Kuntalaiset pistetään nyt kovin ottein nurkkaan. Kuntauudistus viedään vaikka väkisin läpi ja Matti Vanhasen johdolla! Siinä katoaa kunta poikineen EU:n pohjoisimman territorion eli entisen Suomen alueen kartalta.
Entisistä kunnista tulee kyläpahasia, peräreikiä, peräprutkuja: ei palveluita, ei kouluja, ei pankkeja eikä ihmisiäkään: pari strutsifarmia valkopukuisten työläisten pyörittämänä kylläkin. Nekin strutsit tosin makaa kuolleena häkissään: SAK on lakossa ja lintuinfluenssakin iski jo.
Tämän saa aikaan pääministerimme Matti Vanhanen, (joka nostettiin pääministeriksi ilman Kansan äänimandaattia) ja hänen "Keskusta-Demari"-johtoinen hallituksena. Kansalle voi syöttää mitä ripaskaa tahansa, kaikki menee läpi: pelkkää lammaslaumaa, susilauman johtamana.
Entisistä kunnista tulee kyläpahasia, peräreikiä, peräprutkuja: ei palveluita, ei kouluja, ei pankkeja eikä ihmisiäkään: pari strutsifarmia valkopukuisten työläisten pyörittämänä kylläkin. Nekin strutsit tosin makaa kuolleena häkissään: SAK on lakossa ja lintuinfluenssakin iski jo.
Tämän saa aikaan pääministerimme Matti Vanhanen, (joka nostettiin pääministeriksi ilman Kansan äänimandaattia) ja hänen "Keskusta-Demari"-johtoinen hallituksena. Kansalle voi syöttää mitä ripaskaa tahansa, kaikki menee läpi: pelkkää lammaslaumaa, susilauman johtamana.
Vastaukset 8
Vanhimmat
avainsanat: wanhat puolueet
Suomessa on n. 400 kuntaa eli kunta per 3,45 pituuskilometri. Liikaako? Rehellisesti sanottuna aivan liikaa. Kuntia voitaisiin yhdistää niin että 30% olisi vähennettävä määrä, eli jäljelle jäisi nuo n.280 kuntaa. Vaikka tuo vähennys ja kuntien pakkoliittymiset tehtäisiin, mikä on todennäköistäkin, niin palvelutaso kuntalaisilta ei huononisi, mutta kuntien talous paranisi mm. hallinnon yhdistymisen kautta ja palvelujen keskittämisen kautta.
Hankalin alue toteutuksen kannalta lienee lappi pitkien välimatkojen takia, mutta sielläkin on varmaan saatavissa erityisjärjestelyillä aikaiseksi tervettä yhditymistä. Aluettä kun katsoo, niin 5-6 aluekokonaisuutta kattaisi koko Lapinalueen.
Pelko siitä että varsinkin vanhusväestön palvelut huononee on turha sillä pikimminkin päin vastoin resurssien lisääntyessä nyt väestön vanhemisesta kärsivät kunnat saisi apua itselleen liittymisien kautta.
Kuntien oma taloudenhoitokin helpottuu kun maksajia sadaan enemmän ja siitä todennäköisesti saadaan myös talouselämän puolelle synergia etuja.
Mielestäni on turha peloitella ihmisiä kuntaliitoksilla, varsinkaan jos ei kunnolla edes mietitä mitä etuja ne tuo tullessaan ja miten se helpottaa kuntien ja valtionkin taloutta. Näin pieni maa kuin Suomi on ,niin vaikka siihen mahtuu nuo 400 kuntaa, niin niiden ylläpito ei ole kokonaistaloudellisesti järkevää. Sen lienee jo monen pienen kunnan isät ja päättäjät huomanneet.
Mistäköhän ne säästöt syntyisivät, kun palveltavien määrä ei muutu rajoja siirtelemällä?
Suurissa yksiköissä on sisäänrakennettu ominaisuus luoda eriasteisten välipäälliköitten ja -johtajien virkoja, eikä se ainakaan yksikkökustannuksia alenna.
Jos palveltavien määrä pysyy entisellään eikä yksikkökustannukset ainakaan laske, niin mistä sitä säästöä syntyisi?
Kuntaliitoksia on tehty monellakin eri sapluunalla. Ei siis tarvitse kinastella potentiaalisista säästöistä, kun katsotaan mitä niissä todella tapahtui. Vertailututkimukset osoittavat, että "suuri ei ole kaunista", pikemminkin päin vastoin. Kustannustehokkuus on ollut huonointa nimenomaan suurissa kunnissa.
Minua kiinnostaisi kuulla joku esimerkki, missä niossa liitoskunnissa kustannukset olisivat pienentyneet?
Lähipalvelut kyllä häipyy tuolla keskittymisellä. Siihenkö pyritäänkin?
Kylläpä on mukava Helsingistä käsin järjestellä Suomen asioita.Kun on itsellä kaikki palvelut käden uöottuvilla.
Maaseudulla on jo nyt usein 30-50km matka hakeakseen nykyisistä kunnista palveluita.
Entä sitten,kun parikin kuntaa yhdistetään?
Kaikki poliisin,verotus yms palvelut on jo nyt
usein vain kaupungeissa.
Jos kuntia yhdistetään,vaadimme verohelpotuksia tai bensa-alea haja-asutusalueille ,että tasa-arvo toteutuisi.Miltä tuntuu?
