Suomessa naisten ja miesten palkkaerot ovat suuremmat kuin Euroopassa keskimäärin. Jossain määrin yllättävää on, että vaikka Suomea mielellään mainostetaan tasa-arvon edelläkävijämaana, niin esim. Etelä-Euroopassa naisten ja miesten tienaamiset ovat lähempänä toisiaan. Suomea kehnompi tilanne palkkauksen eriarvoisuuden suhteen löytyy vain Britanniasta, Saksasta, Virosta, Slovakiasta ja Kyprokselta.
Osaltaanhan nämä palkkaerot selittyvät mies- ja naisvaltaisten alojen erilaisella arvostamisella, mutta tällä ei saada kuitatuksi kuin osa eroista. Toisaalta nämä alat tapaavat olla melko lailla samankaltaisesti jakaantuneet kaikkialla, eli esim. hoitohenkilökunnasta enemmistö lienee useimmissa maissa naisia, joten se ei selittäne Suomen keskimääräistä epä-tasa-arvoisempaa tilannetta.
Olisikin mielenkintoista kuulla kirjoittajien mielipiteitä siitä, mistä Suomen heikko tilanne mielestänne johtuu.
Osaltaanhan nämä palkkaerot selittyvät mies- ja naisvaltaisten alojen erilaisella arvostamisella, mutta tällä ei saada kuitatuksi kuin osa eroista. Toisaalta nämä alat tapaavat olla melko lailla samankaltaisesti jakaantuneet kaikkialla, eli esim. hoitohenkilökunnasta enemmistö lienee useimmissa maissa naisia, joten se ei selittäne Suomen keskimääräistä epä-tasa-arvoisempaa tilannetta.
Olisikin mielenkintoista kuulla kirjoittajien mielipiteitä siitä, mistä Suomen heikko tilanne mielestänne johtuu.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Yksi selitys voipi olla se, että Etelä-Euroopassa on enemmän naisia työelämän ulkopuolella kotiäiteinä, jolloin myös matalapalkkaisilla aloilla työskentelee enemmän miehiä kuin täällä. Tällainen nyt ensimmäisenä tuli mieleen.
johtuu sitten se, että Suomessa on keskimäärin vähemmän naisjohtajia kuin muualla EU:ssa?
Jos näin olisi, niin voisi kysyä, miten tuota eri alojen jakautumista on näissä maissa saatu purettua. Toisaalta tilastojen mukaan eri alojen ja ammattien erityminen on päinvastoin kasvussa koko Euroopassa, joten tuo ei lienee selitä asiaa.
Arvelisin johtajuuden kuuluvan niihin asioihin, joita ei noin vain anneta tai jaeta. Johtajiksi noustaan omilla kyvyillä ja ansioilla, johtajuus siis otetaan.
Nythän ei ole kyse mistään apinalauman alfauroksesta, joka väkivalloin tulee, ottaa ja lyö muut maahan. Vai tahdoitko sanoa, että suomalaiset naiset korkeasta koulutuksestaan huolimatta olisivat jotenkin miehiä kyvyttömämpiä?
Eikö nyt luulisi, että koska Suomessa naisten työelämään osallistuminen on Euroopan korkeimpia myös naisten johtajuusaste olisi korkeimpia - ei alle keskitason?
Mistä se asia omasta mielestäsi johtuu eli miksi meillä on naisjohtajia keskimääräistä vähemmän?
Koska meillä on naiset tottuneet siihen että kiintiöllä pääsee. Johtajaksi ei pääse.
itse, kun olet niin hyvä selittämään. Missään tapauksessahan kyse ei voi olla patriarkaalisista asenteista. Sellainenhan todistaisi jo naisten syrjinnästä ja lasikaton olemassaolosta. Ei sellaista voi olla - siis ainakaan tämän palstan sovakoiden mukaan.
Itse olen viimeiset 20 vuotta työskennellyt naisjohtajan alaisuudessa. Myös oma siskoni on johtavassa asemassa, alaisuudessaan tietyt yksiköt kokonaisen maakunnan alueella. En minä ole oman lähipiirini naisten koskaan kuullut puhuvan mistään lasikatoista tai patriarkaateista.
