Aihetta käsittelevä teos näkyy olevan julkaistu taannoin. Onkin mielenkiintoista huomata että tuon mukaan leireihin kootut venäläiset olisi siirretty pois suomalaisten miehittämältä alueelta. Siirretty, mutta minne, ja kenen käsiin? Suomi voitonvarmana oli tuohonkin mahdollisuuteen siis varautunut, ei kai vain saksalaisliittolaisten käsiin?
http://www.bookplus.fi/product.php?&isbn=9513128814&CustID=8b663823a8bb88c9b5b2c425197983b0
http://www.bookplus.fi/product.php?&isbn=9513128814&CustID=8b663823a8bb88c9b5b2c425197983b0
Vastaukset 11
Vanhimmat
mutta yksi ainakin oli siirtää venäläiset sodan päätyttyä Saksan valloittamiin etelä- tai keskisen Venäjän osiin. Suur-Suomesta oli tarkoitus tehdä puhtaasti kansallinen, siis suomalaisten, karjalaisten ym suomensukuisten asuttaman alue.
Suunnitelmia selvitti tarkoin Antti Laine kirjassaan Suur-Suomen kahdet kasvot, löytyy kirjastoista.
Kyseessähän on ilmiselvästi ollut sodassa miehitettyjen alueiden etnisen puhdistuksen suunnittelu ja osittainen toteutus. Tuollaisista on langetettu rangaistuksia vaikka ne tapahtuisivat valtioiden omilla alueillakin.
Lännen nopein on löytynyt.
Ei etninen puhdistus ole sellainen, jossa varataan alue siellä ennestään asuneille suomensukuisille ja karjalaiselle.
"Ei etninen puhdistus ole sellainen, jossa varataan alue siellä ennestään asuneille suomensukuisille ja karjalaiselle. "
Aika paksua. Etnisen puhdistuksen määrittelyssä ei katsota historiasta vuosilukuja montako sataa vuotta mikäkin porukka missä kylässä on asunut. Väki pois kodeistaa, kootaan leireihin ja suunnitellaan muualle siirtämistä = etninen puhdistus ja sitä suomalaiset tekivät Karjalassa. Huom! Itä-Karjalassa, joka ei ollut koskaan kuulunt Suomeen, mutta aiottiin siihen liittää.
Jos alueelle tuotaisiin muita asukkaita, ja nykyiset ajettaisiin pois millä hyvänsä syyllä, onhan se puhdistus.
Se on väärin, että suunnitellaan pois siirtämistä, MUTTA, jos alue pyritään pitämään alkueräisasukkaiden hallussa, niin ei ne ainakaan venäläisiä ole! venäläisethän ovat tunkeneet jokaisen kansan asuinalueella.
"MUTTA, jos alue pyritään pitämään alkueräisasukkaiden hallussa, niin ei ne ainakaan venäläisiä ole!"
Luovutetun Karjalan alueelle oli venäläiset tietty tulleet vasta reilu vuosi aiemmin, talvisodan jälkeen. Mutta Itä-Karjalan venäläinen väestö on eri asia koska se alueena ei ole koskaan kuulunut muuhun valtioon kuin Venäjään. Olivatko karjalaiset sitten varmasti alkuperäisasukkaita? Etteivät vain olisi tunkeneet vaikka saamelaisten tai joidenkin muiden alueelle?
haista vittu!
Kielitaistelun tiimellyksessä Suomessa vuonna 1919 tehtiin saksalaismallin mukainen esitys siitä, että ruotsinkielistä rotuhygieniaa täytyy pystyä edistämään uudessa Suomen tasavallassa.
Tähän tehtävään perustettiin kiireellä Samfundet Folkhälsan.
Uuden järjestön tärkein rotuhygieeninen projekti oli äidinpalkitseminen, joka alkoi jo seuraavana vuonna 1920 ja päättyi vasta 1939.
Äidinpalkitsemistoiminnalla oli kolme keskeistä päämäärää:
1) Levittää ruotsalaista rotuhygieenistä tietämystä ja tehdä propagandaa vahvan ruotsalaisen rotuhygienian puolesta.
2) Levittää mahdollisimman monille ihmisille tietoa perinnöllisyydestä ja sen tärkeydestä ruotsinkielisen kansanosan kohtaloon.
3) Edistää geneettisesti paremman väestöaineksen (= ruotsinkielisen) lisääntymistä suhteessa huonompaan väestöainekseen (= suomenkieliseen).
Palkittavan äidin ja myös hänen aviomiehensä piti olla terve. Perinnöllisyyden osuutta painotettiin vaatimalla, että heidän täytyi polveutua terveistä ruotsalaisista perheistä.
Perusteellisen saksalaisten laskelmien mukaan oli päädytty siihen, että ruotsinkielisen väestön olemassaolon turvaaminen vaati ainakin neljä (4) lasta jokaisesta rotuhygieenisesti suotavasta avioliitosta. Näin ollen palkittavalla äidillä piti olla vähintään neljä tervettä, elinvoimaista ja hyvin hoidettua lasta.
Palkitsemisen toteuttamisessa Samfundet Folkhälsan -järjestöllä oli yhteistyökumppanina ruotsinkielinen Marttajärjestö, Förening Martha. Tämä yhteistyö merkitsi, että ruotsalaista rotuhygieenistä propagandaa, valistusta ja koulutusta voitiin suunnata jo valmiiksi motivoituneille ja yhteiskunnallisesti aktiiveille naisille.
Asiaa tehtiin esimerkiksi tutuksi järjestön omassa lehdessä ja siitä luennoitiin järjestön sadoissa kokouksissa, joihin osallistui monia satoja jäseniä.
http://www.tieteessatapahtuu.fi/897/MATTILA.pdf
Suomessa on nyt korkea aika puhua oman maan historiasta - myös vaietuista suomalaisvainoista.
asiaa valotti myös teos Suur-Suomen ääriviivat. Ohto Mannisen tekemä.