausta, mitä nämä voisivat olla? Kirjallisuusviitteitä?
Ovat tulleet esiin pääasiassa rakennusten perustuksia tehdessä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Siikajoen varrella asuessani 50-60 luvulla seurasin jokakeväistä uittoa. Suvantopaikkoihin laitettiin puomi, puut jäivät siihen niiden myöhempää edelleen uittamista varten.
Arvaukseni on että jos rannalla ei ollut puita tai isoja kiviä, puomin kiinnitysköysiä varten piti maahan kaivaa kivikasa, jonka keskellä oli pystyssä paksu tolppa. Tällöin vastaavalla kohdalla toisella rannalla piti olla myös kiinnitys.
tuollaisia kaivantoja löytyi reilun sadan metrin päästä rannasta. Enemmän sitten lähempänä jokea, korkealla törmän päällä parikymmentä metriä uoman reunasta. Minusta aivan liian kaukana.
Asuin minäkin Siikajoen varrella vuodesta -47 lähtien, mutta ei siellä kyllä ensimmäistäkään puuta mihinkään uitettu. Ja jos olisi uitettu, Pöyryn padon ne tukit olisivat särkeneet...