Että monissa tapauksissa vaikuttaa ihmisen perusluonteeseenkin kuuluva tutun ja turvallisen suosiminen. Naisjohtaja edustaa jossain määrin edelleen ns. uutta ilmiötä. Kun yrityksessä tehdään johtajia koskevia päätöksiä, on miesten helpompi ja turvallisemman tuntuista valita miesjohtaja, koska he a)itse ovat miehiä ja tuntevat jo lähtötasoisesti yhteenkuuluvuutta enemmän miehen kanssa ja b)miesjohtaja on käsitteenä vakiintuneempi ja näin ollen turvallisempi valinta.
Kummallista oli myös se, että Ruotsissa tuossa tasa -arvon mallimaassa tilanne oli samansuuntainen, eli EU:n keskiarvon alapuolella.
...Suomessa ja Ruotsissa on sosiaaliturvan myötä naisille suurempi, kuin vaikkapa Välimeren maissa.
Ts. aika moni nainen yhä haluaa olla kotona vaikkapa lasten ollessa pieniä (esim. oma vaimoni), jolloin sitten miehen on tehtävä kohtuullisen paljon ansiotasonsakin eteen, jotta perhe pysyy pyörimässä taloudellisesti - johon tietysti aika moni mies on puolestaan valmiskin.
Dummy-ansiotasomittaria parempi tasa-arvomittari olisi mielestäni se, että missä määrin ihmiset kokevat, josko heillä on mahdollisuus tehdä vaikkapa mielekästä työtä tms. valintoja yhteiskunnassa.
Selittämättömät palkkaerot ovat alasta riippuen 2-6% (Paperiliitto oli pahimmasta päästä) sukupuolten välillä. Eli mies voi olettaa tuommoisen "munalisän" työmaallaan noin keskimäärin. Uskon, että se osittain selittyy miehen kovemmalla pyrkimisellä ansitasonsa nostoon.
En kyllä oikein ymmärrä, kuinka tuo sosiaaliturva selittää palkkaeroja. Toki se helpottaa kotiin jäämistä, mutta sinällään sen ei pitäisi vaikuttaa niiden palkkaan, jotka töissä käyvät.
"Dummy-ansiotasomittaria parempi tasa-arvomittari olisi mielestäni se, että missä määrin ihmiset kokevat, josko heillä on mahdollisuus tehdä vaikkapa mielekästä työtä tms. valintoja yhteiskunnassa."
Mielestäni tällä valinnanvapaudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että erisuuruinen palkka samanarvoisesta työstä on epätasa-arvoista. Toki tällaisia valinnanvaihtoehtoja tulee olla, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö samasta työstä pitäisi maksaa naisille ja miehille samaa palkkaa. Ja mielestäni se myös on huomattavasti merkityksellisempi tasa-arvon mittari kuin se, millaisia mahdollisuuksia naisille tarjotaan kotiin jäämiselle.
...jäi ilmeisesti vielä epäselväksi.
Aloin hypotetisoida seuraavasti
a) naisilla on itse asiassa suurempi valinnanvapaus Ruotsissa ja Suomessa esim. sosiaaliturvan takia -> aika moni nainen päättää jäädä perheissä pienten lasten kanssa kotiin
b) tästä seuraa, että ko. perheiden taloudellinen huoltaja on sitten mies -> ja miehellä on sitten edelleen kulttuurinenkin insentiivi saada palkkaansa ylöspäin.
Se tosiasiahan, että naisten keskimääräiset palkkaerot alakohtaisesti samasta työstä ovat 2-6 %, on olemassa. Tämänsuuruinen ero voi jo johtua sitten insentiiveistä.
Koska Etelä-Euroopassa naiset jäävät useammin kotiin ja siellä on pienemmät? sosiaaliturvat, niin eikö tästä pitäisi sinun hypoteesisi perusteella juontua se, että Etelä-Euroopassa palkkaerot olisivat suuremmat?