JKA minulla ei ole tuota valmiikksi negatiivista asennetta tuohon liitymisien kielteisiin skenaarioihin kuten sinulla, koska minä haluan ensin nähdä että onko tuossa mitään kielteistä vai ei. Mutta esim. Lemin ja Savitaipaleen ja Luumäen yhdistyminen olisi aika ok. tai Savitaipale ja Suomenniemi. On näitä monia varmasti terveitä yhdistymisiä muitakin. Ja kyllä "suurikin" voi olla kaunista.
Pidetään vaan molemmat jalat ja mielet maassa ja hallinnassa. Me emme todennäköisesti ole samaa mieltä tästäkään asiasta, mutta annetaan ajan näyttää tuokin totuus.
Kysyin kustannuskehitystä jo toteutuneissa kuntaliitoksissa, mutta niistähän et kerro yhtään mitään.
Eipä niistä ole ainakaan liitoksille myönteistä kerrottavaakaan. Kielteistä sitäkin enemmän. Tuossa on yksi lausunto, joka tyrmää "suuri on kaunista" -väitteen
http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/paras/home.nsf/files/liinamaa_esitys/$file/liinamaa_esitys.pdf
> "Usein kuvitellaan, että tuotettaessa julkisia palveluja suurissa yksiköissä, ovat kustannukset tuotettua yksikköä kohti pienemmät kuin pienissä yksiköissä. Tällaista yleistä johtopäätöstä ei ole voitu tutkimuksilla osoittaa."
Mutta jos tiedossasi on jokin myönteisesti toteutettu kuntaliitos, niin kerro ihmeessä.
Miten reuna-alueiden palveluiden niissä on käynyt?
Savitaipaleen, Lemin ja Luumäen kuntaliitoksesta haluaisin ensimmäisenä kuulla, säilytetäänkö kaikki kolme kuntakeskusta lähipalveluineen vai pudotetaanko joku pois.
Jos säilytetään, niin mistä säästöt?
Jos joku raakataan, niin mikä, ja miten sen alueen lähipalvelut toteutettaisiin?
Vastaava kysymys pitää esittää jokaisesta kuntaliitoksesta.
Keski-Suomi on hyvä esimerkki kaavamaisen rakenne"uudistuksen" mielettömyydestä:
Äänekoski-Suolahti-Sumiainen yhdistyvät ensi vuoden alusta. Jyväskylän ja maalaiskunnan yhdistymistä on puuhattu jo yli 30 vuotta ja nyt naitetaan Jämsää ja Jämsänkoskea yhteen.
Miten muodostetaan lopuista kolme n. 20.000 asukkaan kuntaa?
Pelkällä vilkaisulla karttaan huomaa, että ne olisivat järjettömiä mutantteja, joilla ainoa liitosperuste olisi asukasluku. Jos kunnan osien välillä ei ole edes kunnollisia liikenneyhteyksiä, niin miten sen kuvitellaan edes teoriassa voivan toimia?
Kuntarakenteen uudistuksessa on tosiasiallisesti kyse 70-luvulla alkaneen maaseudun alasajon saattohoidosta. Keskitetään hallinto ja palvelut, jolloin maaseutukin väistämättä tyhjenee. Väen vähetessä palvelut heikkenee ja siirtyy keskuksiin. Jäljelle jääneet pääsevät niiden piiriin vain jos on oma auto. Entä vanhenevat asukkaat?
Suuremmissa kuntayksiköissä siirrytään ainakin lähidemokratiasta massojen hallintaan. Valtiotasolla hyvänä esimerkkinä EU, vaikka joku saattaa sitäkin pitää demokraattisena.
Kuntauudistus olisi syytä pistää joksikin aikaa pakasteeseen ja keskustella ensin selväksi, että pidetäänkö koko Suomi asuttuna vai miltä osin se tyhjennetään.
Vasta tuon ratkaisun jälkeen voidaan tehdä sitä tukevat kuntarakenteen muutokset.
Ainakin olisi demokraattista ja moraalisestikin oikein kertoa tyhjennettävien alueitten asukkaille ennen päätösten tekemistä, että tarkoitus on tyhjentää ne alueet.
Tuosta maaseudun alasajosta otsikon ohi sen verran, että SDP:tä syytettiin talonpojan tappolinjasta, mutta tosiasiallisesti se vain vähän "melalla avitti". Varsinainen syntipukki oli MTK. Sille pienviljelijät ja rintamamiestilalliset olivat vain rasitteena, siksi tilakokoa lähdettiin järjestelmällisesti kasvattamaan. Pienimmille se kyyti oli kylmää. Vaihtoehtoina lähtö Ruotsiin tai nukkumalähiöön.
Täällä Savossa tiedetään,mitä on,kun lähdet viemään veroilmoitusta-ja kun ehdit totutttuun
ovenkahvaan,siinä on lappu,että palvelut on siir-
retty Siilinjärvelle!
Ja autottomien ja vanhusten kutsutaksivuorot on
lakkautettu säästösyistä.Ei ole muuta mahdollisuutta kuin muuttaa kirkonkylälle-tai lasten luokse etelä suomeen.
Näin se maaseutu autioituu lopullisesti,mutta sehän onkin eu:n tuoma ilmiö.Kepu tappaa viimeisenkin maaseudun!